Raportti Vartinoja I tuulivoimalapuiston (Siikajoki) melumittaukset talvella 2016-2017 31.3.2017
Sisältö 1. Johdanto... 3 1.1. Yleistä tuulivoimamelusta... 3 1.2. Vartinoja 1 tuulivoimalapuisto... 3 1.3. Mittausmenettely ja tuulivoimaloiden pysäytykset... 5 2. Ympäristömelumittaukset... 5 2.1. Mittausmenetelmä ja tulosten käsittely... 5 2.2. Melun impulssimaisuus ja kapeakaistaisuus... 6 2.3. Mittauslaitteistot... 7 2.4. Ympäristömelumittausten epävarmuus... 7 2.5. Mittauspaikat... 7 2.6. Sääolosuhteet mittausten aikana... 9 2.7. Tuulivoimalamelua koskevat ympäristömelun ohjearvot... 10 2.8. Vartinoja 1 Rakennusluvan määräykset... 10 3. Tulokset... 11 3.1. Kokonaisäänitasot... 11 3.2. Tuulivoimaloiden aiheuttamat taustamelukorjatut äänitasot... 16 3.3. Tuulivoimaloiden aiheuttaman melun taajuusjakauma... 19 3.4. Melun impulssimaisuus... 19 3.5. Melun kapeakaistaisuus... 21 3.6. Sisämelutasojen arviointi... 21 4. Johtopäätökset... 23 5. Viitteet... 23 Liite 1. Mittauskortit mittauspaikalta 1 Liite 2. Mittauskortit mittauspaikalta 2 Liite 3. Mittauskortit mittauspaikalta 3
LiiLLii 1. Johdanto Liite Lii WSP on mitannut ajalla 21.12. 2016 20.1.2017 Vartinoja I tuulivoimatuotantoalueen aiheuttamia ympäristömelutasoja kolmessa paikassa alueen lähiympäristössä. Kaksi mittauspaikkaa sijoitettiin asuinrakennusten läheisyyteen niiden piha-alueelle. Yksi mittauspaikka sijoitettiin lähemmäs tuulivoimaloita alueelle, johon laskennallisen arvioinnin perusteella kohdistuu melun leviämiselle suotuisissa olosuhteissa noin 40 db tasoinen tuulivoimaloiden aiheuttama melutaso. Selvityksessä ei tehty melutason mittauksia sisätiloissa. Mittaukset tehtiin 19.12.2016 päivätyn mittaussuunnitelman (WSP 2016) mukaisesti, jossa esitetyt menettelyt noudattavat mahdollisimman tarkasti Ympäristöministeriön ohjeen Tuulivoimaloiden melutason mittaaminen altistuvassa kohteessa (Ympäristöministeriö 2014) mukaisia menetelmiä. Selvitys on tehty TuuliSaimaa Oy:n toimeksiannosta. WSP:n työryhmään ovat kuuluneet Sirpa Lappalainen, Tuukka Lyly, Mirkku Kauhanen ja Ilkka Niskanen. 1.1. Yleistä tuulivoimamelusta Tuulivoimalaitosten käyntiääni koostuu pääosin laajakaistaisesta lapojen aerodynaamisesta melusta sekä hieman kapeakaistaisemmista sähköntuotantokoneiston yksittäisten osien melusta (vaihteisto, generaattori ym.) (Di Napoli 2007). Aerodynaaminen melu kuullaan usein viuhuvana, suhahtavana äänenä. Tuulivoimaloiden vaihdelaatikoiden ja generaattorien muuntajat saattavat emittoida matalataajuista, jurisevaa melua. Tuulivoimaloiden aiheuttama melu ja sen ominaisuudet vaihtelevat turbiinityypeittäin ja myös yksittäisten samaa tyyppiä olevien voimaloiden aiheuttamat melutasot saattavat poiketa toisistaan. Tuulivoimaloiden aiheuttaman ympäristömelun ominaisuudet, kuten voimakkuus, taajuus ja ajallinen vaihtelu, riippuvat voimaloiden määrästä, niiden etäisyyksistä tarkastelupisteeseen, tuulen suunnasta ja nopeudesta sekä muista sääolosuhteista. Äänen leviämiseen vaikuttavat myös maaston pinnanmuodot, pinnan ominaisuudet (vesi, pehmeä/kova maa), kasvillisuus ja rakennukset. Sääolosuhteiden vaikutus tuulivoimaloiden aiheuttamiin ympäristömelutasoihin on sitä suurempi mitä pidempi etäisyys voimalan ja tarkastelupisteen välillä on. Alailmakehän lämpötilajakauma vaikuttaa erityisen paljon voimaloiden aiheuttamiin ympäristömelutasoihin, sillä niin sanotussa inversiotilanteessa lähellä maan pintaa oleva ilmakerros on kylmempi kuin korkeammalla olevat ilmakerrokset. Tällaisessa tilanteessa ääniaallot taipuvat kohti kylmempää maan pintaa aiheuttaen korkeampia melutasoja maan pinnalla. Alailmakehän lämpötilajakauma on suotuista äänen kaareutumiselle maan pintaa kohti iltaisin ja öisin, jolloin myös tuulivoimaloiden aiheuttamat äänet ovat yleensä selvimmin kuultavissa. Tuulivoimaloiden tapauksessa keskeisin käytettävä meluntorjuntakeino on riittävä etäisyys voimaloiden ja tarkastelupisteen (kuten asutuksen) välillä (Ympäristöministeriö 2012). Lll 1.2. Vartinoja 1 tuulivoimalapuisto Vartinoja 1 tuulivoimatuotantoalue sijaitsee Siikajoen kunnassa Siikajoen ja Revonlahden kylien välissä noin 7 km Siikajoen kylästä kaakkoon ja noin 9 km Revonlahden kylästä pohjoiseen. Tuotantoalueella on yhteensä 9 Alstom ECO 122-2,7 MW tuulivoimalaa. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat tuotantoalueen etelä- ja länsipuolella noin 1,4 kilometrin etäisyydellä lähimmistä voimaloista. Voimaloiden ja mittauspaikkojen sijainnit on esitetty kuvan 1 kartassa.
MP2 MP3 MP1 Kuva 1. Tuulivoimaloiden ja mittauspaikkojen sijainnit. Vartinojan tuulivoimatuotantoalueen ympäristömelutasoja on arvioitu laskennallisesti vuonna 2015 laaditussa selvityksessä (FCG 2015). Selvityksen mukaan tuulivoimatuotantoalueen länsipuolelle sijoittuu yksi asuinrakennus, jonka piha-alueella voimaloiden aiheuttaman melu arvioitiin ylittävän 35 db tason (kuva 2). Laskennallisesti arvioidut melutasot edustavat tilannetta, jolloin voimalat toimivat täydellä teholla ja olosuhteet ovat suotuisat melun etenemiselle ja leviämiselle. Kuva 2. Tuulivoimaloiden aiheuttamat laskennalliset melutasot standardin ISO 9613-2 mukaisella menetelmällä arvioituna (FCG 2015).
