1 ( 12 ) Opetusviraston valtuusto- ja lautakuntatason tavoitteet ja niiden toteutuminen 2011 n sitovat tavoitteet ovat harmaalla pohjalla 2. Kaupungin tuottamat opetus- ja koulutuspalvelut Talous Oppilas- ja opiskelijakohtaiset nettomenot ovat kaupungin tuottamissa opetus- ja koulutuspalveluissa keskimäärin enintään 8314 euroa. 2.1 Suomenkielinen perusopetus ja lukiokoulutus Suomenkielinen esi- ja perusopetus Oppimistulokset ovat hyviä. Peruskoulun päättötodistuksen saa 98% kaupungin ja sopimuskouluissa opiskelevista oppivelvollisuusikäisistä. Oppilas- ja opiskelijakohtaiset nettomenot olivat 8819 euroa vuonna 2011. Peruskoulun päättötodistuksen sai 99% peruskoulun päättävistä oppilaista. Oman lähikoulun valitsevien peruskoululaisten osuus kasvaa. Peruskoulun 1. luokkalaisista yöeisopetukseen tulijoista suomenkielisissä peruskouluissa 83% valitsee oman oppilaaksiottoalueen koulun. 6.luokkalaisista yleisopetuksen oppilaista 70% valitsee oman oppilaaksiottoalueen lähikoulun. Omalta oppilaaksiottoalueelta soveltuvuuskokeella valitut lasketaan ao. lukuun. Peruskoulun päättötodistuksen saavien maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus kasvaa. Peruskoulun päättötodistuksen vuonna 2011 saaneiden S2 oppilaiden osuus 9.luokan käyneistä S2-oppilaista on suurempi kuin vuonna 2010. Peruskoulun 1-luokkalaisista suomenkielissä peruskouluissa 83 % valitsi oman oppilaaksiottoalueen koulun, mutta 7-luokkalaisista vain 68 %. Vuonna 2010 päättötodistuksen sai 97%. Luku pysyi samana vuonna 2011.
2 ( 12 ) Maahanmuuttajalasten suomenkielen vahvistamiseksi laadittava kieli-, oppiminen ja osallisuusohjelma valmistuu sosiaali-, opetus- ja terveystoimen yhteistyönä. Ohjelma valmistuu ja otetaan käyttöön vuoden 2011 aikana Toteutui osoittain. Ohjelma valmistui vuoden 2011 aikana, mutta käyttöönotto siirtyi vuodelle 2012. Henkilöstö Oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointi ja turvallisuus paranee. Vuosiluokkien 1-6 peruskoulujen hyvinvointiprofiilin (www2.edu.fi/hyvinvointiprofiili) tulokset paranevat vuoden 2010 tuloksiin verrattuna. Kelpoisten opettajien osuus opettajista (ml. Sijaiset) on suomenkielisessä perusopetuksessa vähintään 88% Perusopetuksen oppimistulokset ovat vähintään kansallista keskitasoa. Jokaisessa peruskoulussa mitataan säännöllisesti vähintään äidinkielen ja matematiikan oppimistasoa vertailukelpoisilla mittareilla. Oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuus monipuolistuu ja vahvistuu. Kaikissa kouluissa on oppilaskunta, jossa on Hesan Nuorten Ääniohjelmasta, ympäristötoiminnasta, kulttuuritoiminnasta ja kerhotoiminnasta vastaavat oppilasjäsenet. Oppilaiden vuorovaikutustaidot paranevat. Kaikissa kouluissa on systemaattisessa käytössä jokin vuorovaikutustaitoja edistävä ohjelma esim. Askeleittain, Friends, KiVa-koulu. Tavoite parantui 42 koulun osalta, joka on alle puolet alaasteen kouluista. 88 % Vuoden 2011 opetushallituksen järjestämissä valtakunnallisissa matematiikan sekä biologian ja maantiedon kokeissa 9. luokkalaisille Helsingin tulokset olivat kansallista keskitasoa. Oppilaskuntien toiminta oli aktiivista. Vuoden 2011 syksyllä otettiin käyttöön uusi lasten ja nuorten osallisuusjärjestelmä Ruuti. Syksyllä järjestettiin ensimmäiset oppilaskuntapäivät, joissa oppilaskunnat esittelivät omaa toimintaansa. Kaikissa kouluissa on arvoitu oppimisympäristön tila ja valittua 1-2 konkreettista kehittämiskohdetta yhteisen mallin mukaan. Mittaro: Kehittämiskohteet on valittu. Todennettu koulujen toimintasuunnitelmissa.
