Ympäristö- ja terveyslautakunta 9 23.02.2017 Juha ja Riina Grönroosin eläinsuojan ympäristölupamääräysten tarkastaminen Ympäristö- ja terveyslautakunta 23.02.2017 9 Valmistelija: ympäristötarkastaja Elina Seppälä Hakija Riina ja Juha Grönroos Pohjoinen Rantatie 1442 29900 Merikarvia Toiminta Eläinsuoja Nykyinen toiminta / Nykyisen toiminnan laajentaminen Luvan hakemisen peruste Ympäristönsuojelulaki 27 :n 1 momentti, liitteen taulukko 2 kohta 11a. Lupaviranomainen Lupaviranomainen Pohjois- Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän ympäristö- ja terveyslautakunta. Ympäristönsuojelulaki 34 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 2 :n 1 momentin kohta 10 a. Hakemuksen vireille tulo Hakemus on toimitettu PoSan ympäristöpalveluun 19.1.2017. Hakemusta on täydennetty puhelimitse 26.1.2017 ja tarkastuskäynnillä 9.2.2017. Toimintaa koskevat kuvat ja sopimukset Hakijalla on Merikarvian kunnan ympäristölautakunnan 18.6.2002 myöntämä ja toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa 14 kiinteistölle RN:o 7:134. Hakija toimitti ympäristölupahakemuksen liitteenä 14 kpl pellonvuokrasopimuksia.tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi 2015-2020. Toiminnan sijaintipaikka Eläinsuoja sijaitsee Merikarvian kunnan Kasalassa, kiinteistöillä RN:o 484-406-7-134 ja 484-406-7-127, osoitteessa Pohjoinen Rantatie 1442. Satakunnan maakuntakaavassa ei ole tilan kohdalla merkintää, eikä tila sijaitse yleis- tai asemakaava-alueella. Noin 700 metriä olemassa olevan tilakeskuksen eteläpuolella sijaitsee Kasalanjokisuu Natura 2000 -alue (FI0200033). Tilan lähistöllä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Lähimmät naapurit sijaitsevat noin 100 metrin päässä rakennettavan lihakarjapihaton pohjoispuolella ja noin 80 metrin päässä olemassa olevan pihaton luoteispuolella. Rakennettava lihakarjapihatto sijitsee noin 280 metrin päässä Kasalanjoesta. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ
Yleiskuvaus toiminnasta Tilalla harjoitetaan naudanlihan tuotantoa. Tilalle tullaan rakentamaan uusi lihakarjapihatto. Eläinmäärä tilan olemassa olevassa pihatossa ja uudessa pihatossa tulee yhteensä olemaan 105 emolehmää, 3 sonnia (> 24 kk), 30 hiehoa (12-24 kk), 30 lehmävasikkaa (6-12 kk), 25 sonnia (12-24 kk), 25 sonnivasikkaa (6-12 kk) ja 60 vasikkaa (< 6kk). Kaikki eläimet pidetään kuivikepohjalla siten, että eläimistä emolehmät ovat 1-2 krt/vuosi tyhjennettävällä kestokuivikepohjalla ja muut eläimet ovat 1krt/kk tyhjennettävällä vinokuivikepohjalla. Tilalla varastoidaan esikuivattua ja pyöröpaalattua säilörehua 834 tonnia vuodessa. Säilörehu paalataan 60 % kuiva-ainepitoisuuteen, näistä ei erity puristenestettä. Lannan käsittely ja varastointi Tilalla on kaksi olemassa olevaa lantalaa joiden hyötytilavuus on yhteensä 1494,6 m 3. Lantalat ovat betonipohjaisia ja niiden seinien alaosat ovat betonia ja yläsosat vaneria, lisäksi lantalat ovat varustettu 0,3 ja 0,6 m ajoluiskilla. Tilalla käytetään kuivikemateriaalina turvetta, olkea, kutteria ja purua. Tilalla on lannan levitykseen käytetävissä olevaa peltopinta-alaa 111,22 ha, josta on omaa 68,80 ha ja vuokrapeltoa 42,42 ha. Lanta levitetään viikoilla 16-21 (80 %) ja 40-43 (20 %). Laidunnus Tilan emolehmät, naaraspuoliset nuoret naudat sekä vasikat ja siitossonnit laidunnetaan. Tilalla on laidunalaa 20 ha ja karjaa pidetään laitumella 5-6 kk vuodessa. Eläimet ovat laidunkaudella ulkona myös öisin. Osa laitumista rajoittuu vesistöön. Laitumella on tarvittaessa kiertävä ruokintapaikka, jonka käyttöaika kesässä on 60 vrk siten, että ruokintapaikkaa pidetään kerralla 5 vrk. Vedenhankinta ja jätevedet Tilalla käytettävä vesi otetaan kunnan vesiverkosta. Eläinsuojan pesuvedet johdetaan maasuodattimeen ja WC vedet johdetaan umpisäiliöön joka tyhjennetään kaksi kertaa vuodessa. Polttoaineet ja kemikaalit Tilalla on vuonna 2006 ostettu 2000 litrainen polttoainesäiliö, joka on varustettu lapon estolaitteella. Tilan konehallissa säilytetään muita öljytuotteita enintään 600 litraa. Lisäksi tilan varastohallissa säilytetään peltolannoitteita 30 tn/vuosi. Tilalla käytetään kasvinsuojeluaineita 100 kg/vuosi, jota ei varastoida, vaan se käytetään välittömästi oston jälkeen. Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön Karjamäärä ei olennaisesti lisäänny 5 vuoden keskiarvosta. Suurin haitta ympäristöön on hajuhaitta lantaa siirrettäessä kasvattamosta lantalaan. Ajoittaista meluhaittaa voi syntyä eläinten huutelusta vieroitusvaiheessa.
