PIENTALOJEN LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT JÄRJESTELMIEN UUSIMINEN JA SANEERAUS
Pientalojen lämmitys ja ilmastonmuutos Vuonna 2009 Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat 66,4 milj. tonnia hiilidioksidia 30 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistäaiheutuu rakennusten lämmityksestä Kasvihuonekaasupäästöjä syntyy hiilen, öljyn, kaasun ja puun käytöstä Lämmitysjärjestelmien oikea ja tehokas käyttöauttavat osaltaan ehkäisemään ilmastonmuutosta ja muita ympäristöhaittoja 2
Lämpöämonin keinoin öljy monienergia puu, pelletti kaukolämpö aurinko sähkö Ilmalämpöpumput, maa-ja ilmasta-ilmaan poistoilmalämpöpumput ilmasta-veteen Varaavat ja pellettitakat 3
Kannattaako lämmitysjärjestelmän vaihto? EI YHTÄ OIKEAA VASTAUSTA! Mitkä ovat odotuksemme? Investoinnin edullisuus? Käytön, energia, huollot, edullisuus? Käytön helppous ja vaivattomuus? Tekniset ominaisuudet? Vaikutukset ympäristöömme? 4
Tärkeitäseikkoja saneerauksessa Mitäenemmän talo kuluttaa energiaa, sitäkannattavampaa on valita lämmitysjärjestelmä, jonka käyttökustannukset ovat pienet! Pieneen ja vähän energiaa kuluttavaan taloon on taloudellisinta valita investointikustannuksiltaan edullinen lämmitysjärjestelmä! Saneerauksen kustannukset: investointikustannukset tässä ja nyt käyttökustannukset vaikutus ja muutos pitkällä aikavälillä 5
Tärkeitäseikkoja saneerauksessa Asiantuntijan käyttö lämmitysjärjestelmäsuunnitellaan aina tilakohtaisesti Teetälämmitysjärjestelmän kuntokatselmus hinta-arvio Yleensäkoko järjestelmän kunnostus kannattaa Vaihtoehtoiset lämmitysmuodot? jos muu lämmitysmuoto mahdollinen, selvitä vaihtoehtoisten lämmityslaitteistojen hankinta-ja energiahinnat 6
Tärkeitäseikkoja saneerauksessa Hyvän ja luotettavan urakoitsijan löytäminen Pyydä urakasta 2-3 tarjousta hankinnan vaikutukset ulottuvat jopa kymmenien vuosien päähän Pyydäkirjallinen tarjous, jossa myös aikataulu Vertaa tarjousten töiden ja tarvikkeiden yhtenevyyttä mahdollinen suunnitelma ja tarvikelista auttaa tarjouksilla samat lähtökohdat tiedustele urakoitsijan referenssejä 7
Lämmitysjärjestelmien hinnat Hinta-arviot laitteineen ja asennuksineen Öljylämmitys 4000-5000 Aurinkoöljy 8000-10 000 Pellettilämmitys (+varastotila) 8000-13000 Sähkölämmitys Suora 3500-4500 Sähkökattila 4000-4500 (vesikiertoinen) Sähkövaraaja 5000-7000 (vesikiertoinen) Kaukolämpö4500-6000 + liittymismaksu 3000 Maalämpö 11500-16000 Lämpöpumppu ilmasta veteen 6000-10 000 Lämpöpumppu ilmasta ilmaan 1500-2500 8
Lämmityksen hinta (11/2010) Kevyt polttoöljy0,78 /l = 7,8 snt/kwh Uudehko kattila, hyötysuhde 95% => 8,2 snt/kwh Vanha kattila, hyötysuhde 60% => 13,1 snt/kwh Pelletti248 /t = 5,2 snt/kwh Kattilahyötysuhde 85% => 6,2 snt/kwh Sähkölämmitys11 snt/kwh (keskiarvo sopimuksista) Puulämmitystakalla, h=80% sekapuu, 5,5 snt/kwh (tiedot: www.halkoliiteri.com) Kaukolämpö(Lapua), 4,35 snt/kwh + perusmaksu 276 /a Esimerkki: lämmitys 20 000 kwh/a Kevyt polttoöljy uusi kattila 1560 /a (2200 l) vanha kattila 2620 /a (3300 l) Pelletti 1200 /a Suora sähkö2200 /a Maalämpö 730 /a (lämpökerroin 1:3) Kaukolämpö 1146 /a 9
