Ohje 1 (23) Antopäivä: 03.05.2012 Voimaantulopäivä: 03.05.2012 Voimassa: toistaiseksi Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 863/2009 VNa liikenteessä käytettävien ajoneuvojen liikennekelpoisuuden valvonnasta 1245/2002 Muutostiedot: Kumoaa AKEn ohjeen 1549/208/2008 Soveltamisala: M-, N- ja O-luokan ajoneuvoille soveltuvin osin RASKAIDEN AJONEUVOJEN PAINEILMAJARRUJEN TARKASTUS KATSASTUKSESSA 1 OHJEEN TARKOITUS JA SISÄLTÖ Ohjeen tarkoituksena on auttaa katsastajia suorittamaan raskaiden ajoneuvojen paineilmajarrujen tarkastus ja varmistaa, että ajoneuvo tai ajoneuvoyhdistelmä täyttää säädösten edellyttämät vaatimukset. Vaatimusten tarkoituksena on varmistaa ajoneuvolle tai ajoneuvoyhdistelmälle jarrutettaessa riittävä jarrutussuhde ja hallittavuus. Ohjeen perustana ovat: Geneven sopimukseen on liitetty jarruja koskeva sääntö no: E13 E13/11 Euroopan yhteisön moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen jarrulaitteita koskevat direktiivit 71/320/ETY 91/422/ETY 98/12/EY 2002/78/EY Suomen kansallisena jarrumääräyksenä on LMp 631/1990 paineilmajarruin varustettujen autojen ja perävaunujen jarrulaitteista LVM:n asetus paineilmajarruilla varustettujen autojen ja niiden perävaunujen jarrujen vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta 257/2009 Lisäksi käytön aikaiseen valvontaan liittyvät: Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen katsastuksesta annettu direktiivi 2009/40/EY 2010/48/EU, liitteessä II mainitut kohteet Ajoneuvolaki 1090/2002 muutossäädöksineen Valtioneuvoston asetus 1245/2002 liikenteessä käytettävien ajoneuvojen liikennekelpoisuuden valvonnasta muutossäädöksineen 2 MÄÄRITELMIÄ JA KÄSITTEITÄ Ajoneuvo on maalla, ei kiskoilla, kulkeva moottorikäyttöinen tai hinattava ajoneuvo. Ajoneuvoyhdistelmä on moottorikäyttöisen ajoneuvon ja hinattavan ajoneuvon yhdistelmä. Paineilmajarrussa jarruvaikutus aikaansaadaan ja sitä säädetään paineilman avulla. Perustarkastus sisältää vaadittavien jarrukomponenttien sekä venttiilien että säätöjen toiminnan tarkastuksen.
Ohje 2 (23) Laaja tarkastus sisältää perustarkastuksen lisäksi jarruvoimien jakauman ja sovitustarkastelun hidastuvuuslaskelmineen. Jarrudynamometrillä mitataan jarruvoimat ja todetaan akseleiden pyöräjarrujen toiminta. Ylipaine on absoluuttisen paineen ja kulloinkin vallitsevan ulkoilman paineen ero. Paineilmajarrujärjestelmän paineet ilmoitetaan ylipaineina. Paineen yksikkö on 0,1 MPa = 1 bar = 10 N/cm2. Laskentapaine on ajoneuvon valmistajan ilmoittama ylipaine, joka tarvitaan jarrujärjestelmän paineilmasäiliössä jarruvaatimusten täyttämiseksi. Maksimipaine on lopullinen ylipaine jarrusylinterissä, kun jarrupoljin on painettu pohjaan. Maksimipaine riippuu kulloisestakin säiliöpaineesta. Jarrutuspaine on jarrutettaessa hetkellisesti vallitseva ylipaine jarrusylinterissä. Ohjauspaine on perävaunun käyttöjarruventtiiliä ohjaava vetoautosta tuleva ohjausjohdon ylipaine. Auton jarrujen ohjauspaine on sen käyttöjarrupiirin ylipaine, joka ohjaa autossa olevaa perävaunun jarrujen ohjausventtiiliä. Kytkentäviive on aika, joka alkaa jalan alkaessa painaa jarrupoljinta ja päättyy jarrutuspaineen noustua 75%:iin maksimipaineesta. Kytkennän alkuviive on toiminta-aika, joka alkaa jalan alkaessa painaa jarrupoljinta ja päättyy jarrutuspaineen noustua 10%:iin maksimipaineesta. Paisuntaviive on paisunta-aika, joka kuluu jarrutuspaineen nousuun 10%:sta 75%:iin maksimipaineesta. Vapautusviive on aika, joka alkaa jalan alkaessa vapauttaa pohjaan painettua jarrupoljinta ja päättyy jarrutuspaineen laskettua 10%:iin maksimipaineesta. Vapautuksen alkuviive on aika, joka alkaa jalan alkaessa vapauttaa pohjaan painettua jarrupoljinta ja päättyy jarrutuspaineen laskettua 90%:iin maksimipaineesta. Hidastuvuus on ajonopeuteen ja jarrutusmatkaan (loppunopeuden ollessa nolla) perustuen hidastuvuus, joka lasketaan seuraavasti: a = V 2 /2 * (S - K *V) a = hidastuvuus (m/s 2 ) V = jarrutuksen alkunopeus (m/s) S = jarrutusmatka (m), alkaen siitä kohdasta, jossa jalka alkaa painaa jarrupoljinta K = vakio (s), joka ottaa huomioon jarrutusviivettä (K:n arvona käytetään 0,15 s) Jarrutusmatka, joka vastaa määrättyä alkunopeutta (loppunopeuden ollessa nolla) ja määrättyä hidastuvuutta, lasketaan seuraavalla kaavalla: S = (V 2 /2 * a) + K * V Kylmällä pyöräjarrulla tarkoitetaan jarrua, jonka jarrurummun tai -levyn ulkopinnan lämpötila on enintään 100 o C.
Ohje 3 (23) Häipyminen tarkoittaa pyöräjarrun suorituskyvyn hetkellistä heikentymistä kuumenemisen tai kosteuden seurauksena verrattuna kylmän tai kuivan pyöräjarrun suorituskykyyn. Ylipalautuminen tarkoittaa pyöräjarrun suorituskyvyn ylittymistä häipymisen jälkeisen palautumisen aikana verrattuna kylmän pyöräjarrun suorituskykyyn. Jarrutussuhde on ajoneuvon kokonaisjarruvoiman suhde todellista kokonaispainoa vastaavaan painovoimaan (z = B/G). Koska kokonaisjarruvoima on yhtä suuri kuin ajoneuvoon jarrutuksessa vaikuttava hitausvoima (B = a * G/g) seuraa tästä edelleen, että ajoneuvon jarrutushidastuvuus a = z *g, jossa g = maan vetovoiman kappaleelle antama vapaan putoamisliikkeen kiihtyvyys. Sovitussuhde on auton ja perävaunun jarrutussuhteiden välinen suhde samalla jarrujen ohjauspaineella. Jarrukäytävä on jarrutussuhteen sallittu vaihtelualue jarrujen ohjauspaine jarrutussuhdekoordinaatistossa. Vertailujarruvoimalla (referenssijarruvoimalla) tarkoitetaan yhden akselin jarruvoimia, jotka muodostuvat renkaan kehällä jarrudynamometrissä jarrusylinteripaineeseen verrattuna ja ilmoitetaan tyyppihyväksynnän yhteydessä. Ajoneuvon valmistajan on asetettava nämä tiedot saataville, esimerkiksi ajoneuvossa näkyvälle paikalle tai asetettava vapaasti saataville muulla tavoin (esimerkiksi käsikirjassa tai sähköisessä muodossa). Jarrujärjestelmät: käyttöjarru on jarrujärjestelmä, jota kuljettaja käyttää normaalisti ajoneuvon nopeuden hidastamiseen ja ajoneuvon pysäyttämiseen. varajarru on jarrujärjestelmä, jota kuljettaja voi käyttää ajoneuvon nopeuden hidastamiseen tai pysäyttämiseen, milloin käyttöjarruun on tullut vika. seisontajarru on jarrujärjestelmä, jota kuljettaja käyttää estämään ajoneuvon liikkumisen pysäköinnin yhteydessä. apujarru on käyttöjarrua täydentävää jarrujärjestelmää, kuten esimerkiksi pakokaasujarru, moottorijarru ja hydrodynaaminen tai sähkömagneettinen hidastin. Jarrujärjestelmän rakenneosia: paine-energian tuottolaitteet, jotka tuottavat ja varastoivat pyöräjarrujen ja ajoneuvossa olevien muiden paineilmalaitteiden toimintaan tarvittavan paine-energian. käyttö- ja hallintalaitteet, joita kuljettaja välittömästi käyttää säädelläkseen pyöräjarrujen toimintaan tarvittavaa voimaa; perävaunun käyttölaitteen toiminta voi olla automaattinen. siirtolaitteet, joiden kautta paine-energia siirretään paineilmasäiliöistä pyöräjarruille, siirtolaitteiksi katsotaan myös jarrukalvo- tai mäntäsylinteri. pyöräjarrut ovat välittömästi pyörään liittyvät mekaaniset jarrulaitteet, joilla saadaan aikaan ajoneuvon liikettä tai liikkeelle lähtemistä vastustavat voimat.
