PALVELUVERKKOJEN NYKYTILASELVITYS

PALVELUVERKKOJEN NYKYTILASELVITYS Koulutus- ja varhaiskasvatuspalvelut 2.2.2017 Koulutuslautakunta

1

Sisällys 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen pohjamateriaalit... 1 1.2 Aikaisemmat palveluverkkoratkaisut ja linjaukset... 1 2 ROVANIEMEN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN NYKYTILA... 2 2.1 Keskeiset väestörakenteen muutokset 2014 2030... 2 2.1.1 Alle kouluikäisten määrien kehittyminen vuosina 2015 2030... 2 2.1.2 Peruskouluikäisten määrän kehittyminen vuosina 2015 2030... 3 2.2 Palvelutarvekehitys... 5 2.2.1 Varhaiskasvatusikäisten palvelutarpeen muutos... 6 2.2.2 Peruskouluikäisten palvelutarpeen muutos... 6 2.3 Maankäytön suunnittelun vaikutukset kaupunkirakenteeseen sekä varhaiskasvatus ja perusopetuspalveluiden kehittymiseen... 8 2.3.1 MAATO, maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman tavoitteet... 9 2.3.2 Maankäytön suunnittelun vaikutukset varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluihin 13 3 Rovaniemen kaupungin varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion nykytila... 15 3.1 Varhaiskasvatuksen nykyinen palveluverkko... 15 3.2 Perusopetuksen nykyinen palveluverkko... 21 3.3 Oppilaskehitys... 27 3.4 Oppilaskehityksen tarkastelu alueittain... 29 3.4.1 Alakemijoen alue... 29 3.4.2 Keskusta-Ounasjoki alueen oppilaskehitys... 30 3.4.3 Ounasvaaran alue... 33 3.4.4 Saarenkylän alueen oppilaskehitys... 35 3.4.5 Lukiokoulutuksen palveluverkko ja oppilasmäärän kehitys... 38 4 Talous... 39 4.1 Varhaiskasvatus... 39 4.1.1 Oma toiminta päiväkodit... 41 4.1.2 Oma toiminta perhe- ja ryhmäperhepäivähoito... 47 4.2 Koulutus... 51 4.2.1 Oma toiminta perusopetus... 51 4.2.2 Oma toiminta lukiokoulutus... 55

1 (57) 1 JOHDANTO Palveluverkkojen nykytilaselvityksessä tarkastellaan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion palveluverkon nykytilaa ja viimeaikaisia muutoksia palveluverkoissa sekä tulevaisuuden kehittämisvaihtoehtoja. Selvitys on tehty syksyn 2016 tilanteen pohjalta. 1.1 SELVITYKSEN POHJAMATERIAALIT Nykytilaselvityksessä on yleiskatsaus varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion palveluverkkojen tilasta. Analyysin pohjana on käytetty vuonna 2013 FCG Konsultointi Oy:n laatimaa palveluverkkoselvitystä sekä siihen vuosina 2014 ja 2015 tehtyjä päivityksiä. Selvityksen pohjamateriaaleina on käytetty seuraavia väestö-, lapsi- ja oppilasmäärätietoja: Rovaniemen kaupungin viralliset väestötiedot Tilastokeskuksen ennusteisiin perustuvat väestöennusteet Virallisen tilastointipäivän 20.9.2016 oppilastiedot ja varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrät Koulutuspalveluiden laatimat oppilasennusteet Väestö- ja oppilasmäärien tarkastelussa ei ennakoida kunnan sisäistä väestön muuttoliikettä. Rovaniemen kaupungin maankäytön suunnittelun asiakirjat ja kaupungin laatimat kartat Koulutus- ja varhaiskasvatuspalveluiden kokoamat taloustiedot 1.2 AIKAISEMMAT PALVELUVERKKORATKAISUT JA LINJAUKSET Varhaiskasvatuksen järjestämisen periaatteissa on linjattu päiväkodin vähimmäiskooksi neljän ryhmää. Vastaavasti perusopetuksen puolella opetusryhmien koko on määritelty. Rovaniemen palveluhankintastrategiassa määritellään lisäksi, että Kaupungin tehtävänä on väestön hyvinvoinnin edistäminen toimivilla, laadukkailla ja optimaalisilla hyvinvointipalveluilla, joita ovat erityislainsäädäntöön perustuvat, kaupungin järjestämis- ja rahoitusvastuulla olevat peruspalvelut sekä niiden lisäksi järjestettävät muut hyvinvointipalvelut. Optimaalisuus tarkoittaa sellaista palvelujen määrää, laatua ja saavutettavuutta, joka on toteutettavissa kohtuullisella vero- ja maksurasituksella eli on suhteutettu kaupungin rahoitusmahdollisuuksiin.

2 (57) 2 ROVANIEMEN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUKSEN JA PERUS- OPETUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN NYKYTILA 2.1 KESKEISET VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOKSET 2014 2030 Rovaniemen kaupungin väkiluku vuoden 2015 lopussa oli 61 838 asukasta. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan kaupungin väestömäärä kasvaa vuoteen 2030 mennessä 3 600 asukkaalla. Väestömäärän lisäys nykyiseen on lähes 7 prosenttia. Väestömäärän vuosittaisen kasvun ennustetaan olevan keskimääriin noin 260 henkeä vuodessa. Tarkasteltaessa ikäryhmittäistä väestökehitystä (taulukko 1), huomataan yli 65-vuotiaiden lukumäärä kasvavan voimakkaasti ja nopeasti ja viidessätoista vuodessa lähes kaksinkertaistuvan. Vuonna 2030 yli 75-vuotiaiden osuus koko kunnan väestömäärästä on 12,4 prosenttia. Vuonna 2015 määrä oli 7,8 % väestöstä. Tällä hetkellä yli 75-vuotiaita on 4 800 henkilöä ja vuonna 2030 arviolta 8 150 henkilöä. Myös 65 74-vuotiaiden lukumäärän ennustetaan kasvavan ja vakiintuvan lähes 7 800 henkeen. Rovaniemi 2010 2015 2020 2025 2030 0-6 4917 5044 4994 4993 4879 7-15 5946 6015 6481 6477 6398 16-19 3420 2859 2753 3073 3057 20-64 36757 36995 36198 35337 35175 65-74 4918 6091 7475 7812 7797 Yli 75 4132 4834 5348 6773 8137 Kaikki 60090 61838 63249 64465 65443 Taulukko 1. Ikäryhmittäinen väestöennuste vuosille 2015 2030 (Rovaniemen kaupunki 2015) Työikäisten (20 64-vuotiaat) määrä vähenee vuoteen 2030 mennessä noin 1 550 hengellä. Työikäisten osuus vuonna 2015 kaikista rovaniemeläisistä oli 59,8 % ja vuonna 2030 heidän osuutensa väestöstä ennustetaan olevan 53,7 prosenttia. Vuonna 2030 kaupungin väestöllisen huoltosuhteen ennustetaan olevan 0,78. 2.1.1 ALLE KOULUIKÄISTEN MÄÄRIEN KEHITTYMINEN VUOSINA 2015 2030 Rovaniemellä oli 31.12.2015 yhteensä 638 alle 1-vuotiasta lasta. Syntyvyyden ennustetaan olevan noin 700 lasta vuosittain 2020-luvun alkuvuosiin saakka, jonka jälkeen syntyvyyden ja alle 1-vuotiaiden määrän ennustetaan jäävän alle 700. Syntyvyyden ennustetaan vähitellen laskevan muutamalla lapsella vuodessa. Vuosina 2015 2030 alle kouluikäisten lasten määrien ennustetaan lukumääräisesti vaihtelevan 4 200 ja 4 400 lapsen välillä (taulukko 2).

3 (57) 2010 2015 2020 2025 2030 Alle 1-v. 731 639 710 693 678 1-6-v. 4186 4506 4284 4300 4201 Taulukko 2. Rovaniemeläiset 1 6-vuotiaat Alle kouluikäisten lasten määrän pitkän aikavälin väheneminen johtuu syntyvyyden laskusta ja ikäluokkien pienenemisestä (taulukko 3) sekä kaupungissa samaan aikaan tapahtuvasta muusta ikärakenteellisesta väestökehityksestä. Vuonna 2030 ikäluokan laskennalliseksi suuruudeksi ennustetaan 678 lasta. Käytännössä vain synnytysikäisten naisten voimakas tulomuutto voi muuttaa ennustetrendiä. Viiden vuoden sykli Taulukko 3. Ennuste 1 6-vuotiaiden määrän kehittymisestä vuosina 2014 2030. *Toteutunut 31.12.2015 31.12.2015 varhaiskasvatusikäisiä lapsia (1-6-vuotiaita) oli noin 4 500 lasta. Ennusteen mukaan kyseisen ikäryhmän koko pienenee vuoteen 2020 mennessä 222 lapsella. Tämä tarkoittaa noin 37 lapsen vähennystä 1 6-vuotiaiden kokonaismäärään vuodessa. Tämän jälkeen varhaiskasvatusikäisten lasten määrä kasvaa vuosittain muutamalla lapsella, mutta vuoden 2025 jälkeen varhaiskasvatusikäisten lasten määrät alkavat vähetä. Vuosina 2025 2030 ikäryhmän koko laskee vuosittain noin 20 lapsella ja tulee ennusteen mukaan olemaan vuonna 2030 nykyisiä määriä noin kolmesataa pienempi. 2.1.2 PERUSKOULUIKÄISTEN MÄÄRÄN KEHITTYMINEN VUOSINA 2015 2030 Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella peruskouluikäisten lasten lukumäärä kasvaa noin neljälläsadalla lapsella vuosien 2015 2030 aikana (taulukko 4.) Kasvua on vajaat 7 %. 2010 2015 2020 2025 2030 7-15-v. 5946 6015 6481 6477 6398 Taulukko 4. Rovaniemeläiset 7 15-vuotiaat 1 6-vuotiaiden lukumäärän ennuste Muutos edelliseen sykliin 2015* 4 506 2020 4 284-222 2025 4 300 +16 2030 4 201-99 Taulukossa 5 tarkastellaan peruskouluikäisten määrän ennustettua kehitystä vuosina 2015 2030. Taulukosta voidaan havaita kyseisen ikäryhmän määrän kasvun painottuvan vuosille 2015 2020. Vuoden 2020 jälkeen kasvu kääntyy laskuksi ja vuosien 2025 2030 ikäryhmän koon ennustetaan pienenevän lähes 80 lapsella. Viiden vuoden sykli Ennustettu 7 15-vuotiaiden lukumäärä Ennustettu muutos ikäryhmässä 2015 6015 2020 6481 466 2025 6477-4 2030 6398-79 Taulukko 5. Rovaniemeläisten 7 15-vuotiaiden määrät vuosina 2015 2030

4 (57) Nuorten, 16 18-vuotiaiden (eli toisen asteen koulutuksen ja lukioikäisten nuorten) määrä on notkahtanut vuodesta 2010 (2507 nuorta) vuoteen 2015 (2045 nuorta) lähes 500 nuorella (taulukko 6.) Taulukko 6. Rovaniemeläiset 16 18-vuotiaat 2010 2015 2020 2025 2030 16 18-v. 2507 2045 1993 2280 2189 Vuosien 2015 ja 2020 ajan nuorten ikäryhmä koko tule oleman melko saman kokoinen tosin vieläkin hieman laskusuunnassa - kunnes vuosien 2020 ja 2025 aikana ikäryhmän ennustetaan alkavan suurentua ja olevan reilut 200 nuorta nykyistä suurempi. Vuoteen 2030 mennessä ei nuorten ikäryhmän koossa tulla enää saavuttamaan vuoden 2015 määrää, vaan nuoria tulee olemaan nykyisiä määriä kolmisen sataa vähemmän. Taulukossa 7 on esitetty nuorten ikäryhmän muutokset vuosina 2015 2030. Tulee huomata, että nuorten määrien muutoksilla on vaikutusta sekä lukion että ammatillisen koulutuksen oppilasmääräkehitykseen. Viiden vuoden sykli Ennustettu 16-18-vuotiaiden lukumäärä Ennustettu muutos ikäryhmässä 2015 2045 2020 1993-52 2025 2280 287 2030 2189-91 Taulukko 7. Lukioikäisten (16 18) lukumäärän kehitys vuoden 2015 pohjatiedoilla Kaiken kaikkiaan voi todeta, että syksyllä 2015 laadittu vuoden 2014 Tilastokeskuksen ennusteisiin perustuva väestöennuste ja erityisesti lasten ja nuorten ennuste, on vuonna 2013 vuosien 2010/2011 perusteella laskettua väestöennustetta maltillisempi. Esimerkiksi peruskouluikäisten ennustettu kokonaismäärä jää 500 600 lasta aikaisemmin arvioitua pienemmäksi eikä 7 000 peruskouluikäisten määrä ole tämän ennusteen mukaan lähelläkään mennä ns. rikki. Myös nuorten ennuste jää parisen sataa nuorta aikaisempaa ennustetta pienemmäksi.