Öljylämmitys Kustannukset riippuvat Saneerauksen laajuudesta, paikkakunnasta, tarjoajasta Laitteistoista Kattilat Yksipesäkattila kaksoispesäkattila monipolttoainekattila Poltin Öljysäiliöt Saneerauskustannukset Automatiikka Varusteet paisunta-astia, venttiilit, putkia, eristeet mahdollinen haponkestävä sisäpiippu Vaihtotyö kattila, polttimet, putkisto, varusteet 10
Aurinko-öljylämmitys Aurinkokeräimet Säätö-ja pumppuyksikkö Varaaja, kattila INVESTOINTIESIMERKKI: Kattilavaraaja 2500 Öljypoltin 800 Aurinkokeräimet 2-3kpl, pumppu- ja ohjausyksikkö 2200 Putki-ja muut tarvikkeet 700 1500 Asennustyöt 1500 2000 YHTEENSÄ 8000 10000 11
Sähkölämmitys - investoinnit Suora sähkölämmitys, patterit, lämminvesivaraaja Vesikiertoinen sähkökattila (esim. öljykattilan tilalle) Vesikiertoinen sähkövaraaja voidaan liittääöljy-tai puukattilaan, maalämpöpumppuun, aurinkovaraajaan Korkeiden käyttökustannusten vuoksi soveltuu parhaiten pieniin, hyvin eristettyihin ja vähän energiaa kuluttaviin taloihin 12
Kaukolämpö Päästöt ja energia hallinnassa myös uusiutuvat energiat Lämmönjako vesikeskuslämmitys, patterit, lattialämmitys ilmalämmitys Ilmanvaihtolämmitys Laitteet tehdasvalmisteisia, kuluttaja hankkii Alajakokeskus: siirtäälämpöenergian kiinteistön lämmönjakoverkostoon 13
Kaukolämpö Tilantarve ja sijoitus sijoitus tekniseen tilaan, esim. vanha pannuhuone tilantarve vain n. 2 m 2 Mitoitus laitteet mitoitetaan vastaamaan tarvittavaa tehoa niin, että lämpöä riittää aina sekä lämmitykseen että lämpimään käyttöveteen kaukolämpöveden tulolämpötila on 65-115 astetta ja palaavan veden lämpötila 25-55 astetta sään mukaan Hinta ja liittyminen hinta melko vakaa, syy: useat energialähteet energianhinta 40-60 /MWh liittymismaksu vaihtelee paikkakunnittain kaukolämmön käytöstä perus- ja energiamaksu (260-290 + 40-60 /MWh) pisimmät liittymismatkat runkolinjaan n. 30-50m kaukolämpölaitos kaivaa kanaalin (0,5-1 m syvä), hankkii putket ja liittääne rakennukseen omalla kustannuksellaan 14
Maalämpöpumput Putket vaakatasossa = maaperä lämmönlähteenä lämmönkeruuputket maaperässänoin metrin syvyydessä Karkeana putkimäärän ohjearvona voidaan käyttää arvoa 1-2 putkimetriä lämmitettävää rakennuskuutiota kohti ja tonttimaata tarvitaan noin 1,5 m² yhtä putkimetriä kohti Putket pystyssä(lämpökaivo) = lämmön lähteenä kallio lämpösyvältäkalliosta, jossa lämpötila käytännössävakio ympäri vuoden, vaihtuva pohjavesi parantaa asiaa kallioon porataan reikä, halkaisija n. 130-160 mm, syvyys usein 100-200 m lämpökaivoon putkilenkki: meno ja paluu lämmönsaanto noin kaksinkertainen metriä kohden vaakaputkistoon verrattuna vaatii vain vähän tonttipinta-alaa 15
Maalämpöpumput Investointikustannukset, säästö ja käyttö 150-200m 2 :n rakennus, pieni tilantarve, vähäiset huollot vuosittaiset energiakulut parhaimmillaan 1/3 -osaan Esimerkkinä vesikiertoisen öljy- /sähkölämmityksen vaihto: Lämpökaivo (110-150m) Lämpöpumppu Saneerauksen laite- ja varustehankinnat Saneeraustyöt 16