1.3. Mittausmenettely ja tuulivoimaloiden pysäytykset Mittaukset toteutettiin yhtäjaksoisesti aikavälillä 21.12.2016 20.1.2017. Voimalat pysäytettiin tällä aikavälillä jokaisena yönä aikoina 04:00 04:30 ja 05:30 06:00. Pysäytykset ajoitettiin yöaikaan, jotta ulkoisten häiriöäänien aiheuttamat vaikutukset olisivat mahdollisimman vähäisiä. Pysäytysten välissä noin klo 04:30 05:30 voimalat kävivät normaalisti. Tulosten käsittelyssä on tarkasteltu erityisesti näitä pysäytysjaksoja ja niiden välisiä käyntijaksoja. Näiltä tarkasteluajoilta on laskettu voimaloiden taustamelukorjattu keskiäänitaso sekä tutkittu tuulivoimamelun kapeakaistaisuutta ja impulssimaisuutta. Mittausjakson aikana vallitseva tuulensuunta oli lounas (kuva 3) ja voimaloiden keskimääräinen tehontuotto 1,6 megawattia. Kuva 3. Koko mittausjakson tuulen suuntien vallitsevuus tuulivoimaloiden naselleista mitattuna. 2. Ympäristömelumittaukset 2.1. Mittausmenetelmä ja tulosten käsittely Mittaukset on tehty siten, että käytetyt menettelyt noudattavat ympäristöministeriön ohjeen mukaista menettelyä C. Tuulivoimalan ja taustamelulähteiden yhdessä tuottama melutaso mitataan mittauspisteessä. Samanaikaisesti mitataan tuulen nopeus sekä tuulivoimalan lähellä, että melutason mittauspisteessä. Taustamelutaso mitataan samalla tavalla voimalan ollessa pysäytettynä. Kumpikin mitatuista melutasoista esitetään mittauspisteessä mitatun tuulen nopeuden funktiona. Taustamelutasot arvioidaan käyrällä regression avulla ja tuulivoimalan tuottaman melutaso määritetään pisteittäin. Tuulivoimalan lähellä mitatut tuulen nopeudet muutetaan tarvittaessa vastaamaan samaa korkeutta kuin tuulen nopeuden tavoitearvon määrittelyssä on käytetty (10 m). Tuulivoimalan itse tuottamat korjatut melutasot piirretään tuulen nopeuden funktiona. Melutasopisteet approksimoidaan suoralla viivalla ja tuulen nopeuden tavoitearvolla vallitseva melutaso luetaan viivalta. Tuulen nopeuden tavoitearvona käytetään tuulen nopeutta 8 m/s (10 metrin referenssikorkeudella). Menettelyllä saatua lukuarvoa voidaan käyttää verrattaessa tuulivoimalan tuottamaan melutasoa esimerkiksi suunnittelutai tunnusarvoon myös tilanteessa, jossa melutaso on määritetty suhteessa tuulivoimalan lähellä vallitsevaan tuulen nopeuteen. Tarkempaan tulosten tarkasteluun on otettu jaksot, jolloin voimalat ovat olleet yöllä pysäytettynä ja pysäytysten välisenä aikana on ollut tunnin käyntijakso (kuva 4). Näiltä jaksoilta, jotka sisältävät äänenpainetasoja tuulivoimaloiden ollessa pysäytettyinä ja käynnissä, on muodostettu minuutin jaksojen keskiäänitasot. Näitä jaksoista käytetään jatkossa nimitystä tarkastelujakso.
Kuva 4. Esimerkki tuulivoimaloiden aiheuttamien melutasojen arvioinnista yöaikaisella tarkastelujaksolla. Tuulivoimaloiden pysäytysten aikaisista melutasoista määritetään taustataso, joka vähennetään tuulivoimaloiden ja taustatason aiheuttamasta kokonaismelutasosta. Tällöin saadaan laskettua tuulivoimaloiden aiheuttama taustamelukorjattu äänitaso, L Aeq,corr. Kuvan alareunan käyrillä on esitetty tuulen nopeudet mittauspaikalla. Esimerkki on mittauspaikalta 3, joka ei sijaitse asuinrakennusten läheisyydessä. Mittauspaikkojen kokonaismelutasoista ja taustamelutasoista on tarkastelujakson ajalta laadittu kuvaajat, joissa minuutin keskiäänitasot on esitetty yhdessä tuulen nopeuden kanssa sekä erikseen tuulen nopeuden funktiona. Mitatusta kokonaismelutasosta on vähennetty taustamelutaso, jolloin on saatu tuulivoimalan aiheuttama taustamelukorjattu kokonaistaso, L Aeq, corr. Osa lasketuista taustamelutasoista on ollut suurempia kuin kokonaismelutaso, jolloin taustamelukorjattua tasoa ei ole voitu muodostaa. Taustamelukorjattu taso on laskettu vain, mikäli kokonaistason ja taustamelutason erotus on ollut vähintään 3 db (Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2014, s. 21). Tarkastelujaksoilta on laskettu tuulivoimaloiden aiheuttama taustamelukorjattu äänitaso mitatun kokonaismelutason ja taustamelutason erotuksena, koska yksittäisiltä öiltä ei regressiokäyrän avulla (ks. ympäristöministeriön ohjeen kuvaus) saatu järkeviä tuloksia. Useissa tapauksissa melutasot laskivat tuulen nopeuksien noustessa. Mittauspaikan 1 osalta kerättiin kaikkien tarkastelujaksojen aineisto yhteen ja tehtiin tälle aineistolle ympäristöministeriön ohjeen mukainen regressioanalyysi. 2.2. Melun impulssimaisuus ja kapeakaistaisuus Tuulivoimaloiden aiheuttaman melun impulssimaisuus määritettiin Nordtest menetelmän NT ACOU 112 mukaisesti. Tuulivoimalamelu voidaan tulkita impulssimaiseksi, jos arvioitu korjaus K i on suurempi kuin 3 db (Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2014, s. 25). Melun impulssimaisuus määritettiin tallennetuista ääninäytteistä pysäytysjaksojen väliseltä jaksolta, jolloin tuulivoimalat olivat käynnissä. Melun ollessa impulssimaista mittaustulokseen kohdistetaan sanktio. Tulokseen lisätään säädöksessä määritelty lukuarvo (+5 db) ennen sen vertaamista suunnittelu- tai tunnusarvoon.