Ohje 4 (23) lukkiutumisen estolaitteet (ABS) estävät jarrutustilanteessa pyörän lukkiutumisen. sähköisesti ohjattu jarrujärjestelmä (EBS) on paineilmajarrujärjestelmän elektroninen ohjausjärjestelmä. Sähköisesti ohjattu paineilmajarrujärjestelmä (EBS) sisältää sähköpneumaattisen jarrujärjestelmän (EPB) lisäksi vähintään lukkiutumattoman jarrujärjestelmän (ABS) ja luistonestojärjestelmän (ASR). Paineilmajärjestelmän laitteita: kompressori on jarrulaitteistojen tarvitseman paineilman tuottamiseen käytettävä laite. paineensäädin säätää jarrujärjestelmän säiliöpainetta ohjaamalla kompressorin paineilman tuottoa. pakkassuojalaite annostelee paineilman sekaan jäänestoainetta, jotta kompressorin imuilman sisältämä kondenssivedeksi tiivistyvä kosteus ei jäätyisi eikä siten vaarantaisi jarrujärjestelmän toimintaa. ilmankuivain poistaa kondenssiveden kompressorin tuottamasta paineilmasta. paineilmasäiliö on jarrujärjestelmän energiavarasto. vedenpoistoventtiiliä käytetään joko automaattisesti toimivana tai käsikäyttöisenä kondenssiveden poistamiseen järjestelmästä. varoventtiili suojaa jarrujärjestelmää ylipaineelta. paineenrajoitin alentaa tulevan paineen (ensiöpaine) tietyn suuruiseksi (toisiopaine). paineilmaputkiston kautta paineilma johdetaan kompressorista paineilmasäiliöihin. suojaventtiilin tehtävänä on varmistaa muiden piirien ennalta asetettu paineen taso, jos yksi tai useampi piiri on vaurioitunut. Jarrujärjestelmän käyttölaitteita: käyttöjarruventtiilillä säädetään paineilmasäiliöstä pyöräjarruille menevää jarrutuspainetta. Käyttöjarruventtiiliä käytetään tavallisimmin suoraan mekaanisesti autossa jarrupolkimella ja perävaunussa ohjauspaineella. ohjausventtiiliä käytetään autossa ohjaamaan perävaunun käyttöjarruventtiilille menevää ohjauspainetta auton jommankumman jarrupiirin jarrutuspaineen mukaan ja varmistamaan vetoauton jarrujärjestelmän paineen säilyminen, milloin perävaunun jarrujärjestelmään on tullut vuoto. sulku- ja tyhjennysventtiili, joka saattaa sisältyä ohjausventtiilin rakenteeseen, päästää perävaunun jarrujen syöttöjohdon paineettomaksi vetoauton jarruttaessa silloin, kun vetoauton ja perävaunun jarrujen ohjauspaineiden välillä vallitsee suuri paine-ero, saaden täten aikaan perävaunun automaattisen jarrutuksen.
Ohje 5 (23) ennakkopaineen säätöventtiilillä, joka saattaa sisältyä ohjausventtiilin rakenteeseen, voidaan nostaa perävaunun jarrujen ohjausjohdon painetta vetoauton jarrutuspaineeseen nähden eli muuttaa auton ja perävaunun jarrujen välistä sovitussuhdetta. taittoventtiilillä rajoitetaan lähtevän paineen nousua pienillä tulopaineilla, jolloin kyseistä venttiiliä voidaan käyttää ajoneuvossa akseleiden välisen jarruvoiman jakosuhteen muuttamiseksi pienillä jarrutuspaineilla. kuorman tuntevalla jarruvoimansäätimellä (ALB) alennetaan akseliston jarrutuspainetta osakuormilla jousituksen painumaan tai ilmajousituksen paineeseen perustuen. käsikäyttöisellä jarruvoiman säätöventtiilillä rajoitetaan auton etuakselin jarrutuspainetta. seisontajarruventtiilillä vapautetaan jousijarrusylinterin jarrutusjousta kokoon puristava paine, jolloin portaattomasti vapauttavaa käsijarruventtiiliä voidaan käyttää myös varajarrun käyttöventtiilinä. perävaunun jarrujen käsiohjausventtiilillä vetoauton kuljettaja voi ohjata erikseen perävaunun jarrujen ohjausjohdon painetta. seisontajarrun suojaventtiiliä käytetään estämään seisontajarrun tahaton vapautuminen jarrujärjestelmän painesäiliöiden täyttämisen aikana, milloin seisontajarru on kytketty vapautus-asentoon. Perävaunun seisontajarruventtiilillä kytketään perävaunun seisontajarrut. säätöventtiili lukkiutumisen estolaitteistolla varustetussa jarrujärjestelmässä on kuljettajan jarrupolkimen jarruventtiililtä ohjauksen saava pyöräjarruille menevää jarrutuspainetta säätävä venttiili, jota elektroninen ohjausyksikkö ohjaa pyörän pyörimisliikkeeseen perustuen. ohjausyksikkö lukkiutumisen estolaitteistolla varustetussa jarrujärjestelmässä on laitteisto, joka käsiteltyään tunnistimelta tulevia impulsseja ennalta asetettujen toimintaohjelmiensa mukaisesti antaa ohjausimpulssit säätöventtiilille. tunnistin on pyörän pyörimisliikkeestä impulsseja muodostava laite, johon kuuluu pyörän napaan kiinnitetty hammaskehä ja akseliin kiinnitetty sähkömagneettinen tunnistin tai vastaava optinen järjestelmä. 3 OHJEEN SOVELTAMINEN Liikenteessä käytettävien ajoneuvojen liikennekelpoisuuden valvonnasta annetussa valtioneuvoston asetuksessa 1245/2002 7 :ssä on säädetty ajoneuvojen jarrujen tarkastamisesta. Ajoneuvon jarrujen perustarkastus tehdään vähintään direktiivin 2009/40/EY 2010/48/EU, liitteessä II olevan 1 kohdan mukaisesti, ko. vaatimusten täyttymisen toteamiseksi. Laajassa tarkastuksessa ajoneuvolle tehdään perustarkastuksen lisäksi jarruvoimien jakaumaja sovitustarkastelu hidastuvuuslaskelmineen tämän ohjeen mukaisesti. Katsastustoimipaikka voi vaatia ajoneuvon esitettäväksi jarrutarkastukseen määräämällään tavalla kuormattuna (tyhjä/täysi), jotta voidaan varmistua ajoneuvojen jarrujen suorituskyvystä ja kunnosta.
