OPISKELIJAN OPAS ERITYISOPETUKSEN TEHTÄVIIN AMMATILLISIA VALMIUKSIA ANTAVAT OPINNOT 2017 2018 KASVATUSTIETEIDEN LAITOS ERITYISPEDAGOGIIKKA
Sisältö ERITYISOPETUKSEN TEHTÄVIIN AMMATILLISIA VALMIUKSIA ANTAVAT OPINNOT (60 OP) TAVOITTEENA ERITYISOPETTAJAN KELPOISUUS.... 3 Erityisopettajakoulutukseen haku ja valintamenettely.................4 Erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus.........................4 OPINTOJEN TOTEUTUS..............................6 Alkuperäisten todistusten näyttäminen..............................6 Opintojen aikataulu...............................................7 Aiempien opintojen hyväksilukeminen..............................8 Opintojaksot, osaamistavoitteet ja opintojen arviointi.................10 MIELEKÄS OPPIMINEN LÄHIOPETUKSESSA....... 13 Kotiryhmä ja yhteistoiminnallinen oppiminen......................14 Luento-opetus...................................................14 Demonstraatiot ja seminaarit......................................15 ITSENÄINEN OPISKELU JA KIRJALLISET TYÖT...... 15 Lukemisesta ajattelun ja suunnittelun kautta kirjoittamiseen..........15 Tieteellinen kirjoittaminen........................................17 Oppimistehtävä.................................................19 Oppimistehtävän rakenne........................................21 Tentit..........................................................22 OPETUSHARJOITTELU - TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN 23 Harjoitteluraportti...............................................24 Harjoittelua koskevat sopimukset ja ohjeet..........................25 Tallenteen ohjeistus..............................................26 Harjoittelun arviointi.............................................26 Harjoittelutodistus...............................................27 YHTEYSTIETOJA................................... 28 ERILLISET ERITYISOPETUKSEN TEHTÄVIIN AMMATILLISIA VALMIUKSIA ANTAVAT OPINNOT (ERILLISET ERITYISOPETTAJAN OPINNOT) (40 OP). 29 MUISTIINPANOJA:..................................42 HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA... 43
3 ERITYISOPETUKSEN TEHTÄVIIN AMMATILLISIA VALMIUKSIA ANTAVAT OPINNOT (60 OP) TAVOITTEENA ERITYISOPETTAJAN KELPOISUUS Tervetuloa opiskelemaan erityispedagogiikkaa ja erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavia opintoja! Erityispedagogiikka on soveltava tieteenala, jonka toimintamallien teoreettinen perusta pohjautuu keskeisesti lähitieteisiin (esim. kasvatus-, yhteiskunta- ja lääketieteisiin, psykologiaan sekä logopediaan). Erityispedagogiikassa tavoitteena on kouluttaa erityisopettajia, jotka toimivat kasvatus- ja opetustilanteissa tarkoituksenmukaisesti, perustellusti, eri näkökulmat huomioiden sekä pyrkivät toiminnassaan toisen ihmisen yksilöllisyyden ja ihmisyyden kunnioittamiseen. Koulutuksessa tuetaan opiskelijoiden kasvua ihmisten tasavertaiseen kohtaamiseen ja ihmisoikeuksien toteutumisen edistämiseen sekä tarkastellaan kasvatusta osana yhteiskunnallista vaikuttamista. Opetussuunnitelmassa erityispedagogiikalle keskeisten rajapintatieteenalojen tuottamaa tutkimus- ja teoriatietoa yhdistetään sekä erilaisia tieteellisiä lähestymistapoja käsitellään monipuolisesti painottaen kuitenkin kasvatus- ja opetustyössä käyttökelpoisia sovelluksia. Nämä sisällöt sekä harjoitteluista saadut kokemukset kehittävät opiskelijoiden valmiuksia monialaiseen yhteistyöhön perheiden, työyhteisön eri jäsenten ja muiden sidosryhmien kanssa. Erityispedagogiikan oppiaineen tehtävänä on vastata erityisopettajien ja erityiskasvatuksen asiantuntijoiden koulutuksesta sekä erityispedagogisesta tutkimuksesta ja tutkijankoulutuksesta. Tutkimuksen ja koulutuksen tavoitteena on oppimista tukemalla ehkäistä lapsen, nuoren ja aikuisen syrjäytymistä sekä edistää hänen liittymistään yhteisöön sen täysivaltaisena jäsenenä. Yksilöllisten kehitysresurssien mukaista kasvua pyritään tukemaan inklusiivisen kasvatuksen periaatteiden mukaisesti erilaisin kasvatuksellisin ja opetuksellisin keinoin, sopivin apuvälinein ja/tai oppimisympäristöä muuttamalla. Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksen vahvuusalueiksi on nimetty:
