Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailut Veden laatu - Pohjaeläimet - Kalat
|
|
- Taisto Tamminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailut Veden laatu - Pohjaeläimet - Kalat Aki Mettinen Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 246/2014
2 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 246/2014 Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailut Veden laatu - Pohjaeläimet -Kalat Aki Mettinen Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry
3 Laatija: Aki Mettinen, Jorma Valjus Tarkastaja: Aki Mettinen Hyväksyjä: Jaana Pönni LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, JULKAISU 246/2014 Valokuva(t): LUVY ry Kansikuva: Aki Mettinen, LUVY ry (Oxyethira sp. pikkusirvikkäisiin kuuluva palkonen ) Julkaisu on saatavana myös internetistä: Harriprint Tmi Karkkila 2014 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)
4 Sisältö 1 Johdanto Vesistötarkkailun alue Kivikoskenpuron, Lempaanjoen ja Kirkkojoen osavaluma-alue Risubackajoen osavaluma-alue Vihdin Enäjärven, Poikkipuoliaisen, Tervalammen, Palojärven ja Palojoen osavaluma-alue Stora Lonoks ja Harvsån osavaluma-alue Siuntionjoen pääuoman keski- ja alaosa Jätevesikuormitus Yleistä Pistekuormitus vuonna Näytteenottoajankohdat Säätila ja virtaama Vesistötarkkailun fysikaalis-kemialliset tulokset Kivikoskenpuro ja Kirkkojoki (Munkkaan Jätekeskus) Risubackajoki (Muijalan haaran teollisuusalue ja Mäyräjoen haaran Nummelan puhdistamo) Kurjolammenoja ja Poikkipuoliainen Harvså Yhteenvetoa Karhujärveen laskevien jokien veden laadusta vuonna Siuntionjoen pääuoman keski- ja alaosa Jokialueiden vedenlaatu ja kuormituslaskelmat Kokonaisravinteet ja kiintoainepitoisuus sekä näiden kuormituslaskelmat Kiintoaine Kokonaisfosfori ja -typpi Vesistömalli Vemala ja kokonaisravinteiden kuormituslaskelmat Fosfaattifosfori Liukoiset typpiravinteet Lämpökestoiset kolibakteerit Muu veden laatu Ravinnehuuhtoumat/km 2 osavaluma-alueittain... 46
5 6.8 Yhteistarkkailun järvet Happi Ravinteet Klorofylli-a Muu veden laatu Vihdin Enäjärvi Vesistötarkkailun pohjaeläimet Pohjaeläintarkkailun perusteet Laaja tarkkailu 2012 ja suppeat tarkkailut 2010 ja Näytteenotto ja näytteiden käsittely Virtavesinäytteet Suvantonäytteet ja järvinäytteet Kuormitus ja virtavesihavaintoalueet Näytteiden esikäsittely ja määritys Pohjaeläinaineiston analysointi Suku- ja lajikohtainen tarkastelu Taksoni- ja yksilömäärät Virtavesien kosket, jokityypille ominaiset EPT-heimot Virtavesien suvantoalueet, RI Järvien syvänteiden tila, CI-indeksi Tulokset Virtavesihavaintoalueet Risubackajoki Kivikoskenpuro Kirkkojoen Lempaankoski ja Munksinkoski Siuntionjoen Kvarnbynkoski, Sjundbynkoski ja Palokoski Koskialueiden EPT-heimot Suvantoalueet RJS ja KÅS Uhanalaiset ja harvinaiset lajit Järvialueet Björnträsk Tjusträsk Vikträsk CI-indeksi... 69
6 7.7 Tulosten tarkastelua Taksonimäärät Latvapurot ja isot kosket Vanhat tyyppiominaiset EPT-heimot ja pohjaeläinluokka Uudet pohjaeläinluokkamuuttujat Pohjaeläimet ja taimen Pohjaeläintarkkailun jatkaminen Kalataloudellinen yhteistarkkailu Johdanto Taustatiedot Tarkkailualueen kuvaus Siuntionjoen vesistön kalasto ja kalastuksen säätely Kalataloudelliset kunnostukset Tarkkailun toteutus Sähkökoekalastus Kalastustiedustelu Kasteluveden käytön seuranta Kalatarkkailun tulokset Sähkökoekalastus Risubackajoki ja Siuntionjoen keskiosa Kivikoskenpuro ja Kirkkojoki Palojoki ja Kvarnbäcken Siuntionjoen vesistön taimen Kalastustiedustelu Pyyntimäärä ja kalastuksen ajoittuminen Saalis vuonna Havaintoja ja mielipiteitä Kasteluveden käyttö Kasteluvesimäärät vuosina Tulosten tarkastelu ja arvio jätevesikuormituksen ja kasteluveden oton vaikutuksista Virtavedet Epävarmuustekijöitä Yksilötiheys ja lajimäärä alueittain... 92
7 Risubackajoki Siuntionjoen keskiosa ja Palojoenkoski (vertailualue) Kivikoskenpuro ja Kirkkojoki Kvarnbäcken Karhujärvi Kasteluveden oton vaikutukset Siuntionjoen vesistössä vuosina Kalatarkkailun jatkaminen ja muutosehdotuksia Yhteenveto ja arvio jätevesikuormituksen vaikutuksista Siuntionjoen vesistön tarkkailualueella vuosina Jätevesi- ja muu kuormitus Siuntionjoen vesistöalueella 1990-luvulla Ravinnevirtaamat Pistekuormituksen osuus ravinnevirtaamista Kirkkojoki ja Kivikoskenpuro Munkkaan jätekeskus Risubackajoki Muijalan haaran teollisuusalue (Skanska Infra Oy) Risubackajoki Mäyräojan haara (Nummelan puhdistamo) Kurjolammenoja Nuorisokoti Nummela Siuntionjoen pääuoma Järvet Vaikutukset pohjaeläimistöön Virtavesien pohjaeläimet Järvet Vaikutukset kalastoon ja kalatalouteen Sähkökoekalastusalueet Kasteluveden oton vaikutukset Siuntionjoen vesistössä vuosina Karhujärven kalastus ja kalastusta haittaavat tekijät vuonna Tiivistelmä Siuntionjoen yhteistarkkailun jatkaminen Kirjallisuuslähteet:
8 Liitteet Liite 1. Yhteistarkkailualueen kartat ja havaintopaikat Liite 2. Pistekuormittajien jätevesikuormitus vuosina Liite 3. Vedenlaatutulokset Liite 4. Analyysimenetelmät ja määritysrajaluettelo Liite 5. Pohjaeläintaksonit ja yksilömäärät virtapaikoilla Liite 6. Pohjaeläintaksonit ja yksilömäärät järvipaikoilla Liite 7. Pohjaeläinbiomassat (suvanto- ja järvinäytteet) Liite 8. Pohjaeläinpaikkojen pohjan laatu ym. havainnot Liite 9. Siuntionjoen kalastusalueella esiintyvät kalat ja ravut Liite 10. Sähkökalastussaalis vuosina 2010, 2012 ja Liite 11. Karhujärven kalastustiedustelulomake Liite 12. Kasteluveden enimmäismäärät ja virtaamien raja-arvot Liite 13. Taimenen yksilötiheys (kpl/100 m 2 ) koealoittain vuosina
9
10 1 Johdanto Siuntionjoen vesistön tilaa tarkkaillaan vesistöalueella sijaitsevien suurimpien pistekuormittajien ja muiden tarkkailijoiden toimesta. Tarkkailu on toiminnanharjoittajille myönnettyjen ympäristölupien velvoittamaa ja se suoritetaan ns. yhteistarkkailuina. Siuntionjoen vesistöalueella on kaksi yhteistarkkailua, Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailu ja Siuntionjoen vesistön kalataloudellinen yhteistarkkailu. Siuntionjoen vesistön pistekuormittajien yhteistarkkailussa osallisina ovat Vihdin vesihuoltolaitos (Vihdin Vesi), Rosk n Roll Oy Ab, Skanska Infra Oy (Soraset Yhtiöt Oy), Kirkkonummen Aktiivikeskus, Kiinteistö Oy /KN Keskus OÜ sekä Nuorisokoti Nummela Uusimaa Oy. Vuoden 2012 heinäkuussa Nuorisokoti Nummela Uusimaa Oy liittyi yhteistarkkailuun aloittaessaan toiminnan Top Hotels Oy:n Kokoushotelli Elohovin kiinteistössä sen uutena omistajana. Velvoitetarkkailijoiden lisäksi yhteistarkkailuun on osallistunut vapaaehtoisena tarkkailijana Suomen Sokeri Oy, joka käyttää vesistön mereen laskevan pääuoman Pikkalanjoen vettä raakavesilähteenä sekä muina tarkkailijoina alueen kunnat Lohja, Siuntio, Vihti ja Kirkkonummi ympäristön tilan yleisen seurantavelvoitteen perusteella. Vesistön yhteistarkkailua on toteutettu vuodesta 1974 alkaen. Voimassa oleva tarkkailuohjelma on vuodelta 2001 (Dnro 0196Y , ), johon on tehty joitakin pieniä yhteistarkkailukokouksissa tarkkailuvelvollisten ja viranomaisten kesken sovittuja muutoksia. Taulukossa 1 on esitetty Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun osalliset ja niille asetetut velvoitteet. Taulukko 1. Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun pistekuormittajat ja niiden toimintaa säätelevät lupamääräykset. Yhteistarkkailun osalliset Lupapäätös Vihdin vesihuoltolaitos, Nummelan puhdistamo LSY-2006-Y-350, Rosk n Roll Oy Ab, Munkkaan jätekeskus UUS-2004-Y Skanska Infra Oy (Soraset Yhtiöt Oy) YS 436 UUS-2002-Y , Ratametsän maankaatopaikka UUS-2008-Y , Muijalan teollisuuskaatopaikka UUS-2006-Y , KN Keskus OÜ (Kirkkonummen Akt.keskus, Kiinteistö Oy) UUS, No YS 1004, Dnro 0196Y (Kiinteistö Oy Aktiivi, Aktiivi-instituutti,Evitskog) Nuorisokoti Nummela Uusimaa Oy, Pikku-Nummela LSVO n:o 97/1976 A, (Elämäntapaliitto ry, Hotelli Elohovi) (Top Hotels Oy; ympäristölupahakemus jätetty ) Vuosi 2012 oli suppean fysikaalis-kemiallisen tarkkailun ja laajan biologisen tarkkailun vuosi. Järvien rehevyystason seurantaan kuuluvia ravinneanalyysejä ja a-klorofyllipitoisuutta mitataan joka toinen vuosi ja vuoden 2012 tarkkailuun ne eivät sisältyneet. Biologinen tarkkailu perustuu pohjaeläimistön analysointiin. Vesistötarkkailuun sisältyvässä pohjaeläinseurannassa vuosi 2012 oli laaja näytteenottovuosi. Tarkkailu painottuu pistekuormitettujen osavaluma-alueiden virtavesien laadun seurantaan ja toisaalta pistekuormituksen kannalta merkittävien järvien (Karhujärven eli Björnträskin, Tjusträskin, Vikträskin ja laajoina vuosina myös Stora Lonoksin) seurantaan. Fysikaalis-kemiallisessa tarkkailussa tarkastellaan ainepitoisuuksien ohella koko tutkimusalueen ravinnevirtaamia, pistekuormittajien kuormitusta osavaluma-alueittain sekä järvien ravinnetasoa. Vuoden 2012 fysikaalis-kemiallisesta vesistötarkkailun tuloksista on laadittu kausiraportit 12.6., 20.7., ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/2014 9
11 Fysikaalis-kemiallisesta näytteenotosta vastasi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n sertifioitu ympäristönäytteenottaja (erikoistumispätevyyden ala vesi- ja vesistönäytteet). Näytteet analysoitiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratoriossa, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025: Osa metallianalyyseistä tehtiin Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys ry:n laboratoriossa (T064). Edellisen kerran Siuntionjoen yhteistarkkailun tuloksia on raportoitu vuoden 2011 yhteenvedossa (Valjus 2012). Vesistötarkkailuun sisältyvässä pohjaeläinseurannassa laajan vuoden 2012 näytteenotto sisälsi pohjaeläinnäytteenoton kymmeneltä koskipaikalta, kahdelta jokien suvantopaikalta ja kolmesta järvestä kustakin järvestä kahdelta eri syvyydeltä (tulokset luvussa 7). Pohjaeläintarkkailun tuloksia on raportoitu viimeksi erillisessä pohjaeläimistöä koskevassa pitkänajan koosteraportissa vuosilta (Mettinen 2010 ym.). Edellä kuvatun vesistön yhteistarkkailun lisäksi Siuntionjoen vesistöalueella on tehty kalataloudellista yhteistarkkailua vuodesta 1978 lähtien. Kalataloudellinen tarkkailuvelvoite perustuu eri velvoitteeseen kuin vesistötarkkailu ja siitä on laadittu oma tarkkailuohjelmansa. Luvussa 8 esitetään kalataloudellisen tarkkailun perusteet ja tulokset vuosilta Kalataloudellisen raportin on laatinut apulaistutkija Jorma Valjus. Molempien yhteistarkkailuiden vastuuhenkilönä on vesistötutkija Aki Mettinen, joka laati vesistötarkkailun raportin (veden laatu ja pohjaeläimet) ja kokosi yhteen sekä laati yhteenvedot tarkkailujen tuloksista. Tähän laajaan raporttiin sisällytetään alkuperäisenä kaikki Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailua ja kalataloudellista tarkkailua koskevat tulokset. Raportissa esitetään myös muita kuin yhteistarkkailuun sisältyviä tuloksia, erityisesti Siuntionjoen yläosassa sijaitsevista järvistä ja eräiltä jokialueilta. Järvien vedenlaatutulokset on saatu Uudenmaan ELY-keskuksen seurannasta tai muista yksityisistä lähteistä. 2 Vesistötarkkailun alue Siuntionjoen vesistöalue (22.00) rajoittuu luoteessa Lohjanharjun pohjavesialueeseen, länsipuolella Karjaanjoen vesistöalueeseen ja idässä pienehköjen Suomenlahteen laskevien jokien ja purojen alueeseen. Siuntionjoen vesistön valuma-alue on pinta-alaltaan noin 480 km 2, josta järviä on 5,3 % (Siuntionjokineuvottelukunta 1989). Siuntionjoki-nimisenä vesistöalueen pääuoma alkaa Karhujärvestä (Björnträskistä), mutta merkittävä osa vesistöalueesta sijaitsee Karhujärven yläpuolella, johon laskee vesiä pohjoisesta Risubackajoen, koillisesta Palojoen ja etelästä Harvsån osavaluma-alueilta. Siuntionjoen pääuomaan liittyy lännestä Kirkkojoen haara, joka on suurin osavaluma-alue ja poikkeaa luonteeltaan vesistöalueen muista valuma-alueista. Kirkkojoen haaran valuma-alueella hienorakeisten maalajien ja peltojen osuus on selvästi suurempi kuin pääuoman ja siihen laskevien pienempien purojen alueilla. Kirkkojoen yhtymisen jälkeen Siuntionjoki laskee Tjusträskin ja Vikträskin kautta Pikkalanjokena Pikkalanlahteen. Siuntionjoen pääuoman alueella virtausta tasoittavien järvien määrä onkin suurempi kuin Kirkkojoen ja toisaalta myös Risubackajoen valuma-alueilla (kuva 1, liite 1 (1/8)). Siuntionjoki on merkittävältä osaltaan Natura-aluetta. Siihen kuuluu pääuoma aina Pikkalanjoen suulta Sågarsforsin koskeen asti, Kirkkojoki Munksinkoskelle saakka sekä siitä haaroittuvat Lempansån ja Aiskosbäcken. Natura-alue asettaa lisävelvoitteita veden laadulle ja rajoitteita toiminnalle (kuva 1). 10 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/2014
12 Kuva 1. Siuntionjoen vesistön Natura-alue. MML maastotietokanta Siuntionjoen laakso kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Siuntionjoessa on jäljellä alkuperäinen taimenkanta ja vesistössä esiintyy myös vuollejokisimpukkaa (Unio crassus). Vuollejokisimpukka on luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitettu eläinlaji ja taimenen merivaelteiset kannat määritellään Suomen eliölajien uhanalaisuusarviossa äärimmäisen uhanalaisiksi. Siuntionjoen vesistö jaetaan tulosten käsittelyn ja vertailun kannalta seuraaviin osavalumaalueisiin (katso alueet tarkemmin liitteestä 1): Kivikoskenpuron, Lempaanjoen ja Kirkkojoen osavaluma-alue (kuva 2) Risubackajoen osavaluma-alue (kuva 3) Vihdin Enäjärven, Poikkipuoliaisen, Tervalammen, Palojärven ja Palojoen osavalumaalue Stora Lonoks, Harvsån osavaluma-alue Siuntionjoen pääuoman keski- ja alaosa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/
13 Yhteistarkkailussa keskeisimmät vesimuodostuma-alueet on tyypitelty ympäristöhallinnon toimesta seuraaviin tyyppeihin (Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015). Vesistöaluetunnus Nimi Järvi/Joki Muodostuman tyyppi Kunta _y01 Siuntionjoen yläosa Joki Keskisuuret savimaiden joet Vihti (UUS), Siuntio (UUS) _001 Siuntionjoen alaosa Joki Keskisuuret savimaiden joet Siuntio (UUS) _001 Siuntionjoen keskiosa Joki Keskisuuret savimaiden joet Siuntio (UUS) _001 Kirkkojoki-Lempansån Joki Keskisuuret savimaiden joet Siuntio (UUS), Lohja (UUS) _001 Karhujärvi Björnträsk Järvi Runsasravinteiset järvet (Rr) Siuntio (UUS) _001 Tjusträsk Järvi Runsasravinteiset järvet (Rr) Siuntio (UUS) _001 Vikträsk Järvi Runsasravinteiset järvet (Rr) Siuntio (UUS) 2.1 Kivikoskenpuron, Lempaanjoen ja Kirkkojoen osavaluma-alue Osavaluma-alue sijaitsee tarkkailualueen länsi- ja luoteisosassa ja sen ainoa pistekuormittaja vuodesta 1993 lähtien on ollut Rosk n Roll Oy Ab:n Munkkaan jätekeskus Kivikoskenpuron latvoilla. Alempana Kivikoskenpuroon liittyy Lohjan suunnalta Munkkaanoja, minkä jälkeen Kivikoskenpuro muuttuu Lempaanjoeksi. Lempaanjokeen yhtyy alempana lännestä vielä Myransbäcken, Veijansån ja