Melua syntyy myös peltotöissä käytettävistä koneista, mutta se ei ole sidoksissa eläintuotantoon. Laiduntavilla eläimillä ylläpidetään Kasalan kylän erityistä luonto- ja perinnemaisemaa. Toiminnalla ei ole merkittäviä riskejä ympäröivään luontoon tai vesistöön. Eläimille suurimmat riskit liittyvät eläintauteihin tai rakennusten tulipaloon. Rakennukset suunnitellaan siten, että eläimet on nopea ja helppo saada rakennuksista pihalle. Melu ja liikenne Eläimiä noudetaan teurastamoon n. 4 krt vuodessa Jätemuoveja noudetaan 3 kk välein jätehuolto 2 vko välein Rehupaaleja siirretään sisäruokintakaudella 1-2 krt/vko Lannan siirto pelloille tapahtuu lannanlevitysaikana, peltoliikenne on vilkkaimmillaan kasvukaudella kylvö- ja sadonkorjuu aikana. Jätteet Jätenimike Määrä Käsittely Toimituspaikka Raadot 0,5-3 tn/v Raatokeräily Honkajoki OY Jätemuovi 2,5 tn/v Energiajaekeräily L&T Jäteöljyt 200 l/v Jäteöljykeräys Kunnan jätevedenpuhdistamo Ser jäte Kunnan jätevedenpuhdistamo Akut Kunnan jätevedenpuhdistamo Rehujäte 1-5 tn/v Peltolannoite Komposti lantalassa Metalliromu Metalliromukeräys Kasalan NS-tontti sekajäte Jätekeräys Merikarvian jätehuolto Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Lannan kuivitukseen käytetään runsasta turvekuivitusta sekä olkea kompostoitumisen varmistamiseksi Lanta varastoidaan olemassa olevissa katetuissa lantaloissa Lanta kompostoituu varastoitaessa, joten hajuhaitta levitettäessä on minimaalinen Lanta levitetään peltoon tarkkuuslevittimellä Kasvattamoissa on painovoimainen energiaa säästävä ilmanvaihto ASIAN KÄSITTELY JA RATKAISU Asian vireilläolosta tiedottaminen Hakemuksen vireillä olosta on tiedotettu kuuluttamalla Merikarvian kunnan ja Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän ympäristöpalveluiden ilmoitustaululla 20.1.2017 20.2.2017. Kiinteistön rajanaapureille on tiedotettu 20.1.2017 päivätyllä kirjeellä. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Ympäristölupahakemuksen johdosta järjestettiin 9.2.2017 tarkastuskäynti. Läsnä olivat Juha ja Riina Grönroos sekä ympäristötarkastaja Elina Seppälä. Tarkastuskäynnistä laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin.