4 Oppimisen, opettamisen ja ohjauksen prosessit Ammatti-identiteetit, urapolut ja osaaminen työelämän muutoksessa Lasten ja nuorten hyvinvointi, osallisuus ja kasvuympäristöt Oppimisen ja osallistumisen erityiskysymykset Tulevaisuuden koulutus ja yhteiskunnallinen muutos Erityisopettajakoulutukseen haku ja valintamenettely Erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavien opintojen ammatillisena perustana ovat erityislastentarhanopettajan, erityisluokanopettajan ja erityisopettajan tehtävät. Opiskelijoita valittiin seuraaville erityisopetuksen osa-alueille: alle kouluikäisten ja esiasteen erityisopetus kehitysvammaisten oppilaiden erityisopetus luokkamuotoinen ja osa-aikainen erityisopetus osa-aikainen erityisopetus Opintoihin otettiin lastentarhanopettajan tai luokanopettajan kelpoisuuden antavan tutkinnon tai muun soveltuvan koulutuksen suorittaneita. Sisäänotossa oli varattu kiintiö myös Jyväskylän yliopiston OKL:n opiskelijoille. Kirjallisten hakemusten perusteella (työkokemus, pohjatutkinnot ja lisäopinnot) kutsuttiin osa hakijoista valintakokeeseen (kirjallinen koe ja yksilöhaastattelu), minkä perusteella tehtiin lopullinen opiskelijavalinta. Opintoihin valitut opiskelijat on jaettu viiteen kotiryhmään: Kotiryhmä 1: Riitta Viitalan ryhmä Kotiryhmä 2: Raija Pirttimaan ryhmä Kotiryhmä 3: Helena Sumen ryhmä Kotiryhmä 4: Anja Rantalan ryhmä Kotiryhmä 5: Elina Oksasen ryhmä Erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus Opintojen jälkeen saat todistuksen erityisopetuksen tehtäviin amma-
5 tillisia valmiuksia antavien opintojen suorittamisesta. Kelpoisuuteesi erilaisiin erityisopetuksen tehtäviin vaikuttaa myös taustalla oleva pohjakoulutuksesi ja -tutkintosi. Kelpoisuus antaa erityisopetusta määritellään asetuksessa Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (As n:o 986/1998), jossa sen 8 :ssä todetaan mm. seuraavaa: Perusopetuslain 16 :n 2 momentissa tarkoitettua erityisopetusta (osa-aikainen erityisopetus) on kelpoinen antamaan henkilö: 1) joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai jolla on tässä asetuksessa säädetty kelpoisuus antaa luokanopetusta ja joka on tutkinnon tai kelpoisuuden lisäksi suorittanut erityisopettajan opinnot; tai 2) joka on suorittanut kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 14 :n 1 momentin mukaisen erityisopettajien koulutuksen. Perusopetuslain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua erityisopetusta (muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa) on kelpoinen antamaan henkilö: 1) jolla on tässä asetuksessa säädetty kelpoisuus antaa luokanopetusta ja joka on suorittanut erityisopettajan opinnot; 2) joka on suorittanut kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 14 :n 1 momentin mukaisen erityisopettajien koulutuksen sekä 4 a :ssä tarkoitetut monialaiset opinnot; tai 3) jolla on tämän asetuksen mukaan aineenopettajalta vaadittava kelpoisuus ja joka on suorittanut 4 a :ssä tarkoitetut monialaiset opinnot ja erityisopettajan opinnot. Perusopetuslain 17 :n 1 momentissa tarkoitetuille oppilaille esiopetusta ja kehitysvammaisille oppilaille myös muuta erityisopetusta on kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suorittanut
6 soveltuvan korkeakoulututkinnon ja erityisopettajan opinnot. Esiopetusta perusopetuslain 17 :n 1 momentissa tarkoitetuille oppilaille on kelpoinen antamaan myös henkilö, jolla on 7 :n 2 4 momentissa säädetty esiopetuksen opettajan kelpoisuus ja joka on suorittanut erityisopettajan opinnot. Avustavana opettajana perusopetuslain 17 :n 1 momentissa tarkoitetuille oppilaille annettavassa opetuksessa ja saman lain 25 :n 2 momentissa tarkoitetuille oppilaille annettavassa esiopetuksessa voi toimia myös se, joka on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon. (23.2.2012/105) Aikaisemmin saavutetun kelpoisuuden säilymistä käsitellään Kelpoisuusasetuksen 27 :ssä, eräitä keskeneräisiä opintoja koskevia siirtymäsäännöksiä puolestaan sen 30 :ssä. Alle kouluikäisten ja esiasteen erityisopettajan kelpoisuus määritellään sosiaalihuollon kelpoisuuslaissa (272/2005) ja sitä tarkentavassa valtioneuvoston asetuksessa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (608/2005). Erityislastentarhanopettajien tehtäviin vaadittava erikoistumiskoulutus tai jatkotutkinto on jokin seuraavista: yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (794/2004) 19 :n 1 momentin 3 kohdan mukaiset opinnot; kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen (576/1995) 14 :n 2 momentin mukaiset erityisopettajan opinnot; taikka kasvatustieteellisistä tutkinnoista ja opinnoista annetun asetuksen (530/1978) 35 :n mukaiset erilliset erityisopettajan opinnot. OPINTOJEN TOTEUTUS Alkuperäisten todistusten näyttäminen Uutena opiskelijana sinun tulee syyslukukauden 2017 kuluessa käydä esittämässä alkuperäiset kappaleet niistä todistuksista, jotka ovat olleet opiskelupaikkahakemuksen liitteenä (pohjatutkinnon todistus ja sen liitteet, niiden yliopistollisten opintokokonaisuuksien todistukset tai opintosuoritusotteet, jotka eivät ole sisältyneet edellä mainittuun pohjatutkintoon sekä työtodistukset/palvelutodistukset soveltuvasta työkokemuksta).
