Insinöörimatematiikka D

Samankaltaiset tiedostot
Insinöörimatematiikka D

Insinöörimatematiikka D

Insinöörimatematiikka D

Insinöörimatematiikka D

Insinöörimatematiikka D

Insinöörimatematiikka D

MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 11: Lineaarinen differentiaaliyhtälö

Insinöörimatematiikka D, laskuharjoituksien esimerkkiratkaisut

Matematiikka B3 - Avoin yliopisto

Dierentiaaliyhtälöistä

3 Toisen kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt

Insinöörimatematiikka D

3 TOISEN KERTALUVUN LINEAARISET DY:T

4 Korkeamman kertaluvun differentiaaliyhtälöt

Matemaattinen Analyysi

4 Korkeamman kertaluvun lineaariset differentiaaliyhtälöt

6. Toisen ja korkeamman kertaluvun lineaariset

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 6. viikolle /

Dierentiaaliyhtälöistä

y + 4y = 0 (1) λ = 0

Insinöörimatematiikka D

a 1 y 1 (x) + a 2 y 2 (x) = 0 vain jos a 1 = a 2 = 0

Dierentiaaliyhtälöistä

Insinöörimatematiikka D

Insinöörimatematiikka D

Insinöörimatematiikka D

2. kl:n DY:t. Lause. Yleisesti yhtälöllä ẍ = f(ẋ, x, t) on (sopivin oletuksin) aina olemassa 1-käs. ratkaisu. (ẋ dx/dt, ẍ d 2 x/dt 2.

Insinöörimatematiikka D

Mat Matematiikan peruskurssi K2

Insinöörimatematiikka D

1 Peruskäsitteet. Dierentiaaliyhtälöt

Insinöörimatematiikka D

y (0) = 0 y h (x) = C 1 e 2x +C 2 e x e10x e 3 e8x dx + e x 1 3 e9x dx = e 2x 1 3 e8x 1 8 = 1 24 e10x 1 27 e10x = e 10x e10x

Matemaattinen Analyysi

Esimerkki: Tarkastellaan korkeudella h ht () putoavaa kappaletta, jonka massa on m (ks. kuva).

Matemaattinen Analyysi

Insinöörimatematiikka D

Insinöörimatematiikka D

Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä

Insinöörimatematiikka D

13. Ratkaisu. Kirjoitetaan tehtävän DY hieman eri muodossa: = 1 + y x + ( y ) 2 (y )

Insinöörimatematiikka D

Lineaarinen toisen kertaluvun yhtälö

SARJAT JA DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT

5 DIFFERENTIAALIYHTÄLÖRYHMÄT

4. Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä

Normaaliryhmä. Toisen kertaluvun normaaliryhmä on yleistä muotoa

5 Differentiaaliyhtälöryhmät

Osoita, että eksponenttifunktio ja logaritmifunktio ovat differentiaaliyhtälön

MS-A Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM) Harjoitus 6 loppuviikko

Kompleksiluvun logaritmi: Jos nyt z = re iθ = re iθ e in2π, missä n Z, niin saadaan. ja siihen vaikuttava

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt Harjoitus 4 / Ratkaisut

Differentiaaliyhtälöt

Esimerkki 1 Ratkaise differentiaaliyhtälö

Osa 11. Differen-aaliyhtälöt

Ratkaisu: Tutkitaan derivoituvuutta Cauchy-Riemannin yhtälöillä: f(x, y) = u(x, y) + iv(x, y) = 2x + ixy 2. 2 = 2xy xy = 1

Harjoitus Etsi seuraavien autonomisten yhtälöiden kriittiset pisteet ja tutki niiden stabiliteettia:

Epähomogeenisen yhtälön ratkaisu

BM20A0900, Matematiikka KoTiB3

Differentiaaliyhtälöt

9. Lineaaristen differentiaaliyhtälöiden ratkaisuavaruuksista

y = 3x2 y 2 + sin(2x). x = ex y + e y2 y = ex y + 2xye y2

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Analyysi I (sivuaineopiskelijoille)

Insinöörimatematiikka D, laskuharjoituksien esimerkkiratkaisut

Osa IX. Z muunnos. Johdanto Diskreetit funktiot

Toisen ja korkeamman kertaluvun lineaarisista differentiaaliyhtälöistä

w + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1.