Ohje 6 (23) 3.1 Tarkastuksen laajuus Tarkastukset jaetaan kahteen luokkaan laajuuden perusteella seuraavasti: Perustarkastus Laaja tarkastus Perustarkastus tehdään seuraaville paineilmajarruin varustetuille 1.1.1973 tai myöhemmin käyttöönotetuille ajoneuvoille: autoille, jotka eivät kuulu laajan tarkastuksen piiriin perävaunuille, joita ei ole varustettu ALB- venttiilein museorekisteröidyille ajoneuvoille EBS- ajoneuvoille, joille ei voida tehdä laajaa tarkastusta Laaja tarkastus, sisältäen perustarkastuksen, tehdään seuraaville ajoneuvoille, jotka on varustettu lukkiutumattomin jarruin (ABS, EBS) ja/tai kuormituksen mukaan säätyvin jarruventtiilein (ALB): N2- ja N3-luokan kuorma- ja erikoisautoille, jotka on varustettu O3- tai O4-luokan perävaunujen vetoon O3- ja O4-luokan perävaunuille Erikoistapaukset: Perus- tai laajan tarkastuksen piiriin kuulumattomille ajoneuvoille suoritetaan jarrujen mekaanisen kunnon tarkastus ja jarruvoimien mittaus jarrudynamometrillä. Ellei tämän ohjeen piiriin kuuluvien ajoneuvojen jarrudynamometrimittausta voida suorittaa ilman rakenteiden purkamista tai jarrudynamometri ei kestä ylisuuria akselimassoja tai ajoneuvo ei mahdu jarrudynamometrille, pitää jarrujen tarkastus suorittaa koeajon perusteella. Erittäin karkeakuviollisille maasto- tai vastaavin renkain varustetulle ajoneuvolle, joille ei voida tehdä jarrudynamometritarkastusta, pitää jarrujen tarkastus suorittaa koeajon perusteella. 3.2 Perustarkastuksen sisältö Katsastuksessa todetaan jarrudynamometriä apuna käyttäen ajoneuvon kunkin akselin pyöräjarrujen toiminta. Ajoneuvosta mitataan jarruvoimat sylinteripaineen funktiona ja ATK -avusteisten laskelmien perusteella varmistutaan minimihidastuvuuden täyttymisestä. Laskelmissa jarruvoimista tarkastetaan niiden erot ja jarrujen soikeudesta johtuva jarruvoimien vaihtelu sekä vierintävastukset. Kytkentä- ja vapautusviive tulee mitata, mikäli siihen on jarrujärjestelmän tarkastuksen perusteella ilmeistä aihetta. Jarrujärjestelmän ja sen osien säädöstenmukaisuus tarkastetaan muiltakin osin. Todetaan mahdollisuuksien mukaan, että jarrujärjestelmä komponentteineen on samanlainen kuin ajoneuvoa liikenteeseen hyväksyttäessä ja että se vastaa tyyppihyväksynnässä ilmoitettuja tietoja.
Ohje 7 (23) Tarkastetaan silmämääräisesti eri venttiilien ja putkien kunto sekä kiinnitys. Tarkastetaan paineilmasäiliöiden kunto ja kiinnitys. Tarkastetaan myös jarrusylintereiden ja vipujen mitoitus, jarrusylintereiden iskunpituudet sekä jarruhihnojen kuluneisuus. Jarruvivuista on tarkastettava niiden mekaanisen kunnon lisäksi, että vaatimusten mukaisia automaattisella kulumissäädöllä varustettuja vipuja ei ole vaihdettu käsisäätöisiin. Pyöräjarrujen levittäjäakseleiden laakeroinnit tarkastetaan kaikilta akseleilta. Laskelmissa vierintävastukset mitataan pyöräkohtaisesti ja vähennetään jarrutusvoimista. Mahdollisen ALB- venttiilin toimivuus tarkastetaan sekä venttiilin säätö mitataan atkavusteisen mittausjärjestelmän avulla ja verrataan säätöarvokilven tietoihin. Käsikäyttöisen jarruvoiman säätimen toiminta tarkastetaan autoista, joihin se on asennettu. Jousijarrusylinterein varustetun ajoneuvon seisontajarrun toimivuus todetaan dynamometrillä riittävää varovaisuutta noudattaen. Mekaanisella seisontajarrun käyttölaitteistolla varustetusta perävaunusta todetaan käyttölaitteiston kunto. Lukkiutumisen estolaitteiston toimivuus todetaan ABS / EBS -merkkivalon toiminnasta ja olosuhteiden salliessa myös koeajossa. Sähköisesti ohjattujen paineilmajarrujen (EBS) tarkastus tehdään voimassa olevan jarruohjeen mukaisesti, noudattaen ajoneuvon valmistajan ohjeita. Mikäli EBS- ajoneuvolle ei voi tehdä laajaa jarrutarkastusta, niin tehdään vain perustarkastus. Ei tehdä ALB- tarkastusta, eikä viivetarkastusta. 3.3 Laajan tarkastuksen sisältö Laajassa tarkastuksessa suoritetaan perustarkastuksen lisäksi ajoneuvon ja ajoneuvoyhdistelmän jarrutuskäyttäytymiseen liittyvät tarkastukset. Jarruvoiman ja jarrutuspaineen keskinäinen riippuvuus mitataan akseleittain sekä määritetään ajoneuvon jarrujen sylinteripaineesta riippuva jarrutussuhde. Kuormaamatonta sekä kuormattua ajoneuvoa vastaava jarrutussuhdetarkastelu tehdään jäljempänä kuvatun mukaista atk-laskenta- ja tiedonkeruu-järjestelmää sekä arvosteluperusteita käyttäen. Erikseen esitetään sekä kuormattua että tyhjää ajoneuvoa vastaava jarrutussuhde perävaunun jarrujen ohjauspaineen funktiona koordinaatistossa, johon on piirretty ennalta asetetut hyväksymisrajat eli jarrukäytävät (ks. liitteet 2, 3 ja 4). Kuormatun ja kuormaamattoman ajoneuvon laskentapainetta vastaavat jarrutussuhdearvot ekstrapoloidaan pienimmän neliösumman menetelmää tai vastaavaa menetelmää käyttäen. Jarrujärjestelmän säätöventtiilien toimivuudesta ja mittaustilannetta vastaavista ominaisarvoista varmistutaan edellä kuvattua mittauslaitteistoa käyttäen. Näitä venttiileitä ovat: Mekaanisesti tai pneumaattisesti kuormituksen mukaan säätyvä ALB -venttiili Taitto- ja suhdeventtiili Auton etuakselin käsikäyttöinen jarruvoiman säädin Ennakon säädöllä varustettu perävaunun jarruventtiili Autossa oleva perävaunun käsiohjausventtiili Perävaunujarrun ohjausventtiili Paineilmajärjestelmästä mitataan kytkentä- ja vapautusviiveet. Sähköisesti ohjattujen paineilmajarrujen (EBS) tarkastus tehdään voimassa olevan jarruohjeen mukaisesti, noudattaen ajoneuvon valmistajan ohjeita.
Ohje 8 (23) Tehdään normaali sovitusmittaus ja ajoneuvon jarrut arvostellaan ainoastaan kuormitetun ajoneuvon tilanteessa sekä tarkastetaan EBS- järjestelmän toimivuus merkkivaloista. Mikäli EBS- ajoneuvolle ei voi tehdä laajaa jarrutarkastusta, niin tehdään vain perustarkastus. Ei tehdä ALB- tarkastusta, eikä viivetarkastusta. Perävaunun jarrujen tarkastuksen yhteydessä varmistetaan jarrujen automaattinen kytkeytyminen irrottamalla jarrujohdot autosta. Samalla kokeillaan, että siirtelyventtiili on vaatimusten mukaisessa kunnossa. Perävaunun seisontajarruventtiili Lisäksi tarkastetaan perävaunun ohjausventtiilin mahdollisen sulku- ja tyhjennysventtiilin toiminta. 3.4 Vertailujarrutusvoimien käyttö E-säännön 13/09 lisäyksen 7 mukaisesti vertailujarrutusvoimat on määriteltävä paineilmalla toimivilla jarruilla varustetuille ajoneuvoille jarrudynamometriä käyttäen. Tyyppihyväksynnässä vertailujarrutusvoimat on määritettävä kunkin akselin osalta jarrusylinteripaineella, joka alarajana on 100 kpa (1 bar) ja ylärajana tyyppi 0 -olosuhteissa kehittynyt paine. Vertailujarrutusvoimat on ilmoitettava sellaisina, että ajoneuvo pystyy tuottamaan jarrutussuhteen, joka vastaa E-säännön 13 liitteessä 4 asianomaiselle ajoneuvolle määriteltyä jarrutussuhdetta (50 prosenttia M2 -, M3 -, N2 -, N3 -, O3 - ja O4 -luokan ajoneuvoilla lukuun ottamatta puoliperävaunuja ja 45 prosenttia puoliperävaunuilla), silloin kun jarrudynamometrissä mitattu jarrutusvoima kunkin akselin osalta kuormauksesta riippumatta ei ole pienempi kuin vertailujarrutusvoima tietyn jarrusylinteripaineen osalta ilmoitetun käyttöpainealueen rajoissa. Vertailujarrutusvoimien käyttö jarrudynamometrin mittauksissa ISO 21995:2008 standardin mukaan Vertailujarrutusvoimia voidaan vaihtoehtoisesti soveltaa ainoastaan perustarkastuksen piiriin kuuluviin ajoneuvojen jarruihin, jotka täyttävät E-säännön 13/09 lisäyksen 7 tai tätä myöhemmät vaatimukset, koska laajan jarrutarkastuksen piiriin kuuluvissa ajoneuvoissa jarrukäytävävaatimus tulee täyttyä. Jos ajoneuvoon on lisätty / poistettu / muutettu akseleita tai korotettu akselimassoja ja ajoneuvo ei ole tyyppihyväksynnän mukainen, ei voida soveltaa vertailujarrutusvoimia. Määräaikaiskatsastuksessa tarvittavat/syötettävät tiedot: - ajoneuvoluokka - kokonaismassa - rengaskoko - käyttöönottopäivä - jarrukellojen koko akseleittain - ajoneuvon valmistajan vertailujarrutusvoimat (referenssijarrutusvoimataulukko) Jarrutarkastuksen suoritus: - varmista, että rengaspaineet ovat valmistajan suosituksen mukaiset. - mittaa jarruvoimat / sylinteripaineet akseleittain, valmistajan vertailujarrutusvoimataulukon mukaisesti.