7 Todistusten näyttämisen jälkeen suorittamasi erityispedagogiikan perusopinnot/approbatur -opintokokonaisuus viedään Jyväskylän yliopiston opintorekisteriin (mikäli opinnot on suoritettu muualla kuin JY:ssä). Erityispedagogiikan perusopinnot (25 op, joista hyväksiluetaan 20 op) ovat osa erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavia opintoja. Alkuperäisten todistusten näyttäminen on ajoitettu lähiopetusjaksojen yhteyteen. Todistukset esitetään opintosihteeri Tanja Koivuselle (RUUB223.2). Ajankohdasta tiedotetaan myöhemmin. HUOM! OKL:n kiintiössä valittujen opiskelijoiden ei tarvitse näyttää todistuksia. Opintojen aikataulu Koulutus alkaa perjantaina 25.8.2017. Voit suorittaa opinnot työn ohessa lukuun ottamatta lähiopetusjaksoja (9 lähiopetusviikkoa lukuvuodessa) ja ohjattua harjoittelua (5 op). Tavoitteena pidetään opintojen suorittamista toukokuun 2018 loppuun mennessä. Todistuksen lv. 2017 2018 suoritetuista erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavista opinnoista saat aikaisintaan huhti-toukokuussa 2018 viimeisen opintosuorituksen kirjaamisen jälkeen. Erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavissa opinnoissa opinto-oikeus on rajattu kahden vuoden mittaiseksi. Opintojaksot koostuvat erityispedagogiikan oppiaineen opetussuunnitelman opinnoista. Valtaosin opinnot ovat kaikille opiskelijoille samat. Valinnaisuutta on muutamassa opintojaksossa. Opintojaksot sisältävät kontaktiopetusta (luennot, seminaarit, demonstraatiot), itsenäistä työskentelyä ja opetusharjoittelua. Opinnot toteutetaan aikuisen tarpeisiin suunniteltujen joustavien opiskelukäytäntöjen mukaan. Opiskelussa yhdistyvät erilaiset lähi-, etä- ja itseopiskelun muodot. Itsenäinen oppiminen ja opiskelijan vastuu omasta työskentelystä korostuvat. Opintojen aikataulun realistinen suunnittelu on tärkeää. Ennen suunnittelua sinun kannattaa tutustua opetussuunnitelmaan huolella. Varaa aikaa myös useisiin opintojaksoihin sisältyvien kirjallisten tehtävien tekemiseen. Kirjallisten töiden aikataulun suunnittelussa on syytä muistaa, että seuraava lähijakso tuo yleensä aina uusia tehtäviä. Kun kokonaisuus on hahmottunut, mieti opetusharjoittelun sijoittumista omaan opiskeluaikatauluusi. Muista, että olet itse vastuus-
8 sa opiskelusi edistymisestä. Lähiopetusjaksojen aikataulu: Syyslukukausi 2017 Kevätlukukausi 2018 Vko 37 11.09. 15.09. Vko 3 15.01. 19.01. Vko 38 18.09. 22.09. Vko 6 05.02. 09.02. Vko 41 09.10. 13.10. Vko 12 19.03. 23.03. Vko 47 20.11. 24.11. Vko 17 23.04. 27.04. Vko 48 27.12. 01.12. Erityispedagogiikan oppiaineen tenttipäivät ovat lähiopetusjaksojen yhteydessä. Tuolloin sinulla on mahdollisuus tenttiä mm. erilaisia opetussuunnitelmaan sisältyviä teoksia tai opintojaksoja. Tenttipäivät ovat: ma 27.11.2017 klo 12.00 16.00 ma 15.01.2018 klo 12.00 16.00 ma 19.03.2018 klo 12.00 16.00 ma 23.04.2018 klo 12.00 16.00 + rästitentti (tarvittaessa) ma 28.5.2018 klo 12.00 16.00 Tentteihin ilmoittaudutaan Korpissa viimeistään viikkoa ennen tenttipäivää. Muista tarkistaa Korpista, milloin mitäkin opintojaksoa voi tenttiä. Tenttitilaisuudessa sinun on valmistauduttava todistamaan henkilöllisyytesi. Aiempien opintojen hyväksilukeminen Erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot ovat kokonaislaajuudeltaan 60 op. Erityispedagogiikan perusopinnot tehneille koulutuksessa suoritettavat opinnot ovat 40 op:n laajuiset eli heille luetaan hyväksi 20 opintopistettä. Muilta osin aikaisempien opintojen hyväksi lukeminen on vähäistä. HUOM! Erityispedagogiikan perusopinnoissa suoritetuilla teoksilla ei voi hakea hyväksi lukua erillisiin erityisopettajan opintojen opetussuunnitelman mukaiseen kirjallisuuteen. Mikäli opiskelija on suorittanut erityispedagogiikan aineopin-
9 noissa (2014 2017) opintojakson ERIA227 Monikanavainen vuorovaikutus ja viestintä myönnetään osakorvaavuus opintojaksoon ERIA1100 Esteettömät oppimis ja vuorovaikutusympäristöt (5 op). Mikäli opiskelija on suorittanut opintojakson ERIA261 Metakognitiviiset taidot ja oppimisstrategiat luetaan hyväksi 3 op valinnaisista opinnoista. Mikäli opiskelija on suorittanut opintojakson ERIA290 Inklusiivinen opetus, luetaan hyväksi 3 op valinnaisista opinnoista. Mikäli opiskelija on suorittanut opintojakson ERIA291 Lukivaikeudet ja lukiopetus, luetaan hyväksi 3 op valinnaisista opinnoista. Tarvittaessa opiskelija voi lukukuoden 2017-2018 aikana täydentää EOK-opintojen valinnaiset opinnot (10 op) suorittamalla erikseen ilmoitettavan, täydentävän artikkeli-/kirjallisuuspaketin, tai kurssin ERIA299 Ajankohtaista tieteessä ja pedagogiikassa. Jos haluat anoa hyväksilukua, lähetä sähköinen hyväksilukemisanomus, joka löytyy verkkosivuiltamme osoitteesta https://www. jyu.fi/edupsy/fi/laitokset/eri/eok/lomakk Jyväskylän avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojaksojen hyväksiluvun osalta ole ensin yhteydessä koulutussuunnitelija Maija Airioon (puh. 040 805 4560 tai maija.airio@jyu.fi). HUOM! Mikäli et ole suorittanut opetushallinnon opintoja aiemmissa opinnoissasi, sinun tulee suorittaa ne saadaksesi peruskoulun opettajan kelpoisuuden. Opintojakso löytyy korpista koodilla KTK0006 Opetushallinnon opinnot (1 op). Suoritustavat ja aikataulu löytyvät kasvatustieteiden tiedekunnan www-sivuilta ja korpista. Kurssiin kuuluun luentoja (joko livenä tai niitä voi seurata tallenteena) ja oppimistehtävien tekeminen. Jos olet suorittanut opettajan pedagogiset opinnot tai luokanopettajan koulutusohjelman, opetushallinnon opinnot ovat todennäköisesti kuuluneet aiemmin suorittamiisi opintoihin. Tarkista aiemmista opinnoistasi, oletko ko. opinnot suorittanut. Jos olet epävarma (esim. opintojesi suorittamisesta on kulunut jo jonkin aikaa), voit halutessasi selvittää tiedekunnan opintopäällikkö Riitta Kesoselta (riitta.e.kesonen@ jyu.fi), vastaavatko suorittamasi opinnot ko.opintoja. Jos suorittamistasi opinnoista on jo pitkä aika, suosittelemme nyt KTK0006 (1 op) kurssin suorittamista.