Aiskosbäcken, minkä jälkeen joki virtaa Kirkkojokena Siuntionjoen päähaaran yhtymäkohtaan saakka. Kirkkojoen keskivirtaaman on pitkällä aikavälillä arvioitu olevan 1,4 m 3 /s, mikä on selvästi suurempi kuin muilla jokihaaroilla. Munkkaan jätekeskuksessa on toiminut huhtikuusta 2005 lähtien oma käänteisosmoosiin perustuva jätevedenpuhdistamo, jossa puhdistetaan noin neljännes jätevesistä, loppuosa jätevesistä johdetaan Lohjan kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Jätekeskuksen ympäristön, kaatopaikka-alueiden pintaveden sekä jätevedenpuhdistamolla puhdistetun jäteveden tilaa seurataan purkuojassa yhteistarkkailun havaintopaikalla Ki8. Havaintopaikka sijaitsee noin 30 metriä vanhasta tasausaltaasta alavirtaan. Havaintopaikalle kertyy kaatopaikkavesien lisäksi vesiä myös muualta valuma-alueelta. Purkuoja johtaa Kivikoskenpuroon, jossa on seuraava yhteistarkkailun havaintopaikka Ki9. Myös sinne kertyy vettä puron yläosan voimakkaasti hajakuormitetulta valuma-alueelta. Puhdistamonhaaran yläpuolella on vielä havaintopaikka Ki7 pelto-ojassa. Lempaanjoki ei ole mukana yhteistarkkailun fysikaalis-kemiallisessa vedenlaatuseurannassa, mutta Uudenmaan ELY-keskus seuraa Lempaanjoen alapuolisen Kirkkojoen vedenlaatua havaintopaikalla K3 (Kirkkojoki 1,2). Osavaluma-alueen vertailuhavaintopaikkana toimii Ki0 Kivikoskenpuron latvoilla (kuva 2). 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/2014
14 Kuva 2. Kivikoskenpuron vedenlaadun havaintopaikat. Virtaussuunta kuvassa ylhäältä alaspäin. MML maastotietokanta Munkkaan jätekeskuksen kuormitusta seurataan myös erillisellä pinta- ja pohjavesitarkkailulla. Tarkkailuun kuuluu kolme pintavesihavaintopaikkaa, joista näytteet on saatu viime vuosina vain kahdesta. Toisen ojavesihavaintopaikan vesi laskee Kivikoskenpuroon ja toisen lounaaseen Munkkaanojaan, mistä vedet sekoittuvat myöhemmin Kivikoskenpuroon, kuitenkin huomattavasti alempana kuin edellä mainitut itä-kaakkoisosan kaatopaikkavedet (ks. Ranta 2013). 2.2 Risubackajoen osavaluma-alue Skanska Infra Oy:n (ent. Soraset Yhtiöt Oy:n) Ratametsän maankaatopaikka ja Muijalan teollisuuskaatopaikka sijaitsevat Risubackajoen läntisen haaran latvoilla ns. Arvolanojan alueella. Ratametsän patopenkereen läpi kulkevan suotovesiputken (SV1) ja Muijalan teollisuuskaatopaikka-alueen pintavesikaivon (SV2) veden laatua seurataan Skanska Infra Oy:n pohja- ja pintavesitarkkailun yhteydessä (esim. Nummela 2013a). Yhteistarkkailun puitteissa veden laatua tarkkaillaan Arvolanojan havaintopaikalla R4 ja alempana ojan muuttuessa nimeltään Risubackajoeksi, havaintopaikalla R9 (kuva 3). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/
15 Kuva 3. Risubackajoen vedenlaadun havaintopaikat. Virtaussuunta kuvassa ylhäältä alaspäin. MML maastotietokanta Tarkkailualueen pohjoisosaan sijoittuvalla Risubackajoen osavaluma-alueella sijaitsee myös Nummelan jätevedenpuhdistamo, jonka kuormitusta tarkkaillaan Risubackajokeen pohjoisesta liittyvän Mäyräojan itäisen haaran eli Nummelan haaran havaintopaikalla R10. Tähän haaraan ohjautuu myös vesiä Vihdin kunnan Höytiönnummen maankaatopaikalta (Nummela 2013b). Vihdin Vesihuoltolaitos seuraa nykyisin (vuonna 2013) vapaaehtoisesti veden laadun tilaa laskuojassa alempana sijaitsevalla havaintopaikalla R10a. Varsinaisessa Mäyräojan pääuomassa sijaitsee kaksi havaintopaikkaa, joista ylempi (MÄY) ennen Nummelan haaraa ja alempi (R8) Nummelan haaran alapuolella. Vasta näiden jälkeen Mäyräoja yhtyy alapuolella sijaitsevaan Risubackajokeen. Risubackajoen veden laatua seurataan vielä joen alimmalla havaintopaikalla R1, joka sijaitsee Niemenkylän sillan kohdalla juuri ennen joen laskemista Karhujärveen eli Björnträskiin (kuva 3). 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/2014
16 2.3 Vihdin Enäjärven, Poikkipuoliaisen, Tervalammen, Palojärven ja Palojoen osavaluma-alue Karhujärveltä koilliseen suuntautuvalla osavaluma-alueella, Kurjolammen rannalla on sijainnut Top Hotels Oy:n Kokoushotelli Elohovi, jonka puhdistamolta käsitellyt jätevedet on laskettu Kurjolammenojaan. Veden laatua seurataan havaintopaikalla Ku2. Hotelli Elohovin toiminta päättyi huhtikuun 2012 lopussa ja kiinteistö myytiin Case Component Oy:lle, jonka tytäryhtiö Nuorisokoti Nummela Uusimaa Oy perusti kiinteistöön nuorisokoti Pikku-Nummelan. Nuorisokodin toiminta kiinteistössä alkoi heinäkuussa Vesistön ensimmäinen latvajärvi Vihdin Enäjärvi laskee Poikkipuoliaiseen, josta lähtevää vettä tarkkaillaan myös yhteistarkkailussa havaintopaikalla PPL. Vihdin Enäjärven tilaa seuraa Uudenmaan ELY-keskus. Poikkipuoliaisen alapuolella sijaitsevat Tervalampi, Huhmarjärvi ja Palojärvi, joka laskee Palojokena Karhujärveen. Alueella toimii aktiivinen Vihdin Poikkipuoliaisen, Tervalammen ja Huhmarjärven vesiensuojeluyhdistys (PoTeHu ry), joka seuraa näiden järvien veden laatua vapaaehtoisesti. Palojoessa juuri ennen Karhujärveä sijaitsee yhteistarkkailun pääuoman vertailuhavaintopaikka PALO. Alueen toinen purovesien referenssipaikka (Ru0) sijaitsee Nuuksion suunnalta Poikkipuoliaiseen laskevassa purossa. Yhteistarkkailun keskeinen järvi, Karhujärvi (Björnträsk), on voimakkaimmin pistekuormitettu. Karhujärveen laskee pohjoisesta Risubackajoki, koillisesta Palojoki ja etelästä Harvså. Karhujärven tilaa seurataan kahdella havaintopaikalla (B1 ja B2) viisi kertaa vuodessa. Lisäksi otetaan laajoina fysikaalis-kemiallisina tarkkailuvuosina trofia- eli rehevyysnäytteet kuusi kertaa avovesiaikana joka toinen vuosi (parittomina vuosina). 2.4 Stora Lonoks ja Harvsån osavaluma-alue Osavaluma-alue sijaitsee Siuntionjoen vesistöalueen keskiosassa. Yhteistarkkailun osallinen, Kirkkonummen Aktiivikeskus Kiinteistö Oy:n omistama KN Keskus OÜ Kirkkonummen Evitskogissa johtaa puhdistetut jätevedet Stora Lonoks -järven luusuaan. Yhteistarkkailussa järven tilaa seurataan joka toinen vuosi. Lisäksi vuosittain tarkkaillaan Stora Lonoks -järvestä Karhujärveen laskevan Harvsån tilaa. 2.5 Siuntionjoen pääuoman keski- ja alaosa Siuntionjoen pääuomaan ei kohdistu velvoitetarkkailuun kuuluvaa suoraa pistemäistä jätevesikuormitusta. Pikkalanjoen ylittävän kantatie 51:n tuntumassa sijaitsevan huoltoaseman vähäinen pistekuormitus on huomioitu pistekuormituksen kokonaismäärää laskettaessa, mutta asemalla ei ole vesistötarkkailuvelvoitetta. Siuntionjoen pääuoman keski- ja alaosa sisältää osia Karhujärven lähivaluma-alueesta ja pääuoman keski- ja alaosan valuma-alueet, jossa sijaitsee Tjusträsk, Vikträsk sekä useita pienempiä järviä. Alueen ylin havaintopaikka S7 sijaitsee noin kilometrin päässä Karhujärven luusuasta ja havaintopaikka S3 pääuomaan liittyvän Kirkkojoenhaaran alapuolella. Tarkkailualueen alin virtavesihavaintopaikka on S1, jonka veden laatua tarkkaillaan Uudenmaan ELY-keskuksen toimesta. Liitteenä esitetään karttoja, jossa näkyvät Siuntionjoen vesistöalue osavaluma-alueineen ja yhteistarkkailuun sisältyvine havaintopaikkoineen, mistä sekä fysikaaliset että pohjaeläinnäytteet otetaan (liite1). Sekä Tjusträskillä (TJU) että Vikträskillä (VIK) on yksi havaintopaikka, joilta perusanalyysiin kuuluvat näytteet otetaan viisi kertaa vuodessa. Lisäksi järvien rehevyyttä tarkkaillaan yksityiskohtaisemmin joka toinen vuosi, jolloin trofianäytteet otetaan kuusi kertaa avovesiaikana. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/