Ohje 9 (23) - jarrudynamometrimittauksessa laskentapaineeksi voidaan syöttää vertailujarruvoiman painearvo. - mitataan vähintään kahdella eri paineella. - vertailussa voidaan käyttää myös laskentaohjelmassa olevaa paine/jarruvoimataulukkoa. - mittauksessa pitää saavuttaa vähintään 2 bar paine jarrusylinterissä, mutta mitä suurempi paine saavutetaan, niin sitä luotettavampi tulos saadaan - taltioi mittaustulokset. - vertaile mitattuja arvoja vertailujarrutusvoimataulukossa annettuihin arvoihin. - jos mitatut arvot ovat suuremmat tai vähintään yhtä suuret kuin vertailujarrutusvoimataulukossa olevat, niin katsotaan minimijarrutussuhteet saavutetuiksi akseleittain. - muilta kuin jarrujen suorituskyvyn (jarrutussuhde) osalta tarkastetaan ja arvostellaan tämän ohjeen mukaisesti. (esim. jarruvoimien erot, havahtumispaineet, soikeudet, vierintävastukset ja jne.) 4 JARRUJEN SUORITUSKYVYN MÄÄRITYS JARRUDYNAMOMETRILLÄ ON LIITTEES- SÄ B. 4.1 JARRUDYNAMOMETRIN LASKENTAOHJELIITE Määräaikaiskatsastuksessa raskaan kuorma-auton ja perävaunun jarrujärjestelmän suorituskyky ja -arvot määritetään jarrudynamometrimittauksilla. Jarrujärjestelmän mittaussuureiden tiedonkeräys suoritetaan mittausohjelman, tiedonkeruujärjestelmän avulla. Mittaustiedot tallennetaan mittaustietokantaan. Mittaustiedot tulee olla pysyvässä tallennuksessa mahdollista jälkitarkastusta varten. Jarrujärjestelmän suoritusarvot määritetään laskentaohjelmalla tallennetun mittaustietokannan tiedoista. Ajoneuvon jarrujärjestelmän suoritusarvot tulostetaan tulostusohjelmalla, jossa on katsastusvaatimuksien edellyttämä tulosinformaatio, mm. tiedot vetoauton ja perävaunun jarrujen sovituksesta, huomautukset vioista ja puutteellisuuksista suoritusarvoihin viitaten. 5 ATK-AVUSTEINEN JARRUDYNAMOMETRIMITTAUS Jarrujen tarkastus on suoritettava käyttäen jarrudynamometriä, johon kuuluu atk-järjestelmä mittaustulosten keräämistä, laskentaa ja tulostamista varten. 5.1 Yleiset vaatimukset järjestelmälle Mittaustavan vaatimuksena on automaattinen mittaustulosten kirjautuminen mittauslaitteen muistiin (ainoastaan kohdassa 6.2. mainitut tiedot voidaan syöttää manuaalisesti). Tulosten luotettavuuden varmistamiseksi edellytetään myös mittaustapahtuman atk-perusteista hallintaa. Laskentamenetelmien tulee olla jäljempänä 5.3.8. - 5.3.10. -kohdassa esitetyn mukaisia. Mittauskanavien määrän tulee mahdollistaa vähintään paineen yhtäaikainen mittaus vetoauton jarrujen ohjauspiiristä, etu- ja takajarrupiiristä sekä perävaunun jarrujen ohjausjohdosta. Vastaavasti perävaunussa on oltava paineen yhtäaikainen mittausmahdollisuus vähintään perävaunun ohjaus-paineesta ennen perävaunun jarruventtiiliä ja sen jälkeen niistä jarrupiireistä, joissa on ohjauspaineesta eroavat jarrutuspaineet (esim. etu- ja taka-akseli).
Ohje 10 (23) 5.2 Mittauksessa syötettävät alkutiedot Atk-pohjaiseen mittausjärjestelmään syötetään tarpeelliset alkutiedot: akselien lukumäärä, nostettavat akselit, mittauskanavat, akselimassat tyhjänä ja kuormattuna, kokonaismassa, laskentapaine tarvittaessa ja akselit, jotka on varustettu jousijarrusylintereillä. Alkutietoihin on syötettävä myös tieto, onko kyseessä puoliperävaunun vetoauto tai puoliperävaunu. Puoliperävaunusta on syötettävä myös valmistajan ilmoittamat korjauskertoimet (k-arvot) tai kertoimien laskennassa tarvittavat tiedot. Jos valmistaja ei ole ilmoittanut korjauskertoimia, niin käytetään taulukon 1 k-kertoimia. Taulukko 1 Puoliperävaunun k-kertoimet Puoliperävaunu k-kerroin tyhjänä (kt) k-kerroin kuormattuna (kk) 1 -akselinen 1,5 1,1 2 -akselinen 1,7 1,1 3 -akselinen 1,9 1,1 5.3 Mitattavat ja laskettavat suureet 5.3.1 Kokonaismassa Laskelmissa kuormatun ajoneuvon massana käytetään: a) ajoneuvovalmistajan jarrumitoituksen perusteena käyttämää kokonaismassaa; tai b) käyttöasetuksen mukaisesti rekisteriin merkittyä ajoneuvon kokonaismassaa, jos jarrumitoitusmassa ei ole tiedossa Jos laskennassa käytetään käyttöasetuksen mukaisesti rekisteriin merkityistä massoista poikkeavia massoja, niiden tulee olla merkittynä ajoneuvotietojärjestelmässä oleviin ajoneuvon jarrutietoihin. Kuormaamattoman tai osittain kuormatun ajoneuvon akselimassat punnitaan tarvittaessa. 5.3.2 ALB -testi / säätösuhde ALB -venttiilin toiminta tarkastetaan mittaamalla nousevalla jarrujen ohjauspaineella jarrusylinterin painetta ALB -testi tehdään tasaisella alustalla, kevennettävät akselit ylhäällä ja / tai säätöarvokilven edellyttämässä asennossa. Ajoneuvon valmistajan ohjeita pitää noudattaa. mittaus suoritetaan vähintään säätöarvokilpeen merkittyyn tai valmistajan ilmoittamaan painearvoon arvoon asti
Ohje 11 (23) mittaustiedot tallennetaan kuormaamattoman ajoneuvon laskentaa ja tulostusta varten samalla voidaan tarkastaa jarrujärjestelmän venttiilien (taitto-, viive-, yms.) toiminta tuloksissa sylinteripaineen arvot tulee ilmoittaa ainakin 5 eri ohjauspaineen arvolla säätösuhteen laskentakaava: S = PL / PM S = säätösuhde PL = ohjauspaine (bar) ennen ALB -venttiiliä PM = jarrusylinteripaine (bar) Huom! Laskelmaa varten voi joutua tekemään ALB testi eri tavalla kuin säätötarkastuksessa. 5.3.3 Laskentapaine Ajoneuvon valmistajan ilmoittama paine tai 6 bar. Laskentapaineesta poikkeavat paineet esim. apuakseleilla tulee ottaa huomioon laskennassa ja merkitä tulosteeseen sopivalla tavalla 5.3.4 Vierintävastus mitataan pyöräkohtaisesti pyöräkohtaisena vierintävastuksena pidetään keskiarvoa, joka saadaan vähintään renkaan kahden pyörähdyksen aikana akselikohtainen vierintävastus on pyöräkohtaisten vierintävastusten keskiarvojen summa 5.3.5 Havahtumispaine mitataan akseleittain pyöräkohtaiset havahtumispaineet mittauksissa tulee ottaa huomioon teliakseleiden todellinen sylinteripaine (esim. akselikohtaiset venttiilit) 5.3.6 Jarruvoima ja mittauspaine vasemman ja oikean pyörän jarruvoimat mitataan erikseen jarrutuspaine mitataan joltakin samaan jarrupiiriin kuuluvalta akselilta (esim. telissä vetävältä akselilta) jarruvoiman ja sitä vastaavan jarrutuspaineen mittaus suoritetaan nousevalla ohjauspaineella mahdollisimman lähellä pyörän lukkiutumisrajaa. Maksimijarruvoimaa 12 kn/pyörä ei tarvitse ylittää. Autoilla etuakselin minimijarruvoima tulee olla N3-luokalla 10 kn/pyörä ja muilla ajoneuvoluokilla 6 kn/pyörä. 5.3.7 Soikeus mitataan pyöräkohtaisesti jarruvoiman vaihtelu mitataan lähellä lukkiutumisrajaa (esim. 90 % lukkiutumispaineesta) renkaan vähintään kahden pyörähdyksen aikana. jarrusylinterin paine on pidettävä vakiona mittauksen ajan 5.3.8 Jarruvoiman ja jarrutussuhteen laskenta kuormatulle ajoneuvolle ajoneuvon jarrutussuhdekuvaaja lasketaan mittaustietojen perusteella pienimmän neliösumman menetelmää tai vastaavaa menetelmää käyttäen vähintään laskentapaineeseen asti sylinteripainetta [PM] käytetään mittauspaineena