Tuulivoimaloiden aiheuttaman melun kapeakaistaisuutta arvioitiin ensivaiheessa mittauspaikoilla tehtyjen kuulohavaintojen perusteella sekä terssikaistoittain mitattujen äänenpainetasojen perusteella. Melun taajuusjakaumaa tarkasteltiin pysäytysjaksoilta sekä pysäytysjaksojen väliseltä ajalta, jolloin tuulivoimalat olivat käynnissä. Mittaushavainnot tulkittiin kapeakaistaiseksi, mikäli jakson 1/3-oktaavikaistan A-taajuuspainotettu äänenpainetaso on yli 5 db suurempi kuin viereisten taajuuskaistojen äänenpainetaso. Melun tonaalisuusanalyysi tehdään IEC 61400-11 mukaisesti, mikäli mittauspaikoilla todetaan kapeakaistaisuutta ensivaiheessa tehtyjen arvioinnin perusteella. 2.3. Mittauslaitteistot Ympäristömelumittaukset tehtiin yhdellä Norsonic 139- ja kahdella Norsonic 140-äänitasoanalysaattorilla, jotka täyttävät standardien SFS 2877 / IEC651 ja IEC 804 vaatimukset laatuluokan 1 mittareille. Mittauslaitteiden kalibroinnissa käytettiin ulkoista kalibraattoria (Norsonic 1251). Kalibrointi tarkastettiin viikon välein. Mittaukset tehtiin yhden sekunnin aikaresoluutiolla. Tallennettava melun tunnusluku oli keskiäänitaso, L Aeq, jonka lisäksi melun taajuusjakauma tallennettiin terssikaistoittain. Lisäksi melun äänisignaali tallennettiin tulosten jatkokäsittelyä ja ulkoisten melulähteiden tunnistamista varten. Melumittaukset tehtiin noin 2,0 metrin korkeudelta maan pinnan tasosta jalustaan kiinnitetyllä mikrofonilla. 2.4. Ympäristömelumittausten epävarmuus Ympäristömelumittausten yhteydessä epävarmuudella tarkoitetaan kokonaisepävarmuutta, joka johtuu suurimmaksi osaksi olosuhteiden vaihtelun vaikutuksista äänen etenemiseen. Äänenpainetason mittaus itsessään on varsin tarkka, sillä 1-tarkkuusluokan äänitasomittari mittaa äänenpainetasoja vähintään ±1 db tarkkuudella. Ympäristömelumittaukset pyritään tekemään olosuhteissa, jotka ovat mahdollisimman suotuisat melun leviämiselle äänilähteestä mittauspaikan suuntaan. Melun leviämiselle epäedullisissa olosuhteissa melutasot saattavat olla jopa yli 10 db pienempiä kuin suotuisissa olosuhteissa. Pitkä mittausjakso pienentää mittausepävarmuutta, koska tuloksia saadaan erilaisissa olosuhteissa. Tuulivoimaloiden aiheuttaman melutason erottaminen altistuvassa kohteessa normaalista taustatasosta voi olla erittäin haastavaa, sillä tuulivoimaloiden aiheuttamat ympäristömelutasot eivät välttämättä erotu selvästi taustatasosta. Tulosten ja havaintojen perusteella Vartinoja I tuulivoimaloiden aiheuttama ympäristömelu on selviten havaittavissa matalilla tuulen nopeuksilla, jolloin ympäristön taustaäänitaso on alhainen. Tuulen voimistuessa taustamelutaso kasvaa eikä voimaloiden ääni ole yhtä helposti erotettavissa. 2.5. Mittauspaikat Tuulivoimaloiden aiheuttamaa melua on mitattu kolmessa mittauspaikassa. Kaksi mittauspaikkaa sijoitettiin kahden asuinrakennuksen piha-alueen läheisyyteen. Laskennallisen arvion perusteella (kuva 2) näihin mittauspaikoihin kohdistuu noin 30-35 db tuulivoimaloiden aiheuttama keskiäänitaso melun leviämiselle suotuisissa olosuhteissa. Yksi mittauspaikka sijoitettiin tuulivoimatuotantoalueen pohjoisosaan, noin 750 metrin etäisyydelle voimaloista V7 ja V8. Tälle mittauspaikalle kohdistuu laskennallisen arvion perusteella tuulivoimaloiden aiheuttama noin 40-45 db keskiäänitaso. Tämän mittauspaikan tarkoituksena oli todentaa voimaloiden käyntiä, mikäli ympäristömelutasot kahdella muulla mittauspaikalla jäävät niin mataliksi, ettei niitä eroteta taustamelusta. 2.5.1. Mittauspaikka 1 Mittauspaikka 1 sijaitsi tuulivoimatuotantoalueen eteläpuolella noin 1300 metrin etäisyydellä lähimmästä voimalasta (V1). Havaintojen perusteella tuulivoimaloiden aiheuttama melu mittauspaikalle on erotettavissa humisevina suhahduksina tuulen nopeudesta, suunnasta ja taustamelutasosta riippuen. Asuinrakennuksen pihassa oli koiratarha ja koirien haukkumisen aiheuttamat äänet olivat selvästi tunnistettavissa äänitallenteissa ja niiden vaikutukset näkyivät myös mitatuissa äänenpainetasoissa. Koirien haukunnan vaikutusta ei ole poistettu tunnin keskiäänitasojen tuloksista.
Kuvat 5 & 6. Näkymä mittauspaikalta 1. 2.5.2. Mittauspaikka 2 Mittauspaikka 2 sijaitsi tuulivoimatuotantoalueen länsipuolella noin 1400 metrin etäisyydellä lähimmästä voimalasta (V8). Havaintojen perusteella tuulivoimaloiden aiheuttama melu mittauspaikalle on erotettavissa humisevina suhahduksina tuulen nopeudesta, suunnasta ja taustamelutasosta riippuen. Mittaushetkellä rakennus vaikutti asumattomalta. Kuvat 7 & 8. Näkymä mittauspaikalta 2. 2.5.3. Mittauspaikka 3 Mittauspaikka 1 sijaitsi tuulivoimatuotantoalueen pohjoispuolella noin 750 metrin etäisyydellä lähimmistä voimaloista (V7, V8). Havaintojen perusteella tuulivoimaloiden aiheuttama melu mittauspaikalle on erotettavissa humisevina suhahduksina, jyrisevänä äänenä tai myös viuhuvana äänenä tuulen nopeudesta, suunnasta ja taustamelutasosta riippuen. Mittauspaikka 3 läheisyydessä ei sijaitse asuin- tai vapaa-ajan rakennuksia
Kuvat 9 & 10. Näkymä mittauspaikalta 3. 2.6. Sääolosuhteet mittausten aikana 2.6.1. Tuulen ja muiden säähavaintojen todentaminen Sääolosuhteita mitattiin mittauspaikoilla ympäristöministeriön ohjeen mukaisesti: Tuulen nopeus mittauspisteen kohdalla mitataan edustavalla ja avoimella paikalla mikrofonin läheisyydessä ja vähintään 10 m korkeudella maan pinnasta. Tuulen nopeutta ja suuntaa mitattiin mittauspaikkojen lähellä 10 metrin korkeaan mastoon sijoitetulla sääasemalla (Davis Vantage Pro 2). Mittaustiedot tallennettiin laitteen muistiin yhden minuutin jaksoissa. Tuulta koskevien tietojen lisäksi mittalaitteella rekisteröitiin tiedot ilman lämpötilasta, suhteellisesta kosteudesta ja ilman paineesta. Kuva 11. Mittausjärjestely mittauspaikalla 1. Oikealla säämasto ja vasemmalla mikrofonin teline.