10 Opintojaksot, osaamistavoitteet ja opintojen arviointi Yksittäisten opintojaksojen laajuus on 5 opintopistettä. Opinnoissa on runsaasti opintojaksoja, jotka edellyttävät sinulta itsenäistä työskentelyä luentojen ja erilaisten lähdemateriaalien pohjalta. Opintojen käytännön toteutuksessa seurataan Jyväskylän yliopiston tutkintosääntöä (https://www.jyu.fi/opiskelu/tutkintosaanto). Jokaisella opintojaksolla on opetussuunnitelmassa kuvatut osaamistavoitteet ja näiden tavoitteiden suuntaista osaamistasi kurssin päätyttyä arvioidaan asteikoilla hyväksytty hylätty tai 0 5. Numeerisen arvioinnin rinnalla saatetaan käyttää erilaisia ryhmä- tai yksilökohtaisia sanallisia palautteita. Jyväskylän yliopiston tutkintosäännön mukaan kuulustelujen ja niihin verrattavien opintosuoritusten tulokset on julkistettava kahden viikon kuluessa suorituksesta tai siitä määräajasta, johon mennessä essee, luentopäiväkirja tai muu vastaava kirjallinen suoritus on tullut jättää tarkastajalle. Noudata siis annettuja palautuspäivämääriä ja anna opettajalle tuo tehtävien tarkastusaika!! Opintosuoritusten tulee olla rekisterissä viimeistään viikon kuluttua tulosten julkistamisesta. Opintojaksojen suorittaminen edellyttää ehdotonta läsnäoloa lähiopetusjaksoilla. Lähes kaikki opintojaksot sisältävät lähiopetusta. Lähiopetuksen vahvuus on, että opiskelijana voit hyödyntää alan asiantuntijan tietoja ja opintoryhmässä tapahtuvaa vuorovaikutusta omassa oppimisessasi. Opintojen alussa saat tarvittaessa osa-alueesi vastuulehtorilta tukea henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tekemiseen (esim. harjoittelun ajoittuminen). Erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavien opintojen opetussuunnitelma on liitteenä 1. Henkilökohtainen opintojen seurantalomake on oppaan lopussa (liite 2). Voit tulostaa lomakkeen erityispedagogiikan verkkosivuilta: https://www.jyu.fi/edupsy/fi/laitokset/eri/eok/opiskelu/monimuoto Kun saat yksittäisen opintojakson valmiiksi, se kirjataan opintosuoritusrekisteriin. Mikäli opintojakso koostuu useammista pienemmistä jaksoista, nämä osasuoritukset viedään Korppiin odottamaan kokonaisuuden valmistumista. Opintosuoritusrekisterissä näkyvät vain valmiit opintojaksot. Seuraa suoritustesi valmistumista ja opintosuoritusrekisteriäsi. Pääset tarkastelemaan omaa opintosuoritusotettasi Korpissa valitsemalla vasemman reunan puusta Opinnot - Opintosuoritusote. Opintosuoritusote ei päivity samantien kun suoritus kirjataan opintorekisteriin vaan päivittymisessä on noin vuorokauden viive.
11 Opiskeluun liittyvää tietoa löydät paljon erityispedagogiikan oppiaineen verkkosivuilta: https://www.jyu.fi/edupsy/fi/laitokset/ eri sekä https://opiskelu.jyu.fi/fi/ Käyttäjätunnus Opintoja varten tarvitset käyttöösi Jyväskylän yliopiston tietoverkon käyttäjätunnuksen. Käyttäjätunnus kannattaa aktivoida ennen opintojen alkamista. Tarvitset käyttäjätunnustasi heti opintojen alkuvaiheessa. Käyttäjätunnuksen aktivoinnin edellytys on, että olet vastaanottanut opiskelupaikan ja ilmoittautunut ajoissa määräaikaan mennessä sekä että tietosi löytyvät Jyväskylän yliopiston opiskelijarekisteristä. Mikäli aktivointi verkkopankin kautta ei onnistu, ei tietojasi ole rekisteröity vielä. IT-palvelut suosittelee tunnuksen aktivoimista verkkopankkitunnuksin. Tietoturvasyistä käyttäjätunnuksia/salasanoja ei toimiteta sähköpostitse tai puhelimitse. Tunnuksen voi noutaa monella tavalla: 1. Tunnus on mahdollista noutaa verkkopankkitunnuksilla osoitteessa https://salasana.jyu.fi/pankkitunnistus 2. Kotiryhmän vetäjät jakavat tunnukset opiskelun alkaessa 3. Tunnuksen voi noutaa myös IT-palveluiden palvelupisteiltä. Huomioithan, että syyslukukauden alussa voit joutua jonottamaan. Muista myös ottaa henkilöllisyystodistus mukaasi. Korppi Korppi on monipuolinen opintotietojärjestelmä, joka tarjoaa tietoa ja työvälineitä opettajille ja opiskelijoille. Järjestelmän löydät osoitteesta ht t ps://korppi.jyu.fi. Korpissa on mm. opintojaksojen kurssikuvaukset sekä kurssien luento- ja harjoitusajat sekä paikat. Korpin tärkeimmät toiminnot ovat kursseille ja tentteihin ilmoittautuminen sekä opintosuoritusten seuraaminen. Järjestelmän käyttöä varten tarvitset käyttäjätunnuksen ja salasanan. Kirjaudu Korppiin Jyväskylän yliopiston verkkoon saamillasi käyttäjätunnuksilla. Aiemmin korppia käyttäneille Korppi ei anna luoda tuplatunnusta. Jos olet unohtanut tunnuksesi tai salasanasi, löydät lisätietoja korpin kirjautumissivun Unohditkolinkistä tai FAQ:sta. Jyväskylän yliopiston IT-palveluiden verkkosivuilta löydät myös lisäohjeita Korpista: https://www.jyu.fi/itp/ohjeet.