3 ( 12 ) Henkilöstö Vakinaisesti täytettyjen erityisopetuksen virkojen täyttöaste on suomenkielisessä perusopetuksessa suurempi kuin vuonna 2009 (ml. Ilman hakumenettelyä täytetyt virat). Mittari: vakinaisesti täytettyjen erityisoeptuksen virkojen täyttöaste vuonna 2011 verrattuna vuoden 2009 tasoon. Erityisopetuksen virat vakinaisissa jauissa saatiin vuonna 2011 täytetyiksi ERLO 34% (15/44) ja ERO 75% (9/12) sekä vuonna 2009 ERLO 15% (7/48) sekä ERO 57% (4/7). Ilman hakumenettelyä keväällä 2009 täytettiin ERLO 18 virkaa ja ERO 10 virkaa. Vuonna 2011 ilman hakua ei pääsääntöisesti enää täytetty.
4 ( 12 ) 2.1 Suomenkielinen perusopetus ja lukiokoulutus Lukiokoulutus Toisen asteen koulutuksessa tutkinnon suorittavien määrä nousee ja valmistumisajat Vuonna 2008 lukiokoulutuksen aloittaneista nuorista suoritti 2011 ylioppilastutkinnon 86,1%. nopeutuvat. Vuonna 2008 lukiokoulutuksen aloittaneista nuorista ylioppilastutkinnon suorittaa vuonna 2011 kaupungin suomenkielisissä lukioissa 85% opiskelijoista (noin 1960 opsikelijaa) Henkilöstö Ylioppilaskirjoitusten pakollisten aineiden arvosanojen keskimääräinen pistemäärä on vähintään maan keskitasoa. Kelpoisten opettajien osuus opettajista (ml. Sijaiset) on suomenkielisissä lukioissa vähintään 99% Koulupudokkuutta ehkäistään ja koulutuksen loppuunsaattamista turvataan keskeyttämisiä vähentämällä. Lukio-opinnot keskeyttää enintään 4,1% opiskelijoista (negatiivisesti keskeyttäneitä arviolta 1%) Opiskelijoiden osallisuus monipuolistuu ja vahvistuu. Vuoden 2009 tasoon verrattuna oppilaitosten eri työryhmiin osallistuneiden opiskelija-edustajien määrä on kasvanut. Keskimäärinen pistemäärä oli 4,3 valtakunnallisen keskiarvon ollessa 4,2. 98 % Negatiivisen keskeyttämisen osalta tavoite toteutui (0,9%). Kokonaiskeskeyttäminen oli 5,9% sisältäen lukiosta toiseen tai ammatilliseen oppilaitokseen siirtymiset sekä toiselle paikkakunnalle opiskelemaan muutot. Jokaisessa lukiossa opiskelijoita osallistuu lukioiden työryhmiin ja tiimeihin.
5 ( 12 ) 2.2 Ruotsinkielinen perusopetus ja lukiokoulutus Esi- ja perusopetus Oppimistulokset ovat hyviä. Peruskoulun päättötodistuksen saa 100% kaupungin ruotsinkielisissä kouluissa opiskelevista 99,5 % sai päättötodistuksen (2 oppilasta jäi ilman). oppivelvollisuusikäisistä. Oman lähikoulun valitsevien peruskoululaisten osuus kasvaa. Peruskoulun 1. luokkalaisista Ei toteudu peruskoulun 1. luokkalaisten osalta (72 %). Toteutuu 6. luokkalaisten osalta (86 %). yleisopetukseen tulijoista ruotsinkielisissä peruskouluissa 80% valitsee oman oppilaaksiottoalueen koulun. 6.luokkalaisista yleisopetuksen oppilaista 70% valitsee oman oppilaaksiottoalueen lähikoulun. Omalta oppilaaksiottoalueelta soveltuvuuskokeella valitut lasketaan ao. lukuun. Oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointi ja Sama kuin vuonna 2010. turvallisuus paranee. Vuosiluokkien 1-6 peruskoulujen hyvinvointiprofiilin (www2.edu.fi/hyvinvointiprofiili) tulokset paranevat vuoden 2010 tuloksiin verrattuna. Henkilöstö Kelpoisten opettajien osuus opettajista (ml. Sijaiset) on ruotsinkielisessä perusopetuksessa vähintään 75% 74 % (ml. Erityisopetus) Perusopetuksen oppimistulokset ovat vähintään kansallista keskitasoa. Tavoitteen toteutumista mitataan kansallisten kokeiden tuloksilla, mikäli vuonna 2011 julkaistaan tuloksia. Oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuus monipuolistuu ja vahvistuu. Kaikissa kouluissa oppilaat osallistuvat aktiivisesti koulun toimintaan ja vaikuttavat koulun arkeen. Matematiikan tulokset yli keskitason Maantiedon tulokset keskitasolla Biologian tulokset alle keskitason Jokaisessa koulussa toimii oppilaskunnan hallitus. Oppilaat vaikuttavat Ruutijärjestelmän kautta, esim. Ylipormestarin oppilaskuntapäivät.
