Kustannussäästöjä energiatehokkuuden parantamisesta 24.3.2010 EK-päivä, Oulu Mikael Ohlström Johtava asiantuntija, energia- ja ilmastopolitiikka Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Sisältö Suomen energiavuosi 2009 Sähkön kulutus- ja hintapiikit tänä talvena Energiatehokkuussopimus 2
Suomen energiavuosi 2009 3
Taantuma alensi sähkönkulutusta ennätyksellisesti Sähkön kokonaiskulutus Suomessa vuosina 1970-2009 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 TWh 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Lähde: Energiateollisuus ry 4
Suomi on riippuvainen sähkön tuonnista Tuonti Vienti 99 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 TWh 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8 Pohjoismaat Venäjä Viro Lähde: Energiateollisuus ry 5
Suomen sähkön hankinta on monipuolista Yhteensä 81 TWh vuonna 2009. Sähkön tuotannosta (ei tuontia mukana) 31 % oli uusiutuvaa ja 63 % hiilidioksidipäästötöntä. Vesivoima 15,6 % Tuulivoima 0,3 % Ydinvoima 27,9 % Nettotuonti 15,0 % Lähde: Energiateollisuus ry 6 Erillistuotanto 11,3 % Yhteistuotanto, teollisuus 11,7 % Yhteistuotanto, kaukolämpö 18,3 %
Elinkeinoelämä käytti noin 2/3 Suomen sähköstä Sähkön kulutuksen jakaantuminen vuonna 2009 (kokonaiskulutus 81 TWh) Teollisuuden osuus poikkeuksellisen alhainen, sähkönkulutus palautuu n. 50 %:n osuuteen taantuman väistyessä Metallinjalostus 8 % Kemianteollisuus 8 % Muu teollisuus 5 % Asuminen ja maatalous 29 % Teollisuus yhteensä 46 % Muu kulutus yhteensä 51 % Metsäteollisuus 24 % Häviöt 4 % Palvelut ja rakentaminen 22 % Lähde: Energiateollisuus ry 7
Sähkön kulutus- ja hintapiikit tänä talvena 8
Suomi sähkön tuonnin varassa Perjantai-iltana 8.1.2010 klo 16-18 sähkökulutuksessa kiristyneen pakkasen myötä (siihen mennessä) talven ennätyslukema: lähes 14 100 MW (MWh/h) (28.1. n. 14400 MW) Sähkön tuotantoa samaan aikaan oli maksimissaan 12 366 MW Tuontia tarvittiin 1 900 MW. Aamupäivällä tuonti oli pahimmillaan 2400 MW eli lähes viidesosa sähköstä tuotiin (28.1. pahimmillaan 3000 MW tuontia!) Varavoimakapasiteettia (tehoreservi) jouduttiin käynnistämään jo toisen kerran kuluvana talvena, koska sähkön tarjonta ei muuten riittänyt kattamaan kysyntää pohjoismaisessa sähköpörssissä Sähkön Elspot-hinta nousi aamupäivällä useammaksi tunniksi peräti 1000 euroon megawattitunnilta niin Suomessa kuin Ruotsissa 17.12.2009 piikissä sähkön hinta peräti 1400 /MWh, ma 22.2.2010 myös useana tuntina (7) yli 1000 /MWh, päiväkeskihinta 505 /MWh! - v. 2009 hinta on ollut 30-40 /MWh 9
Ennennäkemätön päivä Suomen aluehinnassa, päiväkeskihinta 505 /MWh Sähkön SPOT-hinta 22.2.2010: 1600 1400 1200 /MWh 1000 800 600 SYS FI 400 200 0 00-01 02-03 04-05 06-07 08-09 10-11 12-13 14-15 16-17 18-19 20-21 22-23 22.2.2010 Vuonna 2009 sähkön keskihinta Suomessa oli 37 /MWh eli 3,7 snt/kwh, kuluvana talvena useasti monikymmenkertaisia hintapiikkejä (yli 100 snt/kwh!) ja jopa päiväkeskihinnatkin ovat olleet sadoissa euroissa/mwh => tarvitaan lisää vähäpäästöistä ja edullista sähköntuotantoa! 10
Sähkön tuotanto joulu-tammikuussa 2009-10 Kulutusmaksimi 14400 MW (huom. taantumassa!) 2000 MW:n rakenteellinen tuontiriippuvuus 11 Lähde: Fingrid
Lauhdesähkön tuotanto joulu-tammikuu 2009-10 12 Lähde: Fingrid