12 Kursseille ja tentteihin ilmoittautuminen Erityispedagogiikan kursseille osallistuminen edellyttää ilmoittautumista kyseiselle kurssille Korpin kautta osoitteessa ht t ps://kor ppi. jyu.fi. Osoitteeseen on myös linkki laitoksen www-sivuilla. HUOM! Ilmoittautuminen koulutuksen kursseille alkaa ma 28.8.2017 klo 8.00. Valinnaisille opintojaksoille ilmoittautuminen tulee lisäksi myös vahvistaa. Opiskelijalle lähetetään kurssi-ilmoittautumisen vahvistuspyyntö viikkoa ennen valinnaisen kurssin ilmoittautumisajan päättymistä. Opiskelijalla on viikko aikaa vahvistaa ilmoittautumisensa. Mikäli ilmoittautumista ei vahvisteta, poistetaan opiskelija vahvistamisajan päättymisen jälkeen kurssilta. Muistathan myös muiden opintojaksojen kohdalla perua ilmoittautumisesi hyvissä ajoin, mikäli et osallistukaan kurssille! Koppa Koppa (https://webapps.jyu.fi/koppa) on opetus- ja kurssimateriaalin julkaisupaikka. Se on jaettu karkeasti ottaen kahteen osaan: avoimiin oppimateriaaleihin (pääsee tutustumaan ilman kirjautumista) sekä korpin yhteydessä oleviin kurssisivuihin. Jälkimmäisille sivuille pääsevät kurssille osallistuvat opiskelijat ja opettajat yliopiston tunnuksella ja salasanalla. Optima Opintojen ajan käytössäsi on myös Optima (https://optima.cc.jyu.fi/). Optima toimii erilaisten aineistojen ja informaation jakamispaikkana ja oppimistehtävien palautusympäristönä. Halutessanne voitte oman ryhmänne kanssa rakentaa Optimaan erilaisia vertaispalaute- tai keskusteluympäristöjä yms. Peda.net Osa opettajista käyttää Peda.net palvelua. Peda.net on oppijalähtöinen verkko-oppimisympäristö ja pedagogisesti suunniteltu palvelu, joka tarjoaa kouluille, yhteisöille ja organisaatioille mahdollisuuden yhteisölliseen tekemiseen ja sisältöjen jakamiseen. (https://peda.net )
13 Sähköpostilista ja listalle liittyminen Erityisopettajan tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavia opintoja suorittavilla opiskelijoilla on oma yhteinen sähköpostilista eok@ lists.jyu.fi yleistä infoa varten. Tiedonkulun kannalta on erittäin tärkeää, että liityt listalle. Sähköpostilistan kautta tiedotetaan esimerkiksi viime hetken muutoksista lukujärjestyksessä ym. ajankohtaisista opiskeluun liittyvistä asioista. Liity listalle mahdollisimman pian osoitteessa http://lists.jyu.fi/mailman/listinfo/eok Sähköpostilistoihin liittyviä ohjeita löydät osoitteesta: https:// www.jyu.fi/thk/ohjeet/tutoriaalit/postilistat Kirjaston yleiset koulutukset Yliopiston kirjasto järjestää erilaisia avoimia koulutuksia (esim. Tiedonhankinnan perusteet- verkkokurssi, Miten käytät JYKDOK-käyttöliittymää? Miten löydät painetut aineistot ja verkkoaineistot?) Tutustu avoimiin koulutuksiin Jyväskylän yliopiston kirjaston nettisivulta https://kirjasto.jyu.fi/tiedonhaku/koulutuskalenteri. Tiedonhausta saat myös lisätietoa kirjaston sivuilta (https://kirjasto. jyu.fi/tiedonhaku). Valmistuminen Kun kaikki opintokokonaisuuteen kuuluvat suorituksesi näkyvät opintosuoritusrekisterissä, pyydä todistus nettilomakkeella. Nettilomake löytyy erityispedagogiikan oppiaineen verkkosivuilta https://www. jyu.fi/edupsy/fi/laitokset/eri/eok/opiskelu kohdasta Lomakkeita. Todistuksen saat muutaman viikon kuluessa todistuksen pyytämisestä ja se lähetetään sinulle postitse. Todistus päivätään päivälle, jolloin viimeinen suoritus on kirjattu rekisteriin. Opintokokonaisuus arvioidaan asteikolla: erinomainen - kiitettävä- hyvä- tyydyttävä- välttävä. Huom. OKL:n tutkinto-opiskelijoiden ei tarvitse pyytää erikseen todistusta erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavista opinnoista silloin, kun opinnot tulevat sisältymään KM-tutkintoon. MIELEKÄS OPPIMINEN LÄHIOPETUKSESSA Lähiopetusjaksojen painopisteenä on oppimisprosessin tukeminen.
14 Tarkoituksena on aktivoida opetustilanteessa myös aikaisemmat tietosi ja taitosi. Oppiessaan oppija konstruoi, rakentaa kuvaa ulkoisesta maailmasta ja etsii selityksiä ja ymmärrystä sen eri ilmiöille. Oppija tulkitsee ja valikoi opittavaa ainesta aikaisempien tietojensa, uskomustensa ja käsitystensä pohjalta. Tärkeintä ei ole, mitä ulkoisesti opit, vaan mitä mielessäsi tapahtuu. Olennaista on aktiivinen sisäinen työskentely ja merkityksellisten kokonaisuuksien rakentaminen. Opetuksen tehtävänä on käynnistää tämä aktiivinen sisäinen työskentely sekä ohjata sitä. Kotiryhmä ja yhteistoiminnallinen oppiminen Opintojen ajan kuulut pienryhmään (ks. sivu 3). Parhaimmillaan ryhmä toimii oppimisesi tukena. Ryhmässä työstetään yhdessä erilaisia ammatillisia teemoja. Voit jakaa ajatuksiasi, esittää mieltäsi askarruttavia kysymyksiä, osallistua yhteiseen keskusteluun sekä jakaa omaa ammatillista asiantuntijuuttasi myös muille. Jokainen osallistuja tuo oman panoksensa ryhmän työskentelyyn. Yhteistoiminnallisen oppimisen periaatteiden mukaisesti jokainen opiskelija sitoutuu ryhmään vastuullisesti; hän ei ole pelkkä kuuntelija tai yksinäinen oppija. Opettajan rooli on tukea ryhmien oppimista omalla