17 3 Jätevesikuormitus 3.1 Yleistä Siuntionjoen vesistöalueen pistekuormitusta vähennettiin olennaisesti 1990-luvulla. Lohjan kaupunki rakensi vuonna 1993 siirtoviemärin Lohjan asemanseudun Munkkaanojan puhdistamolta Pitkäniemen puhdistamolle ja Siuntion kunta rakensi vuonna 1995 Pikkalanlahden keskuspuhdistamon, joka korvasi Siuntion asemanseudun puhdistamon. Vuoden 2000 alussa Cembrit Oy siirtyi tehdastuotannossa suljettuun vesikiertoon ja samaan aikaan saniteettijätevedet liitettiin Lohjan kaupungin viemäriverkkoon ja Honkanummen puhdistamo Kivikoskenpuron latvoilta poistettiin käytöstä. Vuonna 1976 valmistunutta Nummelan jätevedenpuhdistamoa on laajennettu vuosina 1992 ja Puhdistamossa käsitellään vuosittain noin m 3 jätevettä. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston Nummelan jätevedenpuhdistamolle antama ympäristölupapäätös (LSY-2006-Y-350) sai lainvoiman KHO:n päätöksen (dnro: 2218/1/09) myötä. Ympäristöluvan tultua lainvoimaiseksi lupaehdot tiukkenivat mm. typenpoiston suhteen kesäkuusta 2010 alkaen. Vihdin vesihuoltolaitos teetti vuosina Nummelan puhdistamon jätevesien käsittelyyn liittyen kaksi selvitystyötä, joiden perusteella tehdään linjauksia tulevaisuuden jätevesien käsittelystä Nummelan alueella. Airix Ympäristö Oy (Jokihaara 2011) laati Nummelan nykyistä puhdistamoa ja sen laajentamista koskevan kapasiteettiselvityksen sisältäen kuormitusennusteet vuoteen 2040 asti. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (Mettinen 2012a) laati mm. tämän kapasiteettiselvityksen tiedot huomioiden kuormituksen vesistövaikutusselvityksen, jossa vertailtiin jätevesien johtamisen vaikutuksia Siuntionjoen vesistössä nykytilanteessa, kapasiteettilaajennuksen tilanteessa ja vaihtoehdossa, jossa jätevesiä ei johdeta Siuntionjokeen ollenkaan. Munkkaan jätekeskuksen ensimmäinen, 1960-luvulla avattu kaatopaikka on lähes kokonaan sulkurakennettu ja tällä hetkellä sulkurakennetaan toista, 1990-luvulla perustettua kaatopaikkaa, jolle jätteiden vastaanotto lopetettiin vuoden 2001 aikana. Sen jälkeen avattu uusi, neljän hehtaarin jätetäyttöalue täyttyi yhdeksässä vuodessa. Marraskuun alussa 2009 avattiin 1,8 hehtaarin laajennusalue, jonka on laskettu riittävän vuoden 2014 loppuun. Vuodesta 2000 käytössä olleen jätetäyttöalueen pohja on rakennettu täysin tiiviiksi, joten suotovedet voidaan kerätä talteen. Vanhoja läjitysalueita suljettaessa estetään sadeveden pääsyä jätteisiin ja siten likaisten suotovesien muodostumista. Suotovesien määrä on puolittunut vuodesta 2000 ja suotovesien veden laatukin on parantunut aikaisempiin vuosiin nähden. Jätekeskuksen ympäristön pintavedet, valtaosa suljettujen penkkojen pintavesistä ja uuden jätepenkan ympäristön pintavedet ohjautuvat ojituksin vanhan tasausaltaan ohi Kivikoskenpuroon. Kaatopaikkapenkkojen suotovedet kerätään talteen salaojituksin ja pumppaamalla ja ohjataan jätekeskuksen omalle jätevedenpuhdistamolle, josta puhdistetut jätevedet johdetaan myös Kivikoskenpuroon. Huhtikuusta 2005 toiminut puhdistamo puhdistaa nykyään noin puolet jätevesistä. Vuonna 2012 puhdistamon kautta vesistöön johdettiin m 3 käsiteltyä jätevettä. Loppuosa jätevedestä johdetaan Lohjan kaupungin Pitkäniemen jätevedenpuhdistamolle. Toinen pintavesien purkaussuunta on ojaa pitkin Suitiantien ali Munkkaanojaan. Nämä vedet ovat pääosin peräisin vastaanottoalueen kentiltä ja jonkin verran myös suljettujen kaatopaikkojen pintavesistä. Veden laatua tarkkaillaan Munkkaan jätekeskuksen pinta- ja pohjavesitarkkailussa (esim. Ranta 2013). 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/2014
18 Kirkkonummen Aktiivikeskuksessa toimivalla KN keskus OÜ:n ja Nuorisokoti Nummela Uusimaa Oy:n pienpuhdistamoilla on lisäksi omat puhdistamotoiminnan tarkkailuohjelmansa. 3.2 Pistekuormitus vuonna 2012 Tarkkailualueen pistekuormittajien yhteenlaskettu jätevesikuormituksen vaihtelu seuraa hyvin suuresti Vihdin Nummelan jätevedenpuhdistamon kuormitusvaihtelua. Vesistöön puhdistamoilta johdetusta vedestä 90 % oli lähtöisin Nummelan puhdistamolta. Nummelan puhdistamolta vesistöön johdettiin 6 % edellisvuotta enemmän jätevettä, mikä nosti puhdistamoilta vesistöön kohdistuvan biologisen hapenkulutuskuorman edellisvuotta suuremmaksi. Puhdistamoiden yhteenlaskettu kokonaisfosforikuormitus oli hieman suurempi kuin edellisvuonna mutta typpikuormitus laski selvästi. Nummelan puhdistamon typpikuormitus on jo kolmantena perättäisenä vuonna alentunut ja oli vuonna 2012 koko tarkkailuhistorian alhaisin. Vuonna 2012 fosforin kokonaiskuormitus pysyi samalla tasolla kuin edellisvuonna, mutta biologinen hapenkulutus kasvoi hieman jätevesimäärän kasvun myötä. Nummelan puhdistamon vuoden 2012 puhdistustulokset saavuttivat vuosi- ja neljännesvuosikeskiarvoille luvissa asetetut ainepitoisuuksien ja poistotehojen (%) raja-arvot. Keskimääräinen fosforipitoisuus v vesistöön johdetussa vedessä oli 0,062 mg/l (raja-arvo enint. 0,30 mg/l) ja poistoteho 99,6 %. Typenpoistoteho oli vuosikeskiarvona laskettuna 81 % (raja-arvo vähintään 70 %). Biologisen hapenkulutuksen BHK-arvot (vaihtelu 2,0 3,8 mg O 2 /l) ja keskimääräinen käsittelyteho (vuosikeskiarvo 99,3 %) edustivat erittäin hyvää tasoa. Nummelan puhdistamolla saavutettiin myös valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vaatimustaso koskien yksittäisiä näytteitä. Ammoniumtyppipitoisuudelle asetettu laskentajakson raja-arvo jäi saavuttamatta helmikuun näytteenottokerralla (21.2.), mutta uusien happianturien myötä nitrifikaation toimivuus alkoi parantua. Vuonna 2012 huhtikuussa ( ) Väistön jätevedenpumppaamolla oli toimintahäiriö, jonka johdosta pääsi käsittelemätöntä jätevettä maastoon. Ylivuotopaikka oli Ojakkalassa lähellä Enäjärveä, noin 150 m:n etäisyydellä järven rantaviivasta. Ylivuotomääräksi arvioitiin n. 500 m 3. Ylivuoto on huomioitu keskimääräisten puhdistustulosten ja kuormitusten laskennassa (Valtonen 2013a). Munkkaan jätekeskuksen suotovesien määrä on puolittunut vuodesta Laskuojan veden laadussa nähdään selviä jätevesivaikutuksia, mutta sen vesimäärä on melko vähäinen. Laskuojasta vedet laskevat Kivikoskenpuroon, joka sijaitsee noin 1,3 km etäisyydellä laskuojan purkupaikoista. Munkkaan jätekeskuksen jätevesikuormitus vesistöön on laskenut hieman kahteen edellisvuoteen verrattuna. Suurin merkitys on jätevesimäärän vähenemisellä eli kuormitus muuttuu melko suoraan jätevesimäärän suhteessa. Munkkaan jätekeskuksen vesistövaikutusten arviointia on vaikeuttanut kaatopaikka-alueelta vesistöön valuvien vesimäärien arviointi. Virtaamamittauksiin tuli tarkennus kesäkuussa 2012, kun laskuojaan rakennettiin kolmiomittauspato. Päivittäisiä, automaattisia virtaamamittaustuloksia (keskimäärin n. 25 mittaustulosta/vrk, mittausta/kk) saatiin kesäkuusta vuoden loppuun asti. Näistä laskettuja kuukausien keskiarvovirtaamalukuja käytettiin ainevirtaamien laskemiseen kesäkuun-joulukuun osalta. Alkuvuodesta (tammikuu, huhtikuu ja toukokuu) näytepäivinä tehtyjä virtaamatuloksia on käytetty suoraan näiden kuukausien osalta ainevirtaamalaskuissa. Niiltä kuukausilta, joilta ei ole käytössä virtaama- eikä näytetuloksia (helmikuu ja maaliskuu), kuukausivirtaama laskettiin vuoden keskivirtaamasta samassa suhteessa kuin Palokoskessa. Puuttuvina näytteiden pitoisuusarvoina käytettiin kaikkien otettujen näytteiden pitoisuuksien keskiarvoa, kuten muillakin yhteistarkkailun virtavesipaikoilla. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/