5 (57) 2.2 PALVELUTARVEKEHITYS Väestörakenteen muutokset ja ikäryhmittäinen väestökehitys vaikuttavat molemmat erikseen ja yhdessä kuntalaisten palvelutarpeiden kehittymiseen ja eri palveluiden käyttöön. Tässä kuvattu palvelutarvekehitys on laskettu väestötekijöiden muutosten, yksikkökustannusten ja palveluiden käytön perusteella. Väestötiedot perustuvat Tilastokeskuksen laatimaan väestöennusteeseen 30.10.2015. Rovaniemen palvelutarpeiden kehitys myötäilee kaupungin väestökehitystä. Kuviossa 1 huomio kiinnittyy vanhusten hoidon palvelutarpeen voimakkaaseen kasvuun sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelutarpeiden nousuun. Kuvio 1. Palvelutarpeiden kehittyminen vuosina 2014 2029 Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palvelutarpeet laskevat kuusi prosenttia. Sekä perusopetukseen että toisen asteen koulutukseen (lukio ja ammatillinen koulutus) kohdistuva kahdek-

6 (57) san prosentin palvelutarpeen kasvu tuntuu edellä kuvattujen vanhempiin ikäryhmiin pääsääntöisesti kohdistuvien massiivisten palvelutarvemuutosten jälkeen varsin pieneltä. Toisen asteen koulutuksen palvelutarpeeseen ennakoidaan huomattavaa vaihtelua. Perusopetusikäisten suurempien ikäluokkien myötä opiskelijamäärät kasvavat ja tasaantuvat 2020-luvun loppuvuosina. 2.2.1 VARHAISKASVATUSIKÄISTEN PALVELUTARPEEN MUUTOS Vuodesta 2008 syntyvyys on laskenut sadalla lapsella. Varhaiskasvatusikäisten lasten määrän ennustetaan laskevan nykyisestä. Tilastokeskuksen tietojen mukaan Rovaniemellä 1 6-vuotiaiden määrän ennustetaan laskevan vuoteen 2025 asti, jonka jälkeen tämän ikäryhmän määrä hieman nousee ja kääntyy takaisin laskuun siten, että vuonna 2030 alle kouluikäisiä ennustetaan olevan parisen sataa lasta nykyistä vähemmän. Syksyllä 2015 kunnan kustantamassa varhaiskasvatuksessa oli 4 420 lapsesta keskimäärin vajaat 80 prosenttia. Nuorempia lapsia on varhaiskasvatuksessa ikäluokasta alle puolet ja vanhemmista lapsista lähes kaikki. Alla olevasta taulukosta voi havaita päivähoidon palvelun käytön jaoteltuna iän mukaan (taulukko 8). Ikäluokasta päivähoidossa % 1v. 2v. 3v. 4v. 5v. 6v. 7v. yht. 20.9.2015 35,7 66,8 75,5 81,9 86,2 98,2 1,7 75,0 Taulukko 8. Ikäluokasta päivähoidossa syyskuussa 2015 Taulukkoon 9 on laadittu ennuste varhaiskasvatuksen laskennallisista palvelutarpeiden muutoksista, olettaen, että varhaiskasvatusta käyttävien lasten keskimääräinen määrä säilyisi nykyisen kaltaisena. Viiden vuoden sykli 1-6-vuotiaiden ennuste Kunnan kustantamassa päivähoidossa Muutokset 2015 4 420 3315 2020 4 284 3213-102 2025 4 300 3225 12 2030 4 201 3151-74 Taulukko 9. Ennuste 1 6-vuotiaiden määrän ja palvelutarpeen kehittymisestä vuosina 2015 2030, kun tarve laskettu 75,0 %:n käytöllä Ennusteen mukaan palvelutarpeen nettomuutos on -164 varhaiskasvatuspaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Palvelutarpeen muutos on laskettu nykyisten käyttäjämäärien keskiarvon (75,0 %) mukaan. Joka tapauksessa alle kouluikäisten lasten määrään ennustetaan kääntyvän laskuun vuoden 2015 jälkeen ja oletettavasti tämän jälkeen myös varhaiskasvatuspalvelujen palvelutarve alkaa pienentyä. 2.2.2 PERUSKOULUIKÄISTEN PALVELUTARPEEN MUUTOS Perusopetuksen palvelutarve on suhteutettu Rovaniemen kaupungin väestötekijöihin ja palvelutarpeen. Kun tarkastellaan Tilastokeskuksen vuoden 2014 tietoihin perustuvaa 7 15-vuotiaiden väestöennustetta ja Rovaniemen kaupungin perusopetuksen oppilasmääräennustetta, huomataan, että ikäryhmän ja oppilasmäärän erotus on 400 500 lasta (taulukko 10). Tämä

7 (57) selittyy sillä, että osa lapsista osallistuu muun kuin Rovaniemen kaupungin järjestämään perusopetukseen (vrt. normaalikoulu). Tässä tarkastellaan kuitenkin koko ikäryhmää koskevan palvelutarpeen muutosta. Viiden vuoden sykli Ennustettu 7 15-vuotiaiden Muutokset lukumäärä 2015 6015 2020 6481 +466 2025 6477-4 2030 6398-79 Taulukko 10. Perusopetustarpeen muutos vuosina 2015 2030 Perusopetuksen palvelutarpeen nettomuutos vuosina 2015 2030 ennustetaan olevan 383 oppilaspaikkaa. Palvelutarpeen ennustetaan aluksi kasvavan, mutta kääntyvän tarkastelujakson loppupuolella vuosina 2020 2025 laskuun (vrt. kuva 1). Palvelutarpeen ennuste perustuu Tilastokeskuksen vuoden 2014 trendiin, jota voidaan käyttää tarveanalyysin pohjatietona (taulukko 11). Taulukossa on esitetty väestöennusteen mukainen 7-15-vuotiaiden rovaniemeläisten väestökehitys. Tulee huomata, että Rovaniemellä väestöennuste ja oppilasmääräennuste eivät ole aivan samat, sillä vajaat 10 prosenttia eli noin 400 500 lasta opiskelee muun opetuksen järjestäjän opetuksessa. 7-15-vuotiaiden lukumäärän ennuste 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 7 8 9 10 11 12 13 14 15 2010 633 627 642 686 633 670 671 677 707 2015 763 696 675 629 640 629 636 645 694 2020 721 717 770 740 755 756 700 679 643 2025 719 714 710 703 682 718 717 769 745 2030 709 711 711 711 711 713 714 709 709 2010 2015 2020 2025 2030 Taulukko 11. Ennuste 7-15-vuotiaat vuosina 2010 2030

8 (57) 2.3 MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUN VAIKUTUKSET KAUPUNKIRAKENTEESEEN SEKÄ VARHAISKASVATUS JA PERUSOPETUSPALVELUIDEN KEHITTYMISEEN Rovaniemen kaupungin taajama-aste 1.1.2015 mukaan oli 89,5 % (Tilastokeskus). Tämä tarkoittaa, että vain reilut 10 % väestöstä asuu taajaman ulkopuolella. Rovaniemen väestö on lisääntynyt ajalla 31.12.2012 31.12.2015 yhteensä 855 asukkaalla. 0-6-vuotiaiden määrä vähentyi 70 lapsella ja 7-14-vuotiaiden määrä 136 lapsella. Taulukossa 12. on esitetty muutokset kyseisellä aikavälillä tilastoalueittain. Ikäluokka 0-6-vuotiaat 7-14-vuotiaat Rovaniemi, koko kaupunki -70 136 Keskustatoimintojen tilastoalue 16 27 Rantaviirin tilastoalue 18 11 Ratantaus tilastoalue 51 27 Pullinpuolen tilastoalue 31-19 Ounasrinteen tilastoalue -66 51 Pöykkölän tilastoalue -3 39 Lapinrinteen tilastoalue -15-19 Karinrakan tilastoalue 28-24 Ounasmetsän tilastoalue -20 17 Koskenkylän tilastoalue -8-4 Saarenkylän tilastoalue -105-5 Ylikylän tilastoalue 68 131 Alakorkalon tilastoalue -20-2 Kaukon tilastoalue -12-19 Niesin tilastoalue -7-8 Olkkajärven tilastoalue 1-1 Lohinivan tilastoalue 5-5 Meltauksen tilastoalue -1 6 Sinetän tilastoalue 1-18 Songan tilastoalue 5-20 Hirvaan tilastoalue 4 22 Rautiosaaren tilastoalue -14-15 Muurolan tilastoalue -23-12 Jaatilan tilastoalue 2 2 Ranuantien tilastoalue -1-1 Auttin tilastoalue 5-5 Vanttauskosken tilastoalue -6-6 Oikaraisen tilastoalue -2-13 Tuntematon -2-1 Taulukko 12. Alle 15-vuotiaiden väestömuutokset tilastoalueittain 31.12.2012 31.12.2015

9 (57) Tilastoalueittain tarkasteltuna 31.12.2015 Ylikylässä oli kokonaisväestöön suhteessa eniten 0-6-vuotiaita, noin 16,0 % väestöstä. Vastaavasti Niesin tilastoalueella ainoastaan 1,8 % prosenttia väestöstä oli alle kuusivuotiaita. Alakorkalon tilastoalueella oli suhteessa alueen muuhun väestöön eniten 7-14-vuotiaita 17,2 % väestöstä. Vastaavasti keskustan tilastoalueella asui vähiten 7-14-vuotiaita suhteessa muuhun väestöön, vain 2,9 % väestöstä. 0-6 7-14 Rovaniemi 61838 8,2 8,6 Keskustatoimintojen tilastoalue 4584 4,3 2,9 Rantaviirin tilastoalue 6648 6,5 5,5 Ratantaus tilastoalue 8370 5,9 5,2 Pullinpuolen tilastoalue 2112 7,6 7,7 Ounasrinteen tilastoalue 2966 9,1 11,7 Pöykkölän tilastoalue 2884 11,6 12,3 Lapinrinteen tilastoalue 1497 8,4 7,7 Karinrakan tilastoalue 6141 9,0 7,7 Ounasmetsän tilastoalue 2055 5,6 7,3 Koskenkylän tilastoalue 863 10,5 14,9 Saarenkylän tilastoalue 9852 9,4 11,4 Ylikylän tilastoalue 4364 16,0 15,4 Alakorkalon tilastoalue 793 8,2 17,2 Kaukon tilastoalue 506 5,7 12,3 Niesin tilastoalue 222 1,8 3,2 Olkkajärven tilastoalue 442 5,7 4,5 Lohinivan tilastoalue 128 4,7 3,1 Meltauksen tilastoalue 494 4,3 4,9 Sinetän tilastoalue 1043 8,7 8,4 Songan tilastoalue 503 6,8 6,8 Hirvaan tilastoalue 801 12,1 12,5 Rautiosaaren tilastoalue 587 7,5 10,9 Muurolan tilastoalue 1057 6,6 8,4 Jaatilan tilastoalue 448 5,6 9,4 Ranuantien tilastoalue 588 8,3 9,4 Auttin tilastoalue 242 3,7 3,7 Vanttauskosken tilastoalue 699 3,7 6,6 Oikaraisen tilastoalue 456 6,8 9,4 Tuntematon 493 5,3 7,5 Taulukko 13. 0-6 ja 7-14 vuotiaiden osuudet koko väestöstä 31.12.2015, 0-6 ja 7-14 (%) 2.3.1 MAATO, MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTTAMISOHJELMAN TAVOITTEET Rovaniemen ensimmäinen maakäytön ja asumisen toteuttamisohjelma valtuustokaudelle 2013-2016 (MAATO) hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 27.1.2014 13. Maaton päivitys hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 25.5.2015 209. Maato on keskeinen maankäyttöä ja asumista sekä palvelutarpeita yhteen kokoava asiakirja. Maatossa on kuvattu tulevaisuuden maankäytön päälinjat. Alla olevassa kuvassa (kuvio 2) on esitetty maaton mukaisesti vireillä olevat ja tulevaisuuden kaavoituskohteet kaavan pääkäyttötarkoituksen mukaisesti. Erityisesti asumiseen keskittyviä asemakaavoja tulee Vennivaaran, Ylikylän, Koskenkylän, Vaaralan/Vartioniemen, Saarenkylän, Pöykkölän sekä keskustan alueille.