Mittausjakson pituuden (1 kuukausi) johdosta sääolosuhteet jakson aikana vaihtelivat merkittävästi. Mittausten tavoitteena oli todentaa tuulivoimaloiden aiheuttamia melutasoja tuulivoimaloita lähimpänä sijaitsevissa asuinkohteissa. 2.7. Tuulivoimalamelua koskevat ympäristömelun ohjearvot Valtioneuvoston asetuksessa 1107/2015 on annettu asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista. Ohjearvot ulkona: Tuulivoimalan toiminnasta aiheutuva melupäästön takuuarvon perusteella määritelty laskennallinen melutaso ja valvonnan yhteydessä mitattu melutaso eivät saa ulkona ylittää melulle altistuvalla alueella melun A-taajuuspainotetun keskiäänitason (ekvivalenttitason LAeq) ohjearvoja seuraavasti: Taulukko 1. Tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvot. Jos tuulivoimalan melu on impulssimaista tai kapeakaistaista melulle altistuvalla alueella, valvonnan yhteydessä saatuun mittaustulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista 3 :ssä säädettyihin arvoihin. 2.7.1. Ohjearvot pienitaajuiselle melulle Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetuksessa (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2015) on annettu toimenpiderajat yöaikaiselle pienitaajuiselle melulle tiloille, joita käytetään nukkumiseen. Ohjearvot on annettu terssikaistoittain ilman taajuuspainotusta ilmoitettuna äänenpainetasoina (yhden tunnin keskiäänitaso). Sisämelutasoille annetuista toimenpiderajoista on johdettu ulkomelutasolle laaditut vertailuarvot, siten että toimenpiderajoihin on lisätty rakennusten julkisivujen ääneneristävyydelle arvioidut äänen eristävyydet (The Danish Ministry of Environment 2011). Tämä on VTT:n ohjeistuksen mukainen menettely (Nykänen ym. 2014). Taulukko 2. Pienitaajuisen sisämelun tunnin keskiäänitason toimenpiderajat nukkumiseen tarkoitetuissa tiloissa (sisämelu) ja sisämelun toimenpiderajoista johdetut ulkomelutason vertailuarvot. Kaista Hz 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Yöajan (klo 22-7) Leq, 1h/dB (sisämelu) Yöajan (klo 22-7) Leq, 1h/dB (ulkomelu) 74 64 56 49 44 42 40 38 36 34 32 80,6 72,4 66,8 60,4 57,0 58,6 59,7 59,2 56,2 55,2 53,5 2.8. Vartinoja 1 Rakennusluvan määräykset Vartinoja 1 tuulivoimaloiden rakennuslupapäätöksissä (28.8.2012) lausutaan seuraavaa: Mikäli luvanmukaisesta toiminnasta, tehdyistä selvityksistä poiketen, aiheutuu kuitenkin naapurustolle kohtuutonta rasitusta, on toiminnan harjoittaja velvollinen ryhtymään toimenpiteisiin rasituksen vähentämiseksi.
Rambollin tekemässä selvityksessä Siikajoen Vartinojan tuulivoimalaitosten ympäristövaikutusten selvitys (3.10.2011) on tehty tuulivoimaloiden melun leviämisen mallilaskenta, jossa ohjearvoina on sovellettu valtioneuvoston päätöksen 993/1992 ohjearvoja. Tämän selvityksen mukaan tuulivoimaloiden aiheuttamien 40 db meluvyöhykkeiden sisään ei jää yhtään asuttua kiinteistöä, muinaismuistokohteita tai luonnonsuojelualueita. Siikajoen kunnan alueen pohjoisosiin suunnittelemilla virkistysalueilla 40 db:n melutaso saattaa selvityksen mukaan joltain osin ylittyä. Rakennuslupapäätöksen antamisen jälkeen 5.5.2015 on tehty tuulivoimaloiden melun leviämisen mallinnus FCG:n toimesta. Tämän selvityksen mukaan lähimpien lomarakennusten pihapiirissä melutasot ovat alle 35 db(a). Yksi asuinrakennus sijoittuu 35 db(a) melualueelle. 3. Tulokset 3.1. Kokonaisäänitasot Mittaustuloksista määritettiin tunnin keskiäänitasot (L Aeq,1h ) sekä päivä- ja yöaikaiset keskiäänitasot (L Aeq7-22 ja L Aeq22-7 ). Näistä koko mittausjakson kattavista tuloksista ei ole poistettu häiriöääniä, mutta selvät äänitteistä tunnistetut häiriöt on merkitty kuvaajiin. Kuvaajissa esitetään tunnin keskiäänitasot ja niiden alla olevissa taulukoissa päivä- ja yöaikaiset keskiäänitasot vastaavilta päiviltä. Mitatut kokonaisäänitasot vaihtelivat voimakkaasti lähinnä tuulen voimakkuudesta riippuen. Tuulen ollessa voimakasta melutasot nousivat kaikilla mittauspaikoilla 45 50 desibeliin. Mittausjakson lopussa 19.1.2017 oli erityisen voimakasta tuulta, jolloin päiväajan melutasot olivat yli 55 db. Voimakkaalla tuulella kasvillisuus aiheuttaa korkeita taustaäänitasoja, niin että tuulivoimaloiden ääni ei ole kuultavissa. Erityisen suurilla tuulen nopeuksilla tuuli aiheuttaa häiriötä mikrofoniin, kun tuulisuoja ei riitä suojaamaan mikrofonia tuulelta. Pienillä tuulen nopeuksilla mitatut kokonaisäänitasot olivat matalimmillaan 25 30 db. Pienillä tuulen nopeuksilla kasvillisuus ei aiheuta juurikaan taustamelua ja tuulivoimaloiden melu on selvästi kuultavissa.
20.12. 21.12. 22.12. 23.12. 24.12. 25.12. LAeq,7-22LAeq,22-7LAeq,7-22LAeq,22-7LAeq,7-22LAeq,22-7LAeq,7-22LAeq,22-7 LAeq,7-22LAeq,22-7LAeq,7-22 MP1 39,8 39,0 42,9 49,2 43,4 41,5 44,8 37,8 42,0 40,0 47,0 MP2 29,8 35,9 39,8 50,1 43,4 43,3 31,2 31,6 41,0 42,0 26,1 MP3 38,5 42,0 43,9 51,1 45,4 45,9 40,5 41,1 44,8 43,2 33,4 Kuva 12. Mittauspaikoilla 1, 2 ja 3 mitatut tunnin keskiäänitasot L Aeq,1h ja voimaloiden keskimääräinen tehontuotto (kuvaaja) sekä mittauspaikoilla 1, 2 ja 3 mitatut päivä- ja yöaikaiset keskiäänitasot L Aeq,7-22 ja L Aeq,22-7 (taulukko) ensimmäisellä mittausviikolla.
26.12. 27.12. 28.12. 29.12. 30.12. 31.12. 1.1. LAeq,22-7LAeq,7-22LAeq,22-7LAeq,7-22LAeq,22-7LAeq,7-22LAeq,22-7LAeq,7-22LAeq,22-7LAeq,7-22LAeq,22-7LAeq,7-22LAeq,22-7LAeq,7-22 MP1 28,4 46,5 31,8 43,6 40,7 50,1 45,9 38,6 36,6 43,6 47,4 47,1 36,1 50 MP2 23,9 33,7 32,8 29,5 MP3 31,5 39,8 39,3 40,0 40,0 39,0 49,8 40,8 38,8 47,9 51,6 51,2 34,7 31 Kuva 13. Mittauspaikoilla 1, 2 ja 3 mitatut tunnin keskiäänitasot L Aeq,1h ja voimaloiden keskimääräinen tehontuotto (kuvaaja) sekä mittauspaikoilla 1, 2 ja 3 mitatut päivä- ja yöaikaiset keskiäänitasot L Aeq,7-22 ja L Aeq,22-7 (taulukko) toisella mittausviikolla.
2.1. 3.1. 4.1. 5.1. 6.1. 7.1. 8.1. LAeq,22-7LAeq,7-22LAeq,22-7LAeq,7-22LAeq,22-7LAeq,7-22LAeq,22-7LAeq,7-22LAeq,22-7LAeq,7-22LAeq,22-7LAeq,7-22LAeq,22-7LAeq,7-22 MP1 35,3 40,3 32,3 37,8 32,5 46,1 33,7 51,4 31,7 38,8 46,5 41,9 31,3 47,5 MP2 28,1 26,9 36,1 36,7 32,6 30,1 32,5 26,1 36,8 46,1 37,1 31,6 47,5 MP3 39,5 36,3 31,7 39,6 41 38,5 35,1 31 33 40,9 48,7 42,7 36,7 49,7 Kuva 14. Mittauspaikoilla 1, 2 ja 3 mitatut tunnin keskiäänitasot L Aeq,1h ja voimaloiden keskimääräinen tehontuotto (kuvaaja) sekä mittauspaikoilla 1, 2 ja 3 mitatut päivä- ja yöaikaiset keskiäänitasot L Aeq,7-22 ja L Aeq,22-7 (taulukko) kolmannella mittausviikolla.