19 Kaikkien pistekuormittajien vuodesta 2002 lähtien johdetut jätevesi- ja kuormitusmäärät on esitetty kuvassa 4. Ryhmä muut sisältää KN keskus OÜ:n/Kirkkonummen Aktiivikeskuksen ja Nummelan Nuorisokoti Uusimaa Oy:n ja Pikkalanjoen suualueella sijaitsevan ABC Pickalan yhteiskuormitusta. Yksityiskohtaisemmat tiedot vuodesta 1992 lähtien löytyvät liitteestä 2. ABC Pickalan vuoden 2012 kuormitustietoja ei julkaisun painoon mennessä ollut käytettävissä, joten tulosten laskennassa on käytetty vuoden 2011 tietoja. Jätevesikuormitus (m 3 /vrk) vesistöön NUMMELA M. JÄTEKESKUS MUUT 34,0 33,4 27,8 24,8 30,4 33,71 37,17 12,85 12,51 13,01 27,39 BHK 7 -kuormitus (kg/vrk) vesistöön NUMMELA 7,90 6,40 7,90 7,80 7,10 9,60 7,40 5,00 7,20 5,10 7,50 M. JÄTEKESKUS 9,50 3,44 2,96 5,20 4,00 1,86 2,75 2,18 4,21 3,84 3,41 MUUT 0,53 0,39 0,18 0,11 0,19 0,19 0,38 0,10 0,10 0,10 0,17 Fosforia (kg/vrk) vesistöön ,5 0,4 0,4 0,3 0,3 0,2 0,2 0,1 0,1 0, NUMMELA 0,24 0,29 0,18 0,24 0,32 0,30 0,18 0,17 0,25 0,16 0,16 M. JÄTEKESKUS 0,02 0,01 0,02 0,05 0,06 0,02 0,02 0,02 0,03 0,03 0,019 MUUT 0,01 0,02 0,01 0,00 0,02 0,01 0,02 0,005 0,011 0,009 0,028 Typpeä (kg/vrk) vesistöön NUMMELA 81,00 66,00 69,00 57,00 65,00 69,00 79,00 79,00 62,00 58,00 51,00 M. JÄTEKESKUS 2,45 2,94 3,76 4,16 3,73 1,33 1,73 1,39 2,91 2,00 1,54 MUUT 1,39 1,68 1,19 0,94 1,04 1,31 1,30 0,48 0,50 0,51 0,88 Kuva 4. Jätevesi-, BHK 7 -ATU-, fosfori- ja typpikuormitus Siuntionjoen vesistöön pistekuormittajien osalta vuosina Ryhmä muut sisältää Kirkkonummen Aktiivikeskuksen, Nuorisokoti Nummela Uusimaa Oy:n ja ABC Pickalan kuormitukset. 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/2014
20 4 Näytteenottoajankohdat Yhteistarkkailun vesinäytteet otettiin 17 virtahavaintopaikalta ja kolmelta järveltä Karhujärveltä eli Björnträskistä (B1, B2), Tjusträskistä (TJU) ja Vikträskistä (VIK) 2 9 kertaa havaintopaikkaa kohden taulukossa 2 esitettyinä ajankohtina. Veden laadun havainnointi keskittyy osavalumaalueiden latvavesistöihin virtavesihavaintopaikoille lähelle pistekuormittajia. Kuormituksen taustaa puroissa selvitetään kolmella referenssi- eli vertailuhavaintopaikalla. Pääuoman vertailuhavaintopaikka sijaitsee Palojärvestä laskevassa Palojoessa (PALO). Taulukko 2. Näytteenottoajankohdat vuonna Selite Havainto joet 2.5. joet 12.9 joet 3.10 joet paikka järvet järvet järvet järvet Virtapaikat Kivikoskenpuro Ki8 L L L L L L L L " Ki7 L L L L L L L L " Ki9 L L L L L L L L Risubackajoki R4 L L L L L L L L " R9 L L L L L L L L " R10 L L L L L L L L " R8 L L L L L L L L " R1 L L L L L L L L Poikkipuoliainen PPL L L L L L L L L Kurjolammenoja Ku2 L L L L L L L L Palojoki PALO L L L L L L L L Harvsån HA1 L L L L L L L L Siuntionjoki S7 L L L L L L L L " S3 L L L L L L L L Referenssit (purot) Ruuhilammenoja Ru0 S S Iilammenoja IL0 S S Kivikoskenpuro Ki0 S S Järvet Stora Lonoks 1) SL Björnträsk 1 B1 P P P P P Björnträsk 2 B2 P P P P P Tjusträsk TJU P P P P P Vikträsk VIK P P P P P L = Laajat jokianalyysit, 8 näytekierrosta, 14 näytepaikkaa S = Suppeat jokianalyysit, 2 näytekierrosta, 3 näytepaikkaa (referenssit) P = Perusanalyysit järvistä, 5 näytekierrosta, 4 järveä, 5 näytepaikkaa TR = Trofia- eli rehevyysanalyysit järvistä (B1, TJU, VIK), 6 näytekierrosta, joka toinen vuosi alkaen vuodesta ) Stora Lonoks järvestä otetaan näytteet joka toinen vuosi, alkaen vuodesta 2001 Lohjan kaupunki ja Nummelan vesihuoltolaitos ovat seuranneet Risubackajoen valuma-alueella sijaitsevan Mäyräojan vedenlaatua (MÄY) vuodesta 2002 lähtien. Tämän havaintopaikan tulokset esitetään myös tässä raportissa. Samoin huomioidaan Uudenmaan ELY-keskuksen seuraamien havaintopaikkojen (Vihdin Enäjärvi, Kirkkojoen alaosa (K3, Kirkkojoki 1,2) vedenlaatutulokset sekä Pikkalanlahden vesistön yhteistarkkailun tulokset Pikkalanjoesta (S1, Pikkalanjoki 1,6). Kaikki analyysitulokset on esitetty liitteessä 3. 5 Säätila ja virtaama Tarkkailuvuosi 2012 oli yleisesti selvästi tavanomaista sateisempi ja myös sateisin viimeisen 50 vuoden ajalta tarkasteltuna. Vuoden keskilämpötila oli lähellä tavanomaista. Kesän 2012 (kesä-elokuu) keskilämpötila oli koko maassa varsin lähellä vertailukauden keskiarvoja. Hellepäivät olivat kuitenkin harvassa, sillä koko maassa hellepäivien lukumäärä jäi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/
21 noin puoleen tavanomaisesta. Sademäärissä oli suuria paikallisia vaihteluita. Terminen kasvukausi kesti etelärannikollamme vuonna 2012 täydet kuusi kuukautta alkaen ja päättyen Terminen kasvukausi on aikaväli, jolloin lumi on sulanut aukeilta paikoilta ja vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi yli +5 asteen. Syksyllä ilmojen viileneminen ja kovat yöpakkaset useana yönä peräkkäin katkaisevat kasvukauden (Ilmatieteen laitos ). Myös Lohjan Porlan säähavaintoaseman mittausten mukaan vuosi 2012 oli useimpien kuukausien osalta edellisvuotta sateisempi. Erityisesti syyskuussa satoi huomattavasti edellisvuotta enemmän, kuitenkaan vuoden 2011 joulukuun ennätyslukemiin ei päästy. Lämpötilan osalta vuosi 2012 oli lähempänä pitkänajan keskiarvoa ja minimi- ja maksimilämpötilat olivat alempia kuin vuonna Alkutalvi 2012 oli normaali, pakkassäät vallitsivat ja maa oli lumen peitossa. Kesä ja syksy olivat edellisvuotta viileämpiä mutta kuitenkin lähellä keskiarvoa. Joulukuuta vietettiin pakkasten merkeissä päinvastoin kuin edellisvuonna, jolloin oli lauhaa ja erittäin sateista (kuvat 5 6). C Kuukauden keskilämpötila Lohja Porlan sääasema I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 5. Kuukauden keskilämpötilat Lohjan Porlan säähavaintoasemalla vuosina verrattuna pitkän ajan keskiarvoon (Ilmatieteen laitos ). mm Kuukauden sadesumma Lohja Porlan sääasema I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII kuva 6. Kuukauden sadesummat Lohjan Porlan säähavaintoasemalla vuosina verrattuna pitkän ajan keskiarvoon (Ilmatieteen laitos ). 20 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/2014
22 Vuonna 2012 Palojärveen laskevan Palojärvenkosken keskivirtaama oli 1,32 m 3 /s, mikä ylitti selvästi pitkänajan keskiarvon. Virtaama oli poikkeuksellisen suuri alkutalvesta edellisen vuoden lauhan ja sateisen joulukuun ansiosta, vaikka pakkaset sitoivat lumen ja jään melko tiukasti maa-alueilla. Kuten edellisvuonna kevään tulvahuippu käynnistyi huhtikuussa lumien sulaessa jatkuen toukokuullekin edellisvuotta runsaampana. Vuonna 2012 uomassa virtasi siis yleisesti ottaen selvästi enemmän vettä kuin edellisvuonna lukuun ottamatta vuoden 2011 heinä- ja elokuuta ja erityisesti vuoden 2011 lauhalle joulukuulle ajoittunutta poikkeuksellisen suurta virtauspiikkiä. Vuonna 2012 yhteistarkkailuun sisältyvät koekalastukset jouduttiin siirtämään suurimmista koskista vuodelle 2013 liian suuren virtaaman vuoksi. Vuonna 2013 elokuun lopulla virtaamat olivatkin huomattavasti pienemmät kuin syys-lokakuussa 2012 (kuva 7). Palojärvenkosken virtaamat ka-virtaama m3/s I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I-XII (ka) Pal 09 0,46 0,32 0,26 1,66 0,58 0,52 0,25 0,17 0,21 0,64 0,97 1,20 0,60 Pal ,33 0,26 0,36 3,98 2,38 0,63 0,10 0,05 0,17 0,17 0,48 0,36 0,77 Pal ,36 0,35 0,23 2,51 1,01 0,19 0,11 0,11 0,26 0,96 0,63 3,20 0,83 Pal ,09 1,27 1,36 3,45 1,60 0,36 0,17 0,08 0,42 1,73 1,59 0,69 1,32 Pal ,00 0,45 0,28 1,72 1,69 1,83 0,19 0,05 0,10 0,17 1,87 1,49 0,90 Pal ,15 1,02 1,01 2,05 1,12 0,36 0,32 0,39 0,43 0,64 1,27 1,42 0,93 Kuva 7. Palojärveen laskevan Palojärvenkosken keskivirtaama kuukausittain vuosina sekä keskivirtaamakäyrä vuosilta (OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu ) Virtaamavaihtelut ovat suuria Siuntionjoen vesistössä, missä keskimääräinen järvien osuus valuma-alueen pinta-alasta on pieni (keskimäärin 5,3 %). Risubackajoen ja Kirkkojoen haaran alueilla virtaama-vaihtelut ovat vielä keskimääräistä suurempia, sillä näillä alueilla järvien osuus on alle 0,5 %. Voimakas sade näillä alueilla lisää virtaamia nopeasti mutta sateen loppuessa myös virtaamat pienentyvät myös nopeasti. Risubackajoessa Nummelan puhdistamolta tuleva suhteellisen tasainen puhdistetun jäteveden virta (vaihtelu usein l/s) tasaa etenkin Risubackajoen vesistön latva- ja keskiosien virtaamavaihteluita. 