10 (57) Kuvio 2. Asemakaavat pääkäyttötarkoituksen mukaan (MAATO) Maaton mukaisesti pääasiassa pientaloasumista sisältävät asemakaavat. Kuvattujen asemakaavojen lisäksi keskustassa on lukuisia kerrostaloasuntohankkeita käynnissä, mutta niiden odotettavissa oleva väestörakenne ei sisällä huomattavia määriä lapsia. Tulee huomata, että Keskustan tilastoalueella 7-14-vuotitaiden määrä oli 31.12.2015 ainoastaan 2,9 % väestöstä.

11 (57) Alla olevassa taulukossa (taulukko 14.) on Maaton (Kh hyväksynyt 25.5.2015 209) mukaiset pääasiassa pientaloasumista sisältävät merkittävimmät asemakaavakohteet, niiden arvioitu väestömäärä ja maankäytön toteuttamisen aloitusvuosi. Maankäytön toteuttaminen tapahtuu useissa kohteissa useamman vuoden aikavälillä ja taulukkoon on merkitty arvioitu rakentamisen aloittamisvuosi. Osassa asemakaava kohteista kuten Koskenkylässä, Vaaralassa ja Vartioniemessä suurin osa kaavoitettavasta alueesta on yksityisten maanomistajien hallinnassa, joten asuinrakentamisen volyymia ja aikataulua on hankala arvioida etukäteen. Toteutus alkaen (infra valmis) Asuntoja (uusia) Väestöarvio Tilastoalue Ylikylä-Vennivaaran 2014 120 600 Ylikylän tilastoalue asema- kaava Vennivaaran 2016 300 1000 Ylikylän tilastoalue laajennus Länsikankaan asemakaavan 2017 80 200 Ylikylän / Karirakan tilastoalue laajennus Koskenkylän asemakaava 2017-2020 180 500 Koskenkylän tilastoalue Rajavartiosto 2015 600 Ratantaus tilastoalue Rinteenkenttä 2017 25 Karinrakan tilastoalue Vaaralan asemakaavalue 2016 90 210 Saarenkylän tilasto- Vartioniemen asemakaava 2017-2020 60 150 Saarenkylän tilastoalue Pöykkölän laajennualue 2015 100 260 Pöykkölän tilasto- Katajarinne 2017 57 150 Saarenkylän tilastoalue Puistolampi, Nivavaara 2017-2020 50 140 Saarenkylän tilastoalue Kolpene 2020- Ounasmetsän tilastoalue Ounasrinne- Pöykkölän laajennusalue maankuntakaavan mukaisesti 2020- Yli 1000 Pöykkölän tilastoalue/ Kaukon tilastoalue Taulukko 14. Maaton mukaiset merkittävimmät asemakaavakohteet/pientaloalueet Uusille kaavoitetuille tai kaavoitettaville asuinalueille karkea arvio tulevaisuuden väestörakenteessa saadaan laskemalla alle kuusivuotiaiden osuus ja 7-14-vuotiaden osuus koko kaupungin väestörakenteen pohjalta sekä Vennivaaran pienalueen väestörakenteen pohjalta. Vennivaaran pienalue on kohtuullisen uutta asuinaluetta, joten on odotettavissa että uusille asuinalueille muuttaa jossakin määrin samantyyppistä väestöä kuin nykyiselle Vennivaaran pientaloalueelle. Seuraavassa taulukossa näkyy koko kaupungin väestöosuudet ikäkausittain sekä Vennivaaran pienalueen väestörakenne.

12 (57) -6 7-14 15-24 25-44 45-64 65-74 75- Rovaniemi 8,4 8,5 13,9 24,7 27,3 9,4 7,8 100,0 Vennivaara 22,0 18,8 8,2 38,8 11,7 0,4 0,1 100,0 Taulukko 15. Suhteellinen väestörakenne Taulukko 15. Suhteellinen väestörakenne Taulukossa 16 on laskettu alle kuusivuotiaiden määrät koko kaupungin väestöosuudella 8,4 % sekä Vennivaaran pienalueen väestöosuudella 22,0 %. Samoin 7-14-vuotiaden arvioidut määrät on laskettu koko kaupungin väestöosuudella 8,5 % väestöstä sekä Vennivaaran pienalueen 18,8 % väestöstä. Tiedot perustuvat alueiden 31.12.2014 olevaan väestörakenteeseen (lähde: Tilastokeskus) Väestöarvio 0-6-Vuotiaita Koko kaupunki: 8,4 % Vennivaara 22,0 % (lkm) 7-14-vuotiaita Koko kaupunki; 8,5 % Vennivaara: 18,8 % (lkm) 8,4 % 22,0 % 8,5 % 18,8 % Ylikylä-Vennivaaran 600 50 132 51 113 asemakaava Vennivaaran laajennus 1000 84 220 85 188 Länsikankaan asemakaavan 200 17 44 17 38 laajennus Koskenkylän asemakaava 500 42 110 43 94 Rajavartiosto 600 50 132 51 113 Rinteenkenttä 25 2 6 2 5 Vaaralan asemakaava 210 18 46 18 39 Vartioniemen asemakaava 150 13 33 13 28 Pöykkölän laajennus 260 22 57 22 49 Katajarinne 150 13 33 13 28 Puistolampi, Nivavaara 140 12 31 12 26 Kolpene Ounasrinne-Pöykkölän yli 1000 84 220 85 188 laajennusalue maakuntakaavan mukaisesti Taulukko 16. Alle kouluikäisten määrän lisäys vuosina 2013 2020 tilastoalueittain (Lähde: Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelma 2013 2016)

13 (57) 2.3.2 MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUN VAIKUTUKSET VARHAISKASVATUS- JA PERUSOPETUSPALVE- LUIHIN Taulukossa 16 on kuvattuna tilastoalueittainen väestöennuste/-lisäys 0-6-vuotiaiden määrään. Kyseisen ikäryhmän ennustetaan kasvavan eniten Vennivaaran laajennuksen, Ounasrinne-Pöykkölän laajennuksen sekä Ylikylä-Vennivaaran ja Rajavartioston alueilla. Myös Koskenkylän asemakaavalla ennustetaan olevan merkittävää vaikutusta sekä alle kouluikäisten että perusopetusikäisten lukumääriin. Edellä kuvattujen alueiden väestövaikutukset ovat myös merkittävimmät, kun tarkastellaan perusopetusikäisten ennustettujen määrien lisäystä. Käytännössä maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman tavoitteiden mukainen toteutuminen tarkoittaa kaupungissa olevien varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelutarpeiden kasvamista näillä alueilla. Taulukkoon 17 on laskettu Maaton väestöennusteen pohjalta varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelutarpeiden kasvuennusteet. Varhaiskasvatuksen palvelutarve on laskettu nykyisen keskimääräisen käyttömäärän mukaan eli 79,4 % vastaavan ikäisten lasten määrästä ja väestökasvun prosentuaalisena pohjatietona on käytetty kahta eri suhteellista väestölaskennan prosentuaalista osuutta, koko kaupungin suhteellista 0-6-vuotiaiden määrää eli 8,4 prosenttia ja Vennivaaran alueen lapsirikkaimman alueen suhteellista määrää eli 22 prosenttia alueen kokonaisväestöstä. Perusopetuksen palvelutarpeen vaikutuksia on tarkasteltu siten, että 7-14-vuotiaiden ennustettu kokonaismäärä on jaettu yhdeksällä eli perusopetuksen vuosiluokkien lukumäärällä. Taustamuuttujina näissäkin laskelmissa on käytetty kahta eri suhteellista prosentuaalista osuutta väestöstä. 7-14-vuotiaiden suhteellinen osuus koko kaupungin väestöstä on 8,5 % ja Vennivaarassa 18,8 % kokonaisväestömäärästä. Taulukossa 17 on laskettu maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman vuosittaisen peruskouluikäisen väestöennusteen toteutuminen oletuksella, että peruskouluikäiset jakautuvat tasaisesti peruskoulun jokaiselle luokka-asteelle. Taulukossa oleva luku kertoo, montako oppilasta laskennallisesti ko. alueelle arvioidaan tulevan jokaiselle perusopetuksen luokalle. Toisin sanoen, jos alueelle ennustetaan 113 peruskouluikäistä lasta, on tämä luku jaettu 9 ikäluokalla ja saatu 13 lasta.

14 (57) Väestö-arvio 0-6-Vuotiaita 7-14-vuotiaita Koko kaupunki: 8,4 % Koko kaupunki; 8,5 % Vennivaara 22,0 % (lkm) Vennivaara: 18,8 % (lkm) 8,40 22 % 8,50 18,8 % % % Ylikylä-Vennivaaran asemakaava 40 105 6 13 Vennivaaran laajennus 67 175 9 21 Länsikankaan asemakaavan laajennus 13 35 2 4 Koskenkylän asemakaava 33 87 5 10 Rajavartiosto 40 105 6 13 Rinteenkenttä 2 5 0 1 Vaaralan asemakaava 14 37 2 4 Vartioniemen asemakaava 10 26 1 3 Pöykkölän laajennus 17 45 2 5 Katajarinne 10 26 1 3 Puistolampi, Nivavaara 10 25 1 3 Kolpene 0 0 0 0 Ounasrinne-Pöykkölän laajennusalue maakuntakaavan mukaisesti 67 175 9 21 Taulukko 17. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelutarpeen ennustettu lisäys laskettuna 79,4 % 1-6-vuotiaiden määrästä ja perusopetuksen puolella vuosiluokkakohtaisena lisäyksenä Palvelutarpeen kasvua ennustettaessa tulee kuitenkin huomioida, että osa uusien asutusalueiden väestölisäyksestä on kunnan sisäistä muuttoliikettä. Tästä johtuen koko kaupungin palvelutarve ei lisäänny yllä selostetulla tavalla, vaan palvelutarpeen kehitys kokonaisuudessaan voi jäädä maltillisemmaksi. Sama lainalaisuus koskee sekä varhaiskasvatuspalveluja että perusopetuspalveluja. Väestöllisen kasvun painopiste on Vennivaara-Ylikylä alueella. Vennivaaran alueen laajennuksen ja väestöennusteen toteutuminen tarkoittaa lähes yhden luokallisen oppilasmäärän kasvua jokaiseen peruskouluikäluokkaan. Todellisuudessa alueelle muuttavien perheiden lasten määrää on mahdotonta tarkasti ennustaa ja alueen lasten ikäluokkien suuruudet tulevat vaihtelemaan. Ikäluokkakohtaista ennustetta tässä vaiheessa on mahdotonta tehdä ja perusopetuksen palvelutarpeen ennakoinnissa joudutaan arvioimaan oppilasmäärien kasvua juuri edellä kuvatuin laskennallisin keskiarvoin.