asiantuntemuksellaan. Tärkeää on, että opiskelija oppii löytämään ja etsimään vastauksia myös itse. Luento-opetus Lähiopetusjaksot sisältävät paljon luento-opetusta. Perinteisesti luento-opetuksella on tarkoitettu opetusta, jossa opettaja puhuu ja opiskelijat kuuntelevat. Luennointi on yleisesti ottaen taloudellinen ja suhteellisen tehokas opetusmenetelmä. Usein luento-opetus on leimattu passivoivaksi sillä perusteella, että opiskelijoissa ei näy paljon ulkoista aktiivisuutta. Kuitenkin aktiivinen oppiminen yleensä edellyttää, että teet muutakin kuin vain kuuntelet. Sinun tulee lukea, kirjoittaa, keskustella ja osallistua ongelmanratkaisuun. Korkeaa aktiivisuuden astetta edustaa pohdiskeleva, luennoitavaa asiaa jäsentävä ja tiivistävä muistiinpanojen teko. Opetusmateriaalit löydät pääsääntöisesti muutamaa päivää ennen luentoa Kopasta tai Optimasta. Omien merkintöjen tekeminen materiaaleihin on usein oppimisen kannalta hyödyllistä ja auttaa kytke-
15 mään käsiteltäviä asioita mielekkäisiin asiayhteyksiin. Voit lisätä niihin myös sovellusesimerkkejä sekä tärkeitä lähdemateriaaleja ja -tietoja. Luento-opetukseen osallistuvien opiskelijoiden tiedon taso saattaa olla vaihteleva. Tämä asettaa vaatimuksia sekä luennoitsijoille että kuulijoille. Mukana luennoilla voi olla niiden opiskelijoiden lisäksi jotka suorittavat erillisiä erityisopetuksen ammatillisia valmiuksia antavia opintoja, opiskelijoita erityisopettajien maisterikoulutuksesta, varhaiserityisopettajien maisterikoulutuksesta sekä luokan- ja aineenopettajakoulutuksesta. Näillä ns. massaluennoilla ei luennoitsijalla ole mahdollisuutta henkilökohtaiseen palautteenantoon oppimistehtävistä. Demonstraatiot ja seminaarit Demonstraatioissa opettaja näyttää, esittää tai havainnollistaa opiskelijoille asioita pelkän kertomisen tai sanallisen kuvaamisen sijasta. Opettaja myös ohjaa opiskelijoiden harjoituksia. Myös opiskelijat voivat demonstroida muulle ryhmälle opetettuja asioita. Demonstraatiot opettavat ja mallintavat tieteellistä työskentelyäsi ja niillä voidaan valmistaa menetelmän varsinaiseen, myöhempään käytännön harjoitteluun. Seminaarit rakentuvat tavallisimmin opiskelijoiden tekemien oppimistehtävien pohjalta. Opiskelijoiden rooli seminaareissa on yleensä aktiivinen ja kurssin teemoja työstetään erilaisin ryhmätyöskentelymenetelmin. ITSENÄINEN OPISKELU JA KIRJALLISET TYÖT Lukemisesta ajattelun ja suunnittelun kautta kirjoittamiseen Kun vastuu opiskelustasi on sinulla itselläsi, tarvitset valmiuksia ja taitoja itsenäiseen työskentelyyn. Opiskelun alussa suoritettu investointi opiskelutaitoihin tuottaa tulosta myöhemmässä vaiheessa. Vaikka erillisissä erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavissa opinnoissa opiskelevilla on takanaan jo runsaasti kokemusta itsenäisestä opiskelusta, vaatii opiskelutaitojen kehittäminen jatkuvaa itsetutkiskelua ja sen tiedostamista, mikä opiskelutekniikka sopii mi-
16 hinkin tilanteeseen. Ajattelemisen taitojen lisäksi tarvitset lukemistaitoja itsenäiseen tiedon hankkimiseen, kirjoittamistaitoja laadukkaaseen tekstin tuottamiseen sekä taitoja ajankäytön suunnitteluun ja tehokkaaseen tiedonhankintaan. Lukeminen on tärkeä osa itsenäisestä opiskelua. Lukemistasi motivoi ja tehostaa se, että osaat kytkeä uutta tietoa aikaisempaan tietoon. Hyvä lukija osaa jäsentää, tehdä yhteenvetoja ja johtopäätöksiä sekä arvioida lukemaansa. Asioiden ymmärtäminen ja tulkinta ovat avainasemassa lukemisprosessissa. Esittämällä itsellesi kysymyksiä voit pitää huolta oppimisestasi ja tarkistaa, oletko ymmärtänyt asiat oikein. Lukemista voi tehostaa käsitekarttojen ja alleviivaustekniikoiden avulla sekä kirjoittamalla yhteenvetoja. On olemassa joukko yksinkertaisia harjoituksia ja menetelmiä, joita opiskelija voi itse käyttää syventääkseen lukemisensa tasoa. Esimerkki syvälukuharjoituksesta: 1. Selvitä itsellesi lukemisen tarkoitus. 2. Aktivoi aikaisempi tietämys. 3. Hahmota tekstin tärkein sisältö ja keskity siihen. 4. Yritä arvioida uutta tietoa. 5. Tarkkaile tietyin väliajoin omaa lukemistasi ja sitä, oletko ymärtänyt tekstin. 6. Tee päätelmiä ja testaa niitä. Liitä niihin tulkintoja, ennusteita ja johtopäätöksiä. Kirjoittamisen tärkein tarkoitus on omien ajatusten ilmaiseminen. Voit käyttää kirjoittamista myös oman ajattelun selkiinnyttämiseen ja uuden oppimiseen. Ryhdy kirjoittamaan varsinaista tekstiä mahdollisimman varhain, sillä kirjoittaminen aktivoi ajatuksesi ja sitoo sinut asiaan. Esittämistapaa määrää vahvasti tehtävänanto. Ahdistus ja juuttumiset ovat normaali osa kirjoittamisprosessia. Seuraavassa esitellään muutamia keinoja, jotka saavat sinut kirjoittamaan. 1. Listaaminen Tee luettelo niistä asioista, jotka liittyvät käsiteltävään aiheeseen. Luettelon aineksia voi sitten luokitella ajan tai paikan, tärkeyden, tuttuuden tms. mukaan. 2. Vapaa kirjoittaminen Ala kirjoittaa tarkasteltavana olevasta aiheesta ja kirjoita tajun-