9.1. 10.1. 11.1. 12.1. 13.1. 14.1. LAeq,22-7LAeq,7-22LAeq,22-7LAeq,7-22LAeq,22-7LAeq,7-22LAeq,22-7LAeq,7-22LAeq,22-7LAeq,7-22LAeq,22-7LAeq,7-22LAeq,22-7LAeq,7-22 MP1 41,5 49,1 32 46,7 44,8 46,2 45,5 47,3 42 38,8 30,5 45,2 47,9 34,8 MP2 44,9 44,3 29,6 45,6 43,1 44,5 45,1 47,5 42,6 34,2 30 34,3 23,3 31,2 MP3 45,1 46,2 37,6 47,4 46,8 47,9 46,9 48,5 44,9 38,3 37,2 36,8 35 36,5 Kuva 15. Mittauspaikoilla 1, 2 ja 3 mitatut tunnin keskiäänitasot L Aeq,1h ja voimaloiden keskimääräinen tehontuotto (kuvaaja) sekä mittauspaikoilla 1, 2 ja 3 mitatut päivä- ja yöaikaiset keskiäänitasot L Aeq,7-22 ja L Aeq,22-7 (taulukko) neljännellä mittausviikolla. 15.1.
16.1. 17.1. 18.1. 19.1. 20.1. LAeq,22-7LAeq,7-22LAeq,22-7LAeq,7-22LAeq,22-7LAeq,7-22LAeq,22-7LAeq,7-22LAe q,22-7 MP1 26,6 45,5 31,6 39,6 37,8 45,2 51,5 55,3 47,8 MP2 26,2 40,5 31,5 39,4 36 50,5 54,6 56,1 47,8 MP3 31,7 35,9 41,2 46,3 40,3 49,9 55 57,8 50,1 Kuva 16. Mittauspaikoilla 1, 2 ja 3 mitatut tunnin keskiäänitasot L Aeq,1h ja voimaloiden keskimääräinen tehontuotto (kuvaaja) sekä mittauspaikoilla 1, 2 ja 3 mitatut päivä- ja yöaikaiset keskiäänitasot L Aeq,7-22 ja L Aeq,22-7 (taulukko) viidennellä mittausviikolla. 3.2. Tuulivoimaloiden aiheuttamat taustamelukorjatut äänitasot Mittausten pääasiallisena tarkoituksena oli erottaa tuulivoimaloiden aiheuttama osuus melun kokonaistasosta. Tämä tavoite edellytti myös melun taustatason mittaamista tuulivoimaloiden ollessa pysäytettyinä. Tällä menettelyllä saatiin määritettyä tuulivoimaloiden aiheuttama taustamelukorjattu äänitaso, L Aeq,corr (Ympäristöministeriö 2014b). Taulukossa 3 esitetään tarkastelujaksoilta lasketut tuulivoimaloiden aiheuttamat taustamelukorjatut äänitasot L Aeq,corr. Taustamelukorjattua äänitasoa ei ole voitu määrittää (taulukossa harmaa ruutu) silloin, kun taustamelun ja kokonaisäänitason ero on alle 3 db (Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2014, s. 21). Mittauspaikalta 2 puuttuvat tulokset ajalta 28.12.2016 2.1.2017 sekä 18.1.2017.
Taulukko 3. Tuulivoimaloiden aiheuttamat taustamelukorjatut melutasot (L Aeq,corr, db) mittausjakson ajalta. LAeq,corr LAeq,corr LAeq,corr MP1 MP2 MP3 21.12.2016 41,7 22.12.2016 23.12.2016 24.12.2016 29,5 42,8 25.12.2016 35,3 39,1 26.12.2016 32,9 27.12.2016 29 31,6 28.12.2016 35,7 37,5 29.12.2016 30.12.2016 35,9 41 31.12.2016 1.1.2017 24,7 29,1 2.1.2017 37,5 3.1.2017 25,9 33 4.1.2017 36,1 41,3 5.1.2017 27,2 27,1 33,5 6.1.2017 35,5 31,2 39,4 7.1.2017 8.1.2017 26,6 23 31,2 9.1.2017 10.1.2017 27,9 38,7 11.1.2017 12.1.2017 13.1.2017 41,4 14.1.2017 27,9 39,3 15.1.2017 33,9 21,8 38,8 16.1.2017 25,8 27,9 32,9 17.1.2017 32,1 43,1 18.1.2017 33,1 39,5 19.1.2017 20.1.2017 tulokset puuttuvat ei voitu määrittää Mittauspaikalle 1 voitiin määrittää taustamelukorjattu tuulivoimaloiden aiheuttama melutaso (L Aeq,corr ) 11 yönä. Mittauksia tehtiin yhteensä 31 yönä. Suurimmat taustamelukorjatut tuulivoimaloiden aiheuttamat melutasot mittauspaikalla 1 olivat mittausjakson aikana 35 36 db (yhteensä 4 yönä). Toisaalta matalimmat L Aeq,corr -tasot olivat 25 27 db (yhteensä 4 yönä). Pienimmät melutasot mitattiin olosuhteissa, joissa tuulen nopeus oli matala, noin 2 m/s mittauspaikalla mitattuna. Määritettyjen L Aeq,corr -tasojen energiakeskiarvoksi saatiin 33 db. Mittauspaikalla 2 taustamelukorjattu tuulivoimaloiden aiheuttama äänitaso voitiin määrittää 11 yönä. Mittauspaikalta 2 tuloksia saatiin 24 yönä. Suurin määritetty L Aeq,corr -taso oli 36 db (yhteensä 1 yönä). Matalimmat tasot olivat 22 23 db (yhteensä 2 yönä). Matalimmat melutasot mitattiin olosuhteissa, joissa tuulen nopeus oli matala, noin 2 m/s mittauspaikalla mitattuna. Määritettyjen L Aeq,corr -tasojen energiakeskiarvoksi saatiin 30 db. Mittauspaikalla 3 taustamelukorjattu tuulivoimaloiden aiheuttama melutaso voitiin määrittää 21 yönä. Suurimmat määritetyt L Aeq,corr -tasot olivat 41 43 db (yhteensä 6 yönä). Matalin taso oli 29 db (yhteensä 1 yönä). Määritettyjen L Aeq,corr -tasojen energiakeskiarvoksi saatiin 39 db.
