9-tien kehityskäytävä Martti Ahokas 09.05.2007 Ysitiehankkeen yleistavoite: Hanketta toteuttavien organisaatioiden yleistavoitteena on kehittää 9-tievyöhykettä siten, että sillä olevalle elinkeinotoiminnalle ja asukkaille voidaan luoda hyvinvointia, korkeatasoista luonnon ja elinympäristöä, positiivisella tavalla erottuvaa alueellista profiilia sekä taloudellista kehitystä siten, että vaikutusalueen kasvuvauhti ylittää pitkällä aikavälillä EU:n keskitason.
Hankkeen päätavoitteet: Valmistella yhteistyössä sellainen realistinen ohjelma, jonka toteuttaminen kohottaa yhteen sovitetuin toimin 9-tien teknistä standardia siten, että se vastaa elinkeinojen kilpailukykyisyyttä parantavia tavarakuljetustarpeita, lyhentää väestön matka-aikoja ja parantaa liikenteen turvallisuutta. Liikenteen oheispalveluiden ja niiden puutteiden kartoittaminen yhdessä kuntien ja yrittäjien kanssa. Rakennetun ympäristön ja kulttuurimaisemien häiriökohteiden kartoitus, hyvän ympäristön luominen ja kulttuuriarvojen esiin tuominen sekä niitä koskevan kohentamisohjelman aikaansaaminen Saada runkotiestatus myös Jkylä-Suonenjoki- Kuopio -osuudelle
Hankkeen odotetut päätulokset: 1. Yhtenäisin perustein määritelty ja pitkän aikavälin aluekohtaisiin tarpeisiin sopeutettu tiestandardi, joka vastaa tulevaa kannanottoa runkotietasosta 2. Tien parantamisen toteutusohjelma, joka on synkronoitu tielaitoksen ja kuntien sekä yritysten investointisuunnitelmiin ja toteuttamisohjelmiin 3. Oheispalvelujen kehittämissuunnitelma ja toteutusohjelma 4. Tienvarsimiljöön kehittämissuunnitelma ja toteutusohjelma 5. n kehittämisohjelma ja tien markkinointisuunnitelma 6. Ysitien kehittämisen kytkentä kansainvälisen E63 tien kehittämiseen
Loppuraportin sisältö: 1. Visio 2. Kehittämisen lähtökohtia 3. Koko vyöhykkeen kehittämistavoitteet 4. Kehittämiskohteet 5. Kehittämistoimenpiteitä Liite 1. Vireillä olevia merkittäviä kehittämishankkeita
Väestö vuonna 2005 ja 2020 Kehittämisen lähtökohtia (1) Vuonna 2005 kehityskäytävän kuntien väestömäärä oli 170 800 (64 % maakunnan väestöstä) 15-64 vuotiaiden osuus oli 68 % (maakunnassa 66 %) Tilastokeskuksen väestöennuste vuodelle 2020 on 187 700 asukasta (67 % maakunnan väestöstä) Muutos 2005 2020 (Tilastokeskus) Kehityskäytävän kunnat +8 % Maakunta +3 % Suomi +3 % 2020 2005 Tilastokeskus Kunnat Hankasalmi 5 588 5 100 5 800 Jyväskylä 84 434 90 400 95 000 Jyväskylän mlk 34 774 40 200 40 200 Jämsä 15 164 14 500 15 500 Korpilahti 4 997 5 100 9 000 Muurame 8 672 10 500 11 000 Laukaa 17 193 18 900 19 200 9-tien kunnat 170 822 184 700 195 700 Keski-Suomi 267 902 275 200
Kehittämisen lähtökohtia (5) Taajamarakenteen muutos 1990-2005