15 (57) 3 Rovaniemen kaupungin varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion nykytila 3.1 VARHAISKASVATUKSEN NYKYINEN PALVELUVERKKO Varhaiskasvatuksesta annetun lain mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että varhaiskasvatusta on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Huoltajat eivät voi velvoittaa kuntaa järjestämään varhaiskasvatuspaikkaa haluamassaan päiväkodissa tai hoitomuodossa, vaan kunta osoittaa lapselle tarpeen mukaisen päivähoitopaikan ottaen huomioon perheen toiveet ja lapsen yksilölliset tarpeet. Perusopetuslain mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville lapsille oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna esiopetusta. Rovaniemellä esiopetusta järjestetään pääosin varhaiskasvatuspalveluiden toimesta. Esiopetusta järjestetään sekä kunnallisissa että palvelusetelipäiväkodeissa. Rovaniemen varhaiskasvatuspalvelut muodostuivat syksyllä 2016 seuraavasti: Kunnallisia päiväkoteja 26 Kunnallisia ryhmäperhepäiväkoteja 3 Kunnallisia perhepäivähoitajia 28 Kunnallisia varhaiskasvatuskerhoja 6 Palvelusetelipäiväkoteja 23 Palveluseteliperhepäivähoitajia 2 Avoin päiväkotitoiminta 2 Syyskuun 2016 tilanteen mukaisesti (kuva 3) varhaiskasvatuspalveluista noin 61 % järjestetään kunnallisissa päiväkodeissa, 3 % perhepäivähoitona ja 3,6 % varhaiskasvatuskerhotoimintana. Varhaiskasvatuspalveluista 32,4 % järjestetään palvelusetelipäiväkodeissa ja 0,2 % palveluseteliperhepäivähoitona. Kuvio 3. Varhaiskasvatuksen järjestäminen Rovaniemellä (20.9.2016)

16 (57) Viime vuosina varhaiskasvatuksessa olevien osuus ikäluokasta on noussut. Vuonna 2012 0-6- vuoitiaista varhaiskasvatuksessa oli noin 67 %. Vuonna 2016 prosenttiosuus ikäluokista oli lähemmäs 76 %. Kuvio 4. 1-6-vuotiaista päiväkodissa tai perhepäivähoidossa vuosina 2012-2016 (%) Syksyllä 2016 varhaiskasvatuksessa olevista lapsista hieman yli puolet olivat 3-5-vuotiaita, noin viidennes esiopetuksessa ja loput perhepäivähoidossa tai varhaiskasvatuskerhossa (kuvio 6). Kuvio 5. Lasten määrä palvelutarpeittain (20.9.2016) Kunnan varhaiskasvatuspalvelut on jaettu kolmeen alueeseen. Varhaiskasvatuksen aluejako on eri kuin perusopetuksen aluejako. Taulukoissa 18 20 on kuvattu päiväkodit alueittain ja taulukossa 21 perhepäivähoito Rovaniemellä syksyllä 2016.

17 (57) Keskusta-Ounasjoki Lapsia Ryhmiä Muuta huomioitavaa 1 Etelärinteen päiväkoti 79 5 Muuttuu vuorohoitoyksiköksi syksyllä 2017. 2 Päiväkoti Kotola Englantilainen leikkikoulu 40 2 Yksityinen palvelusetelipäiväkoti 3 Käpymetsän päiväkoti 73 4 Ympärivuorokautinen yksikkö 4 Kivalonpuiston päiväkoti 121 7 5 Koskikadun päiväkoti 88 6 Vuorohoidon keskittämisen myötä iltahoito loppuu syksyllä 2017. Tila kallis ja toiminnallisesti huono. Toiminta päättyy 30.6.2017. 6 Päiväkoti Asemapäällikkö 40 3 Yksityinen palvelusetelipäiväkoti 7 Päiväkoti Reppuressu 49 3 Yksityinen palvelusetelipäiväkoti 8 Päiväkoti Sunnarborg 26 2 Yksityinen palvelusetelipäiväkoti 9 Lapinrinteen päiväkoti 93 6 10 Liikuntapäiväkoti Touhula Vennivaara Toimii kahdessa kiinteistössä. Päiväkoti mukana Keskusta-Ounasjoen palveluverkkoselvityksessä. 77 4 Yksityinen palvelusetelipäiväkoti 11 Päiväkoti Touhula Vekaravaara 54 4 Yksityinen palvelusetelipäiväkoti 12 Ylikylän päiväkoti 66 4 Toimii kahdessa kiinteistössä. Tilat ovat peruskorjauksen tarpeessa. Päiväkoti mukana Keskusta-Ounasjoen palveluverkkoselvityksessä. 13 Päiväkoti Touhula Vekarakylä 44 3 Yksityinen palvelusetelipäiväkoti 14 Sahanperän päiväkoti 75 5 15 Saamenkielinen päiväkoti 16 1 16 Päiväkoti Kullero 49 3 Siirrettävä tilaelementtiratkaisu; vuokrasopimus 2023 saakka. Päiväkoti mukana Keskusta-Ounasjoen palveluverkkoselvityksessä. Toimii Sahanperän päiväkodin tiloissa. Tavoitteena on löytää yhteiset tilat Pohjoissaamen kielipesän kanssa. Päiväkoti toimii väistötiloissa kunnes uusi monitoimitalo valmistuu 2018. 17 Meltauksen ryhmäperhepäiväkoti 10 1 Monitoimitalo valmistuu vuoden 2018 aikana. 18 Teerikallion päiväkoti 63 4 19 Liikuntapäiväkoti Touhula Korkalovaara Päiväkoti mukana Keskusta-Ounasjoen palveluverkkoselvityksessä. 105 6 Yksityinen palvelusetelipäiväkoti 20 Päiväkoti Touhula Vekarakumpu 36 3 Yksityinen palvelusetelipäiväkoti 21 Päiväkoti Touhula Vekararinne 45 3 Yksityinen palvelusetelipäiväkoti 22 Vaaranlammen päiväkoti 125 8 Osapäiväryhmä Karhunpesä (4h/pv) toimii Karinrakan kiinteistössä. Vuorohoidon keskittämisen myötä iltahoito loppuu syksyllä 2017. Päiväkoti mukana Keskusta-Ounasjoen palveluverkkoselvityksessä. 23 Pohjoissaamen kielipesä 6 1 Toimii Karinrakan tiloissa. Tavoitteena löytää yhteiset tilat saamenkielisen päiväkodin kanssa. Kairatien varhaiskasvatuskerho 24 2 Toimii yhteisissä tiloissa avoimen päiväkodin ja neuvolan kanssa. Koskikadun varhaiskasvatuskerho 30.6.2017. Tila kallis ja toiminnallisesti huono. Toiminta päättyy 27 2 Vaaranlammen varhaiskasvatuskerho päiväkodin Sijainti ei palvele kerhotoimintaa. Toiminta siirrettävä 3 1 yhteyteen.

18 (57) Taulukko 18. Yhteenveto päiväkodeista syksyllä 2016 Keskusta-Ounasjoen alueella Ounasvaara-Alakemijoki Lapsia Ryhmiä Muuta huomioitavaa 24 Muurolan päiväkoti 51 4 Alakemijoen tarveselvitys jatkuu keväällä 2017. 25 Hirvaan päiväkoti 45 3 Yksi ryhmistä toimii koulun tiloissa. Alakemijoen tarveselvitys jatkuu keväällä 2017. 26 Rautiosaaren päiväkoti 23 2 Toimii koulun tiloissa. Alakemijoen tarveselvitys jatkuu keväällä 2017. 27 Päiväkoti Touhula Vekarakolo 37 3 Yksityinen palvelusetelipäiväkoti 28 Päiväkoti Väinämöinen 97 6 29 Rantavitikan päiväkoti 113 6 Vuorohoidon keskittämisen myötä iltahoito loppuu syksyllä 2017. Esiopetus järjestetään koulun tiloissa. 30 Northern light playschool 29 2 Yksityinen palvelusetelipäiväkoti 31 Päiväkoti Esikko 34 2 Yksityinen palvelusetelipäiväkoti 32 Päiväkoti Aurelia 13 1 Yksityinen palvelusetelipäiväkoti 33 Päiväkoti Lyyra 26 2 Yksityinen palvelusetelipäiväkoti 34 Ounasrinteen päiväkoti 93 7 35 Ounasmetsän päiväkoti 56 3 36 Liikuntapäiväkoti Touhula Ounasvaara 37 Pöykkölän päiväkoti 85 5 Tilat 4 eri rakennuksessa. Päiväkodilta siirtyy 2 ryhmää Ounasrinteen uuteen monitoimitaloon ja kaksi ryhmää alueen muihin päiväkoteihin vuonna 2017. Kooltaan järjestämisen periaatteiden vastainen. Ounasrinne-Pöykkölän tarveselvitys valmistuu tammikuussa 2017. 72 4 Yksityinen palvelusetelipäiväkoti Rakennuksen kunto edellyttää mittavia korjauksia. Ounasrinne-Pöykkölän tarveselvitys valmistuu tammikuussa 2017. 38 Kaarnikkametsän päiväkoti 31 2 Yksityinen palvelusetelipäiväkoti 39 Päiväkoti Vihermetsän muksut 32 2 Yksityinen palvelusetelipäiväkoti 40 Kivitaipaleen päiväkoti 28 2 Toimii kahdessa rakennuksessa. 41 Kiekerön päiväkoti 92 5 Iltahoito siirtyy 8/2017 Poropolun päiväkodille. Rakennuksen kunto edellyttää mittavia korjauksia. Ounasrinne-Pöykkölän tarveselvitys valmistuu tammikuussa 2017. 42 Poropolun päiväkoti 68 2 2017 kasvaa kolmella vuorohoitoryhmällä 43 Päiväkoti Tiitiäinen 68 4 Yksityinen palvelusetelipäiväkoti Ounasvaaran ulkoleikkikerho 26 2 Toimii Santasportin ympäristössä. Rantavitikan varhaiskasvatuskerho 21 2 Toimii Rantavitikan päiväkodin tiloissa. Taulukko 19. Yhteenveto päiväkodeista syksyllä 2016 Ounasvaara-Alakemijoen alueella

19 (57) Saarenkylä-Yläkemijoki Lapsia 44 Saarenputaan päiväkoti 181 10 45 Napapiirin päiväkoti 139 8 46 Naavametsän päiväkoti 88 6 47 Muuta huomioitavaa Vuorohoidon keskittämisen myötä iltahoito loppuu syksyllä 2017. Tilat toiminnallisesti huonot.. Toiminnan jatko riippuu alueen kouluratkaisuista. 12 1 Toiminta loppuu 30.6.2017. Koskenkylän ryhmäperhepäiväkoti 48 Päiväkoti Viiriäinen 19 1 Toimii Yläkemijoen koulun yhteydessä. 49 Saarenkylän varhaiskasvatuskerho 21 2 Toimii Napapiirin päiväkodin tiloissa. 50 Päiväkoti Hiirilimppu 46 3 51 Päiväkoti Kotola Mäkiranta 62 3 52 Päiväkoti Pikkusuutari 18 1 53 Päiväkoti Kotola Saarenkylä 108 8 Taulukko 20. Päiväkodit Saarenkylä-Yläkemijoen alueella syksyllä 2016 Perhepäivähoito Lapsia Ryhmiä Muuta huomioitavaa Kunnallinen perhepäivähoito 97 34 Yksityinen perhepäivähoito 6 2 Taulukko 21. Perhepäivähoito Rovaniemellä syksyllä 2016 Perhepäivähoidon kehittämiseen on perustettu työryhmä jonka tehtävänä on miettiä vaihtoehdot kunnalliselle perhepäivähoidolle, jotta hoitomuoto saataisiin säilytettyä. Lisäksi kaupungin alueella toimii kahdessa eri toimipisteessä, Korkalonkadulla perhepalvelukeskuksessa ja Kairatiellä varhaiskasvatuskerhon kanssa samoissa tiloissa, avointa päiväkotitoimintaa, jonne lapset voivat tulla yhdessä vanhempansa kanssa. Päiväkotien sijainnit kartalla on esitetty kuvioissa 4 ja 5. Kartoissa oleva numerointi vastaa edellä esitetyissä taulukoissa olevaa numerointia. Yksityiset, palvelusetelipäiväkodit on merkitty sekä taulukkoihin että karttoihin sinisellä ja kunnalliset yksiköt mustalla.