Taulukko 4. Laskennallisesti arvioitujen tuulivoimaloiden toiminnan aiheuttamien meluvyöhykkeiden (CG 2015) ja mitattujen tuulivoimaloiden taustamelukorjattujen äänitasojen vertailu. MP1 MP2 MP3 Laskennallisesti arvioitu melutaso (FCG 2015) Mitattu tuulivoimaloiden aiheuttama taustamelukorjattu äänitaso (energiakeskiarvo) Suurin mitattu tuulivoimaloiden aiheuttama taustamelukorjattu melutaso ~33 db ~35 db ~42-43 db 33 db 30 db 39 db 36 db 36 db 43 db 3.2.1. Mittauskortit Kaikilta mittauspaikoilta laadittiin mittauskortit jokaiselta yöaikaiselta tarkastelujaksolta, jolloin tuulivoimalat olivat pysäytettyinä ja toiminnassa. Mittauskortteihin kerättiin tietoja tarkastelujakson (klo 4:00 6:00) säätiedoista, tuulivoimaloiden käyntitehosta sekä mitatuista äänenpainetasoista. Taustamelukorjattu tuulivoimaloiden aiheuttama L Aeq,corr äänitaso esitetään korteissa siinä tapauksessa, että se on voitu määrittää. Mittauskortit on koottu raportin liitteisiin 1 3. 3.2.2. Tuulivoimalan taustamelukorjattu äänitaso tuulen nopeuden suhteen Mittauspaikan 1 osalta tuulivoimaloiden aiheuttama taustamelukorjattu äänitaso määritettiin ympäristöministeriön ohjeen 4/2014 menettelyn C mukaisella tavalla (Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2014, s. 16). Minuutin jaksojen mittausdata yksittäisten tarkastelujaksojen ajalta jäi yleensä niin vähäiseksi, ettei niiden perusteella voitu muodostaa luotettavaa arvioita tuulen nopeuden vaikutuksista mitattuihin melutasoihin. Tämän vuoksi kaikkien tarkastelujaksojen tulokset ja samaan aikaan mitattu säädata kerättiin yhteen (kuva 17). Kuva 17. Kaikkien tarkastelujaksojen taustamelutasot ja kokonaistasot tuulen nopeuden funktiona. Tuulen nopeus on määritetty mittauspaikalla 10 m korkeudesta.
Taustamelutasolle ja tuulen nopeudelle muodostettiin regressioyhtälö, jonka perusteella laskettiin taustamelutasot kokonaistasoa vastaavalle tuulen nopeudelle. Mitatusta kokonaismelutasosta on vähennetty kyseisen minuutin jakson tuulennopeuden perusteella muodostettu taustamelutaso, jolloin on saatu tuulivoimalan aiheuttama taustamelukorjattu kokonaistaso L Aeq,corr. Nämä tulokset esitetään kuvassa 18 nasellista mitatun tuulen nopeuden suhteen, joka on korjattu 10 m korkeuteen Ympäristöministeriön ohjeen 4/2014 mukaisesti. Kuva 18. Tuulivoimaloiden aiheuttamat taustamelukorjatut äänitasot nasellista mitatun tuulen nopeuden (korjattu referenssikorkeuteen 10 m) suhteen. Kuvan 18 regressiokäyrän perusteella laskettiin eri tuulen nopeuksien aiheuttamat taustamelukorjatut kokonaistasot L Aeq,corr (taulukko 5). Taulukko 5. Tuulen nopeuden suhteen lasketut taustamelukorjatut kokonaistasot L Aeq,corr (db) mittauspaikalla 1. Tuulen nopeus, m/s 5 6 7 LAeq, corr (db) 26,4 28,8 31,1 Ympäristöministeriön ohjeen 4/2014 mukaisessa menettelyssä tuulen suunta pitäisi huomioida niin, että vain myötätuuli olosuhteet otetaan mukaan tarkasteluun. Tässä tapauksessa tuloksista ei voitu erottaa myötätuuliolosuhteiden havaintoja, koska havaintoja oli niin vähän ettei regressiosuoraa pystytty muodostamaan luotettavasti. Alstom ECO122 2.7 tuulivoimalatyypille ilmoitettu melupäästön takuuarvo (105,7 db) on annettu tuulen nopeudelle 7 m/s. Tuulen nopeuden ollessa yli 7 m/s ei tuulivoimalatyypin melupäästö enää kasva, vaan laskee hieman (GLGH-4286 14 11736 258-S-0001-A). Tästä syystä regressiokäyrän tulokset esitetään tuulen nopeuteen 7 m/s asti. 3.3. Tuulivoimaloiden aiheuttaman melun taajuusjakauma Tuulivoimaloiden aiheuttaman melun taajuusjakautumat on esitetty mittauskorteissa (liitteet 1 3). Taajuusjakaumissa ei havaittu merkkejä melun kapeakaistaisuudesta. 3.4. Melun impulssimaisuus Tuulivoimaloiden aiheuttaman melun impulssimaisuutta, jaksollisuutta, merkittävää sykintää arvioitiin mittauspaikoilla tehtyjen havaintojen perusteella sekä äänitallenteista tehtyjen analyysien perusteella. Ääninäytteistä tehtiin
melun impulssimaisuuden analyysi VTT:n ohjeistuksen (Nykänen ym. 2014) mukaisesti. Impulssianalyyseihin valittiin ne tarkastelujaksot, joilla tuulivoimaloiden ääni oli selvästi kuultavissa ja kuulohavaintojen perusteella jaksollista. Analyyseissa keskityttiin tarkastelujaksoihin, koska näiltä ajankohdilta oli olemassa tuulivoimaloiden aiheuttama taustamelukorjattu äänitaso. Impulssimaisuuden analysointi tehtiin MP1:lla 6 yönä ja MP2:lla neljänä yönä. Jokaiselta pysäytysjaksojen väliseltä käyntijaksolta (pituus noin 1 h) analysoitiin kahden 30 minuutin pituisen jakson P-arvot VTT:n ohjeen mukaisesti (Nykänen ym. 2014). P-arvo kuvaa impulssimaisuuden merkittävyyttä ja sen arvo määräytyy impulssin nousunopeudesta ja tasoerosta. VTT:n ohjeen mukaan jokaiselle 30 minuutin jaksolle määritettiin 10 suurinta P-arvoa. P- arvoista laskettiin sanktio Ki. Melun voidaan katsoa olevan impulssimaista, jos Ki on suurempi kuin 3 db (Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2014, s. 25) Taulukko 6. Impulssianalyysiin valituille jaksoille määritetyt 10 suurinta P-arvoa ja niiden keskiarvosta laskettu Ki-arvo mittauspaikalla 1. Punaisella merkityt P-arvot ovat aiheutuneet häiriöäänistä (lentokone ja tuulen aiheuttamia häiriöitä). 