Yhtälöryhmät 1/6 Sisältö ESITIEDOT: yhtälöt

Matemaattinen Analyysi

FyMM IIa Kertausta loppukoetta varten

Matematiikan perusteet taloustieteilijöille II Harjoituksia kevät ja B = Olkoon A = a) A + B b) AB c) BA d) A 2 e) A T f) A T B g) 3A

Matemaattiset apuneuvot II, harjoitus 3

Luoki?elua: tavallinen vs osi?ais. Osa 11. Differen0aaliyhtälöt. Luoki?elua: kertaluku. Luoki?elua: lineaarisuus 4/13/13

Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 5, Ratkaise rekursioyhtälö

Differentiaaliyhtälöt I Ratkaisuehdotuksia, 2. harjoitus, kevät Etsi seuraavien yhtälöiden yleiset ratkaisut (Tässä = d

Kuva 1: Funktion f tasa-arvokäyriä. Ratkaisu. Suurin kasvunopeus on gradientin suuntaan. 6x 0,2

ja B = 2 1 a) A + B, b) AB, c) BA, d) A 2, e) A T, f) A T B, g) 3A (e) A =

2 dy dx 1. x = y2 e x2 2 1 y 2 dy = e x2 xdx. 2 y 1 1. = ex2 2 +C 2 1. y =

ja B = 2 1 a) A + B, b) AB, c) BA, d) A 2, e) A T, f) A T B, g) 3A (e)

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 10: Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 5: Taylor-polynomi ja sarja

Differentiaaliyhtälöt I, kevät 2017 Harjoitus 3

Matematiikan tukikurssi

2. Viikko. CDH: luvut (s ). Matematiikka on fysiikan kieli ja differentiaaliyhtälöt sen yleisin murre.

DYNAAMISET SYSTEEMIT 1998

Peruskäsitteet 1. Mitkä ovat seuraavien funktiota y = y(x) koskevien differentiaaliyhtälöiden kertaluvut? Ovatko yhtälöt normaalimuotoisia?

Matemaattinen Analyysi

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos. MS-A0203 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2, kevät 2016

f(x 1, x 2 ) = x x 1 k 1 k 2 k 1, k 2 x 2 1, 0 1 f(1, 1)h 1 = h = h 2 1, 1 12 f(1, 1)h 1 h 2

1 Rajoittamaton optimointi

Insinöörimatematiikka D

2 Johdanto Tassa esityksessa funktiot ovat - ellei muuta sanota - yhden tai useamman reaalimuuttujan reaaliarvoisia funktioita. Funktion kasitteen tas

Muutoksen arviointi differentiaalin avulla

1. Olkoon f :, Ratkaisu. Funktion f kuvaaja välillä [ 1, 3]. (b) Olkoonε>0. Valitaanδ=ε. Kun x 1 <δ, niin. = x+3 2 = x+1, 1< x<1+δ

7. DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT

MS-A0104 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ELEC2) MS-A0106 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ENG2)

Matematiikan tukikurssi

BM20A5830 Differentiaaliyhtälöiden peruskurssi

Transkriptio:

Insinöörimatematiikka D M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto 2015 M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Luentokalvot 13 1 of 13

Kertausta Tunnettuja sarjakehitelmiä 1 1 x = 1 + x + x 2 + x 3 + + x n +, kun x < 1 e x = 1 + x + x2 2! + x3 3! + + xn n! + sin x = x x3 3! + x5 x2n+1 5! + ( 1)n (2n+1)! + cos x = 1 x2 2! + x4 x2n 4! + ( 1)n (2n)! + M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Luentokalvot 13 2 of 13

Sarjaratkaisut Kertaus Toisen kertaluvun lineaarinen DY y + a(x)y + b(x)y = c(x) voidaan ratkaista täydellisesti jos homogeeniselle DY:lle löytyy yksikin ratkaisu. y + a(x)y + b(x)y = 0 M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Luentokalvot 13 3 of 13

Sarjaratkaisut Sarjaratkaisu Jos a(x) ja b(x) ovat riittävän säännöllisiä, voidaan DY:n y + a(x)y + b(x)y = 0 ratkaisu löytää Taylorin kehitelmän y = a 0 + a 1 x + a 2 x 2 + a 3 x 3 +... avulla. M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Luentokalvot 13 4 of 13

Sarjaratkaisut Astrofyysikko Robert Emden päätyi laskuissaan 1900-luvun alussa differentiaaliyhtälöön xy + 2y + xy = 0 alkuehdoilla y(0) = 1 ja y (0) = 0. Fysikaalisen luonteensa perusteella DY:llä pitäisi olla kaunis ratkaisu. Tehdään ratkaisusta sarjakehitelmäyrite y = a 0 + a 1 x + a 2 x 2 + = a n x n. n=0 Alkuehdot huomioiden päädytään lopulta ratkaisuun y(x) = sin x x. M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Luentokalvot 13 5 of 13

Sarjaratkaisut 114 Tarkastellaan valon diffraktioon liittyvä Airyn differentiaaliyhtälöä y + xy = 0 alkuehdoilla y(0) = 0 ja y (0) = 1. M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Luentokalvot 13 6 of 13