Kuvio 6. Päiväkodit keskustan alueella. 20 (57)

21 (57) Kuvio 7. Päiväkodit kyläalueilla 3.2 PERUSOPETUKSEN NYKYINEN PALVELUVERKKO Perusopetuslain mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta ja oppivelvollisuuden edeltävän vuonna esiopetusta. Opetus tulee järjestää kunnassa siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun. Kunta voi perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä opetuskieltä muuttamatta vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa. Rovaniemellä perusopetuksen kouluja on 26 (liite 2). Kaupungin perusopetus on jaettu neljään alueeseen. Lisäksi Lapin yliopisto ylläpitää vuosiluokkien 1 6 alakoulua, joka laajenee yhtenäiseksi peruskouluksi syksystä 2017 alkaen asteittain vuoteen 2019 mennessä (harjoittelu-

22 (57) koulu). Perusopetuksessa työskentelee päätoimisesti noin 440 opettajaa ja 80 koulunkäynninohjaaja. Koulujen koot vaihtelevat muutaman opettajan kouluista kymmenien opettajien kouluihin. Tilastointipäivänä 20.9.2016 perusopetuksen oppilaita oli Rovaniemen kaupungin peruskouluissa 5 635 oppilasta. Lisäksi valtion harjoittelukoulussa opiskeli 369 oppilasta ja Steinerkoulussa 122 oppilasta. Kaupungin kouluissa vuosiluokilla 1-6 oppilaita oli 3 718 ja vuosiluokilla 7-9 oppilaita oli 1917. Lukuvuoden 2016-2017 koulukohtaiset oppilasmäärät on esitetty taulukossa 20. Lautakunta on käsitellyt perusopetuksen palveluverkkoa ja sen suunnittelua syksyn 2016 aikana. Perusopetuksen järjestämisen tavoitteeksi on asetettu vuosiluokkien 1-9 yhtenäiskoulujen muodostaminen. Kylissä tarjotaan 1-6 vuosiluokkien perusopetusta. Muutoksia pyritään tekemään palvelukysynnän eli oppilasmäärän muuttuessa. Palvelutarpeisiin keskeisesti vaikuttava tekijä on maankäytön ja asutuksen kehittyminen sekä kaupungin sisäinen ja ulkoa tuleva muutto. Palveluverkon laajuuteen vaikuttavat lisäksi kaupungin kantokyky ja taloudellinen tilanne sekä kiinteistöjen kunto. Palveluverkon tulee kyetä joustamaan ja siihen voidaan joutua tekemään toimintaympäristön muuttuessa muutoksia nopeallakin aikataululla. Kaupungin tuottavuusohjelman seurauksena on noussut esiin tarve pyrkiä huomioimaan tilojen monikäyttöisyys ja palveluiden asiakkaille muodostamat kokonaisuudet. Tällöin koulujen yhteyteen on tarkoituksenmukaista sijoittaa esimerkiksi päivähoito-, kirjasto- ja nuorisopalveluja. Tavoitteena on myös kehittää monitoimitalojen rinnalla johtamisen organisointia siten, että eri palveluilla voi olla yksi esimies. Palveluverkon suunnittelussa tulee huomioida, että kaupungin hallintosääntöön on kirjattu aluelautakuntien päätösvalta oman alueensa palveluverkkoratkaisuihin liittyen. Toimialalautakunta käy neuvotteluja aluelautakuntien kanssa investointiratkaisuissa, jotka osaltaan liittyvät myös palveluiden järjestämiseen ja palveluverkkoratkaisuihin. Koulutuslautakunta on hyväksynyt seuraavat alueittaisen tilannekatsauksen yhteydessä esiin nostetut linjaukset perusopetuksen palveluverkkoon ja merkinnyt tässä luvussa selostetut toimenpiteet perusopetuksen palveluverkosta tilannekatsauksen yhteydessä tiedoksi.

23 (57) 1.luokk a op p. ry h. 2.luokk a op p. ry h. 3.luokk a op p. ry h. 4.luokk a op p. ry h. 5.luokk a op p. ry h. 6.luokk a op p. ry h. 7.luokk a op p. ry h. 8.luokk a op p. ry h. 9.luokk a op p. ry h. 10.luok ka op p. ry h. Yleis.o pp. Eri t. op p yl.o p. Por e o Ryh m. keskik. Op p. yht. Alakorkalon koulu 18 1 14 1 13 1 18 1 17 1 19 1 99 6 16,5 99 Hirvaan koulu 14 1 17 1 11 1 12 1 11 1 11 1 76 5 15,2 76 Muurolan peruskoulu 19 1 14 1 23 1 15 1 16 1 13 1 42 3 48 2 51 3 241 14 17,2 241 Rantavitikan peruskoulu 26 2 42 2 36 2 24 1 27 1 42 2 59 3 72 3 82 4 410 20 20,5 410 - eo:n pienryhmissä 12 2 Rautiosaaren koulu 9 1 12 1 6 1 10 1 8 1 9 1 1 55 3 18,3 55 Viirinkankaan koulu 18 1 22 1 21 1 16 1 16 1 20 1 113 6 18,8 113 Korkalovaaran koulu 46 3 37 2 37 2 39 2 40 2 22 1 16 4 7 17 2 8 15 5 7 712 34 20,9 712 - eo:n pienryhmissä 4 1 Meltauksen koulu 4 0 5 0 2 0 1 0 5 0 4 0 21 2 11,7 21 Nivankylän koulu 6 1 8 1 13 1 5 1 9 1 8 1 49 3 16,3 49 Ounasjoen peruskoulu 16 1 13 1 12 1 16 1 12 1 12 1 41 2 45 2 39 2 206 12 17,2 206 Vaaranlammen koulu 85 4 60 3 55 3 57 3 47 2 52 3 356 18 19,8 356 - eo:n pienryhmissä 7 1 Ylikylän koulu 82 4 84 4 75 4 62 3 76 3 54 3 433 21 20,6 433 Kaukon koulu 5 1 7 1 6 1 5 1 5 1 9 1 37 3 12,3 37 Koskenkylän koulu 21 1 22 1 22 1 15 1 16 1 21 1 117 6 19,5 117 Ounasrinteen koulu 91 4 95 4 62 3 81 4 68 3 59 3 456 21 21,7 456 - eo:n pienryhmissä 7 1 Ounasvaaran peruskoulu 61 3 59 3 47 2 54 3 38 2 55 2 13 2 6 12 8 6 13 6 6 710 33 21,5 710 Taipaleen koulu 10 1 6 1 3 1 10 1 9 1 9 1 47 3 15,7 47 Napapiirin yläaste 14 9 7 17 6 8 17 6 7 6 1 507 23 22,0 507 - eo:n pienryhmissä 21 2 Nivavaaran koulu 67 3 47 2 48 2 47 2 44 2 51 2 1 2 10 317 13 24,4 317 - eo:n pienryhmissä 0 0 25 3 Saaren koulu 43 2 69 3 44 2 51 2 49 2 52 2 308 13 23,7 308 Syväsenvaaran koulu 47 2 43 2 53 3 49 2 35 2 43 2 270 13 20,8 270 - eo:n pienryhmissä 13 2 Vikajärven koulu 4 0, 3 5 0, 3 6 0, 3 2 0, 3 3 0, 3 2 0, 3 22 2 12,2 22 Yläkemijoen koulu 10 1 8 1 9 1 6 1 6 1 11 1 9 1 7 1 7 1 73 6 12,2 73 Taulukko 22. Rovaniemen perusopetuksen oppilasmäärien jakautuminen 20.9.2016

24 (57) Taulukossa 21 on esitetty harjoittelukoulun ja Steinerkoulun oppilasmäärät. Harjoittelukoulu on Lapin yliopiston alainen normaalikoulu, mutta toimii Rovaniemen alueella alueensa lähikouluna ja on näin osa Rovaniemen kaupungin perusopetuksen palveluverkkoa. 1, luok ka opp. 2. luok ka ry h. opp. 3 luok ka ry h. opp. 4. luok ka ry h. opp. 5. luok ka ry h. opp. 6. luok ka ry h. opp. 7.luok ka ry h. opp. 8.luok ka ry h. opp. 9.luok ka ry h. opp. ry h. Harjoittelukoulu 62 3 58 3 65 3 63 3 65 3 56 3 369 18 20,5 Rovaniemen steinerkoulu 9 1 12 1 19 1 20 1 13 1 14 1 18 1 9 1 8 1 122 9 13,6 Taulukko 23. Normaalikoulun ja Steinerkoulun oppilasmäärät lv. 2016-2017 Koulujen sijainnit on esitetty seuraavissa kartoissa (kuviot 8-12): Kuvio 8. Suurkeskustan alue

25 (57) Kuvio 9. Keskusta-Ounasjoki alue Kuvio 10. Alakemijoen alue

26 (57) Kuvio 11. Ounasvaaran alue Kuvio 12. Saarenkylän alue

27 (57) 3.3 OPPILASKEHITYS Rovaniemen kaupungin perusopetuksen kokonaisoppilasmäärät laskivat vuoteen 2013 asti, jonka jälkeen kokonaisoppilasmäärä lähti nousemaan. Koko tarkastelujakson ajan oppilasennusteet ovat edellisvuotta positiivisempia, tosin ennustejakson loppupuolella määrät ovat tulevia neljää vuotta maltillisimpia (taulukko 24). Tässä ennusteessa ovat mukana vain Rovaniemen kaupungin järjestämässä perusopetuksessa opiskelevat lapset ja nuoret. Tilastointipäivä 20.09. 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Luokat 1-6 3409 3460 3579 3725 3826 3983 4041 4071 3965 3817 Luokat 7-10 1990 1972 1972 1910 1822 1734 1739 1761 1883 1978 Yhteensä 1-10 5399 5450 5551 5635 5648 5717 5780 5832 5840 5795 Muutos ed. vuoteen 51 101 84 13 69 63 52 8-45 Taulukko 24. Oppilaskehitys vuosina 2013 ja 2022 ja muutos edelliseen lukuvuoteen (Lähde: Rovaniemen kaupunki) Rovaniemen kaupungin laatimien oppilasennusteiden mukaan vuonna 2022 oppilaita ennustetaan olevan 160 lasta kuluvaa lukuvuotta enemmän. Vuosiluokkien 1-6 oppilasmäärät tulevat olemaan vuoteen 2022 asti kuluvaa lukuvuotta suuremmat. (Ennusteessa mukana harjoittelukoulun oppilaat.) Vastaavasti vuosiluokkien 7-9 oppilasmäärän pieneneminen johtuu siitä, että ennusteessa on huomioitu harjoittelukoulun arvioitu vuosiluokkien 7-9 oppilasmäärä. Koulunsa aloittavien määrät vaihtelevat vuosittain melko paljon. Kaupungin laatimasta oppilasennusteesta voi nähdä, että koko kaupungin ensimmäisen luokan oppilasmäärät vaihtelevat 639 ekaluokkalaisesta 768 oppilaaseen. Vastaavasti tarkasteluvuosina perusopetuksensa päättävien nuorten ikäluokat ovat pienemmät kuin koulunsa aloittavien ikäryhmä. 9.luokkalaisten ikäluokka tulee pienenemään seuraavat neljä vuotta, jonka jälkeen koulunsa päättävien määrä parissa vuodessa saavuttaa nykyiset määrät. (taulukko 25). 2016-2017- 2018-2019- 2020-2021- 2022-2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 1.luokkalaisia 768 745 766 726 691 639 646 9.luokkalaisia 646 648 596 628 617 670 669 Erotus 122 97 170 98 74-31 -23 Taulukko 25. Rovaniemeläiset 1. luokan ja 9. luokan oppilaat sekä lukumäärän erotus Harjoittelukoulu on vuosiluokkien 1 6 koulu, joten todellisuudessa Rovaniemen kaupungin kouluissa koulunsa aloittavia lapsia on vuosittain noin 60 vähemmän (kuvio 13). Harjoittelukoulussa on yläkoulu syksystä 2017 alkaen, joten oppilaita siirtyy sinne noin 72 vuosittain 7. vuosiluokalta lähtien.