25.12.2016 28.12.2016 30.12.2016 6.1.2017 15.1.2017 18.1.2017 klo 4:30 klo 5:00 klo 4:30 klo 5:00 klo 4:30 klo 5:00 klo 4:30 klo 5:00 klo 4:30 klo 5:00 klo 4:30 klo 5:00 Impulssi 5:00 5:30 5:00 5:30 5:00 5:30 5:00 5:30 5:00 5:30 5:00 5:30 1 7,063 6,557 7,020 7,082 7,071 6,696 5,462 5,461 6,615 6,938 6,554 6,726 2 7,033 6,502 6,375 6,939 6,537 6,619 5,079 5,287 6,538 6,734 6,484 6,199 3 6,291 6,475 6,340 6,890 6,355 6,357 5,040 4,895 6,484 6,698 6,439 6,100 4 6,233 6,445 6,336 6,872 6,232 6,242 4,937 4,462 6,457 6,544 6,398 6,068 5 6,219 6,179 6,044 6,408 6,217 6,104 4,863 4,265 6,404 6,473 6,370 6,003 6 6,136 6,052 6,023 6,358 6,057 6,027 4,806 3,902 6,379 6,450 6,310 5,867 7 6,058 6,044 5,726 6,280 6,040 5,986 4,438 3,774 6,713 6,413 6,304 5,792 8 6,049 5,872 5,689 6,280 6,015 5,944 4,436 3,643 6,168 6,352 6,286 5,716 9 5,943 5,837 5,638 6,056 5,984 5,939 4,227 3,400 6,094 6,340 6,192 5,691 10 5,801 5,798 5,543 6,049 5,933 5,777 4,222 3,233 6,085 6,323 6,145 5,604 P 6,283 6,176 6,073 6,521 6,244 6,169 4,751 4,232 6,394 6,527 6,348 5,977 Ki 2,309 2,117 1,932 2,739 2,239 2,104-0,448-1,382 2,509 2,748 2,427 1,758 Taulukko 7. Impulssianalyysiin valituille jaksoille määritetyt 10 suurinta P-arvoa ja niiden keskiarvosta laskettu Ki-arvo mittauspaikalla 2. Punaisella merkityt P-arvot ovat aiheutuneet häiriöäänistä (koiran haukkua). 24.12.2016 4.1.2017 16.1.2017 17.1.2017 klo 4:30 klo 5:00 klo 4:30 klo 5:00 klo 4:30 klo 5:00 klo 4:30 klo 5:00 Impulssi 5:00 5:30 5:00 5:30 5:00 5:30 5:00 5:30 1 4,553 5,047 6,247 5,521 7,350 5,484 5,987 5,923 2 4,470 4,428 6,030 5,456 7,270 5,094 5,730 5,391 3 4,449 4,300 5,989 5,440 6,870 4,858 4,976 5,200 4 4,419 4,206 5,824 5,416 6,840 4,431 4,931 5,090 5 4,329 4,119 5,644 5,394 6,660 4,355 4,712 4,843 6 4,292 4,102 5,635 5,287 6,541 4,345 4,688 4,751 7 4,142 4,023 5,493 5,197 6,209 4,214 4,541 4,726 8 4,094 3,984 5,491 4,994 6,185 4,190 4,386 4,679 9 4,029 3,864 5,095 4,914 6,115 4,014 4,170 4,627 10 4,028 3,683 5,057 4,728 5,983 3,798 4,140 4,450 P 4,280 4,176 5,651 5,235 6,602 4,478 4,826 4,968 Ki -1,295-1,484 1,171 0,422 2,884-0,939-0,313-0,058 Korjaustermi Ki jäi kaikilla tarkastelluilla 30 minuutin jaksoilla alle 3 desibelin. Siten tarkastelluilla jaksoilla tuulivoimaloiden melua ei voida pitää impulssimaisena eikä impulssimaisuuskorjausta tehdä. Impulssimaisuuden tarkasteluissa keskityttiin tarkastelujaksoihin, koska muulta ajalta ei ollut tiedossa tuulivoimaloiden aiheuttamaa taustamelukorjattua melutasoa. Siten muilla jaksoilla mahdollinen impulssimaisuuskorjaus
olisi jouduttu tekemään kokonaismelutasoon, jolloin oltaisiin virheellisesti lisätty sanktiota myös taustamelutasoon. 3.5. Melun kapeakaistaisuus Tuulivoimaloiden aiheuttaman melun kapeakaistaisuutta arvioitiin ensivaiheessa mittauspaikoilla tehtyjen kuulohavaintojen perusteella sekä terssikaistoittain mitattujen äänenpainetasojen perusteella. Mittaushavainnot tulkitaan kapeakaistaiseksi, mikäli jakson 1/3-oktaavikaistan A-taajuuspainotettu äänenpainetaso on yli 5 db suurempi kuin viereisten taajuuskaitojen äänenpainetaso. Tällaisia mittaushavaintoja ei tarkastelujaksojen taustamelukorjatuista äänitasoista löytynyt. Myöskään mittauspaikalla tehtyjen kuulohavaintojen perusteella ei voida epäillä tuulivoimamelun olevan kapeakaistaista mittauspaikoilla. 3.6. Sisämelutasojen arviointi Sisämelutasoille annetuista pienitaajuisen melun toimenpiderajoista johdettuja ulkomelutason vertailuarvoja verrattiin tarkastelujaksolta määritettyihin taustamelukorjattuihin tuulivoimalan äänitasoihin mittauspaikoilla 1, 2 ja 3 (taulukot 8 10). Taulukko 8. Mittauspaikalle 1 määritetyt pienitaajuisen melun lineaariset tasot (Leq,1h db) ulkona ja ulkomelulle määritetyt vertailuarvot (db). Harmaalla merkittyjä tasoja ei ole voitu määrittää, koska taustamelutaso on ko. terssikaistoilla ollut korkeampi kuin kokonaistaso. Taustamelukorjattu taso 20 Hz 25 Hz 31.5 Hz 40 Hz 50 Hz 63 Hz 80 Hz 100 Hz 125 Hz 160 Hz 200 Hz 25.12.2016 48,6 48,0 45,6 41,9 40,0 34,4 30,5 26,6 25,0 25,2 27,1 27.12.2016 47,5 45,4 41,2 38,9 35,2 30,2 27,8 26,4 27,0 28,7 30,0 28.12.2016 54,9 52,6 50,0 46,2 42,0 38,5 36,4 36,8 38,0 37,1 36,5 30.12.2016 34,6 32,9 29,5 23,8 19,9 15,2 15,6 20,0 24,3 27,2 30,0 1.1.2017 23,9 27,6 5.1.2017 40,2 38,4 35,6 31,8 29,5 24,5 23,2 27,6 30,4 30,7 30,2 6.1.2017 30,7 33,8 27,1 22,9 24,3 20,0 25,4 31,1 32,8 35,1 8.1.2017 33,3 30,3 23,2 17,9 19,6 22,0 25,6 15.1.2017 33,0 32,2 30,4 25,8 16,2 11,8 6,6 14,2 19,4 23,3 26,9 16.1.2017 35,7 35,6 33,9 31,0 32,0 24,2 20,8 23,7 26,5 28,6 28,0 18.1.2017 44,2 42,6 39,1 36,2 31,4 20,7 22,6 26,8 30,8 31,9 33,0 Toimenpiderajoista johdetut ulkomelutason vertailuarvot 20 Hz 25 Hz 31.5 Hz 40 Hz 50 Hz 63 Hz 80 Hz 100 Hz 125 Hz 160 Hz 200 Hz 80,6 72,4 66,8 60,4 57 58,6 59,7 59,2 56,2 55,2 53,5