Kehittämisen lähtökohtia (10) Yritysten sijoittumiseen vaikuttavat tekijät Kilpailukykyyn vaikuttavat keskeiset kriteerit Markkinoiden läheisyys Yrityksille sopivan työvoiman saatavuus Toimivat liikenneyhteydet Alue on kasvukeskus Hyvät tietoliikenneyhteydet Alhaiset työvoima- ja tuotantokustannukset Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Toteutuminen Jyväskylän seudulla Toteutuu kohtalaisesti tai hyvin Toteutuu erittäin hyvin Toteutuu melko huonosti Toteutuu hyvin Toteutuu erittäin hyvin Toteutuu kohtalaisesti Toteutuu hyvin Myös yhteistyöverkostoilla on suuri merkitys aloittavan ja kasvuvaiheessa olevan yrityksen kannalta: oppilaitosyhteistyö sekä alihankinta- ja tuotantoyhteistyö sujuvat hyvin Jyväskylän seudulla Kriteerit toteutuvat samoin myös 9-tien kehityskäytävällä; poikkeuksena toimivat liikenneyhteydet, jotka toteutuvat hyvin
Kehittämisen lähtökohtia (13) Elinkeinojen kehittämisen klusterit Keski- Suomessa Maakunnan elinkeinojen kehittämisen painopisteiksi on tunnistettu Logistiikka & - uudistuvat koneet ja laitteet - bioyhteiskunnasta voimavara - asukkaiden tulevaisuuden palvelutarpeet Kannattavat maatilat mahdollistajana Bioyhteiskunnasta voimavara Kehittyvä asuminen ja asiointi Energiasta elinvoimaa * Nanoosaaminen liiketoiminnaksi * keskukset & verkostot tieliikenne mahdollistajana Uudistuvat kuidut & tuo- tantoprosessit * KIBS - osaamisyrittäjyys Jokapaikan tietotekniikka * Human Tech & oppiminen mahdollistajana Ennakoiva hyvinvoiva ** Ohutlevyn ja komposiittien kasvu Seuraavan sukupolven elektroniikka Uudistuvat koneet ja laitteet * OSKE painopiste ** AKO painopiste Asiakkaiden tulevaisuuden palvelutarpeet
Kehittämisen lähtökohtia (14) AJOAIKAETÄISYYDET Jyväskylään ja Jämsään
Kehittämisen lähtökohtia (15) Keskivuorokausiliikenne, nykytilanne ja ennuste 2030
Kehittämisen lähtökohtia (16) Juna- ja linja-autotarjonta 2006 JUNAT (lähtöjä/arkipäivä) 21 16 21 13 21 19 23 16 Jämsä Hanka- Korpilahti Muurame Jyväskylä Vaajakoski salmi 80 80 80 129 99 72 33 72 122 104 33 28 LINJA-AUTOT (lähtöjä/arkipäivä: pika-, vakio- ja paikallisvuorot) Lievestuore 28 33
Kehittämisen lähtökohtia (17) 9-tien kehittämistoimia Tampere-Orivesi (moottoritie) Rakentaminen 2015 jälkeen (parannuksia jo aiemmin) Orivesi-Jämsä (ohituskaistatie) Jo nyt lähes tavoitetilan (1+2 ja 2+2) mukainen Jämsän päässä liittymäratkaisuja ym. tekemättä Ohituskaistojen täydentäminen keskikaiteilla ja pienempiä toimenpiteitä Jämsä-Jyväskylä (ohituskaistatie) Useita liittymähankkeita Jämsässä, Himoksessa ja Jyväskylässä Ohituskaistojen täydentäminen keskikaiteilla Pitkän aikavälin tavoitteena mahdollisesti moottoritie (ensin Jyväskylä-Muurame, joka ajoittuu vuoden 2015 jälkeen) Jyväskylän läntinen ohitustie Pukkiniittu - Ruoke Jyväskylä-Hankasalmi (ei kuulu runkoverkkoehdotukseen) Moottoritien jatkaminen Vaajakoskelta n. 4 km itään (2015-?) Liittymien parantamistarpeita/eritasoliittymätarpeita mm.