Ohje 12 (23) laskentapainetta vastaava jarruvoima [FL] merkitään tulosteeseen akselikohtaisesti vierintävastus [FR] vähennetään mitatuista jarruvoimista kuvaajan arvoja ja laskentapaineen jarruvoimia [FL] laskettaessa. vetoauton jarrutussuhdekuvaajaa siirretään jarrutussuhdekoordinaatistossa mitatun paine-ennakon verran paineakselin suunnassa oikealle. 5.3.9 Jarruvoiman ja jarrutussuhteen laskenta kuormaamattomalle ajoneuvolle ajoneuvon jarrutussuhdekuvaaja lasketaan mittaustietojen perusteella pienimmän neliösumman menetelmää tai vastaavaa menetelmää käyttäen vähintään laskentapaineeseen asti auton jarrujen ohjauspaine mitataan ennen ALB -venttiiliä olevasta ohjauspaineen liittimestä perävaunun jarrujen ohjauspaine mitataan perävaunun ohjausjohdon liittimestä laskentapainetta vastaava jarruvoima [FL] merkitään tulosteeseen akselikohtaisesti vierintävastus [FR] vähennetään mitatuista jarruvoimista kuvaajan arvoja ja laskentapaineen jarru-voimia [FL] laskettaessa vetoauton jarrutussuhdekuvaajaa siirretään koordinaatistossa mitatun paineennakon verran paineakselin suunnassa oikealle 5.3.10 Jarrukäytävät Auton ja perävaunun jarrutussuhdekuvaajat piirretään liitteiden mukaisiin koordinaatistoihin. 5.3.11 Viiveet Mitataan kaikilta akselistoilta, siltä akselilta, jolla viive on todennäköisesti suurin, sekä perävaunun ohjausjohdon liittimestä. 5.3.12 Seisontajarru Mitataan seisontajarrun kehittämä jarruvoima. 5.4 Mittauspöytäkirjassa esitettävät suureet Mittauksesta on tulostettava ulkoasultaan ja sisällöltään selkeä mittauspöytäkirja, jossa tulee olla liitteessä 1 mainitut tiedot. 6 JARRUJEN TARKASTUKSEEN LIITTYVIÄ OHJEITA Ennen jarrumittausta on suoritettava jarrutuksia dynamometrillä tai ajamalla. Näin saadaan jarrujen lämpötilaa nostettua sekä poistettua jarruista mahdollinen kosteus tai pintaruoste. Ajoneuvoon kiinnitetään paineenmittausletkut/-anturit etu- ja takajarrupiireihin sekä ennen ALB -venttiiliä olevaan liittimeen ja perävaunun ohjausjohtoon huomioiden kohta 5.3.12. Samalla todetaan, minkä jarrupiirin mukaan jarrupaineet eri akseleilla säätyvät. Ennen mittausten aloittamista järjestelmän ja paineilmakytkentöjen tiiviys tulee tarkistaa virheiden eliminoimiseksi.
Ohje 13 (23) Viivemittaus tehdään ajoneuvon säiliöpaineiden ollessa paineensäätimen rajoittamalla tasolla ja moottori sammutettuna. Jos viiveet ylittävät raja-arvot, pyritään mittaus toistamaan ALB - venttiilin ollessa täyttä kuormaa vastaavassa asennossa. Tyhjää ajoneuvoa vastaava hidastuvuustarkastelu tehdään tilanteessa, jossa erityisiä poikkeuksia lukuun ottamatta nostettavat akselit ovat ylhäällä. Sähköohjatut jarrut testataan ja arvostellaan mittaamalla pyöräjarrujen saavuttama hidastuvuus valmistajan ohjeiden mukaan. 6.1 Varsinaisen perävaunun vetoauton ja varsinaisen perävaunun jarrut Varsinaisen perävaunun vetoauton ja sen perävaunun jarrutussuhteen on oltava liitteessä 2 annettujen jarrukäytävien rajaamalla alueella. Kuormatulle ja kuormaamattomalle ajoneuvolle on liitteessä 2 omat jarrukäytävät. 6.2 Puoliperävaunun vetoauton ja puoliperävaunun jarrut Jarrujen suorituskykyä koskevat vaatimukset ovat puoliperävaunuyhdistelmille pääpiirteittäin samansisältöiset kuin varsinaisille perävaunuillekin. Puoliperävaunun vetoauton jarrutussuhteen on sijaittava liitteessä 3 annettujen jarrukäytävien rajaamalla alueella. Kuormatulle ja kuormaamattomalle ajoneuvolle on liitteessä 3 omat jarrukäytävät. Päätöksen mukaan kuormatulle ja kuormaamattomalle puoliperävaunulle määrätään yksilölliset jarrukäytävät. Kuvaajien lähtökohtana on päätöksessä annettu perusjarrukäytävä, joka on liitteenä 4. Jarrukäytävän peruskuvaaja muunnetaan tarkasteltavalle puoliperävaunulle ominaiseksi käyttämällä annetuille perusrajoille kertoimia (k ja k ), joiden avulla otetaan huomioon perävaunun mittojen vaikutus dynaamisten akselipainojen muodostumiseen todellisessa k t jarrutustilanteessa. Käytetyt k ja k kertoimet merkitään ylös ja tallennetaan puoliperävaunun rekisteritietoihin. k t Nomogrammi k :n ja k :n määrittämiseksi on liitteessä 5. k t 6.3 Jarrujen tarkastaminen jälkitarkastuksessa Jarrumittauksen perusteella katsastuksessa hylätystä ajoneuvosta on mitattava jälkitarkastuksessa ainakin hylkäyksen aiheuttanut kohde, ellei ole muuta syytä koko ajoneuvon mittaukseen. Mittauksesta tulostetaan uusi kokonainen testituloste. 7 MITTAUSTULOSTEN ARVIOINTIA 7.1 Yleistä ALB -venttiilein varustetun ajoneuvon jarrutussuhdetta verrataan sekä kuormatun että tyhjän ajo-neuvon tapauksissa liitteiden 2-4 mukaisiin jarrukäytäviin. Mittaustuloksia arvioitaessa on huomattava todelliseen jarrutuskäyttäytymiseen vaikuttavana seikkana akselistokohtaisten jarrutussuhteiden suuruusluokka koko ajoneuvon mittaustuloksiin verrattuna (jarruvoimien jakautuminen erilaisissa akselistorakenteissa). 7.2 Massat Omamassa-arvojen poikkeamat rekisteriin merkityistä tulee selvittää. 7.3 ALB -testi / säätösuhde ja jarruvoiman arviointi (ajoneuvo tyhjänä) Mitattu poikkeama saa olla säätöarvokilven arvosta enintään +/- 0,5 bar