Taulukko 9. Mittauspaikalle 2 määritetyt pienitaajuisen melun lineaariset tasot (Leq,1h db) ulkona ja ulkomelulle määritetyt vertailuarvot (db). Harmaalla merkittyjä tasoja ei ole voitu määrittää, koska taustamelutaso on ko. terssikaistoilla ollut korkeampi kuin kokonaistaso. Taustamelukorjattu taso 20 Hz 25 Hz 31.5 Hz 40 Hz 50 Hz 63 Hz 80 Hz 100 Hz 125 Hz 160 Hz 200 Hz 24.12.2016 41,5 39,9 37,9 35,5 34,2 32,9 29,4 26,9 24,5 23,1 26,8 3.1.2017 38,7 38,9 36,0 34,1 32,2 28,2 23,4 22,6 24,5 27,8 28,9 4.1.2017 52,6 50,5 48,1 45,3 42,6 38,9 33,4 33,3 38,2 39,2 39,5 5.1.2017 28,0 30,0 25,2 22,1 21,1 19,7 15,3 20,6 26,4 28,4 29,9 6.1.2017 17,0 12,5 15,3 24,2 27,5 30,4 8.1.2017 27,0 23,1 18,9 17,0 12,0 7,7 8,8 14,4 19,0 22,4 10.1.2017 34,3 33,9 33,4 31,0 29,8 27,1 22,6 20,9 23,8 26,1 27,9 14.1.2017 39,7 37,6 34,7 32,5 30,8 28,5 24,0 20,0 21,1 23,9 26,4 15.1.2017 5,6 11,5 14,6 17,7 16.1.2017 31,0 29,7 29,2 23,5 36,6 27,0 21,6 18,6 23,0 25,6 26,8 17.1.2017 29,9 27,5 31,7 33,1 Toimenpiderajoista johdetut ulkomelutason vertailuarvot 20 Hz 25 Hz 31.5 Hz 40 Hz 50 Hz 63 Hz 80 Hz 100 Hz 125 Hz 160 Hz 200 Hz 80,6 72,4 66,8 60,4 57 58,6 59,7 59,2 56,2 55,2 53,5 Taulukko 10. Mittauspaikalle 3 määritetyt pienitaajuisen melun lineaariset tasot (Leq,1h db) ulkona ja ulkomelulle määritetyt vertailuarvot (db). Harmaalla merkittyjä tasoja ei ole voitu määrittää, koska taustamelutaso on ko. terssikaistoilla ollut korkeampi kuin kokonaistaso. 20 Hz 25 Hz 31.5 Hz 40 Hz 50 Hz 63 Hz 80 Hz 100 Hz 125 Hz 160 Hz 200 Hz 21.12.2016 49,1 49,1 48,8 46,5 44,8 42,5 39,5 34,7 34,3 37,5 40,2 24.12.2016 48,5 48,4 47,8 45,5 43,5 41,2 38,4 35,1 33,0 36,5 40,7 25.12.2016 44,7 45,4 45,6 43,5 41,5 38,9 35,2 31,5 33,9 36,2 38,6 26.12.2016 37,7 35,4 33,3 31,5 34,4 29,0 27,2 25,8 29,3 33,8 35,8 27.12.2016 33,0 30,7 27,4 28,1 20,3 23,9 29,0 32,2 33,4 33,4 28.12.2016 49,3 47,0 44,5 40,7 37,0 32,9 31,2 33,0 36,2 35,0 35,3 30.12.2016 46,4 45,4 44,3 41,3 38,7 35,4 31,7 33,9 37,8 39,3 40,9 1.1.2017 38,5 34,9 32,7 31,2 31,3 28,4 25,0 23,8 26,1 28,6 29,5 2.1.2017 42,8 42,3 39,1 36,0 33,8 30,8 27,3 28,3 30,5 33,3 36,1 3.1.2017 41,4 39,2 36,5 34,0 33,5 30,7 27,3 26,5 29,1 32,8 34,5 4.1.2017 44,0 42,9 42,7 38,2 35,2 33,1 30,1 29,6 35,4 37,4 40,7 5.1.2017 36,2 40,2 34,1 26,9 24,4 25,6 23,8 26,3 31,4 33,1 35,1 6.1.2017 36,9 37,4 39,5 34,4 33,4 31,7 26,9 30,9 38,5 40,2 41,3 8.1.2017 10,0 8,4 9,6 9,6 8,9 11,7 10,9 11,0 12,6 12,8 12,9 10.1.2017 41,3 42,7 41,6 41,1 40,3 38,9 36,1 34,3 37,6 39,5 39,4 13.1.2017 40,4 44,0 41,7 40,3 39,7 38,5 35,4 32,0 35,1 38,6 41,2 14.1.2017 44,1 44,4 41,7 40,0 38,2 36,4 33,6 31,4 33,0 36,7 39,2 15.1.2017 44,1 44,2 43,5 40,4 38,3 36,2 32,2 29,2 33,2 35,7 38,0 16.1.2017 39,8 39,8 39,7 38,5 39,6 32,9 28,9 29,4 31,8 33,4 33,1 17.1.2017 46,8 47,0 46,8 46,4 45,5 44,1 41,1 38,1 40,7 43,0 43,5 18.1.2017 50,0 48,7 47,2 44,5 41,4 37,0 32,7 35,6 39,2 40,4 40,9 Toimenpiderajoista johdetut ulkomelutason vertailuarvot 20 Hz 25 Hz 31.5 Hz 40 Hz 50 Hz 63 Hz 80 Hz 100 Hz 125 Hz 160 Hz 200 Hz 80,6 72,4 66,8 60,4 57 58,6 59,7 59,2 56,2 55,2 53,5
4. Johtopäätökset Tuulen nopeudella havaittiin olevan merkittävä vaikutus tuulivoimaloiden äänen kuulumiseen mittauspaikoille. Voimakkailla tuulilla puuston aiheuttamat taustaäänet peittivät tuulivoimaloiden aiheuttamat äänet siten, että tuulivoimaloiden aiheuttamaa ääntä ei voitu erottaa kuulohavainnoin eikä mittaamalla. Kun tuulen nopeus oli pienempi, vaimeni taustamelu ja tuulivoimaloiden äänet olivat selvemmin kuultavissa. Tuulivoimaloiden melu oli ajoittain selkeästi kuultavissa ja se oli ajoittain jaksollista. Lähimmissä asuinkohteissa mitatut tuulivoimaloiden aiheuttamat taustamelukorjatut melutasot olivat suurimmillaan noin 36 db. Tarkastelujaksoilta tehtyjen analyysien perusteella melu ei ollut impulssimaista tai kapeakaistaista, minkä vuoksi mitattuihin taustamelukorjattuihin melutasoihin ei tehty melun ominaisuuksista johtuvia haitallisuuskorjauksia. Taustamelukorjattujen tuulivoimaloiden aiheuttamien äänitasojen ei havaittu aiheuttavan ohjearvotason ylityksiä mittauspaikoilla 1 ja 2. Mittauspaikalla 3, joka sijaitsee tuulivoimapuiston sisäosissa, yöajan ohjearvotaso 40 db ylittyi kuutena (6) yönä. Tämän mittauspaikan läheisyydessä ei sijaitse asuinrakennuksia tai loma-asuinrakennuksia. Pienitaajuisen melun tasot mittauspaikoilla eivät ylittäneet ulkomelulle määritettyjä vertailuarvoja. 5. Viitteet Ympäristöministeriö, Carlo Di Napoli Tuulivoimaloiden melun syntytavat ja leviäminen, Suomen Ympäristö 04/2007 FCG suunnittelu ja tekniikka, Tuulisaimaa Oy, Vartinojan tuulivoimahanke, Melu- ja varjostusmallinnukset, 5.5.2015, P27148 GLGH-4286 14 11736 258-S-0001-A: Summary of results of the noise emission measurement, in accordance with IEC 61400-11 Ed. 2.1, of a WTGs of the type Alstom ECO122 2.7 ciii 50 Hz. Ympäristöministeriö 2014: Tuulivoimaloiden melutason mittaaminen altistuvassa kohteessa. Ympäristöhallinnon ohjeita 4 / 2014. Nykänen H., Uosukainen S., Antila M., Siponen D. 2014: Tuulivoimalan meluvaikutukset: Häiritsevyysmittaristo ja sen käyttö - VTT-R-04392-14 30.92014. WSP 2016: TuuliSaimaa Oy, Vartinojan tuulivoimapuiston melumittaukset. Mittaussuunnitelma. 19.12.2016. Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista 1107/2015, 27.8.2015 Sosiaali- ja ympäristöministeriö 2003: Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1, Helsinki 2003
Oulussa 31.3.2017 Helsingissä 31.3.2017 Sirpa Lappalainen Tuukka Lyly Tampereella 31.3.2017 Ilkka Niskanen WSP Finland Oy Heikkiläntie 7 00210 Helsinki