6 Vesistötarkkailun fysikaalis-kemialliset tulokset 6.1 Kivikoskenpuro ja Kirkkojoki (Munkkaan Jätekeskus) Munkkaan jätekeskuksen laskuojassa havaintopaikalla Ki8 veden likaantuneisuutta ilmentävät ominaisuudet olivat huomattavasti Kivikoskenpuron muita havaintopaikkoja korkeampia ja ilmensivät selvää jätevesikuormitusta. Tällaisia vedenlaatuominaisuuksia ovat sähkönjoh- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/
23 tavuus, alkaliniteetti, kloridipitoisuus, orgaanisen aineksen hapenkulutus sekä kokonaistyppipitoisuudet. Liukoisten typpiravinteiden osuus kokonaistypestä oli vallitseva kuten yleensä ja ammoniumtyppipitoisuuden määrä erittäin korkea (4 600 ja µg/l), tarkkailualueen suurin. Lämpökestoisten kolibakteerien määrä oli keskimääräinen tai sitä alempi. Useimpien parametrien osalta veden laatu oli vuonna 2012 kuitenkin keskimääräistä selvästi parempi (kuvat 8 10) Sähkönjohtokyky Ki0 Ki7 Ki8 Ki Kuva 8. Sähkönjohtokyky (ms/m) Kivikoskenpuron havaintopaikoilla vuonna Kloridit (Cl) Ki7 Ki8 Ki9 Kuva 9. Kloridipitoisuus (mg/l) Kivikoskenpuron havaintopaikoilla vuonna 2012 mg/l Biologinen hapenkulutus (BOD 7 ) Ki7 Ki8 Ki9 Kuva 10. Biologinen hapenkulutus (BOD 7 -ATU mg/l) Kivikoskenpuron havaintopaikoilla vuonna Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/2014
24 Havaintopaikan Ki8 veden laadussa on merkittävää vuodenaikaisvaihtelua. Tyypillisesti pakkastalvina pitoisuudet ovat alhaisia maan jäätymisen takia. Sulan maan aikaan jätekeskuksen alueelta tuleva kuormitus on suurempaa, mutta keväällä sulamisvedet ja syksyllä sateet laimentavat pitoisuuksia. Keskikesällä virtaama on alhaisimmillaan ja tällöin ainepitoisuudet vedessä kohoavat. Kuva 11. Kivikoskenpuron havaintopaikka Ki Kokonaistyppi Ki0 Ki7 Ki8 Ki9 0 Kuva 12. Kokonaistyppipitoisuus Kivikoskenpuron havaintopaikoilla vuonna µg/l Ammoniumtyppi (NH4-N) Ki7 Ki8 Ki9 Kuva 13. Ammoniumtyppipitoisuus Kivikoskenpuron havaintopaikoilla vuonna Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/
25 Kuva 14. Lämpökestoisten kolibakteerien määrä (pmy/100 ml) Kivikoskenpuron havaintopaikoilla vuonna 2012 µg/l Fosfaattifosfori (PO 4 P) Ki7 Ki8 Ki9 Kuva 15. Fosfaattifosforipitoisuus Kivikoskenpuron havaintopaikoilla vuonna Jätekeskukselta tulevan kuormituksen vaikutus laskuojan jälkeisellä Kivikoskenpuron havaintopaikalla Ki9 näkyy kuitenkin vain hyvin lievänä muutoksena, kun sitä verrataan laskuojan haaran yläpuolella sijaitsevan havaintopaikan Ki7 veden laatuun. Kaatopaikan laskuojan fosforipitoisuus ja kemiallinen hapenkulutus jäivät useimmilla näytteenottokerroilla Kivikoskenpuron muiden havaintoasemien pitoisuuksia alhaisemmiksi. Kivikoskenpuron latvoilla sijaitsevalla referenssihavaintopaikalla Ki0 veden laatu oli toisaalta selvästi parempaa kuin muualla Kivikoskenpurossa. Syynä on varsin voimakkaasti hajakuormitettu Kivikoskenpuron valuma-alue, jonka valuma-alueesta merkittävä osa on viljelysmaata ja myös laidunmaata. Vertailuhavaintopaikan valuma-alueeseen kuuluu metsää, peltoa ja pieni suoalue lampineen. Vesi on luontaisesti tällä alueella hapanta. Munkkaan jätekeskuksen erillisessä pinta- ja pohjavesitarkkailussa (Ranta 2013) Kivikoskenpuroon laskevien pintavesiojien virtaamat olivat kaiken kaikkiaan pieniä, eikä näytteitä saatu 24 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/2014
26 esim. kesäaikaan ollenkaan. Ojavedet olivat ulkonäöltään pääosin kirkkaita ja kellertäviä, mutta marraskuussa syksyn sateisuus oli kuitenkin samentanut ojien vettä. Tällöin ravinnepitoisuudet olivat erittäin korkeita (kokp µg/l, kokn µg/l) ja mm. veden sähkönjohtavuus suurta (25,4 72,7 ms/m). Neljän näytekerran perusteella arvioituna ravinnekuorma oli ojissa varsin vähäistä, marraskuussa luvut kuitenkin kasvoivat sateisen syksyn vuoksi kasvattaen koko vuoden keskimääräistä kuormitusta. Kevään tutkimuskerralla kaatopaikan pintavesihavaintopaikoilta mitattiin myös valikoima metalleja, öljyhiilivedyt C10 C40, liuottimet ja TOC (orgaaninen kokonaishiili). Metalleja todettiin mitattavissa olevia määriä kuparista, molybdeenistä, nikkelistä, raudasta, sinkistä ja vanadiinista. Pintavesien ympäristölaatunormit (Karvonen ym. 2012) eivät ylittyneet, öljyhiilivetyjä tai liuottimia ei ollut ja TOC-pitoisuus oli normaali (Ranta 2013). Kivikoskenpuroon liittyy alempana pohjoisesta Munkkaanoja, minkä jälkeen puro jatkaa Lempaanjoki (Lempansån) nimisenä ja kasvaessaan alaosastaan Kirkkojoki (Kyrkån) nimisenä Siuntion laajojen peltoalueiden ja Kirkonkylän taajama-alueen läpi Siuntionjoen pääuomaan asti. Kirkkojoessa noin kilometri ennen Siuntionjoen pääuomaa sijaitsee Uudenmaan ELY-keskuksen veden laadun seurantapaikka K3 (Kirkkojoki 1,2). Tältä vedenlaadun seurantapaikalta ELYkeskus otti näytteitä kahdeksan kertaa vuoden 2012 aikana. Ravinnekuormitus vaihtelee Kirkkojoen alaosassa eri tavalla kuin Kivikoskenpurossa. Alkuvuonna ravinnepitoisuudet ovat Kirkkojoessa yleensä alhaisempia kuin Kivikoskenpuron havaintopaikoilla, mutta kohoavat hajakuormituksen vaikutuksesta selvästi Kivikoskenpuron pitoisuuksia korkeammaksi runsaimpien virtaamien aikaan keväällä ja syksyllä. Keskikesällä pitoisuudet eivät eroa paljon toisistaan, molemmissa joissa ravinnepitoisuudet ovat kuitenkin kesäaikaan erittäin korkeita. 6.2 Risubackajoki (Muijalan haaran teollisuusalue ja Mäyräjoen haaran Nummelan puhdistamo) Risubackajoen valuma-alueella, sen läntisessä haarassa sijaitsevalta Skanska Infra Oy:n Muijalan teollisuuskaatopaikka-alueelta otettiin toukokuussa pintavesinäyte vanhan teollisuuskaatopaikan alueelta kaivosta SV2 ja marraskuussa ratametsän penkereen alittavasta suotovesiputkesta SV1 (ks. Nummela 2012 ja 2013). Suotovesiputkesta vedet kulkeutuvat avo-ojaa pitkin Arvolanojaan ja edelleen Risubackajokeen. Kaivon SV2 vesien kulkeutumisesta esim. Arvolanojan latvoille ei ole varmuutta, mutta osa saattaa suodattua alempana alueella maaperään ja osaksi haihtua ilmaan vähäisen pintavirtaaman vuoksi. Kaivon SV2 pintavesinäytteen sähkönjohtokyky (87,9 ms/m), alkaliteetti (6,7 mmol/l), kemiallinen hapenkulutus CODCr (160 mg O2/l), kokonaistyppi (3,8 mg/l), ammoniumtyppi (1,7 mg/l) ja kokonaisfosfori (520 µg/l) ylittivät puhtaaksi katsotun pintaveden pitoisuudet. Sulfaattipitoisuus oli edelleen koholla: 78 mg/l. Näytteen ph oli 7,7 ja se oli ulkonäöltään keltainen ja kirkas (YB) sekä kiintoainepitoisuus oli 23 mg/l. Tulokset olivat samaa suuruusluokkaa kuin marraskuussa 2011; poikkeuksena ammoniumtypen pitoisuus (1 700 g/l) oli lähes puolittunut ja kokonaisfosforin pitoisuus (520 µg/l) taas lähes kolminkertaistunut edellisestä mittauksesta. Veden sulfaattipitoisuus oli 78 mg/l. Pitoisuudet olivat erittäin suuria vesistöjen normaalipitoisuuksiin verrattuna kertoen suuresta kuormituksesta (Nummela 2012). Marraskuussa Arvolanojaan johtavan suotovesiputken (SV1) veden sähkönjohtokyky (47,6 ms/m), alkaliteetti (2,3 mmol/l), kemiallinen hapenkulutus CODCr (24 mg O2/l) ylittivät puhtaaksi katsotun pintaveden pitoisuudet. Kromipitoisuus oli 1 µg/l ja sulfaattipitoisuus 82 mg/l. Näytteen ph oli 7,8. Näytevesi oli sameaa ja siinä oli lievä tunnistamaton haju. Virtaama oli 6 l/s. (Nummela 2013a). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/