Ohje 14 (23) 7.4 Paine-ennakko Mitattu ennakko on enintään +/- 0,5 bar mittausalueella 0,6-6,0 bar 7.5 Laskentapaine Valmistajan ilmoittama paine tai 6,0 bar. 7.6 Havahtumispaine Sallittu havahtumispaine on 0,3-0,8 bar, kuitenkin levyjarruissa sallitaan enintään 1,0 bar jarrusylinteripaineesta mitattuna tai ajoneuvon valmistajan ilmoittama. 7.7 Paine-ero Havahtumispaineen ja mittauksen loppupaineen ero tulee olla vähintään 1,2 bar. 7.8 Vierintävastus Ajoneuvo hylätään selkeästi epänormaalin korkean pyörä-, akseli- tai ajoneuvokohtaisen vierintävastuksen takia. (Raja-arvo 50%, verrataan saman ajoneuvon vastaavia akseleita) 7.9 Akselikohtaiset erot jarruvoimissa Saman akselin pyöräkohtainen ero saa olla enintään 30 % 7.10 Soikeus Soikeudesta johtuva jarruvoiman vaihtelu saa olla enintään 30 % 7.11 Jarruvoiman ja hidastuvuuden laskenta kuormatulle ajoneuvolle (laaja tarkastus) etuakseliston jarrutussuhteen on oltava yhtä suuri tai suurempi kuin ajoneuvon kokonaisjarrutus-suhde, ellei jarrukorttiin tai rekisteritietoihin ole merkitty alempaa suhdetta tai valmistaja ilmoittanut muuta suhdetta akseleiden välillä auton, jossa on kaksi ohjaavaa etuakselia ja perävaunun etummaisessa telissä ainakin toisen akselin on täytettävä em. vaatimus jarrujen sovitusta arvioitaessa käytetään liitteenä olevia jarrukäytäviä puoliperävaunun jarrukäytävät määräytyvät peruskäytävästä ajoneuvokohtaisia k- arvoja apuna käyttäen 7.12 Jarruvoiman ja hidastuvuuden laskenta kuormittamattomalle ajoneuvolle (laaja tarkastus) etuakseliston jarrutussuhteen on oltava yhtä suuri tai suurempi kuin ajoneuvon kokonaisjarrutus-suhde, ellei jarrukorttiin tai rekisteritietoihin ole merkitty alempaa suhdetta tai valmistaja ilmoittanut muuta suhdetta akseleiden välillä autossa, jossa on kaksi ohjaavaa etuakselia ja perävaunun etummaisessa telissä ainakin toisen akselin on täytettävä em. vaatimus jarrujen sovitusta arvioitaessa käytetään liitteenä olevia jarrukäytäviä puoliperävaunun jarrukäytävät määräytyvät peruskäytävästä ajoneuvokohtaisia k- arvoja apuna käyttäen 7.13 Jarrujen kytkentä- ja vapautusviivemittaus kytkentäviive vetoautossa saa olla enintään 0,8 s vapautusviive vetoautossa saa olla enintään 1,0 s kytkentäviive ohjausjohdon liittimessä saa olla enintään 0,6 s
Ohje 15 (23) vapautusviive ohjausjohdon liittimessä saa olla enintään 0,8 s kytkentäviive perävaunussa saa olla enintään 0,8 s + ohjausjohdon kytkentäviive vapautusviive perävaunussa saa olla enintään 1,0 s + ohjausjohdon vapautusviive mittaustulos ilmoitetaan yhden desimaalin tarkkuudella tarvittaessa mittaus suoritetaan ALB -venttiilit täyden kuorman asennossa 7.14 Auton vähimmäisjarrutussuhde perustarkastuksessa Auton on täytettävä perustarkastuksessa taulukon 2 mukainen kokonaisjarrutussuhde,ottaen huomioon auton käyttöönottoajankohta, jarrujärjestelmän tyyppi 7.15 Perävaunun vähimmäisjarrutussuhde perustarkastuksessa Perävaunun on täytettävä perustarkastuksessa taulukon 2 mukainen kokonaisjarrutussuhde,ottaen huomioon perävaunun käyttöönottoajankohta, jarrujärjestelmän tyyppi ja perävaunun alaluokka 7.16 Auton ja perävaunun vähimmäisjarrutussuhde laajassa tarkastuksessa Auton ja perävaunun on täytettävä laajassa tarkastuksessa taulukon 3 mukainen kokonaisjarrutussuhde, ottaen huomioon ajoneuvon käyttöönottoajankohta, jarrujärjestelmän tyyppi ja perävaunun alaluokka 7.17 Jarruvoimien jakautuminen eri akseleille Etuakselin jarrutussuhteen on oltava perustarkastuksessa vähintään ajoneuvolle määrätty minimi jarrutussuhde. Laajassa tarkastuksessa sovelletaan kohtien 7.12 ja 7.13 vaatimuksia. Perus- ja laajassa jarrutarkastuksessa ajoneuvon muiden akseleiden jarrutussuhteen tulee olla vähintään 0,8 kertaa ko. ajoneuvolle määrätty perustarkastuksen taulukon 2 vähimmäisjarrutussuhde. Esimerkiksi: kuorma-auton, jonka käyttöönottopäivä on 3.2.1989 (koko ajoneuvon vähimmäisjarrutussuhteen oltava vähintään 45%) akseleilta on tultava vähintään 45% * 0,8=36%. Ajoneuvo voidaan hyväksyä tätäkin alemmalla akselikohtaisella vähimmäisjarrutussuhteella, mikäli ajoneuvon valmistaja on määritellyt jollekin akselille pienemmän vähimmäisjarrutussuhteen. Edellä oleva koskee sekä perus- että laajaa tarkastusta. Ajoneuvon katsastusta ei saa hyväksyä, jos jarru-voima poikkeaa jollakin akselilla merkittävästi valmistajan ilmoittamasta. Kuorma-auton rautajousinen teliakseli voidaan jarrutarkastelussa hyväksyä minimihidastuvuudella 25%, kun kyseessä on ominaisuus eikä vika. Edellä mainitut ajoneuvot voidaan hyväksyä kyseistä "lievennystä" hyväksikäyttäen vain, jos: auton koko taka-akselisto yhteensä täyttää akselikohtaisen minimihidastuvuusvaatimuksen (34/36/40 %) ja koko auto täyttää ajoneuvokohtaisen minimihidastuvuusvaatimuksen (43/45/50 %). Esim. kuorma-auto, joka on käyttöönotettu vuonna 1989 Akseli 1 2 3 yhteensä Max. Jarruvoima [kn] 47 51 19 117 Akselipaino kuormattuna [tonnia] 7,5 11,5 7,5 26 Kuorma-% 62,7 44,3 25,3 45,0
Ohje 16 (23) Koko taka-akseliston hidastuvuus % = max. jarruvoimien summa jaettuna telimassalla (51 + 19) kn / (11,5 + 7,5) tonnia = 36 %. Akselin kaksi hidastuvuuden tulee siis em. telisuhteella olla vähintään 44 %, jotta (akselin kolme hidastuvuuden ollessa 25 %) taka-akselisto yhteensä täyttää vähimmäisvaatimuksen 36 %. Akselin yksi hidastuvuuden tulee olla em. tapauksessa vähintään 62 %, jotta koko ajoneuvo täyttää vähimmäisvaatimuksen 45 %. Taulukko 2 Perustarkastuksen jarrutussuhteet Ajoneuvoluokka / alaluokka Käyttö Jarrutyyppi Käyttöönotto Direktiivin mukainen jarrutussuhde Z koko ajoneuvo (Zk) Z Etuakseli Z Muu akseli M1 / YP-jarrut 28.7.2010 alkaen 58 58 58 46 M1, M2 ja M3 ty 1.10.1991 alkaen 50 50 50 40 M1, M2 ja M3 + ABS 50 50 50 40 M1, M2 ja M3 ty 30.09.1991 saakka 48 48 48 38 N2 ja N3 28.7.2010 alkaen 50 50 50 40 N2 ja N3 1.1.1989-27.7.2010 45 45 45 36 N2 ja N3 31.12.1988 saakka 43 43 43 34 N3 vetoauto/ebs 28.7.2010 alkaen 50 50 N3 vetoauto/ebs 1.1.1989-27.7.2010 45 45 *) Zk mitattu *) Zk mitattu *) 40 *) 36 O3 ja O4/VPV/Ei ALB 28.7.2010 alkaen 50 50 Zk mitattu 40 O3 ja O4/VPV/Ei ALB 1.1.1989-27.7.2010 43 43 Zk mitattu 34 O3 ja O4/VPV/Ei ALB 31.12.1988 saakka 40 40 Zk mitattu 32 O3 ja O4/KAP/Ei ALB 28.7.2010 alkaen 50 50 40 O3 ja O4/KAP/Ei ALB 1.1.1989-27.7.2010 43 43 34 O3 ja O4/KAP/Ei ALB 31.12.1988 saakka 40 40 32 O3 ja O4/PPV/Ei ALB 28.7.2010 alkaen 45 45 36 O3 ja O4/PPV/Ei ALB 1.1.1989-27.7.2010 43 43 34 O3 ja O4/PPV/Ei ALB 31.12.1988 saakka 40 40 32