Kehittämistavoitteet (6) 9-tien ja rautatien kehittäminen Toimiva liikenneverkko on välttämätöntä kehityskäytävän muodostumiselle Tavoitteeksi runkotie koko kehityskäytävän alueelle Maankäytön suunnittelu runkotiestandardin mukaan (toimintojen keskittäminen, isommat yritysaluekokonaisuudet jne.) Paikallisbussiliikenteen kehittäminen Paikallisjunaliikenteen kehittäminen pitkällä tähtäimellä (ei tehdä mahdottomaksi maankäyttöratkaisuilla; mm. henkilöjunaliikenteen vapautuminen kilpailulle lisää toteutumismahdollisuuksia) kiskobussi esimerkiksi seuraavalla asema/seisakeverkolla: Jämsä, Himos, Korpilahti, Muurame, Jyväskylä, Vaajakoski, Lievestuore, Niemisjärvi ja Hankasalmi Rautatiekuljetusmahdollisuuksien kehittäminen teollisuuden tarpeiden mukaan Rautatie kaksiraiteiseksi
Kehittämiskohteet (2)
Kehittämiskohteet (4) Kartoissa esitetyt kehittämiskohteet JÄMSÄ 1 Himos 2 Keskusta 3 Ysitien varsi (keskustan kohdalla) 4 Hallin alue 5 Myllymäki (Jämsänkoski) Alueen pääluonne Kauppa Kauppa ja matkailu Teollisuus Teollisuus JYVÄSKYLÄN MALAISKUNTA 17 Innoroad Park, Palokangas 20 Kanavuori 21 Vaajakoski 22 Savutuvan Apaja 23 Amiraali 24 Palokangas 31 Tikkakoski Airport Park Alueen pääluonne Liikenne ja logistiikka Kauppa ja logistiikka Kauppa Yrityspuisto (Jykes) Teollisuus ja logistiikka Liikenne ja logistiikka KORPILAHTI 6 Ysitie-Päijänne -väli 7 Ysitie-Päijänne -väli 36 Harrastajailmailukeskus Alueen pääluonne, harrastustoiminta LAUKAA 25 Ajoharjoittelurata 26 Innoroad Park, Lievestuore 27 Laukaanhovin alue 28 Peurunka Center 29 Lievestuore 30 Ympäristötekniikan keskus 31 Tikkakoski Airport Park 32 Vihtiälän yritystoiminta-alue Alueen pääluonne Liikenne ja logistiikka Liikenne ja logistiikka Teollisuus Teollisuus Liikenne ja logistiikka Teollisuus ja ajoneuvojen huolto MUURAME 8 Punasillan yrityspuisto 9 Pukkiniittu 10 Rannakylän risteysalue 11 Kinkomaan yrityspuisto 12 Riihivuori 37 Kuusanmäen teollisuusalue 38 Kinkomaan Vitapolis 39 Muurame Golf Alueen pääluonne Teollisuus Kauppa ja teollisuus Kauppa Yrityspuisto Teollisuus Kuntoutusta ja hyvinvointialan palveluja HANKASALMI 33 Niemisjärvi 34 Asemankylä 35 Häkärinteet-Revontuli Alueen pääluonne Kauppa (raskaat työkoneet) Teollisuus ja kauppa JYVÄSKYLÄ 13 Paviljonki 14 Laajavuori 15 Eteläportti 16 Viherlandia 17 Innoroad Park, Palokangas 18 Kivääritehdas 19 Terässampo 40 Keskustan kehittäminen 41 Seppälän kauppakeskusalue Alueen pääluonne Kauppa ja kauppa Liikenne ja logistiikka Yrityspuisto (Jykes) Yrityspuisto (Jykes) Kauppa Kauppa
Kehittämiskohteet (5) keskittymät (1) Kolme veturialuetta : ympärivuotisia, korkeatasoisia, kansainvälisyys Himos matkailukeskus, kauppakeskus, kylpylä jne. Laajavuori Laajavuori-Kanavuori matkailukeskus, Hyvänolonkeskus, Viherlandia, Paviljonki, Kanavuoressa kaupan palveluja jne. Häkärinteet Häkärinteet-Revontuli matkailukeskus, kauppakeskus jne.