Kertausta Vakiokertoiminen lineaarinen DY Vakiokertoimisen lineaarisen DY:n a n y (n) + a n 1 y (n 1) +... + a 2 y + a 1 y + a 0 y = b(x) ratkaiseminen: Etsitään homogenisoidun DY:n kaikki ratkaisut y 1, y 2,..., y n karakterisen polynomin nollakohtina. Etsitään eräs alkuperäisen DY:n yksittäisratkaisu y 0. Yhdistettynä saadaan kaikki ratkaisut muodossa: C 1 y 1 + C 2 y 2 + C n y n + y 0. M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Luentokalvot 13 7 of 13

Yksittäisratkaisun etsiminen Yksittäisratkaisu Laplace-muunnoksilla Menetelmä: Ottamalla alkuperäisestä DY:stä Laplace-muunnokset puolittain voidaan näin saadusta yhtälöstä ratkaista L[y] = Y (s). Edelleen voidaan löytää Laplace-muunnosta vastaava originaalifunktio y(x), joka on siis eräs yksittäisratkaisu. Yksittäisratkaisu määräämättömien kertoimien menetelmällä Tehdään DY:n oikean puolen funktion b(x) perusteella valistunut, määräämättömiä kertoimia sisältävä yrite (arvaus) yksittäisratkaisun muodosta. Sijoittamalla yrite alkuperäiseen DY:hyn ratkaistaan määräämättömät kertoimet. M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Luentokalvot 13 8 of 13

Määräämättömien kertoimien menetelmä Ratkaistaan homogeeninen DY y 6y + 8y = 0. Yritteen y = e λx ja karakterisen polynomin avulla saadaan yleinen ratkaisu: y = C 1 e 2x + C 2 e 4x. Etsitään jokin yksittäisratkaisu epähomogeeniselle DY:lle y 6y + 8y = 4. Tehdään yrite y = A ja sijoitetaan se DY:hyn. Saadaan yksittäisratkaisuksi y 0 = 1/2. Kaikki ratkaisut ovat siis muotoa y = C 1 e 2x + C 2 e 4x 1/2. M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Luentokalvot 13 9 of 13

Määräämättömien kertoimien menetelmä Etsitään jokin yksittäisratkaisu epähomogeeniselle DY:lle y 6y + 8y = 8x. Tehdään yrite y = Ax + B ja sijoitetaan se DY:hyn. Saadaan yksittäisratkaisuksi y 0 = x + 3/4. Kaikki ratkaisut ovat siis muotoa y = C 1 e 2x + C 2 e 4x + x + 3/4. Etsitään jokin yksittäisratkaisu epähomogeeniselle DY:lle y 6y + 8y = 5 cos 2x. Tehdään yrite y = A cos 2x + B sin 2x ja sijoitetaan se DY:hyn. Saadaan yksittäisratkaisuksi y 0 = 1 8 (cos 2x 3 sin 2x). Kaikki ratkaisut ovat muotoa y = C 1 e 2x + C 2 e 4x + 1 8 (cos 2x 3 sin 2x). M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Luentokalvot 13 10 of 13

Määräämättömien kertoimien menetelmä Etsitään jokin yksittäisratkaisu epähomogeeniselle DY:lle y 6y + 8y = 4e 2x. Tehdään yrite y = Ae 2x ja sijoitetaan se DY:hyn. Saadaan yksittäisratkaisuksi y 0 = 1 6 e 2x. Kaikki ratkaisut ovat siis muotoa y = C 1 e 2x + C 2 e 4x 1 6 e 2x. M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Luentokalvot 13 11 of 13

Määräämättömien kertoimien menetelmä Etsitään jokin yksittäisratkaisu epähomogeeniselle DY:lle y 6y + 8y = 2e 2x. Huomataan, että yrite y = Ae 2x ei toimi, sillä e 2x on eräs homogeenisen DY:n ratkaisu. Tehdään uusi yrite y = Axe 2x ja sijoitetaan se DY:hyn. Saadaan yksittäisratkaisuksi y 0 = xe 2x. Kaikki ratkaisut ovat muotoa y = C 1 e 2x + C 2 e 4x xe 2x. M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Luentokalvot 13 12 of 13

Määräämättömien kertoimien menetelmä Yksittäisratkaisujen yhdistäminen Yksittäisratkaisuja voidaan yhdistellä luonnollisella tavalla, kuten seuraavassa esimerkissä havainnollistetaan. Etsitään jokin yksittäisratkaisu epähomogeeniselle DY:lle y 6y + 8y = 8x + 2e 2x. Differentiaaliyhtälöiden y 6y + 8y = 8x ja y 6y + 8y = 2e 2x ratkaisut tunnetaan. Yhdistämällä nämä saadaan alkuperäisen DY:n yksittäisratkaisu y 0 = x + 3/4 xe 2x. Kaikki ratkaisut ovat muotoa y = C 1 e 2x + C 2 e 4x + x + 3/4 xe 2x. M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Luentokalvot 13 13 of 13