Ilmalämpöpumput ilmasta ilmaan tai veteen Lämmön keruu tapahtuu ulkoseinälle sijoitetun yksikön avulla (jäätymisesto!) Lämpö luovutetaan huoneilmaan tai veteen(varaaja) Lämmön hyötytuotto -10 (-18) ºC:een toimii hyvänä lisälämmitysmuotona auttaa alentamaan lämmityskustannuksia erityisesti syksyisin ja keväisin Säästäälämmityksen vuosienergiakustannuksia 10 30% päästöt vähenevät 17
Lämpöpumput - ilmalämpöpumput Sisä-ja ulkoyksiköt äänet Ilmasta-ilmaan: EI voida tuottaa lämmintä käyttövettä, ilmasta veteen: KYLLÄ Ilmasta-veteen pumput: kytkentämyös esim. nykyisen kattilan rinnalle Lämmityskäytössätärkeää, ettäsisäyksikön lämpöleviäätasaisesti ja mahdollisimman laajasti Sisäyksikön edessäpitäisi olla tilaa ainakin muutama metri 18
Lämpöpumput - ilmalämpöpumput Voidaan käyttäämyös jäähdytykseen (erityisesti ilmasta-ilmaan) Hankintakustannukset ilmasta-ilmaan n.1200 2500 asennettuna, ilmasta-veteen n. 6000-10 000 Lämpökerroin 0-3 riippuen ulkolämpötilasta Ongelmana sähkölaskun kasvaminen: pumppu on voitu asentaa väärin, käytetään vastoin ohjeita, laitetta on käytetty lähinnä viilentämiseen 19
Ilmalämpöpumpun ostajalle ja käyttäjälle Kylmäaine-ja sähköpätevyyden omaava asentaja Pohjoisen olosuhteisiin tarkoitettu pumppu sulatustoiminnoilla Asennus paikkaan, josta ilma saadaan kiertämään Kondenssivesien johtaminen pois rakenteista Huolto-ja säätöopastus, imurointi 1 x vko, suodattimien vaihdot Automaatin käyttö harkinnan mukaan Järkeä jäähdytykseen 20
Lämpöpumput - poistoilmapumput Lämpö talteen poistoilmasta Lisälämmitystarve suurimman lämmitystarpeen aikana poistoilmapumpuissa valmiina sähkövastukset lisälämpöä myös puulämmityksellä Investointikustannukset: pumppu 5500 7500 + asennukset (+ ilmastointiputkisto, pumppu sisältää myös ilmanvaihtolaitteiston) Säästösähkölämmityksen yhteydessä50-60% = 6 000-8 000 kwh/vuosi Lämpökerroin 1,5-2,2 21
Puulämmitys Polttoaineet halot pilkkeet, klapit pelletit briketit hake (maaseudulla) Kattilatyyppejä yläpalokattila alapalokattila polttoaineet palavat tasaisemmin, puhtaammin ja niitä lisätään harvemmin kuin yläpalokattilassa Varasto pilkettätai halkoja kuluu vuodessa n. 20 pinokuutiometriä *) pellettiäkuluu vuodessa n. 6,5-8 m 3, 4-5 tonnia *) ( *) 100-150m 2 :n rakennus) 22
Puulämmitys Varaajat puukattila (halko, pilke) vaatii yleensä varaajan, josta lämpösiirretään lämmitysverkostoon varaaja kannattaa mitoittaa ainakin niin suureksi, ettäyksi lämmityskerta vuorokaudessa riittää Tehomitoitus varaajan yhteydessätoimivan kattilan nimellisteho valitaan 3-6 kertaa niin suureksi kuin tarvittava lämmitysteho (25-40 kw) Kattilasäätö yleensäylä-ja alapaloisetarinakattilat ovat säätämättömiä ja vaativat aina varaajan (50-100 % säätö) mikäli varaajaa ei haluta, on kattila oltava hyvin säädettävissä(pelletti, hake) 23
Pellettilämmitys Laitteistot, käyttö Kattila Ruuvi Poltin Pellettivarasto Piippu Pellettikattilat, lämmitysjärjestelmät päälämmönlähde Pellettitakat pää- tai lisälämpölähde myös vesikiertoiset 24