Lausunnot Hakemuksen johdosta ei ole pyydetty lausuntoja. Terveydensuojeluviranomainen on tutustunut hakemukseen eikä sillä ole huomautettavaa hakemuksesta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia. Valmistelijan esitys PoSan ympäristö- ja terveyslautakunta tarkistaa Juha Grönroosin Merikarvian kunnan ympäristölautakunnan 18.6.2002 myöntämän ja toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan 14 kiinteistölle RN:o 7:134. Tarkistetut lupamääräykset koskevat Riina ja Juha Grönroosin ympäristölupahakemusta kiinteistöille RN:o 7:134 ja 7:127. Lupamääräykset korvaavat aikaisemman ympäristöluvan kokonaisuudessaan. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Ympäristölupa koskee 105 emolehmän, 3 sonnin (> 24 kk), 30 hiehon (12-24 kk), 30 lehmävasikan (6-12 kk), 25 sonnin (12-24 kk), 25 sonnivasikan (6-12 kk) ja 60 vasikan (< 6kk) eläinsuojaa. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Yleiset lupamääräykset 1. Eläinten pito, eläinsuojien ilmanvaihto sekä lannan, jätevesien ja rehujen käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei toiminnoista aiheudu merkittäviä haju- tai meluhaittoja naapureille tai terveyshaittaa haittaeläinten muodossa. Lannan varastointi ja käsittely 2. Lanta ja pesuvedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei niitä joudu peltolevityksen lisäksi muuhun ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Lannan varastointitilan tulee olla säänkestävä ja vesitiivis. 3. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan ja virtsan säilytystilaa, että niihin voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta ja virtsa lukuun ottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävä virtsa ja lanta. Luvanmukaisella eläinmäärällä kuivalantatilavuutta (virtsa imeytetään kuivikkeisiin) tulee olla vähintään 2801 m 3. Tilan olemassa oleva lannan varastointitilavuus on riittävä, kun huomioidaan kestokuivikepohjat sekä laitumelle jäävä osuus. 4. Lannan kuormaaminen kuljetusvälineeseen tulee tapahtua tiivispohjaisella alustalla. Lantalasta ei saa tapahtua valumia ympäristöön. Lannan siirtojen aikana kuljetusvälineestä ei saa tapahtua vuotoja. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 5. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkastettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi.
Lannan hyödyntäminen 6. Lanta, virtsa ja pesuvedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa eläinmäärään nähden riittävästi siten, että lantaa ei levitetä fosforiluokaltaan korkeille eikä arveluttavan korkeille pelloille. Luvan mukaiselle enimmäismäärälle on oltava käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa vähintään 80,3 hehtaaria. Lannan levitykseen käytettävän peltolohkon viljavuustutkimus ei saa olla 5 vuotta vanhempi. 7. Lannan käsittely- ja levittämisajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. 8. Toiminnanharjoittajan on tehtävä lanta-analyysi lannan ravinnesisällön selvittämiseksi vähintään 5 vuoden välein. 9. Lantaa ei saa levittää luokitetuille pohjavesialueille. Vesistöjen rannoilla ja vesistöön laskevien ojien varsilla sijaitseville tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. Paras käyttökelpoinen tekniikka 10. Luvan saajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa ja on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa hakemuksen mukaisessa eläinsuojatoiminnassa. Laiduntaminen 11. Laiduntaminen on toteutettava siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Laiduntavien eläinten tiheys ei saa ylittää laitumena käytetyn alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Laidunalueita tulee hoitaa siten, että niille ei muodostu nurmesta vapaita eroosioherkkiä alueita. 12. Eläinsuojaan johtavien karjan kulkuväylien tulee olla päällysteeltään sellaisia, että kulkuväylät eivät liety ja väylille kertyvä lanta voidaan poistaa. Jätevedet, jätteet ja kemikaalit 13. Eläinjäte on toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, se ei saa aiheuttaa terveyshaittaa ympäristölle eikä vaarantaa ihmisten tai eläinten terveyttä. 14. Hyötykäyttöön soveltuva jäte on toimitettava niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin ja muut jätteet kaatopaikalle. Ympäristöä ei saa roskata. Vaaralliset jätteet kuten loisteputket, paristot, akut, jäteöljyt ja lääkkeet on toimitettava kunnan osoittamaan vaarallisen jätteen vastaanottopaikkaan ja ne tulee varastoida tilalla siten, ettei päästöjä maaperään pääse tapahtumaan. Jätteitä ei saa polttaa