28 (57) 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 768 745 766 702 714 726 679 691 653 634 658 646 583 554 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 kaupunki kaupunki ja harjoittelukoulu Kuvio 13. Koulunsa aloittavat kaupungin vain kaupungin kouluissa ja kaupungin kouluissa ja harjoittelukoulussa lukuvuosina 2016-2017 - 2022-2023 2016-17 2017-18 2018-19 2019-20 2020-21 2021-22 2022-23 646 648 596 628 617 670 669 2-52 34-11 53-1 Taulukko 26. Vuosiluokan 9. oppilasennuste ja muutos edelliseen lukuvuoteen Pitkän aikavälin ennusteen perusteella voidaan todeta perusopetuksen oppilasmäärissä olevan vuosiluokittaista vaihtelua. Perusopetuksensa päättävien määrät vaihtelevat 596 oppilaasta 766 oppilaaseen. Vaihtelua on siis noin 170 oppilaan verran (kuvio 14). Nykyisten päiväkotiikäisten lasten suuret ikäluokat näkyvät vuoden 2023 jälkeen yli 700 perusopetuksensa päättävän oppilaan suurina ryhminä. 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 652 648 596 628 617 670 669 738 762 745 766 726 721 658 646 Kuvio 14. Peruskoulunsa päättävien lukumäärät 2016-2031 Todettakoon tässä yhteydessä, että koulukiinteistöihin liittyviä asioita on tarkasteltu erillisessä Tilaliikelaitoksen koordinoimassa hankkeessa tarkasti viimeisen parin vuoden ajan. Koska Tilaliikelaitos viimeistelee tällä hetkellä ns. salkutusta, ei tässä katsauksessa tarkastella kiinteistöjä, vaan tarkastelun painopiste on haluttu pitää väestö- ja oppilasennusteisiin perustuvien palvelutarpeiden tarkastelussa.

29 (57) 3.4 OPPILASKEHITYKSEN TARKASTELU ALUEITTAIN Rovaniemellä peruskoulut on jaettu alueellisesti neljään: Alakemijoen alueeseen, Ounasvaaran alueeseen, Keskusta-Ounasjoen alueeseen ja Saarenkylän alueeseen. 3.4.1 ALAKEMIJOEN ALUE Alueella on yhdistetty Muurolan yläaste ja alakoulu 1-9 luokkien yhtenäiseksi peruskouluksi. Muita merkittäviä muutoksia ei ole tehty eikä lautakunnalla ole lähitulevaisuuden osalta suunnitelmissaan vireillä merkittäviä muutoksia perusopetuksen järjestämiseen liittyen. Rantavitikan peruskoulu Koululla toimii 1-9 luokkien yhtenäinen peruskoulu. Lapin yliopiston harjoittelukoulu laajenee 1-9 luokkien yhtenäiseksi peruskouluksi syksyllä 2017 alkaen 7. vuosiluokalta ja edeten yläkoulun osalta 9. vuosiluokkaan saakka vuoteen 2019 mennessä, joten koulu muuttuu 7-9 luokkien osalta ainakin väliaikaisesti kaksisarjaiseksi. Viirinkankaan koulu Koululla toimii yksisarjainen 1-6 luokkien koulu. Lähitulevaisuudessa koululle on suunnitteilla peruskorjaus. Alakorkalon koulu Koulu toimii yksisarjaisena 1-6 luokkien kouluna. Koulun pihaan liittyvät muutostyöt ovat valmiit. Rautiosaaren koulu Koulu toimii kolmiopettajaisena yhdysluokkien kouluna. Lautakunnalla ei ole vireillä merkittäviä muutoksia koulua koskien ja koulu jatkaa toimintaansa nykyisellä rakenteella. Hirvaan koulu Koulu toimii viisiopettajaisena 1-6 luokkien kouluna. Lautakunnalla ei ole vireillä merkittäviä muutoksia koulua koskien ja koulu jatkaa toimintaansa nykyisellä rakenteella. Lukuvuoden 2016-17 aikana pihalla tehdään liikunnallisuutta edistäviä muutostöitä. Muurolan peruskoulu Koulu toimii 1-9 luokkien yhtenäisenä peruskouluna. Koulu jatkaa toimintaansa nykyisellä rakenteella. Tällä hetkellä alueen perusopetuksen kokonaisoppilasmäärä on noin 1 016 lasta (taulukko 27). Luku sisältää Rantavitikan kouluun 7 vuosiluokalle siirtyvät harjoittelukoulun oppilaat yläkoulun osalta. 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 2020-2021 2021-2022 2022-2023 1-6 lk. 639 625 656 661 659 622 623 7-9 lk. 354 335 313 313 305 321 318 Yht. 993 960 969 974 964 943 941 Taulukko 27. Alakemijoen alueen vuosiluokkien 1-9 oppilasennuste Alakemijoen alueen perusopetuksen oppilasmäärä pyörii vajaassa tuhannessa oppilaassa koko tarkastelujakson ajan. Eniten oppilaita on lukuvuonna 2016 2017, jolloin oppilaita on lähes tuhat. Tulevina vuosina oppilasmäärä hieman pienenee yläluokilla, koska vuonna 2017 aloittava Harjoittelukoulun yläkoulu ottaa osan oppilaista.

30 (57) Alakemijoen alueen 1-6 vuosiluokkien koulujen oppilasmäärä on kasvava vuoteen 2019 saakka (kuvio 15). Oppilasmäärä vaihtelee 622 ja 661 välillä. Vuoden 2020 jälkeen oppilasmäärän ennustetaan palautuvan vuoden 2017 tasolle (623). 700 600 639 625 656 661 659 622 623 500 400 300 200 100 0 Kuvio 15. Alakemijoen alueen vuosiluokkien 1 6 oppilasennuste Vuosiluokkien 7-9 oppilaiden määrä laskee vuoteen 2020 asti, jonka jälkeen se kääntyy nousuun ja palautuu lähes nykyiseen määrään (kuvio 16). Enimmillään vuosiluokkien 7-9 oppilaita on kuluvana lukuvuotena (354) ja alimmillaan oppilasmäärä on kymmeniä oppilaita pienempi eli 305 oppilasta lukuvuonna 2021 2022. Muutaman vuoden aikana oppilasmäärä laskee 40 oppilaalla, joka laskennallisesti tarkoittaa kahta luokallista oppilaita 400 350 300 250 200 150 100 50 0 354 335 313 313 305 321 318 Kuvio 16. Alakemijoen alueen vuosiluokkien 7-9 oppilasennuste Rovaniemen maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmassa ei ole asetettu tavoitteita, jotka vaikuttaisivat Alakemijoen alueen väestökasvuun merkittävästi. 3.4.2 KESKUSTA-OUNASJOKI ALUEEN OPPILASKEHITYS Alueen kouluille on jo tehty merkittäviä palveluverkkoratkaisuja ja lisäksi palvelukysynnän kasvun vuoksi on tarve tehdä uusia palveluverkkoratkaisuja. Alueen palveluverkkoon vaikuttavat Lapin yliopiston harjoittelukoulun laajeneminen 1-9 luokkien yhtenäiseksi peruskouluksi. Hanke helpottaa Keskusta-Ounasjoen alueen palveluverkkoratkaisua siten, että yläkoulun 7-9

31 (57) luokkien lisätarve vähenee nykyiseen verrattuna. Tällöin Korkalovaaran peruskoulussa 1-9 luokkien määrä vähenee ja tilalle voidaan tarvittaessa ottaa 1-6 luokkia. Meltauksen koulu Käynnissä on tarveselvitys, jossa etsitään vaihtoehto tuottaa 1-6 luokkien perusopetus sekä päivähoidon palvelut tarkoitukseen sopivissa tiloissa siten, että koulun tilat muodostavat myös mahdollisten muiden palveluiden osalta monitoimitilat. Ounasjoen peruskoulu Koulun osalta on tehty tarveselvitys ja päätös 28.5.2015, jonka mukaisesti Ounasjoen peruskoulu rakennetaan 1-2 -sarjaiseksi yhtenäiseksi peruskouluksi. Lisäksi koulun yhteyteen rakennetaan päiväkoti. Hankesuunnitelma käynnistetään, kun investointiosa on hyväksytty talousarvion yhteydessä. Mikäli Nivankylän koulun toiminta lakkautetaan tuottavuusohjelman esityksen mukaisesti, koulun oppilaat siirretään pääsääntöisesti Ounasjoen peruskouluun. Nivankylän koulu Koululla toimii tällä hetkellä kolmiopettajainen yhdysluokkien koulu. Lautakunnalla ei ole vireillä merkittäviä muutoksia koulua koskien ja koulu jatkaa toimintaansa nykyisellä rakenteella. Ylikylän koulu Koulun osalta on voimassa lautakunnan päätös, jonka mukaan koulun toiminta laajenee 1-9 luokkien yhtenäiseksi peruskouluksi. Perusteena on koulutuskuntayhtymän tilojen mahdollinen vuokraus ja koulukäyttö Kairatien kiinteistössä. Mikäli Kairatien tiloissa toimisi 1-9 luokkien yhtenäinen peruskoulu, Ylikylä voitaisiin lisärakentaa 3-sarjaiseksi 1-6 luokkien alakouluksi. Ylikylän koulun tilaratkaisussa on huomioitava myös mahdollinen luopuminen ns. kivikoulun rakennuksesta, jossa on toistuvasti ilmennyt sisäilmaongelmia. Vaaranlammen koulu Koulu jatkaa nykyisellä rakenteella. Sisätilaongelmien vuoksi koulun toiminta siirtyy väistötiloihin Kairatielle vuoden 2017 alusta alkaen. Korkalovaaran peruskoulu Koulu jatkaa nykyisessä laajuudessa, mutta yläluokkien (7-9) määrä vähenee, kun syksystä 2017 alkaen osa alakoulun päättävistä oppilaista siirtyy yläluokille Harjoittelukouluun. Vaihtoehtoisesti alaluokkien (1-6) määrää on mahdollista kasvattaa. Korkalovaaran yläasteelle siirtyvät Korkalovaaran ala-asteen oppilaat, sekä Vaaranlammen ja osa Ylikylän koulun oppilaista sekä puolet Harjoittelukoulun oppilaista. Ounasjoen koulussa jatkavat Nivankylän, Sinetään ja Meltauksen oppilaat sekä Ylikylän koulun oppilaista osa. Tällä hetkellä alueen perusopetuksen kokonaisoppilasmäärä on noin 1 777 lasta (taulukko 28). Luku sisältää Rantavitikan kouluun 7 vuosiluokalle siirtyvät harjoittelukoulun oppilaat yläkoulun osalta. Oppilasmäärän ennustetaan nousevan melko nopeasti yli 2 000 ja tarkastelujakson viimeisenä vuonna saavuttavan jo lähes 2 100 oppilaan rajan. 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 2020-2021 2021-2022 2022-2023 1-6 lk. 1161 1267 1337 1401 1448 1473 1448 7-9 lk. 616 574 546 521 563 581 640 Yht. 1777 1841 1883 1922 2011 2054 2088 Taulukko 28. Keskusta-Ounasjoen alueen vuosiluokkien 1-9 oppilasennuste Keskusta-Ounasjoki alueen vuosiluokkien 1-6 oppilasmäärä on koko tarkastelujakson ajan voimakkaasti kasvava (kuvio 17). Alueen vuosiluokkien 1-6 oppilasmäärän ennustetaan kasvavan nykyisestä vajaasta 1 200 oppilaasta noin 1 450 oppilaaseen. Käytännössä tämä tarkoittaa