Ohje 17 (23) O3 ja O4/VPV/EBS 28.7.2010 alkaen 50 50 O3 ja O4/VPV/EBS 27.7.2010 saakka 43 43 *) Zk mitattu *) Zk mitattu *) 40 *) 34 O3 ja O4/KAP/EBS 28.7.2010 alkaen 50 50 O3 ja O4/KAP/EBS 27.7.2010 saakka 43 43 *) 40 *) 34 O3 ja O4/PPV/EBS 28.7.2010 alkaen 45 45 O3 ja O4/PPV/EBS 27.7.2010 saakka 43 43 *) Mikäli valmistaja on ilmoittanut vertailujarrutusvoimat, voidaan noudattaa niitä. *) 36 *) 34 Taulukko 3 Laajan tarkastuksen jarrutussuhteet Ajoneuvoluokka / alaluokka Käyttö Jarrutyyppi Käyttöönotto Z koko ajon. Z Etuakseli Z Muu akseli N3/vetoauto 28.7.2010 alkaen Käytävä Zk mitattu 40 N3/vetoauto 1.1.1989-27.7.2010 Käytävä Zk mitattu 36 N3/vetoauto 31.12.1988 saakka Käytävä Zk mitattu 34 O3 ja O4 /VPV 28.7.2010 alkaen Käytävä Zk mitattu 40 O3 ja O4 /VPV 1.1.1989-27.7.2010 Käytävä Zk mitattu 34 O3 ja O4 /VPV 31.12.1988 saakka Käytävä Zk mitattu 32 O3 ja O4 /KAP 28.7.2010 alkaen Käytävä 40 O3 ja O4 /KAP 1.1.1989-27.7.2010 Käytävä 34 O3 ja O4 /KAP 31.12.1988 saakka Käytävä 32 O3 ja O4 /PPV 28.7.2010 alkaen Käytävä 36 O3 ja O4 /PPV 1.1.1989-27.7.2010 Käytävä 34 O3 ja O4 /PPV 31.12.1988 saakka Käytävä 32
Ohje 18 (23) 7.18 Lukkiutumattomat jarrut Lukkiutumattomilla jarruilla varustetun ajoneuvon jota käytetään perävaunun vetoon, on täytettävä kuormattuna jarrukäytävävaatimukset. Kuormittamattoman ajoneuvon on lisäksi täytettävä jarrukäytävävaatimus jos se kytketään ajoneuvoon, josta puuttuvat lukkiutumisenestolaitteet. Mahdollisesta kytkentärajoituksesta on tehtävä merkintä ajoneuvorekisteriin. Erilaisilla EBS/ABS/ALB -järjestelmien vaihtoehdoilla varustettujen ajoneuvojen yhteen kytkettävyystaulukko on liitteenä 6. 7.19 Seisontajarru Saman akselin pyörien jarrutustehossa saa olla enintään 50 % tehoero. Paineilmajarrullisissa tätä suuremmat tehoerot aiheuttavat hylkäyksen. 7.20 Erikoistapaukset Mikäli akselille (akseleille) on asennettu uudet jarrurummut ja/tai kitkamateriaalit, tulee asennuksen tehneen korjaamon toimittaa katsastustoimipaikalle tehdyistä korjauksista selvitys, joka liitetään katsastusasemalle arkistoitaviin asiakirjoihin. Jarrusovituksissa voidaan hyväksyä korjatulle akselille odotetuksi tehon lisäykseksi korkeintaan 10 prosenttiyksikön tehon lisäys ja kokoajoneuvolle 5 prosenttiyksikön tehon lisäys. Esimerkiksi: kuorma-auton, jonka käyttöönottopäivä on 3.2.1989 (koko ajoneuvon vähimmäisjarrutussuhteen oltava vähintään 45%), jarrukorjauksen jälkeen katsastuksessa on koko ajoneuvon minimi jarrutussuhteen oltava vähintään 45% - 5 % = 40 %. Akseleilta on tultava vähimmäisjarrutus-suhteeksi 45 % - 10 % =35 % ja kevennettävältä vähintään 30 %. Taulukko 4 Perustarkastuksen jarrutussuhteet korjattuna Ajoneuvoluokka / alaluokka Käyttö Jarrutyyppi Käyttöönotto Direktiivin mukainen jarrutussuhde Z koko ajoneuvo (Zk) Z Etuakseli Z Muu akseli M1 / YP-jarrut 28.7.2010 alkaen 58 53 48 30 M1, M2 ja M3 ty 1.10.1991 alkaen 50 45 40 30 M1, M2 ja M3 + ABS 50 45 40 30 M1, M2 ja M3 ty 30.09.1991 saakka 48 43 38 30 N2 ja N3 28.7.2010 alkaen 50 45 40 30 N2 ja N3 1.1.1989-27.7.2010 45 40 35 30 N2 ja N3 31.12.1988 saakka 43 38 33 30 N3 vetoauto/ebs 28.7.2010 alkaen 50 45 N3 vetoauto/ebs 1.1.1989-27.7.2010 45 40 *) Zk mitattu- 10% 30 *) Zk mitattu- 10% 30
Ohje 19 (23) O3 ja O4/VPV/Ei ALB 28.7.2010 alkaen 50 45 Zk mitattu-10% 30 O3 ja O4/VPV/Ei ALB 1.1.1989-27.7.2010 43 38 Zk mitattu-10% 30 O3 ja O4/VPV/Ei ALB 31.12.1988 saakka 40 35 Zk mitattu-10% 30 O3 ja O4/KAP/Ei ALB 28.7.2010 alkaen 50 45 30 O3 ja O4/KAP/Ei ALB 1.1.1989-27.7.2010 43 38 30 O3 ja O4/KAP/Ei ALB 31.12.1988 saakka 40 35 30 O3 ja O4/PPV/Ei ALB 28.7.2010 alkaen 45 40 30 O3 ja O4/PPV/Ei ALB 1.1.1989-27.7.2010 43 38 30 O3 ja O4/PPV/Ei ALB 31.12.1988 saakka 40 35 30 O3 ja O4/VPV/EBS 28.7.2010 alkaen 50 45 O3 ja O4/VPV/EBS 27.7.2010 saakka 43 38 *) Zk mitattu- 10% 30 *) Zk mitattu- 10% 30 O3 ja O4/KAP/EBS 28.7.2010 alkaen 50 45 30 O3 ja O4/KAP/EBS 27.7.2010 saakka 43 38 30 O3 ja O4/PPV/EBS 28.7.2010 alkaen 45 40 30 O3 ja O4/PPV/EBS 27.7.2010 saakka 43 38 30 *) Mikäli valmistaja on ilmoittanut vertailujarrutusvoimat, voidaan noudattaa niitä. Korjatun jarrun alennusprosentteja, sekä alennettuja hidastuvuusarvoja ei sovelleta levyjarruille. Taulukko 5 Laajan tarkastuksen jarrutussuhteet korjattuna Ajoneuvoluokka / alaluokka Käyttö Jarrutyyppi Käyttöönotto Z koko ajon. Z Etuakseli Z Muu akseli N3/vetoauto 28.7.2010 alkaen Käytävä-5% Zk mitattu -10% 30 N3/vetoauto 1.1.1989-27.7.2010 Käytävä-5% Zk mitattu -10% 30 N3/vetoauto 31.12.1988 saakka Käytävä-5% Zk mitattu -10% 30 O3 ja O4 /VPV 28.7.2010 alkaen Käytävä-5% Zk mitattu -10% 30 O3 ja O4 /VPV 1.1.1989-27.7.2010 Käytävä-5% Zk mitattu -10% 30 O3 ja O4 /VPV 31.12.1988 saakka Käytävä-5% Zk mitattu -10% 30