Ennätyksellisen korkean sähkön pörssihinnan (1400 /MWh) syitä ja seurauksia 17.12.2009 Useita huoltotöitä oli meneillään Nord Pool -alueen siirtoverkoissa ja voimalaitoksissa Muutamia odottamattomia häiriöitä voimalaitoksissa Kaikki Ruotsin ydinreaktorit eivät olleet tuotannossa Pullonkauloja eräillä Norjan (NO1) ja Tanskan (DK1) -hinta-alueilla Mm. Ovakon Imatran tehdas keskeyttänyt tuotannon jo kahdesti (ostavat osan sähkönkäytöstään suoraan sähköpörssistä) Kulutusjoustoa on arvioitu olleen kaikkiaan jopa 1400 MW:n edestä, Suomessa yli 500 MW Osin sopimusten mukaista (Fingrid), osin pakotettua: ei ole järkevä tilanne, että joudutaan keskeyttämään/suunnittelemaan tehdastuotteiden tuotantoa yksittäisen tuotannontekijän kalleuden vuoksi, jos tuotteilla kuitenkin olisi kysyntää! Ratkaisu: Ensisijaisesti lisää kotimaista sähköntuotantoa, mutta lisäksi mm. kulutusjoustolle markkinat? Summa summarum: Kulutuksen suuri määrä yllätti näin taantumaoloissa, entä jos oltaisiin oltu normaalitilanteessa? 13
17.12.2009 korkeat Spot-hinnat ( kulutuksen hintajousto) 14 Lähde: Fingrid
Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian mukaan Oman tuotantokapasiteetin tulee pystyä kattamaan huipun aikainen kulutus ja mahdolliset tuontihäiriöt 15
Uutta tuotantokapasiteettia tarvittaisiin 7000-8000 MW, jotta tarjonta vastaisi arvioitua 18 500 MW:n sähkön kulutuksen huipputehoa v. 2030 Sähkön kulutushuiput 1970-2030, suurin tuntiteho megawattia (MW) MW 21000 18000 15000 12000 9000 6000 3000 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Lähde: EK ja ET (2009) & Energiateollisuus ry (2010) 16 joulukuun 2009 huippu 14 077 MW (tammikuussa 2010 14320 MW)
Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus 17
EU:n ilmasto- ja energiapaketti 20-20-20 vuoteen 2020 Kasvihuonekaasujen vähentäminen 20%:lla vuoteen 1990 verrattuna (sitova tavoite) Uusiutuvien energialähteiden osuudeksi keskimäärin 20% vuoteen 2020 mennessä (sitova tavoite) Energiatehokkuuden lisääminen perusuraan verrattuna 20%:lla (ohjeellinen, muuttumassa sitovaksi?) Liikenteen biopolttoaineiden osuus 10% vuoteen 2020 mennessä (sitova tavoite) 18
Teollisuuden aiemman v. 1997-2007 energiasäästösopimuksen saavutuksia mukana lähes 200 yritystä, yli 300 toimipaikkaa; kattoi yli 80 prosenttia teollisuuden energiankäytöstä investoinnit energiatehokkuuteen 295 milj. euroa vuosina 1998-2006 vuotuinen energiansäästö vastaa lähes 300 000 omakotitalon energian käyttöä; sähkön säästö 1,0 TWh sekä polttoaineet ja lämpö 5,2 TWh; yhteensä yli 100 milj. euroa per vuosi tietoa teollisuuden energiansäästön mahdollisuuksista säästöselvityksiin käytettiin rahaa yli 18 milj. euroa vuosina 1998-2005 19
EU:n energiapalveludirektiivi (ESD) on taustana energiantehostamissopimuksille Energiapalveludirektiivi koskee kaikkea energian loppukäyttöä ja siirrettyä energiaa (ei koske merenkulkua, lentoliikennettä tai päästökaupassa mukana olevia toimipaikkoja) Kansallinen ohjeellinen 9 % energiansäästötavoite jaksolla 2008-2016 lasketaan jakson 2001-2005 keskimääräisestä direktiivin piirissä olevasta loppukulutuksesta; varhaistoimia hyväksytään 1995 lähtien (1991 lähtien jos perusteltua) Tavoite vuodelle 2016 lasketaan kerran ja saatu säästettävän energian absoluuttinen määrä (TWh) on tavoitteena koko direktiivin soveltamisajan Suomen ohjeellinen energiansäästötavoite on 17,8 TWh vuonna 2016 Säästötavoite on ohjeellinen, mutta jäsenvaltioilla on pyrkimisvelvoite. Toimia tulee suunnitella ja käynnistää tavoitteen saavuttamiseksi. Vuoden 2016 säästöt ratkaisevat; tarkistuspisteet 2007, 2010 ja 2013. 20
Säästötavoitetta ei ole jaettu sektoreille, mutta tasajaolla tarkasteltuna tilanne on seuraava: SEKTORI KULUTUS OSUUS SÄÄSTÖN MÄÄRÄ [TWh] [%] [TWh/9v] [GWh/a] Kotitaloudet 56,8 28,7 5,1 568 Liikenne 47,2 23,9 4,3 472 Teollisuus 46,2 22,6 4,0 446 Palvelut 30,9 15,6 2,8 309 Maa- ja metsätalous 10,2 5,2 0,9 102 Muut 7,9 4,0 0,7 78 Yhteensä 197,7* 17,8 1 977 *) ESD-loppukäyttö eli ei sisällä päästökaupassa mukana olevia toimipaikkoja eikä myöskään merenkulkua ja lentoliikennettä Lähde: TEM 21