avotulella eikä haudata maaperään. Jätehuollossa tulee noudattaa kunnan jätehuoltomääräyksiä. 15. Polttoainesäiliöiden alustan ja polttonesteen tankkauspaikan on oltava tiivis siten, että vuodot säiliöstä tai tankkauksessa voidaan kerätä talteen. Säiliöt on sijoitettava katokselliseen suoja-altaaseen sekä varustettava lukituksella, ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteilla. Suoja-allasta ja katosta ei tarvita, mikäli säiliöt ovat vuodonilmaisulla varustettuja kaksoisvaippaisia säiliöitä. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysainetta mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Säiliöiden kunnosta tulee huolehtia. 16. Eläinsuojan WC:n jätevedet voidaan johtaa hakemuksen mukaisesti vesitiiviiseen umpisäiliöön. WC:n vesiä ei saa käsittelemättöminä levittää pellolle. Käsiteltäväksi toimitettavasta umpikaivolietteestä on oltava laadittuna siirtoasiakirja, jossa on tiedot lietteen määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja -päivämäärästä sekä kuljettajasta ja se on toimitettava ympäristöluvan omaavalle vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä kolmen vuoden ajan. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 17. Vahingoista, onnettomuuksista ja muista häiriötilanteista, joista aiheutuu tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, pinta- tai pohjaveteen tai maaperään, on viipymättä ilmoitettava Merikarvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kemikaalivahingosta tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden seurauksena päässyt lanta on kerättävä välittömästi talteen. Raportointi 18. Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnoista ja kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinmääristä tiedot lannan vastaanottosopimuksista ja levitysaloista tiedot lantamääristä tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista tiedot toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Toiminnan muuttaminen 19. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta, tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tuotannon loputtua tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. Päätöksen perustelut Toiminta on olemassa olevaa toimintaa. Merikarvian kunnan ympäristölautakunnan 18.6.2002 myöntämässä ja toistaiseksi voimassa olevassa ympäristöluvassa 14 on myönnetty lupa yhteensä 958
eläinyksikön (ympärisönsuojelulain 527/2014 liitteen 3 mukaisten eläinyksikkökertoimien mukaan) pitoon kiinteistöllä RN:o 7:134. Nyt haettavassa ympäristöluvan tarkastushakemuksessa lupaa haetaan 1027,3 eläinyksikön pitoon kiinteistöillä RN:o 7:134 ja 7:127. Eläinyksikkömäärän perusteella kyseessä ei ole oleellinen muutos, jonka seurauksena lupa tulee tarkastaa. Luvan tarkastamisen perusteena on toiminnan laajeneminen kiinteistölle 7:127. Pienten tai keskisuurten eläinsuojien laajennuksissa suositeltava etäisyys lähimmästä häiriintyvästä kohteesta on vähintään 100 metriä. Toiminta sijoittuu alueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi. Toimittaessa hakemuksen mukaisesti ottaen huomioon annetut lupamääräykset, ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan merkittävää ympäristön pilaantumista eikä naapurustolle kohtuutonta rasitusta tai haittaa. Päätöksessä on annettu tarvittavat määräykset toiminnoista aiheutuvien päästöjen rajoittamiseksi ja ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Luparatkaisussa keskeiset sovellettavat säädökset ja ohjeet ovat olleet valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 1250/2014 sekä ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1/2010, joiden perusteella on määritetty eläinsuojassa tarvittavien rakenteiden mitoitus, etäisyysvaatimukset lähimmästä häiriintyvästä kohteesta sekä lannan levitykseen tarvittava peltopinta-ala. Määräysten perustelut Toiminnanharjoittaja, joka harjoittaa ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa toimintaa vastaa vaikutuksien ennaltaehkäisystä ja ympäristöhaittojen rajoittamisesta mahdollisimman vähäisiksi (lupamääräys 1). Lantavarastojen käyttö ei saa aiheuttaa terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointitilavuuksia koskevat määräykset ovat valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (1250/2014) mukaisia. Asetuksen (1250/2014) 5 :n mukaan lannan varastointitilojen tulee olla niin suuria, jotta niihin voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta. Lantatilavuuden riittävyyttä laskettaessa voidaan ottaa huomioon myös tilan 1-2 krt vuodessa tyhjennettävä kestokuivikepohja sekä samana laidunkautena laitumelle jäävä lanta. Tarvittavat lannan varastointitilavuusmäärät on laskettu hakemuksessa esitettyjen tietojen mukaan. Laiduntamisesta johtuva lantamäärän vähentyminen voidaan ottaa huomioon Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010) mukaan enintään neljän kuukauden ajalta. Asianmukaisella lannan käsittelyllä estetään maaperän ja pohjaveden likaantumista sekä vesistökuormituksen lisääntymistä. Lantavaraston perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varaston hyötytilavuus ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkistaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. (lupamääräykset 2 5). Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu peltojen ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheellisenä ajankohtana suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden
huuhtoutumisriskiä. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Valtioneuvoston asetuksen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) 10 :n 2 momentissa määrätään lannoitevalmisteiden levittämisajoista pellolle. Lannan ravinnesisältö on tunnettava, jotta voidaan ottaa huomioon lannan sisältämät ravinteet lannoitussuunnitelmissa ja siten ehkäistä myös vesien pilaantumista. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla olevilla pelloilla on kielletty, koska se aiheuttaa pohjaveden pilaantumisen riskin (lupamääräykset 6 9). Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä (lupamääräys 10). Laidunalueen ja siihen liittyvän kulkualueen määräykset on annettu laidunnuksesta aiheutuvan kuormituksen vähentämiseksi (lupamääräykset 11-12). Eläinjätteen käsittelyssä tulee noudattaa Eviran ohjeistusta (15009/02). Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. (lupamääräykset 13-14). Polttonesteiden varastoinnin ja käsittelyn asianmukaisella hoitamisella huolehditaan ettei niistä aiheudu maaperän tai pinta- tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa (lupamääräys 15). Eläinsuojan WC:n jätevesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä maahan, ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi. Hakemusasiakirjojen mukaan eläinsuojan sosiaalitilojen WC:n jätevedet johdetaan umpisäiliöön. Mikäli WC:n jätevesiä levitetään omalle pellolle, ne tulee käsitellä asianmukaisesti esimerkiksi kalkitsemalla siten, että niistä ei aiheudu terveys-, ympäristö- tai hajuhaittoja ja pelto on mullattava viipymättä levityksen jälkeen. Jätelaki edellyttää, että umpikaivolietteestä on oltava siirtoasiakirja, joka on mukana jätteen kuljetuksessa ja toimitetaan jätteen vastaanottajalle (lupamääräys 16). Häiriötilanteita ja muita poikkeuksellisia tilanteita varten annetulla määräyksellä varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Tällasia tilanteita ovat esimerkiksi lantavaraston rikkoutuminen ja öljyvahinko. Vahinkotilanteessa voidaan haittoja vähentää asianmukasella torjuntakalustolla (lupamääräys 17). Kirjanpito ja raportointivelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi (lupamääräys 18). Toiminnan olennainen muuttaminen tai laajentaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen edellyttää mm. sitä,
että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Em. seikkojen vuoksi on toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista ilmoitettava valvontaviranomaiselle (lupamääräys 19). Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Lupa myönnetään toistaiseksi voimassa olevana. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen ja muuttamiseen on oltava lupa. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Sovelletut säännökset Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6 8, 11, 14, 16, 17, 20, 27, 29, 34, 39-40, 42-44, 48-49, 52-53, 58, 62, 66, 70, 87, 94, 190-191 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2-4, 8,11, 13-15 ja 20 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (646/2011) 8, 12,13, 29, 72, 118, 121 ja 122 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) 4, 5, 7 ja 10 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun asetuksen 16 :n muuttamisesta (220/2015) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Käsittelymaksu ja sen määräytyminen Ympäristöluvan käsittelystä peritään 422,50 euroa Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 19.5.2016, 3 :n maksutaulukon mukaan eläinsuojan ympäristöluvan käsittelymaksu on 845 euroa. Toiminnan olennaista muuttamista tai lupamääräysten tarkistamista tai uudistamista koskevan hakemuksen sekä ilmoituksen uudistamisen käsittelymaksu voidaan määrätä 50 % maksutaulukon mukaista maksua pienemmäksi. Ympäristönsuojelulaki 205 Lupapäätöksestä tiedottaminen Päätös Toiminnanharjoittaja Jäljennös päätöksestä Merikarvian kunta Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Pohjois-Satakunnan peruspalvelu kuntayhtymän ilmoitustaululla ja Merikarvian kunnan ilmoitustaululla. Muutoksenhaku Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Valitusoikeus tähän päätökseen on: sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella muulla asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Esittelijän ehdotus Päätös Pohjois-Satakunnan peruspalveluskuntayhtymän ympäristö- ja terveyslautakunta on tarkistanut Merikarvian kunnan ympäristölautakunnan 18.6.2002 myöntämän ympäristölupapäätöksen 14 ja korvaa annetut lupamääräykset valmistelijan esityksen mukaisesti. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja antaa Ympäristötarkastaja Elina Seppälä puh. 044 577 3332, etunimi.sukunimi@eposa.fi