Ohje 20 (23) O3 ja O4 /KAP 28.7.2010 alkaen Käytävä-5% 30 O3 ja O4 /KAP 1.1.1989-27.7.2010 Käytävä-5% 30 O3 ja O4 /KAP 31.12.1988 saakka Käytävä-5% 30 O3 ja O4 /PPV 28.7.2010 alkaen Käytävä-5% 30 O3 ja O4 /PPV 1.1.1989-27.7.2010 Käytävä-5% 30 O3 ja O4 /PPV 31.12.1988 saakka Käytävä-5% 30 Korjatun jarrun alennusprosentteja, sekä alennettuja hidastuvuusarvoja ei sovelleta levyjarruille. Korjattu = korjattu akseli, jolloin akselille on enintään kolme kuukautta ennen katsastusta vaihdettu /sorvattu jarrurumpuja tai jarrulevyjä, vaihdettu kitkamateriaali, korjaustodistus vaaditaan. Sellaisten telirakenteiden (paineilmalla nostettavat apuakselit), joissa ei ole jarrutusvoimaa mikäli ajoneuvon vetäväakseli on vajaa kuormitettu, testaus suoritetaan kuormattuna tai ajoneuvon valmistajan edustajan jarrukorjaamo antaa ko. akselin jarruista lausunnon, joka liitetään katsastusasemalle arkistoitaviin asiakirjoihin. EBS -jarrulliset on käsiteltävä tapauskohtaisesti, merkkivalot ja perustelut (arkistoitava asiakirja). Mikäli katsastuksessa hylättyyn ajoneuvoon joudutaan suorittamaan valtioneuvoston liikennetarvikkeiden kaupasta, asennuksesta ja korjauksesta antaman asetuksen (1247/2002) 3 mukaisia korjauksia, on katsastuksessa vaadittava korjauksesta todistus. Todistuksesta tulee ilmetä vähintään liitteen 8 mukaiset tiedot. 7.21 Pyöräjarrujen levittäjäakseleiden laakerointi Laakerivälyksiä verrataan valmistajan antamiin ohjearvoihin. Mikäli valmistaja ei niitä ole antanut tai valmistajan tietoja ei ole saatavilla, saa välys olla levittäjäakselia vastaan kohtisuorassa suunnassa enintään 3 mm ja akselin suunnassa enintään 2 mm. Jarruvipujen välys akselin suunnassa saa olla enintään 3 mm. 7.22 E- ja e-hyväksyttyjen jarrujärjestelmien muuttaminen Mikäli E- ja e-jarruilla varustetun ajoneuvon jarrutussuhde ei täytä mitattuna käytävävaatimusta (jarrutusteho jää alle minimin tai jarrutusteho nousee ylitse tai ei saavuteta käytävävaatimusta), ajoneuvon jarrujärjestelmää ei saa muuttaa ilman valmistajan antamia ohjeita. Jos E- tai e-hyväksyttyyn jarrujärjestelmään lisätään/poistetaan akseleita tai muutetaan ajoneuvon käyttötarkoitusta, ajoneuvon jarrujärjestelmän vaatimustenmukaisuus on osoitettava seuraavalla tavalla: Käyttöönotto ennen 2010. Liikenneministeriön paineilmajarruilla varustettujen autojen ja niihin kytkettävien perävaunujen jarrulaitteista antaman päätöksen (631/90) vaatimukset. Käyttöönotto 2010 tai myöhempi. LVM:n asetuspaineilmajarruilla varustettujen autojen ja niiden perävaunujen jarrujen vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta (257/2009)
Ohje 21 (23) 8 LASKELMISSA KÄYTETTÄVIEN LAITTEIDEN JA OHJELMIEN HYVÄKSYNTÄ Laitteisto/ohjelmisto on esitettävä hyväksyttäväksi ennen käyttöönottoa Trafi:sta. Hyväksyntää varten on hakemukseen liitettävä: valmistajan/maahantuojan tiedot laitteistotiedot (merkki, malli ja versio) suomen-/ruotsinkielinen käyttöohje huolto-ohjelma, -verkosto, kalibrointi- ja huolto-ohjeet laitteen komponentit kaaviona ja selvitys toimintaperiaatteesta paperikopio kaikista ohjelman näytöistä kolme (3) erilaista mittaustulosta ja tulkintaohje virheilmoitukset käytettävien mitta-anturien merkki ja malli, toimintaperiaatteet, mittausalueet, toleranssit, max/min käyttölämpötila, kalibrointi ja kalibrointiohjeet käyttökoulutussuunnitelma selvitys käyttöliittymästä laskentatapa 8.1 Trafin hyväksymät laitteistot/ ohjelmistot Linkki: http://www.trafi.fi/kumppanit/tieliikenteen_kumppanisivusto/katsastusyritykset/katsa stustoiminta/maahantuojien_ohjeet_ja_tiedotteet/jarrutarkastuksien_laskentapaineita 9 VALMISTAJIEN OHJEITA Linkki: http://www.trafi.fi/kumppanit/tieliikenteen_kumppanisivusto/katsastusyritykset/katsa stustoiminta/maahantuojien_ohjeet_ja_tiedotteet/jarrutarkastuksien_laskentapaineita 10 TULOSTEET 10.1 Mittauspöytäkirjojen ja laskelmalomakkeiden arkistointi Katsastukseen esitettävät mittaustulosteet on mittaajan toimesta allekirjoitettava ja arkistoitava. Lisäksi tarkastuksen suorittanut katsastustoimipaikka arkistoi asianmukaisesti (paperikopio tai sähköinen) ajoneuvoa tai ajoneuvoyhdistelmää koskevat sekä hyväksytyt että hylätyt mittaustulosteet. Asiakirjojen arkistointiaika on vähintään kaksi vuotta. Asiakkaan toimittamista mittaustulosteista otetaan arkistointikelpoinen kopio tai arkistoidaan alkuperäiset. Katsastustoimipaikka merkitsee jarrutarkastuksen tuloksen mittauspöytäkirjaan, allekirjoittaa ja varustaa sen nimenselvennyksellä (nimikirjaimet tai katsastajakoodi ei ole riittävä). Jarru-
Ohje 22 (23) laskelmille tehdään omat kansiot, joissa jarrulaskelmien paperikopioita säilytetään. Katsastustoimipaikka arkistoi kaikki tekemänsä ja sille esitetyt, sekä hylätyt että hyväksytyt jarrulaskelmat. 10.2 Jarrukorjaamoiden tulosteet Jarrukorjaamossa katsastusta varten jarrutarkastuksen ja -mittauksen tehnyt henkilö tai hänen esimiehensä allekirjoittaa ja varustaa nimenselvennyksellä jarrulaskelman, mikäli ajoneuvon jarrut on todettu kunnossa oleviksi. Viallisen ajoneuvon jarrulaskelmaa ei allekirjoiteta eikä leimata ilman merkintää vioista. Ajoneuvon omistajalle tai haltijalle tulee selvittää ajoneuvon jarrujärjestelmässä havaitut viat. Lopullisen päätöksen ajoneuvon hyväksymisestä tekee katsastusmies riippumatta jarrukorjaamon tulkinnasta. Jarrulaskelmassa tulee olla laskelman tehneen korjaamon lupanumero ja allekirjoitus tai leima. Perustarkastukseen liittyvän hidastuvuuslaskelman voi tehdä myös B-jarrukorjausluvan omaava korjaamo. 11 LAITTEIDEN KALIBROINTI JA ERILLINEN KALIBROINTITODISTUS ON LIIT- TEESSÄ A. KALIBROINTILIITE Mittaus- ja tarkastuslaitteiston kaikki osat tulee huoltaa ja tarkastaa säännöllisin väliajoin. Laitteisto tulee kalibroida vähintään vuoden (+/- 1kk) välein tai valmistajan ohjeiden mukaan. Laitteiston kalibrointipäivät tulee olla myös mittaustulosteessa, jolla voidaan osoittaa laitteen toiminnan luotettavuus ja mittaustarkkuuden pysyvyys ja annettavasta kalibrointitodistuksesta tulee ilmetä tämän liitteen A tiedot. 12 VOIMAANTULO Tämä ohje tulee voimaan 03.05.2012. Ryhmäpäällikkö Otto Lahti Tarkastaja Ahti Kalliomäki LIITTEET:
Ohje 23 (23) Liite A Liite B Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Kalibrointiliite Jarrudynamometrin laskentaohjeliite Testaustulosteen tiedot Varsinaisen perävaunun vetoauton ja varsinaisen perävaunun jarrukäytävä Puoliperävaunun vetoauton jarrukäytävä Puoliperävaunun jarrukäytävä Nomogrammi puoliperävaunun kertoimien määrittämiseksi Kaavio kytkentävaihtoehdoista Jarrudynamometrin kalibrointipöytäkirja (malli) Korjaustodistus (malli) Jarrukellojen mittojen vertailutaulukko Kohtaan 6 Jarrujärjestelmät Liitteisiin linkki: http://www.trafi.fi/kumppanit/tieliikenteen_kumppanisivusto/katsastusyritykset/katsastustoimi nta/katsastuksen_ohjeet