17 nanvirtaisesti tekstiä, älä huolehdi vielä tässä vaiheessa kieliasusta. 3. Käsitekartta Käsitekartan idea on se, että paperin keskelle kirjoitetaan aihe, ympyröidään se, ja sen jälkeen kirjoitetaan tyhjään tilaan sanoja tai fraaseja, jotka liittyvät keskellä olevaan sanaan. Nämä sanat tai fraasit ympyröidään ja yhdistetään viivoilla keskellä olevaan sanaan ja suhteiden selkiintyessä myös toisiinsa. Keskeiseen käsitteeseen liittyvät asiat ovat tällöin lähempänä keskustaa ja vähemmän tärkeät keskustasta kauempana. 4. Merkityssuhdekaavio Merkityssuhdekuviossa selvitetään tiettyjen kysymysten avulla pääkäsitettä, sen suhdetta lähikäsitteisiin, asiayhteyksiä, aikasuhteita, syy-seuraussuhteita ja ratkaisumahdollisuuksia. Merkityssuhdekuvio soveltuu sekä lukemisen että kirjoittamisen avuksi. 5. Journalistin kysymykset Mitä, kuka, missä, milloin, miksi ja miten?. Käytä näitä kysymyksiä monipuolisesti ja tarvittaessa taivuttaen. Esim. Kuka teki? Ketä tämä koskee? Kenelle tästä on hyötyä? 6. Lue! Kirjoittamaan ei opi vain kirjoittamalla. Lukeminen auttaa näkemään ja sanomaan paremmin. Monista asioista on kirjoitettu myös kaunokirjallisia tekstejä, jotka auttavat sinua näkökulmien tarkentamisessa ja kielenkäytön tarkkailussa. Tieteellinen kirjoittaminen Tieteellinen ilmaisu pyrkii yksiselitteisyyteen, selkeyteen ja ymmärrettävyyteen. Se edellyttää tieteenalan terminologian tuntemusta ja selkeän yleiskielen käyttöä. Tieteellistä kirjoittamista ei saa rinnastaa pelkästään tieteelliseen kirjoittamistyyliin, vaan se on ymmärrettävä paljon laajemmin. Tieteellisessä kirjoittamisessa tulee olla juoni tai jäsennys. Juonellisuuteen liittyy olennaisesti kirjoitelman sisäinen logiikka ja prosessiluonteisuus. Sinun tulee keskittyä aiheen kannalta olennaiseen, eikä esitellä irrallisia ajatuksia ja tietosisältöjä. Pyri dynaamisuuteen ja jatkuvuuteen. Esitys on pikemminkin ajatusten käsittelyä kuin kerätyn tiedon jakamista.
18 Plagiointi ja tekijänoikeudet opiskelussa Oppimistehtävät ovat Jyväskylän yliopiston tutkintosäännön alaisia opintosuorituksia. Plagiointi oppimistehtävissä tulkitaan tutkintosäännössä (24 ) mainituksi vilpiksi, joka johtaa opintosuorituksen hylkäämiseen. Opiskelussa plagiointi ilmenee yleensä joko toisen opiskelijan oppimistehtävävastauksen tai sen osan kopiointina tai tekstin kopiointina suoraan lähdemateriaalista (esim. kirjallisuudesta, internetistä tai opinnäytetyöstä) ilman asianmukaisia lähdeviittauksia. Vilpillistä on myös itseplagiointi eli oman tekstin kopioiminen eri oppimistehtäviin. Tieteellistä kirjoitusta laatiessasi ole tarkkana, että et esitä toisen tekstiä omanasi, vaan osoitat lainauksen selkeästi lähdeviitteiden suorissa lainauksissa sitaatein varustettuna tai muuten kirjoituksen keinoin osoitettuna (sisennys, tihennys jne.). Plagiointia ei pääse tapahtumaan, jos pidät mielessäsi, että hyvään kirjoittamiseen kuuluu lainauksien kommentointi ja kritiikki. Tieteellisen kirjoittamisen yhteydessä tulee muistaa, että siinä on aina subjekti oma ajattelu mukana, vaikka tieteellinen tyyli ei minä- ja me -muotoa suosikaan. Urkund-järjestelmä Urkund-järjestelmä on plagiaatintunnistusjärjestelmä (jäljempänä järjestelmä ), jota Jyväskylän yliopisto (jäljempänä yliopisto ) käyttää opiskelijoiden toimittamien opinnäyte- tai muiden opiskeluun liittyvien töiden (jäljempänä dokumentti ) tarkistamiseen. Opiskelija lähettää yliopiston ohjeiden mukaisesti dokumentin yliopistolle sähköisesti. Yliopistolla on oikeus tarkistaa opiskelijan lähettämä dokumentti järjestelmällä. Tarkistus toteutetaan siten, että dokumentti tallentuu lähetyksen yhteydessä Urkund tietokantaan, jonka jälkeen dokumentin sisältöä verrataan muihin dokumentteihin, tieteellisiin artikkeleihin sekä vastaavan vertailukelpoisen aineiston sisältöön. Aineistovertailun perusteella valmistuu opettajan käyttöön raportti, josta ilmenee mahdolliset yhtäläisyydet vertailuun käytetyn aineiston kanssa. Opiskelijalla on oikeus pyynnöstä saada Järjestelmän tuottama raportti nähtäväkseen. Tekijänoikeus dokumenttiin säilyy opiskelijalla. Muilla järjestelmää käyttävillä opetusalan toimijoilla on oikeus käyttää järjestelmään tallentunutta dokumenttia vastaavissa vertailuissa. Yliopistolla on oikeus päättää kuinka kauan dokumentti säilytetään tallennettuna järjestelmässä. Yliopistolla ei ole muita oikeuksia talletettuun dokumenttiin kuin mitä edellä on kuvattu. Palauttamalla työn