Työ- ja elinkeinoministeriön päävastuulla olevat energiatehokkuussopimukset 2008 2016 ELINKEINOELÄMÄN ENERGIA- TEHOKKUUSSOPIMUS TEOLLISUUS PALVELUT ENERGIA-ALA KUNTASEKTORIN ENERGIA- TEHOKKUUSSOPIMUS JA ENERGIAOHJELMA KAUPUNGIT KUNNAT KUNTAYHTYMÄT HÖYLÄ III ENERGIA- TEHOKKUUSSOPIMUS ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT LÄMMITYS- JA LIIKENNE- POLTTONESTEIDEN JAKELU SUUNNITTEILLA KIINTEISTÖMANAGERIT JA SIJOITTAJAT 22
Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus 2008-2016 EK - TOIMIALALIITOT - TEM - PUITESOPIMUS T O I M I A L A / S E K T O R I K O H T A I S E T T O I M E N P I D E O H J E L M A T Sähkön siirto, jakelu ja vähittäismyynti Kaukolämpö ja kaukojäähdytys Yleinen (EK) Puutuoteteollisuus Teknologiateollisuus Kemianteollisuus Energiantuotanto ENERGIA- PALVELUT Matkailu- ja ravintolapalvelut Kaupan ala Autoala Muoviteollisuus Elintarviketeollisuus Energiavaltainen teollisuus ELINKEINOELÄMÄN SOPIMUSJÄRJESTELMÄ Toimiala liittyy puitesopimukseen Toimialan TOIMENPIDEOHJELMA Toimialaliiton LIITTYMISREKISTERI Yrityksen LIITTYMISASIAKIRJA Yritys liittyy sopimusjärjestelmään 23
Energiatehokkuussopimuksen tavoitteet Varmistaa, että saavutetaan ne energiansäästötavoitteet, jotka on asetettu kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa sekä energiapalveludirektiivissä Saada mukaan EK:n jäsenyritysten energian loppukäytöstä ja tuotannosta mahdollisimman suuri osuus Toimialaliitoille kattavuustavoitteet (käytännössä vähintään 60 %) ja tehostamistavoitteet (9 %) Yritys asettaa oman tehostamistavoitteensa, vähintään 9 % energiantuotannossa ja -palveluissa sekä energiavaltaisella teollisuudella poikkeavat tavoitteet 24
Miksi mukaan vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimukseen? Järjestelmällisyyttä ja jatkuvuutta energiatehokkuuden parantamiseen Kompensoi energiakustannusten nousua Positiivinen imagokysymys: osallistutaan aktiivisesti ilmastonmuutostalkoisiin Vastataan Suomen tasolla kansainvälisiin haasteisiin ja tavoitteisiin, erityisesti energiapalveludirektiivin ESD toimeenpanoon 25
Energiatehokkuussopimukseen liittymisen etuja Sopimus tarjoaa tavoitteellisen ja järjestelmällisen raamin energiakustannusten pienentämiseksi ja toiminnan tehostamiseksi TEM tarjoaa tukea energiatehokkuusselvityksiin (40 % kustannuksista) sekä toteutettaviin energiansäästöinvestointeihin (15-20 %) ja escohankkeissa (20-25 %) Katselmuksista yritykset saavat konkreettista tietoa energian käytöstään ja tehostamispotentiaaleista => mahdollisuus säästää selvää rahaa Energiansäästöinvestoinnin takaisinmaksun jälkeen jatkuva kustannussäästö Paljon energiaa käyttäviltä yrityksiltä edellytetään ympäristöluvissa energiatehokkuutta. Sopimuksen avulla yritys voi osoittaa täyttävänsä ympäristöluvan velvoitteet tältä osin. Jos yritys liittyy mukaan energiatehokkuussopimukseen, sille ei tule enää muita energiapalveludirektiivistä johtuvia velvoitteita. Positiivinen imago, oikeus sopimuslogon käyttöön 26
Toimenpideohjelmien sisältö Energiavastuuhenkilöiden nimeäminen Energiatehokkuuden tehostamissuunnitelman laatiminen ja päivitys tarvittaessa Energiatehokkuuden parantaminen (seuranta, investoinnit, jne) Vuosittainen raportointi Koulutus ja sisäinen viestintä Energiatehokkuuden ottaminen huomioon suunnittelussa ja hankinnoissa Uuden energiatehokkaan teknologian ja toimintatapojen käyttöönotto Logistiikan energiatehokkuuden huomioonottaminen Uusiutuvien energialähteiden käyttö Energiatehokkuustoiminnan arviointi 27