Pellettilämmitys Keskikokoisen omakotitalon lämmittämiseen tarvitaan noin 5 tonnia eli kahdeksan kuutiota puupellettejä vuodessa Pelletit maksavat suoraan säiliöön puhallettuna 150-200 euroa tonnilta Pellettijärjestelmämaksaa keskikokoiseen taloon asennettuna 9000-16000 euroa, hinta vaihtelee suuresti sen mukaan kuinka automaattinen kattila on 25
Monipolttoainekattilat Energiatuotanto: öljy pelletti, hake puupilkkeet/-klapit sähkö aurinkolämpö hinta 1000-1500 Edut, haitat: + ajankohdan edullisin energia + riippumaton yhdestä energiasta - hankintakustannukset 26
Kattila-varaaja Varaajat 200 3000 litraa: puukattiloissa 1-3m 3 aurinko-öljy maalämpöpumput hinnat 700 3000 ilman sähkövastusta hinnat 2000 4500 sähkövastuksin (12-21kW) Edut : puulla polttokerrat harvat Aurinko =riittävä varausmäärä päivisin Yösähkökäyttö Käyttö: puulla kylminä aikoina kesällä poiskytkentä: sähkö, öljy, pelletti aurinko läpi vuoden 27
Lisälämmitysjärjestelmät, LTO PELLETTITAKAT JA -KAMINAT voi olla ensisijainenkin lämmönlähde automaattinen sytytys ja toimintojen ohjaus helppo asentaa kevythormi savupiipuksi riittää LÄMMÖN TALTEENOTTO (LTO) Poistoilmasta otetaan koneellisesti talteen siihen sitoutunut lämpö Ilmanvaihdon merkitys jopa 30% lämmityskuluista Talteen otetulla lämmöllälämmitetään tuloilmaa Toimii vain, jos koneellinen ilmanvaihto Hyötysuhde jopa 75% 28
Kotitaloustyön tuki Kotitaloudet voivat saada kotitaloustyön tukea verotuksessaan kodin kunnostukseen, siivoukseen, pihan hoitoon, jne. Lämmitysjärjestelmän kunnostus kuuluu tuen piiriin Tuki on 60 % TYÖN laskutuksesta 29
Kotitaloustyön tuki Vähennys suoraan veroista, myös ennakonmuutos lämmitysjärjestelmien kunnostus Muutokset Ilmalämpöpumpun asennus Tuki enintään 3000 vuodessa /hlö puolisot yhteensä 6000 Omavastuu 100 /hlö Esim: lämmitysjärjestelmän kunnostus, työn osuus + 2.500 60 % tukea / talous /2 hlö - 1.500 omavastuu + 100 lopullinen työkustannus 1.100 30
Energia-avustukset Vuonna 2011 on luvassa energiaavustuksia öljy ja sähkölämmittäjille päälämmitysjärjestelmän vaihtamisesta uusiutuvaan energiaan. Tuki koskee: Maalämpöpumppuja Ilmavesilämpöpumppuja Pelletti tai muu puuperäinen polttoaine Hybridijärjestelmät (mm. aurinkoenergia) Koskee investointia, tuki 20% Lisäksi kotitaloustyön tuki Hakuaika 8.4.2011 mennessä Haetaan kunnalta REMONTTIA EI SAA ALOITTAA ennen tukipäätöksen saamista 31
Hyödyllisiälinkkejä www.energia.fi(sähkö- ja kaukolämpöala) www.energiatehokas.fi www.rakentaja.fi(rakentamistietoa) www.energiatehokaskoti.fi www.biohousing.eu.com/heatingtool www.halkoliiteri.com(puupolttoaineet,pilkkeet, halot) www.oil.fi(öljy) www.vaihdavirtaa.fi(sähköenergian kilpailuttaminen) www.sulpu.fi(lämpöpumput) www.pellettienergia.fi www.motiva.fi(runsaasti energiatietoa, asuminen ym.) www.asuminen.fi(ympäristöministeriö) www.korjaustieto.fi(ympäristöministeriö) www.ara.fi www.finbio.fi(bioenergian käytön edistäjä ja kehittäjä) www.tem.fi(valtiollista energiatietoa) 32