27 Yhteistarkkailun Risubackajoen valuma-alueen vedenlaadun tuloksia tärkeimpien parametrien osalta esitetään kuvissa Tarkkailussa mukana olevan Arvolanojan (R4) ja Risubackajoen havaintopaikan R9 veden laatu oli vuoden eri näyteajankohtiin nähden yleisesti tarkastellen keskimääräistä tai hieman parempilaatuista. Sille on kuitenkin ominaista kohonneet ja voimakkaasti virtaamien ja vuodenajan mukaan vaihtelevat alkaliniteettiarvot (R4, 0,63 3,2 mmol/l) ja sähkönjohtokyky (R4, 14,7 58,6 ms/m). Sulfaattipitoisuudet (21 54 mg/l) olivat kevään tulva-aikaa lukuun ottamatta selvästi kohonneita ja ilmensivät kuormitusta, mutta kromipitoisuudet pysyivät melko lähellä taustapitoisuuden vaihdellen 2,1 4,2 µg Cr /l. Arvolanojan ja sen alapuolisen Risubackajoen haaran veden laadulle on ominaista korkeat fosforipitoisuudet sekä lämpökestoisten kolibakteerien pitoisuudet. Tammikuun ja kevään tulva-aikojen suuret virtaamat näkyivät pitoisuuksien laimenemisena. Erityisesti tulva-aikaan vesi on hyvin sameaa. Veden ph ei noussut keväällä juurikaan yli ph 8,0, mikä johtui sateisesta kesästä ja keskimääräistä suuremmista virtaamista kesän aikana. Veden hygieeninen laatu oli heikko erityisesti heinäkuun alussa ja syyskuussa (lämpökestoisia kolibakteereita ja 1500 pmy/100 ml). ms/m Sähkönjohtokyky, Risubackajoki R4 R9 R10 MÄY R8 R1 PALO Kuva 16. Sähkönjohtokyky Risubackajoen havaintopaikoilla ja vertailuhavaintopaikalla PALO vuonna Arvolanojan heikon hygieniatason lähteeksi on epäilty maa- ja metsätaloutta sekä karjan- tai hevosten laiduntamista. Lohjan kaupungin tekemässä valuma-aluekartoituksessa edellisenä kesänä 2011 ei kuitenkaan havaittu tekijöitä, jotka olisivat voineet selittää korkeita bakteerimääriä (Valjus 2012). 26 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/2014
28 µg/l Kokonaistyppi, Risubackajoki R4 R9 R10 MÄY R8 R1 PALO µg/l Nitraatti-nitriittityppi (NO 2 +NO 3 -N), Risubackajoki R4 R9 R10 MÄY R8 R1 PALO Kuva 17. Typpipitoisuudet (kokn, NH 4 N, NO 2 +NO 3 -N) Risubackajoen havaintopaikoilla ja vertailuhavaintopaikalla PALO vuonna Alempana vesiuomassa havaintopaikalla R9 veden laatu oli parempaa useimpien parametrien osalta. Hajakuormituksen vaikutus näkyy kuitenkin mm. korkeampina ravinnepitoisuuksina kuin ylempänä latvavesissä. Keväällä typpipitoisuudet olivat havaintopaikan R4 tapaan tavallista korkeampia. Vihdin Nummelan jätevedenpuhdistamon purkuvesi ylläpitää virtaamaa laskuojassaan Mäyräojan haarassa sen latvoilta ainakin ojan keskivaiheille, joka muuten saattaisi kuivua alivirtaamakausina kesällä ja talvella. Jätevedenpuhdistamon läheisellä havaintopaikalla reilun kilometrin päässä puhdistamosta R10 kuormitus näkyy erityisen selvästi korkeina typpipitoisuuksina (kokn µg/l) ja sähkönjohtokykynä (15,2 64,6 ms/m). Kokonaistypen keskipitoisuus oli tällä paikalla kuitenkin historian alin (kok.n µg/l) samoin kuin puhdistamoveden typpikuormituskin (51 kg N/vrk). Kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat havaintopaikalla R10 kokp µg/l ja liukoisen nuclepore-suodatetun fosfaattifosforinpitoisuudet PO4-P (np) 5 31 µg/l, josta liukoista fosforia oli suhteessa eniten lokakuun ja kesäkuun alussa. Lämpökestoisten kolibakteerien määrät olivat Nummelan laskuojassa muiden vesien tasoa tai jopa niiden alle. Vihdin vesihuoltolaitos seuraa vuoden 2013 aikana lisänäytteillä laskuojan alaosan tilaa havaintopaikalla R10a, joka sijaitsee noin 3,5 km näytepaikan R10 alapuolella ja noin 50 metriä ennen liittymistä Mäyräojan pääuomaan. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 246/
Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailu vuonna 2013
Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailu vuonna 2013 Aki Mettinen Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 252/2014 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ
LisätiedotSiuntionjoen vesistön yhteistarkkailu vuonna 2014
Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailu vuonna 2014 Aki Mettinen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 258/2015 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 258/2015
LisätiedotSelvillä vesistä- Siuntionjoki ja järvet 40 vuotta tutkimusta. Aki Mettinen, vesistötutkija Luvy ry, Suitian linna
Selvillä vesistä- Siuntionjoki ja järvet 4 vuotta tutkimusta Aki Mettinen, vesistötutkija Luvy ry, Suitian linna 14.4.216 Esityksen sisältö: 1. Siuntionjoen vesistö erityissuojeltava ja ainutlaatuinen!
LisätiedotVANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU
19.7.216 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU 7.7.216 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Maijanojasta ja Orhinojasta otettiin
LisätiedotHIIDENVEDEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2014 Tammi-maaliskuun tulokset
LUVY/002 18.3.2014 HIIDENVEDEN ALUEEN YHTEISTARKKAILU 2014 Tammi-maaliskuun tulokset Hiidenveden yhteistarkkailu perustuu seuraaviin lupapäätöksiin: Pistekuormittaja Oikeuden tai vesiviranomaisen lupapäätös
LisätiedotSiuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto Laaja tarkkailuvuosi 2011
Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto Laaja tarkkailuvuosi 2011 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 233/2012 LÄNSI-UUDENMAAN VESI
LisätiedotKIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja
8.3.2017 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2017 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 28.2.2017. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotSiuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto Suppea tarkkailuvuosi 2010
Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto Suppea tarkkailuvuosi 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 217/2011 LÄNSI-UUDENMAAN VESI
LisätiedotRUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009
9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen
LisätiedotISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992
LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet
LisätiedotAli-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016
30.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa olevalta Ali-Paastonjärveltä otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotKIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja
6.3.2018 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2018 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 1.3.2018. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.
LisätiedotSiuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2015
Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2015 Aki Mettinen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 270/2016 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ
LisätiedotVANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU
22.8.2017 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU 17.7.2017 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Kyrönojasta ja Päivölänojasta otettiin
LisätiedotKatsaus Siuntion kunnan vesiin
Katsaus Siuntion kunnan vesiin Kuva: Arto Muttilainen Katja Pellikka, vesistöasiantuntija Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Lähes 10 % Siuntion pinta-alasta vettä Siuntion pienvedet Latvapurot Pienet
LisätiedotRENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014
Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,
LisätiedotPUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012
LUVY/119 6.9.213 Puujärven VSY Olli Kilpinen Hulluksentie 1 e 25 243 Masala PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 212 Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta
LisätiedotLOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi
LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotValkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016
24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotSammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016
29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.
LisätiedotISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin
LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet
LisätiedotVIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro
VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-7035 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen
LisätiedotSammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus
24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 ja 2.8.2016.
LisätiedotVALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014
LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215
LisätiedotWiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014
Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren
LisätiedotISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012
LUVY/121 5.9.213 Tuomo Klemola Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tehtaankatu 4 A9 14 Helsinki ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 tutkimukset ja vertailu vuosiin 29, 211 ja 212 Sammatin Iso Ruokjärvestä
LisätiedotISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin
29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016
LisätiedotNo 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017
No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun
LisätiedotVIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro
VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 Raportti nro 639-17-7035 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen
LisätiedotVihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016
26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotOutamonjärven veden laatu Helmikuu 2016
.3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää
LisätiedotHaukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015
1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen
LisätiedotVÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014
VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan
LisätiedotKARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014
LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,
LisätiedotVihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025
9.12.2015 Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025 Pintavesiseurantaohjelma on tehty Vihdin ympäristönsuojelu- ja valvontayksikön toimeksiannosta. Kunnan toimeksiannosta tehtävä vesistöjen vedenlaatututkimus
LisätiedotSiuntionjoen vesistön ja Pikkalanlahden yhteistarkkailujen vuosiyhteenveto 2018
Siuntionjoen vesistön ja Pikkalanlahden yhteistarkkailujen vuosiyhteenveto 218 Anne Lehmijoki Aki Mettinen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 291/219 LÄNSI-UUDENMAAN
LisätiedotKatsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin
Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus
LisätiedotJäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016
Tutkimusraportti 121 / 2017 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Nenäinniemen puhdistamo Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Nab Labs Oy Arja Palomäki Sisällys 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA...
LisätiedotVihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016
26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Lapoosta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Työ perustuu
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA 2019 Väliraportti nro 15-19-3246 Lähetämme oheisena Aurajoesta ja Vähäjoesta 9.4.2019 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden
LisätiedotPaskolammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotKaitalammin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin
LisätiedotHiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010
Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN
LisätiedotSiuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto Laaja tarkkailuvuosi 2009
Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto Laaja tarkkailuvuosi 2009 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 206/2010 LÄNSI-UUDENMAAN VESI
LisätiedotISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA
ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan
LisätiedotSäynäislammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan itäosassa sijaitsevalta Säynäislammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotLinkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018
Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Asta Laari RAPORTTI 2018 nro 863/18 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Tutkimusraportti
LisätiedotTUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018
TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 JOENSUUN VESI Tuupovaaran jätevedenpuhdistamo 1 VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1. YLEISTÄ Tuupovaaran taajaman jätevedet puhdistetaan
LisätiedotPAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro
PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA 2016 Väliraportti nro 21-16-1591 Oheisena lähetetään Paimionjoesta, Tarvasjoesta ja Paimion Vähäjoesta 22.2.2016 otettujen vesinäytteiden
LisätiedotKakarin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kakarin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella olevalla ylänköalueella sijaitsevalta Kakarilta otettiin Karkkilan
LisätiedotLahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016
8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016
LisätiedotVIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA Raportti nro
VIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-6058 Sybimar Oy tilasi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ltä vesistötarkkailututkimuksen
LisätiedotAurajoen vedenlaatu ja kuormitus
Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus
LisätiedotLiite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä
Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA
LisätiedotTURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU
TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.
LisätiedotKaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017
4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017
LisätiedotRAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630
RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA 2017 Väliraportti nro 15-17-1220 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 6.2.2017 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoki oli paikoitellen jäässä.
LisätiedotVESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV
VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA 2 (4) 1 Johdanto Vesistön ja kalaston tarkkailu perustuu hoitokunnalle 11.9.2014 myönnettyyn
LisätiedotSIUNTIONJOEN VESISTÖN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2007
SIUNTIONJOEN VESISTÖN YHTEISTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2007 Aki Mettinen 80 Björnträsk, Tjusträsk, Vikträsk a-klorofyllipitoisuus µg/l 1987-2007 70 60 50 40 30 20 10 0 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96
LisätiedotVEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY
VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:
LisätiedotKokkolan merialueen yhteistarkkailu
Kokkolan merialueen yhteistarkkailu Marjut Mykrä, Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Ympäristönsuojeluviranhaltijat ry:n kesäpäivät 15.6.218 Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailu Alueelle johdettu
LisätiedotVihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016
29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotOrimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016
Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet
LisätiedotHEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015
HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 AINEISTO JA METELMÄT 1 4 TULOKSET 4
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2017 Väliraportti nro 15-17-5417 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 25.7.2017 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden
LisätiedotSiuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2008
Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2008 Aki Mettinen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 196/2009 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotMitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? Siuntion kylpylä Anne Liljendahl
Mitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? 2.5.2018 Siuntion kylpylä Anne Liljendahl Siuntionjoen vesistö Uudenmaan luonnontilaisimpia jokivesistöjä YM: Erityissuojeltava kohde NATURA 2000
Lisätiedot7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA
7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA 1 / 3 YLEISTÄ Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolella annettiin 11.6.2003
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA 2019 Väliraportti nro 15-19-2071 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 26.2.2019 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden
LisätiedotEKOKYMPPI VESIEN HALLINNAN KE- HITTÄMINEN 2011
LIITE 15 Vastaanottaja Kainuun Jätehuollon Kuntayhtymä, Ekokymppi Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Lokakuu, 2011 EKOKYMPPI VESIEN HALLINNAN KE- HITTÄMINEN 2011 EKOKYMPPI VESIEN HALLINNAN KEHITTÄMINEN
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2016 Väliraportti nro 15-16-5740 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 18.7.2016 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden
LisätiedotPikkalanlahden yhteistarkkailu vuonna 2012
Pikkalanlahden yhteistarkkailu vuonna 2012 Anu Suonpää Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 239/2013 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 239/2013
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/
Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 15 Vantaanjoen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015 HEL 2016-009468 T 11 00 02 Päätösehdotus Tiivistelmä Riihimäen puhdistamo päättää merkitä tiedoksi
LisätiedotKaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
1.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Luoteisosassa sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotVÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015
VUOSIYHTEENVETO.. VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2018 Väliraportti nro 15-18-5852 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 31.7.2018 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden
LisätiedotVÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015
VUOSIYHTEENVETO 1..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan
LisätiedotKARKKILAN ALUEEN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2013
LUVY/142 10.9.2013 Minna Sulander Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu KARKKILAN ALUEEN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2013 Työ liittyy Karkkilan kaupungin ympäristönsuojelun toimialan toimeksiannosta tehtävään
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotRuokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Vuotnaisissa sijaitsevan Ruokjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotHAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON
HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Hammaslahden jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Hammaslahden jätevedenpuhdistamo
LisätiedotSammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017
10.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Lihavan vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018
ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1 JOENSUUN VESI Enon jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1. YLEISTÄ Enon taajaman jätevedenpuhdistamo on tyypiltään biologis-kemiallinen
LisätiedotKEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA Nro
KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA 2010 2016 3.1.2017 Nro 615-17-12 2 (10) KEMIÖNSAAREN VESI JÄTEVESIEN KUORMITUS VESISTÖÖN 2010-2016 Sisällys 1. YLEISTÄ...
LisätiedotKärjenlammin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotVEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )
VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet 2000-2016), Piilijoki suu (vuodet 2007-2016), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet 2000-2013) Aika Syvyys Yläsyvyys Alasyvyys Näytesyvyys Alkaliniteetti mmol/l
LisätiedotJouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan keskivaiheilla sijaitsevan Jouhtenanjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan
LisätiedotOlli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys
Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...
LisätiedotJätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2.
Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailut Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailuohjelma
LisätiedotLittoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetusta tutkimuskerrasta
1(4) 12.12.2017 Littoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset 15.11.2017 toteutetusta tutkimuskerrasta 1 Yleistä toteuttaa vuosina 2017-2018 Littoistenjärven oja- ja hulevesien tarkkailututkimuksen
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotKokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY)
Järkivihreä Forssa 19.11.2013 Taina Korpiharju Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) Perustettu 1961 Toimialue Kokemäenjoen ja Karvianjoen vesistöalueet Toimipaikat Tampereella ja Hämeenlinnassa
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotNo 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017
No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2016 Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017 Johanna Kaarlampi tutkija SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 KUORMITUSTARKKAILU
Lisätiedot