Energiatehokkuussopimuksen kesto ja irtisanominen Yritys voi irtisanoutua sopimusjärjestelmästä ilmoittamalla siitä ministeriölle ja sille liitolle, jonka toimenpideohjelman toteutukseen se on sitoutunut Ministeriö voi irtisanoa yksittäisen yrityksen sopimusjärjestelmästä, jos yritys ei toteutua niitä sitoumuksia, joihin se on liittymisasiakirjassa sitoutunut Tukien takaisinperintä mahdollista 28
Energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ) jatkuvan parantamisen työkaluna Energiatehokkuusjärjestelmä auttaa luomaan systemaattisen menettelyn energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen periaatteen toteuttamiseksi sekä energiankulutuksen ja kustannusten pienentämiseksi On osa energiavaltaisen teollisuuden ja energian tuotannon toimenpideohjelmia, mutta käyttökelpoinen työkalu muillekin yrityksille Voidaan liittää yrityksen ISO 14001 järjestelmään tai muuhun johtamisjärjestelmään tai soveltaa omana järjestelmänä 29
Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen 2008-2016 tilannekatsaus Kattavuustavoitteet (60-80 %) saavutettu suurella osalla toimialoista; energiavaltainen teollisuus 100 % mukana Ensimmäisenä raportointivuonna 2008 energian käyttö tehostui 752 GWh/a, josta sähköä säästettiin 177 GWh/a ja lämpöä+polttoaineita 575 GWh/a Energiansäästötavoite on vähintään 9 % perusurasta päästökaupan ulkopuolisilla toimialoilla; energiavaltaiselle teollisuudelle yhteistä tavoitetta ei ole vielä määritelty Seminaareja ja koulutuksia järjestetään eri toimialoilla 30
Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus: Liittymistilanne ja kattavuus maaliskuu 2010 (1/2) (energian käytön vertailuvuosi 2005) Energiavaltainen teollisuus (EVT) 37 yritystä, 142 toimipaikkaa lähes 100% energiankäytöstä, tavoite 100 % Energiantuotanto 32 yritystä, 199 toimipaikkaa yli 95 % sähköntuotannosta, tavoite 80% energiankäytöstä Keskisuuri teollisuus (elintarvike, kemia, muovi, puutuote, teknologia) 153 yritystä, 371 toimipaikkaa vaihtelee toimenpideohjelmittain 35 70 % energiankäytöstä, keskimäärin 41 % energiankäytöstä, tavoite keskimäärin 61 % kattavuus energiapalveludirektiivin kattamasta teollisuuden energiankäytöstä noin 41 % Lähde: Motiva Oy 31
Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus: Liittymistilanne ja kattavuus maaliskuu 2010 (2/2) Palveluala (kauppa, matkailu- ja ravintolapalvelut, autoala) yhteensä palvelualalla 43 yritystä ja lähes 2 800 toimipaikkaa kaupanalalla 3 yritystä ja yli 2 300 toimipaikkaa (raportoivia toimipaikkoja 457, liittyneiden energiankäyttö 2 860 GWh) MaRassa 36 yritystä ja 219 toimipaikkaa (liittyneiden energiankäyttö 675 GWh/a) Autoala tuli mukaan vasta tänä vuonna kantaluvut energiankäytölle puuttuvat, tavoite vaihtelee toimenpideohjelmittain 60 66%, tavoite keskimäärin 60 % Energiapalvelut (sähkön myynti, sähkön jakelu ja kaukolämmön myynti ja erillistuotanto) 83 yritystä ja 122 toimipaikkaa vaihtelee toimenpideohjelmittain 82 89 % sähkön jakelusta/kaukolämmön myynnistä, tavoite 80 % 32 Lähde: Motiva Oy
Yhteenveto: Mitä hyötyä yritykselle? Mahdollisuus kustannussäästöihin Katselmuksista konkreettista tietoa energian käytöstä ja tehostamispotentiaaleista Kustannussäästöt kasvavat paineiden realisoitumisen myötä Rahoitustukea energiatehokkuusselvityksiin (40 % kustannuksista) energiansäästöinvestointeihin (lämpö 15 %, sähkö 20 % ja escohankkeissa 20 % ja 25 %); tukimäärä vaihtelee TEMin ohjeiden ja määrärahojen puitteissa Järjestelmällisyyttä ja jatkuvuutta energiatehokkuuden parantamiseen Myönteinen viesti markkinoinnissa; oikeus logon käyttöön 33
Kiitos mielenkiinnosta! Lisätietoja: kati.ruohomaki@ek.fi (en.teh.sopimukset) mikael.ohlstrom@ek.fi