6 ( 12 ) Oppilaiden vuorovaikutustaidot paranevat. Kaikissa kouluissa on käytössä jokin ohjelma, joka edistää vuorovaikutusta esim. Askeleittain, Friends, KiVa koulu, vertaissovittelu Kaikissa yksiköissä on käytössä joku vuorovaikutusta edistävä ohjelma. 2.2 Ruotsinkielinen perusopetus ja lukiokoulutus Lukiokoulutus Toisen asteen koulutuksessa tutkinnon suorittavien määrä nousee ja valmistumisajat nopeutuvat. Vuonna 2008 lukiokoulutuksen aloittaneista nuorista ylioppilastutkinnon suorittaa vuonna 2011 kaupungin ruotsinkielisissä lukioissa 92% opsikelijoista (noin 360 opiskelijaa) Oppimistulokset ovat hyviä. Ylioppilastodistuksen arvosanojen keskimääräinen pistemäärä on vähintään maan keskitasoa Toteutui. Prosentti oli 92% Arvosanojen keskiarvo oli ruotsinkielisissä lukioissa 4,7 maan keskiarvon ollessa 4,2. Kelpoisten opettajien osuus opettajista (ml. Sijaiset) on ruotsinkielisissä lukioissa vähintään 90% 95 %
7 ( 12 ) 2.3 Ammatillinen koulutus Koulupudokkuutta ehkäistään ja koulutuksen loppuunsaattamista turvataan keskeyttämisiä vähentämällä. Lukio-opinnot keskeyttää enintään 3% opiskelijoista. Opiskelijoiden osallisuus monipuolistuu ja vahvistuu. Kaikissa lukioissa opiskelijat osallistuvat aktiivisesti lukion toimintaan ja vaikuttavat lukion arkeen. Toisen asteen koulutuksessa tutkinnon suorittavien opiskelijoiden määrä nousee ja valmistumisajat nopeutuvat. Vuonna 2008 ammatillisen peruskoulutuksen aloittaneista opiskelijoista 55% (noin 1570 opiskelijaa) suorittaa tutkinnon viimeistään vuonna 2011 Ammatillisen koulutuksen tarjonta laajenee ja monipuolistuu ja koulutuspaikkojen määrän lisääntymisen aiheuttamiin tilatarpeisiin on varauduttu. Mittari: ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkojen määrä. 1,00 % Jokaisessa lukioissa toimii oppilaskunnan hallitus. Oppilaat vaikuttavat Ruutijärjestelmän kautta, esim. Ylipormestarin oppilaskuntapäivät. Vuonna 2008 aloittaneesta 2 858 opiskelijasta 1 380 eli 48,3 % suoritti tutkinnon vuoden 2011 loppuun mennessä. Ammatillisen peruskoulutuksen kokonaisopiskelijamäärä oli 7 327 kasvaen yli 300 opiskelijalla eli neljällä prosentilla vuodesta 2010. Henkilöstö Kelpoisten opettajien osuus opettajista (ml. Sijaiset) on ammatillisessa koulutuksessa vähintään 88% Koulupudokkuutta ehkäistään ja koulutuksen loppuunsaattamista turvataan keskeyttämisiä vähentämällä. Ammatilliset opinnot keskeyttää enintään 16% opiskelijoista (negatiivisesti keskeyttäneitä arviolta 12%) Opiskelijoiden osallisuus monipuolistuu ja vahvistuu.ammatillisille oppilaitoksille on kehitetty vertaissovittelumalli. Kelpoisten opettajien osuus oli 82% vuonna 2011. Keskeyttäneitä oli yhteensä 18,2%. Negatiivisesti keskeyttäneitä oli 13.8%. Kaikissa ammatillisisssa oppialaitoksissa on käytössä vertaissovittelumalli.