32 (57) 3-sarjaisen koulun oppilasmäärää. Tulee toki huomata, että oppilaat sijoittuvat alueen eri kouluihin, mutta epätasaisesti. 1600 1400 1200 1161 1267 1337 1401 1448 1473 1448 1000 800 600 400 200 0 Kuvio 17. Keskusta-Ounasjoki alueen vuosiluokkien 1-6 oppilasennuste Vuosiluokkien 7-9 oppilasmäärä on muutaman vuoden hieman matalampi kuin kuluvana lukuvuotena (kuvio 18). Alakouluikäisten lasten suurien ikäluokkien vaikutus alkaa näkyä vuoden 2020 tienoilla, jolloin Keskusta-Ounasjoki alueella vuosilukkien 7-9 oppilasmäärä lähtee voimakkaaseen nousuun, mutta osa näistä oppilaista menee Harjoittelukouluun, joten vaikutus ei juuri näy kaupungin tilastossa. 700 600 616 574 546 521 563 581 640 500 400 300 200 100 0 Kuvio 18. Keskusta-Ounasjoen alueen vuosiluokkien 7-9 oppilasennuste Rovaniemen maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmassa on asetettu Keskusta-Ounasjoki alueille keskeisiä maankäyttöä ja asumista edistäviä tavoitteita. Paineet muodostuvat erityisesti Ylikylän ja Vennivaaran sekä Rajavartioston alueilta ja kohdistuvat sekä päivähoitoon että perusopetukseen. Enimmillään perusopetuksen palvelutarpeen kasvu Keskusta-Ounasjoen alueella on laskennallisesti 300-400 perusopetuspaikan verran. Luokka-astetta kohden tämä tekisi noin 40-45 oppilasta. Tässä laskelmassa pohjaennusteena on käytetty Vennivaaran nykyistä suhteellista peruskouluikäisten osuutta väestöstä (18,8 %). Jos palvelutarvetta tarkastellaan koko kaupungin vastaavalla luvulla (8,5 %), huomataan palvelutarpeen olevan vain noin 160 perusopetuspaikkaa. Luokka-astetta kohden tämä tekee noin 18 oppilasta.

33 (57) 3.4.3 OUNASVAARAN ALUE Alueella on jo tehty merkittävät palveluverkkoratkaisut. Ounasvaaran peruskoulu Katajarannan koulu sekä Ounasvaaran yläaste on yhdistetty Ounasvaaran 1-9 luokkien yhtenäiseksi peruskouluksi. Ounasvaaran peruskoulussa on tehty laaja remontti ja meneillään on vielä katon korjaus. Ounasrinteen monitoimitalon valmistuttua Ounasvaaran kaikki toiminta siirtyy samaan kiinteistöön. Ounasrinteen koulu Ounasrinteen koulusta muodostetaan 1-9 luokkien yhtenäinen peruskoulu. Ounasrinteen monitoimitalon rakentaminen on valmistunut ja koulu päässyt muuttamaan uusiin tiloihin syyslukukauden 2016 lopulla. Monitoimitalossa toimii perusopetuksen lisäksi myös nuorisopalvelut, kirjastopalvelut sekä varhaiskasvatuksen palvelut. Uuden koulun valmistuttua Ounasrinteen alueen oppilaat jatkavat yläkoulun 7-9 luokat omassa koulussa eivätkä siirry Ounasvaaran peruskouluun. Kaukon koulu Koulun osalta ei ole voimassa olevia toimenpide-esityksiä. Oppilasmääräennuste on laskeva. Koskenkylän koulu Koulu toimii tällä hetkellä yksisarjaisena 1-6 luokkien kouluna, johon talousarviopäätöksen mukaisesti on yhdistetty syksyllä 2016 Oikaraisen koulun oppilaat. Koulun tiloista siirtyy pois varhaiskasvatuksen ryhmä ja koululle tehdään muutostöitä. Tällä hetkellä alueen oppilasmäärä on 1 327 oppilasta (taulukko 29). Määrät ovat hienoisessa nousussa ja vuosikymmenen lopussa korkeimmillaan, reilut 150 oppilasta nykyistä enemmän (vrt. lv. 2019-2020 oppilaita 1 480.) Tämän jälkeen oppilasmäärä kääntyy laskuun, mutta pysynee nykyistä suurempana. 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 2020-2021 2021-2022 2022-2023 1-6 lk. 971 980 1021 1026 1049 998 921 7-9 lk. 396 413 447 454 441 494 517 Yht. 1327 1393 1468 1480 1490 1492 1438 Taulukko 29. Ounasvaaran alueen vuosiluokkien 1-9 oppilasennuste Ounasvaaran koulujen asuinalueille kohdistuu vuosina 2015 2020 maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman toimenpiteitä, kuten Pöykkölän alueen laajennukset, jotka valmistunevat vuosina 2015 2020. Alueiden laajentumisella on positiivisia vaikutuksia alueen peruskouluikäisten lasten kokonaismääriin. Ounasvaaran alueella on tällä hetkellä 971 vuosiluokkien 1-6 oppilasta (kuvio 19). Alueen koulujen oppilasmäärä on kasvava vuoteen 2020 saakka.

34 (57) 1200 1000 971 980 1021 1026 1049 998 921 800 600 400 200 0 Kuvio 19. Ounasvaaran alueen vuosiluokkien 1-6 oppilasennuste Vuosiluokkien 7-9 oppilaiden määrä nousee sadalla vuoteen 2021 mennessä ja nousee vielä hieman sen jälkeenkin (kuvio 20). Ennustejakson loppupuolella oppilasmäärän kehitys vaihtelee, mutta saavuttaa huippunsa lukuvuonna 2022-2023, jolloin oppilaita ennustetaan olevan reilut 510. 600 500 400 396 413 447 454 441 494 517 300 200 100 0 Kuvio 20. Ounasvaaran alueen vuosiluokkien 7-9 oppilasennuste Rovaniemen maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmassa on asetettu Ounasvaaran alueelle keskeisiä maankäyttöä ja asumista edistäviä tavoitteita. Paineet muodostuvat erityisesti Koskenkylän, Pöykkölän ja Ounasrinteen alueilta ja ne kohdistuvat sekä varhaiskasvatukseen että perusopetukseen. Enimmillään perusopetuksen palvelutarpeen kasvu Ounasvaaran alueella on laskennallisesti 350 perusopetuspaikan verran. Luokka-astetta kohden tämä tekisi 38-40 oppilasta. Tässä laskelmassa pohjaennusteena on käytetty Vennivaaran nykyistä suhteellista peruskouluikäisten osuutta väestöstä (18,8 %). Jos palvelutarvetta tarkastellaan koko kaupungin vastaavalla luvulla (8,5 %), huomataan palvelutarpeen olevan vain noin 150 perusopetuspaikkaa. Luokkaastetta kohden tämä tekee keskimäärin 16 oppilasta.

35 (57) 3.4.4 SAARENKYLÄN ALUEEN OPPILASKEHITYS Saaren alueelle on tarveselvityksen mukaisesti suunniteltu muutoksia perusopetuksen järjestelyissä. Syväsenvaaran koulu Koululle on tehty kuntotutkimus. Lisäksi lautakunnassa on päätetty koulua koskeva tarveselvitys, jonka mukaisesti koulua ei peruskorjata vaan Saaren alueelle muodostetaan jatkossa kaksi kolmisarjaista 1-6 luokkien koulua. Saaren koulun yhteyteen rakennetaan laajennus, johon tulee kuusi luokkaa oheistiloineen (mm. liikuntatilat). Nivavaaran ja Napapiirin kouluille tehdään muutostöitä, jolloin Nivavaaran koululle muodostuu myös kolmisarjainen 1-6 luokkien koulu. Nivavaaran koulu Koulu toimii nykyään kaksisarjaisena 1-6 luokkien kouluna. Lisäksi koululla toimii useita erityisen tuen luokkia. Jatkossa koulusta muodostuu kolmisarjainen 1-6 luokkien koulu ja koululla jatkavat erityisen tuen luokat. Saaren koulu Koulu toimii tällä hetkellä kaksisarjaisena 1-6 luokkien kouluna. Jatkossa kouluun rakennetaan laajennus ja koululla toimii kolmisarjainen 1-6 luokkien koulu. Koulun yhteydessä toimii myös suuri varhaiskasvatuksen yksikkö. Napapiirin yläaste Koulu toimii tällä hetkellä yläasteena. Ounasjoen koulun rakentamisen valmistuttua voidaan Napapiirin vapautuviin tiloihin sijoittaa osa samassa pihapiirissä olevan Nivavaaran koulun oppilaista ja tehostaa tilojen käyttöä. Muutoin koulu jatkaa toimintaansa nykyisen rakenteen mukaisesti. Yläkemijoen yhtenäinen peruskoulu Koulu toimii 1-9 yhtenäisenä peruskouluna. Vaikka oppilasennusteen mukaisesti koulun oppilasmäärä on laskussa, koulu jatkaa toimintaansa 1-9 luokkien yhtenäisenä peruskouluna. Napapiirin yläasteelle vuoteen 2016 saakka tulleet Koskenkylän oppilaat siirtyvät Ounasvaaran 7-9 luokkien yläkouluun uuden Ounasrinteen peruskoulun valmistuttua 7. vuosiluokalta alkaen. Tällä hetkellä alueen oppilasmäärä on 1484 oppilasta (taulukko 30). Määrät ovat laskussa, koska Ounasvaaran peruskoulu alkaa vuodesta 2017 alkaen ottaa Koskenkylän koululta yläkouluun siirtyvät oppilaat, joiden joukossa ovat myös vuonna 2016 lakkautetut Oikaraisen koulun entiset oppilaat. Alaluokkalaisten osalta oppilasmääräennuste alueella on myös laskeva. Oppilasmäärän lasku jatkuu ja 2020-luvulle siirryttäessä pysähtynee noin 1 330 oppilaaseen, noin 150 oppilasta nykyistä vähemmän.

36 (57) 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 2020-2021 2021-2022 2022-2023 1-6 lk. 954 954 969 953 915 872 825 7-9 lk. 530 500 454 451 452 487 503 Yht. 1484 1454 1423 1404 1367 1359 1328 Taulukko 30. Saarenkylän alueen vuosiluokkien 1-9 oppilasennuste Saarenkylän alueen vuosiluokkien 1-6 oppilasmäärä on tarkastelujakson aikana vaihteleva (kuvio 21). Vuoteen 2018 asti oppilasmäärä nousee 15 oppilaalla, mutta tämän jälkeen oppilasmäärän lasku on rajua. Lukuvuonna 2022 2023 oppilaita ennustetaan olevan lähes 150 parhaita vuosia vähemmän ja peräti 130 oppilasta nykyistä vähemmän. 1200 1000 800 954 954 969 953 915 872 825 600 400 200 0 Kuvio 21. Saarenkylän alueen vuosiluokkien 1-6 oppilasennuste Saarenkylän alueen vuosiluokkien 7-9 oppilasmäärät laskevat vuoteen 2018 asti, jolloin oppilaita on kahdeksankymmentä vähemmän kuin tällä hetkellä (530>451). Oppilasmäärät kääntyvät nousuun ja vuonna 2022 oppilaita on jälleen yli viisisataa. (Kuvio 22).