8 ( 12 ) Aikuisille maahanmuuttajille on oppimispolku, jossa ammatillinen koulutus ja suomi toisena kielenä-koulutus yhdistyvät. Pilottiryhmissä on aloittanut opiskelun yhteensä vähintään 40 maahanmuuttajaa. Oppisopimuskoulutus Tutkintotavoitteisessa oppisopimuskoulutuksessa vuonna 2010 opintonsa päättäneistä opiskelijoista on suorittanut vuoden 2011 loppuun mennessä näyttötutkinnon ammatillisen peruskoulutuksen osalta vähintää 76% (noin 350 opiskelijaa) ja ammatillisen lisäkoulutuksen osalta vähintään 75% (noin 870 opiskelijaa). Opiskelun aloitti 60 opiskelijaa. peruskoulutus: 411 opiskelijaa 82,4 % ja lisäkoulutus: 1001 opiskelijaa 84 % Työpajat Koulupudokkuutta ehkäistään ja koulutuksen loppuunsaattamista turvataan keskeyttämisiä vähentämällä. Oppisopimusten purkujen osuus on enintään 8% vuoden aikana voimassa olleista sopimuksista. Yrittäjien oppisopimusten määrä lisääntyy. Keskimäärin (vähintään) 200 yrittäjää osallistuu oppisopimuskoulutukseen vuoden aikana. Oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointi ja turvallisuus paranee. Pajatoiminnan aloittaneista nuorista alle 20% on työttöminä pajajakson päättymistä seuraavan valtionapuperustaisen koulutuksen laskentapäivänä. vuonna 2011 oppisopimuksia purkautui 6,9 % vuoden 2011 laskentapäivien keskiarvosta laskettuna, yrittäjiä oli keskimäärin 129 Pajatoiminnan aloittaneista työttämänä pajajakson päättymista seuraavan valtionapuperustaisen koulutuksen laskentapäivänä 17 % (TE-toimiston Ura-tietojärjestelmän mukaan).
9 ( 12 ) Aikuiskoulutus Aikuisille maahanmuuttajille, joilla on omasta maastaan koulutus- ja/tai työkokemusta, tarjotaan yleisten kielitutkintojen 1-4 tasojen mukaista suomi toisena kielenä koulutusta aikuislukioissa. Aloittaneista opiskelijoista vähintää 65% läpäisee opiskelemansa tasoisen kurssin vaatimukset. Tietoja ei ole vielä saatavilla. Kurssit alkoivat syksyllä 2011 ja ensimmäiset päättyvät huhti-toukokuussa 2012. 2.4 Tietotekniikka- ja kiinteistöpalvelujen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Ympäristö Kokonaisenergiankulutus vähenee vuonna 2011 yhteensä 2% vuoden 2010 tasosta kouluissa, oppilaitoksissa ja opetusviraston hallinnossa ja sitovat energiansäästötavoitteet vuosille 2012-2013 on tarkennettu. Kokonaisenergiankulutus kouluissa, oppilaitoksissa ja opetusviraston hallinnossa vähenee yhteensä 2% vuoden 2010 tasosta. Jätteistä aiheutuva koulujen ja oppilaitosten ympäristökuorma vähenee 10% vuoden 2010 tasosta. Sekajätteiden määrä vähenee vuoden 2010 tasosta ja jätekustannukset ovat vähentyneet 10% vuoden 2010 tasosta. Koulutilojen ilta- ja vapaa-ajankäytön saavutettavuus paranee. Ilta- ja vapaa-ajan käyttötuntien määrä kasvaa verrattuna vuoteen 2010. Sähköisten palvelujen määrä huoltajille sekä oppilaille / opiskelijoille kasvaa. Sähköinen ilmoittautuminen iltapäivätoimintaan, S2- ilmoittautuminen aikuisille, oppisopimuksen sähköinen ilmoittautuminen sekä avustusten sähköinen käsittelyjärjestelmä on otettu käyttöön. Tavoite saavutettiin ja tarkistettavana vielä olevan laskelman perusteella tavoite on hieman ylittynyt. Tavoite on osittain saavutettu; 43/138 koulua (31%) saavutti tavoitteen. Kokonaisjätemäärien vertailua ei voitu tehdä, koska lähtötiedot puuttuvat osasta kouluja. Opetuslautakunnan päättämä maksuton koulu- ja oppilaitostilojen iltapäiväkäyttö alkoi 1.1.2011 lukien, sekä koulujen perusparannukset vähensivät ilta- ja vapaa-ajan käyttötunteja kouluissa. Ip-toimintaan ilmoittautuminen liitetty osaksi Optiohanketta. S2-ilmoittautuminen toteutettiin. Oppisopimuksen sähköisen ilmoittautumisen järjestelmä hankittiin ja käyttöönotto siirtyi vuoden 2012 alkuun. Avustusten sähköinen käsittely siirretty osaksi Optiohanketta.
10 ( 12 ) Koulujen ja oppilaitosten sisäilman laatu paranee. Investointiohjelmassa vuosille 2012-2016 on priorisoitu opetusviraston esittämät sisäilman laatua parantavat hankkeet. Oppilaiden ja opiskelijoiden liikuntamahdollisuudet lisääntyvät. Investointiohjelmassa vuosille 2012 2016 on vähintään 1 koulupihan perusparannus/ vuosi erillisenä hankkeena. Laajojen perusparannushankkeiden hankesuunnitelmiin on sisällytetty pihan perusparannus, joissa on otettu huomioon toimenpiteet, joilla liikuntamahdollisuudet lisääntyvät. Tarveselvityksessä on otettu huomioon liikuntamahdollisuuksien lisääminen. Tilakeskukselle on ehdotettu avustuksen hakemista lähiörahastosta. Opetuslautakunta on esittänyt investointiohjelmaan sisäilmatyöryhmän priorisoimat sisäilmahankkeet. Oppilaiden ja opiskelijoiden liikuntamahdollisuudet lisääntyivät. Investointiohjelmassa vuosille 2012 2016 on vähintään 1 koulupihan perusparannus/ vuosi erillisenä hankkeena. Vuonna 2011 erillishankkeena toteutui Pukinmäen peruskoulun piha. Laajojen perusparannushankkeiden hankesuunnitelmiin on sisällytetty tavoitteen mukaisesti pihan perusparannus, joissa on otettu huomioon toimenpiteet, joilla liikuntamahdollisuudet lisääntyvät. Vuonna 2011 oli vireillä useita vaiheistettuja peruskorjaushankkeita, joissa on myös pihan perusparannus. Näiden hankkeiden pihojen perusparannus ei valmistunut vielä vuonna 2011 eli laajojen perusparannushankkeiden pihojen peruskorjauksia ei toteutunut vuonna 2011. Tarveselvityksessä on otettu huomioon liikuntamahdollisuuksien lisääminen. Tila-keskukselle on ehdotettu avustuksen hakemista lähiörahastosta. 2.5 Hallinto Hallinnon palvelukyky paranee: Osastojen palvelukykykyselyn tulokset paranevat vuoden 2010 tasosta asteikolla 1-5 vähintään 0,2 yksikköä. Koulujen ja oppilaitosten kehysbudjetointi laajenee. Kehysbudjetoinnissa olevien koulujen määrä kasvaa vuoteen 2010 verrattuna. Hallinnon palvelukyky ei parantunut vuodesta 2010 vuoteen 2011 kuten tavoite oli. Palvelun laatutekijöidenkeskiarvo koko virastohallinnossa oli v. 2011oli 3,49 kun v. 2010 se oli 3,52 elikkä laatu huononi jonkin verran. Tavoite ei siten toteutunut. Rehtoreiden toimivaltaa laajennettiin siten, että koulujen johtokuntien päätöksillä oli mahdollisuus siirtää määrärahoja eri menolajien välillä ja siten poikkeamaan laskennallisesta tuntikehyksestä.
11 ( 12 ) Hallinto tehostuu sähköisten järjestelmien avulla. Kohdassa 2.5.2.2. luetellut järjestelmät on otettu käyttöön. 3. Korvaukset ja avustukset muiden tuottamiin palveluihin Vuoden 2011 tulosbudjetin kohdan 2.5.2.2. mukaisesti Helmi ja Ahjo otettiin käyttöön vuoden 2011 aikana. Laske taloushallintojärjestelmä otettiin tuotantokäyttöön viimeisenä 30.12.2011. 4. Työllisyyden hoitaminen
12 ( 12 ) Koulupudokkuutta ehkäistään ja koulutuksen loppuunsaattamista turvataan keskeyttämisiä vähentämällä. Nuorten työpajoilla aloittaneista nuorista negatiivisesti keskeyttää pajajakson enintään 25%. Nuorten työpajoilla aloittaneista nuorista 27 % keskeytti pajajaksonsa. Metallica-paja jouduttiin sulkemaan syyskuussa 2011, koska työsuojelu- ja työterveysasiantuntijat totesivat pajan toimitilat opetuskäyttöön soveltumattomiksi. Nuoret pyrittiin sijoittamaan kesken pajajakson. Keskeytyksiä tuli kuitenkin keskimääräistä enemmän (41 %).