37 (57) 600 500 530 500 454 451 452 487 503 400 300 200 100 0 Kuvio 22. Saarenkylän alueen vuosiluokkien 7-9 oppilasennuste Rovaniemen maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmassa on asetettu Saaren alueelle joitakin maankäyttöä ja asumista edistäviä tavoitteita. Suurempia kaavoitushankkeita pienempiä paineita muodostuvat erityisesti Vaaralan, Puistolammen ja Nivavaaran alueiden kaavoitushankkeet. Näidenkin hankkeiden toteutuessa ne kohdistuvat sekä päivähoitoon että perusopetukseen. Enimmilläänkin perusopetuksen palvelutarpeen kasvu Saaren alueella jää reilusti alle sadan ja luokka-astetta kohden alle kymmenen oppilaan. Tässä laskelmassa pohjaennusteena on käytetty Vennivaaran nykyistä suhteellista peruskouluikäisten osuutta väestöstä (18,8 %). Jos palvelutarvetta tarkastellaan koko kaupungin vastaavalla luvulla (8,5 %), huomataan palvelutarpeen olevan vain muutaman kymmenen perusopetuspaikan verran ja tarkoittavan muutamaa oppilasta luokka-astetta kohden.

38 (57) 3.4.5 LUKIOKOULUTUKSEN PALVELUVERKKO JA OPPILASMÄÄRÄN KEHITYS Rovaniemen kaupungin alueella toimii kaksi nuorten lukiokoulutusta antavaa oppilaitosta: Lyseonpuiston lukio ja Ounasvaaran lukio sekä aikuisten opetussuunnitelman mukaista koulutusta tarjoava Rovaniemen aikuislukio, joka toimii Lyseonpuiston lukion tiloissa. Yksisarjainen Muurolan lukio lakkautettiin vuonna 2016. Ounasvaaran lukio toteuttaa urheilupainotteisen erityistehtävän mukaista tuntijakoa yleislinjan lisäksi. Lyseonpuiston lukio toteuttaa IB-erityistehtävää. Lyseonpuistolla on myös omarahoitteinen kuvataidepainotteisuus, mutta siellä ei voida toteuttaa erityistehtävän mukaista tuntijakoa. Lapin ammattiopiston opiskelijat voivat suorittaa lukio-opintoja Ounasvaaran lukion tarjoamina. Tästä yhteistyömuodosta käytetään Rovaniemellä nimitystä ammattilukio. Aloituspaikkoja ja aloittaneita vuonna 2016 on ollut: Yksikkö Sarjaisuus Aloituspaikat Toteutui josta muut kunnat Lyseonpuisto 5 150 174 5 - kuvataide 1 30 20 3 - IB 1 25 25 6 Ounasvaara 2 60 60 6 - urlu 1 30 37 13 - amlu 4 130 143 18 Yhteensä 14 425 459 51 (11%) Kysyntä on siis ollut hieman tarjontaa suurempaa, mutta lukiokoulutuksen ollessa kyseessä ilmiö on terveellinen. Peruskoulunsa päättävien määrä tulee Rovaniemellä pienenemään lähivuosina (ks. kuva 4), mutta se kääntyy jälleen nousuun jo vuonna 2022, joten tarjonta ylittänee lievästi kysynnän ainoastaan vuosina 2018 21, ja koulutuksen järjestäjä voi vapaasti määritellä vuosittain aloituspaikkojen määrän lukiokoulutuksessa.

39 (57) 4 Talous 4.1 VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatuksen nettokustannukset vuonna 2015 olivat 43,6 miljoonaa euroa. Varhaiskasvatuksen nettokustannusten jakautuminen on esitetty taulukossa 31. Taulukko 31. Varhaiskasvatuksen nettokustannusten jakautuminen eri palvelujen mukaan vuonna 2015 Suurimmat nettokustannukset muodostuivat kaupungin omasta palvelutuotannosta eli kaupungin päiväkodeista ja esiopetuksesta, johon kaupunki käytti yhteensä 32,8 miljoonaa euroa. Lasten kotihoidon tukeen, sen kuntalisään, yksityisen hoidon tukeen ja sen kuntalisään käytettiin 4,3 milj. euroa. Ostopalveluihin käytettiin vuonna 2015 noin 0,05 milj. euroa ja 6,5 palveluseteleihin milj. euroa. Varhaiskasvatuksen palvelutuotannon tuloslaskelman mukaisesti toimintakulut muodostuivat seuraavasti: Kuvio 23. Varhaiskasvatuksen oman toiminnan toimintakulujen jakautuminen 2015

40 (57) Taulukko 32. Oman toiminta päivähoito ja perhepäivähoito (AsiakasM= Asiakasmaksut, Henk.= Henkilöstömenot, Palv. = Palvelujen ostot, Mat= Aineet,tarvikkeet, tavarat, Tilat = Vuokramenot,Muut= Muut toimintakulut +vyörytykset, BruttoM= Bruttomenot; NettoM= Nettomenot, /B = Hoitopäivän bruttohinta, /N= hoitopäivän nettohinta).

41 (57) 4.1.1 OMA TOIMINTA PÄIVÄKODIT Kuvio 24. Päiväkotitoiminnan bruttomenot yksiköittäin 2015 (vertailussa keskiarvo vihreällä, mediaani punaisella). Kuvio 25. Päiväkotitoiminnan asiakasmaksukertymä yksiköittäin 2015 (vertailussa keskiarvo vihreällä, mediaani punaisella).

42 (57) Kuvio 26. Päiväkotitoiminnan asiakasmaksujen %-osuus bruttomenoista yksiköittäin vuonna 2015 (vertailussa keskiarvo vihreällä, mediaani punaisella). Kuvio 27. Päiväkotitoiminnan painotettu suoritekohtainen keskihinta eriteltynä vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan (vertailussa palveluseteli vihreällä).

43 (57) Kuvio 28. Päiväkotitoiminnan kokonaisyksikköhinta per painotettu suorite vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan (vertailussa palveluseteli violetilla, keskiarvo vihreällä, mediaani punaisella). Kuvio 29. Päiväkotitoiminnan henkilöstökulut per painotettu suorite vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan (vertailussa keskiarvo vihreällä, mediaani punaisella).

44 (57) Kuvio 30. Päiväkotitoiminnan tilakustannukset per painotettu suorite vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan (vertailussa keskiarvo vihreällä, mediaani punaisella). Kuvio 31. Päiväkotitoiminnan muut kustannukset per painotettu suorite vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan (vertailussa keskiarvo vihreällä, mediaani punaisella)

45 (57) Kuvio 32. Yksiköiden luokittelu (A-G) toteutuneiden yksikköhintojen perusteella vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan.

46 (57) Kuvio 33. Päiväkotitoiminnan yksikköhintaero ( =pylväs, %= viiva) suhteessa palveluseteliin vuonna 2015. (vertailussa keskiarvo vihreällä, mediaani punaisella). Kuvio 34. Yksiköiden kokonaishintapoikkeamat palveluseteliin verrattuna vuonna 2015. Euroina (=pylväs) ja prosentteina (viiva). Prosentuaalinen eri nykytilanteeseen verrattuna. (vertailussa keskiarvo vihreällä, mediaani punaisella).

47 (57) 4.1.2 OMA TOIMINTA PERHE- JA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITO Kuvio 35. Bruttomenot vuonna 2015 (Keskiarvo vihreällä, mediaani punaisella) Kuvio 36. Asiakasmaksu vuonna 2015 (Keskiarvo vihreällä, mediaani punaisella).

48 (57) Kuvio 37. Asiakasmaksujen %-osuus bruttomenoista vuonna 2015 (Keskiarvo vihreällä, mediaani punaisella). Kuvio 38. Yksikköhinnat vuonna 2015 (Keskiarvo vihreällä, mediaani punaisella

49 (57) Kuvio 39. Henkilöstökulut per suoritteet vuonna 2015 (keskiarvo vihreällä, mediaani punaisella). Kuvio 40 Yksikköhintojen ero palveluseteliin arvoon vuonna 2015 (Keskiarvo= vihreä, mediaani=punainen).

50 (57) Kuvio 41. Palvelujen tuottamisen säästöpotentiaali nykytilanteeseen verrattuna (palveluseteli vs. Oma toiminta vuonna 2015). (vertailussa keskiarvo vihreällä, mediaani punaisella).

51 (57) 4.2 KOULUTUS Suurimmat nettokustannukset muodostuivat perusopetuspalveluista, johon kaupunki käytti yhteensä 51,3 miljoonaa euroa (sis. koulutuslautakunnan ja aluelautakuntien perusopetuspalvelut, iltapäivätoiminta, eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus, kotikuntakorvaukset sekä perusopetuksen ostopalvelut), lukiokoulutukseen käytettiin 8,1 milj. euroa. Muihin koulutuspalveluihin käytettiin noin 2,6 milj euroa. Muun oppilashuollon kustannukset olivat 0,2 M ja toimielin sekä projektien omavastuut olivat 0,03 milj. euroa. Taulukko 33. Koulutuspalvelujen nettokustannusten jakautuminen eri palvelujen mukaan vuonna 2015. Oman palvelutuotannon tuloslaskelman mukaisesti toimintakulut muodostuivat seuraavasti: Kuvio 42. Koulutuspalvelujen oman toiminnan toimintakulujen jakautuminen 2015 (sis. kaikki vuonna 2015 toiminnassa olleet oman toiminnan yksiköt ja toiminnot, ei sis. Koulutuspalvelujen ostopalveluja). 4.2.1 OMA TOIMINTA PERUSOPETUS Vertailussa mukana olevien perusopetusyksiöiden bruttokustannukset vuonna 2015 olivat noin 45,9 milj. euro. Keskimääräinen painotettu (huomioiden alakoulu, yläkoulu ja erityinen vaativa tuki sekä pidennetty oppivelvollisuus) painotettu oppilaskohtainen meno vuonna 2015 oli 6 721 euroa (eliminoitu lakkautetut yksiköt, sairaalakoulu, ostopalvelut ja iltapäivätoiminta).

52 (57) Taulukko 34. Perusopetusyksiköiden toteutumatiedot vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan Kuvio 43. Perusopetusyksiköiden bruttomenot tilinpäätös 2015 (mediaani= punainen, keskiarvo= vihreä).

53 (57) Kuvio 44. Perusopetusyksiköiden painotettu oppilaskohtainen keskihinta vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan (mediaani= punainen, keskiarvo= vihreä). Kuvio 45. Perusopetusyksiköiden henkilöstökulujen painotettu hinta per oppilas vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan (mediaani= punainen, keskiarvo= vihreä).

54 (57) Kuvio 46. Perusopetusyksiköiden tilakustannusten painotettu hinta per oppilas vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan (mediaani= punainen, keskiarvo= vihreä). Kuvio 47. Perusopetusyksiköiden kuljetuskustannusten painotettu hinta per oppilas vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan (mediaani= punainen, keskiarvo= vihreä).

55 (57) Kuvio 48. Perusopetusyksiköiden kustannusten painotettu hinta ilman kuljetuksia per oppilas vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan. 4.2.2 OMA TOIMINTA LUKIOKOULUTUS Kuvio 49. Kouluyksiköiden toteutuneet kokonaiskustannukset vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan

56 (57) Kuvio 50. Kouluyksiköiden kustannuserittelyt vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan. Kuvio 51. Kouluyksiköiden oppilashinnan muodostuminen vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan

Kuvio 52. Kouluyksiköiden oppilashinnan kustannuskehitys vuosina 2010-2015. 57 (57)