19 edellä kuvatulla tavalla, opiskelija hyväksyy tässä kuvatut toimet ja sopimusehdot itseään sitoviksi. (Ko. sopimusteksti tulee hyväksyttäväksi myös oppimisympäristöissä Optimassa, Moodlessa ja Kopassa). Oppimistehtävä Opintoihin sisältyy runsaasti erilaisia oppimistehtäviä. Oppimistehtävä on määräaiheesta laadittu suppeahko, pohtiva kirjoitus - pienoistutkielma. Opintoihin liittyvien kirjallisten tehtävien tarkoituksena on osoittaa, että opiskelija hallitsee sisällöllisesti ja myös kielellisesti sen asiakokonaisuuden, josta hän työnsä laatii. Erillisiin erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antaviin opintoihin sisältyy erilaisia oppimistehtäviä, joten seuraavassa niiden laatimisesta vähän tarkemmin. Mitä oppimistehtävältä edellytetään? 1. Käsittely on tehtävänannon (annetun otsikon tai asiallisesti muotoillun oman otsikon) mukainen. Kirjoitus vastaa otsikon kysymykseen. Kirjoittaja osoittaa, että hallitsee asiakokonaisuuden ja osaa rajata siitä olennaisen käsiteltäväksi annetussa tilassa. 2. Työssä keskitytään tehtävänannon kannalta keskeisiin, merkityksellisiin seikkoihin. Kirjoittaja ei rönsyile vaan osoittaa kykynsä ajatella kriittisesti. 3. Esitystapa kertoo asian ymmärtämisestä: kirjoittaja ei kopioi ajatuksia eikä sanoitusta. Kirjoittaja pystyy käsittelemään aihetta omaan ajatteluunsa pohjautuen omin sanoin, konkreettisesti omalla ihmisläheisellä kirjoitustyylillään. 4. Kirjoituksen rakenne on johdonmukainen ja kiinteä. Kirjoittaja pystyy näkemään asioiden välisiä loogisia suhteita (esim. aika-, paikka-, syy- ja seuraussuhteet, tärkeysjärjestys) ja esittää asioista johtoajatuksen ohjaamana jäsentyneen näkemyksensä. 5. Kirjoitustapa on neutraali, konkreettinen, objektiivinen (ei emotionaalinen) sekä asiallisen erittelevä. Väitteiden perustelut ovat pitäviä ja riittäviä. Kirjoittaja kunnioittaa toisia kirjoittajia, vaikka näiden näkemykset eivät vastaisikaan hänen omia näkemyksiään. Hän argumentoi asiaperustein. 6. Tehtävä on hyvin kirjoitettu; yleistajuisen selvä ja ytimekäs. Kirjoittaja osoittaa hallitsevansa asian lisäksi myös kielen mahdollisuudet ja ottaa lukijan huomioon.
20 Oppimistehtävien pituutta on vaikea määritellä, sillä jokaisen kirjoittajan persoonallinen kirjoittamistyyli vaikuttaa ilmaisutapaan ja tiiviyteen. Yleisohjeena voidaan todeta, että parin sivun vastaus on liian suppea, mutta parinkymmenen sivun tehtävä on jo liian pitkä. Tehtävän kannalta keskeiset asiat saa tavallisesti mahtumaan 5-7 sivuun. Tehtäviin vastaaminen vaatii harjoittelua. Aluksi kirjoittaminen saattaa tuntua vaikealta ja asioiden jäsentäminen työläältä. Pohdi aluksi otsikkoa; mitä tehtävä tarkoittaa, mitä siihen vaaditaan. Kokoa tarvittava materiaali. Kerää ideat paperille ja järjestele materiaali. Kirjoittaminen alkaa tuntua sitä helpommalta, mitä enemmän kirjoitat. Oppimistehtäviä voidaan pitää prosessiluontoisena työskentelymuotona. Koskaan vastauksesi ei ole siis täydellinen, vaan vielä tehtävän luovutettuasikin voit pohtia vastaustasi. Älä ole liian kriittinen omien tuotostesi suhteen. Muista laatia työlle informatiivinen kansilehti. Mainitse vastauksessasi, mitä lähteitä olet käyttänyt ja muista lähdeviittaukset! Muista luovuttaa tehtävä määräpäivään mennessä! Tavallisimmat syyt oppimistehtävän hylkäämiseen ovat: teoriaosuus on suppea tai vastaus koostuu pelkästään kirjoittajan omista ajatuksista ja mielipiteistä omat ajatukset ja mielipiteet voivat puuttua kokonaan tai ovat niukkoja jonkin keskeisen teeman käsittely puuttuu tai tehtävänantoa ei ole noudatettu vastaus on kokonaisuutena suppea vastaus on jäsentymätön, sekava tai liian pitkä vastaus on tunnepitoinen vuodatus, jossa ei ole riittävästi asiaa työ on kopioitu suoraan kirjallisuudesta vastauksesta välittyy tieto siitä, ettei opiskelija ole riittävästi perehtynyt tehtävään Hylättyä tehtävää pyydetään tavallisesti palautteessa täydentämään. Toimi silloin seuraavasti: Kirjoita täydennys keskittyen arvioinnissa mainittuihin kohtiin, koko vastausta ei tarvitse kirjoittaa uudelleen. Täydennys voi olla irrallinen liite entiseen vastaukseen tai voit lisätä uudet kappaleet esim. kursiivilla. Palauttaessasi täydennystä liitä mukaan uusi kansilehti, täydennys, alkuperäinen vastaus sekä alkuperäinen arviointi.
21 Opettajan antama palaute ei aina välttämättä vastaa omaa käsitystä työstäsi. Mikäli palaute tuntuu kohtuuttomalta, opettaja on mielestäsi ymmärtänyt asian väärin, tai haluat vielä keskustella vastauksesta, ota yhteyttä opettajaan. Oppimistehtävän rakenne Yhtenä kirjoitustaidon mittapuuna on se, miten kiinnostavasti kirjoittaja saa lukijan pohtimaan käsiteltyä asiaa kanssaan. Tämän oppaan ohjeet on suunnattu ensi sijassa erillisissä erityisopetuksen tehtävissä ammatillisia valmiuksia antavissa opinnoissa erilaisia kirjallisia töitä tekeville, joten lukijaksi voidaan ajatella joko alan asiantuntija tai joissakin tapauksissa oma opiskelijakollega. Kansilehti. Hyvän työn tunnusmerkki on informatiivinen kansilehti, jolloin lukija voi nopeasti saada käsityksen siitä, mistä työssä on kyse. Kansilehti pitää laatia aina, työn pituudesta riippumatta. Kansilehdellä tulee olla seuraavat tiedot: JY/EOK-2017-2018 + opiskelijan kotiryhmä, yhteystiedot (nimi, sähköpostiosoite ja puh.nro), mistä työstä on kyse (essee, harjoitteluraportti jne.), työn teema tai aihe, mihin opintojaksoon suoritus kuuluu ja kuinka laaja kyseinen työ on opintopisteinä, työn tarkastajan/opettajan nimi päiväys (osoittamaan suorituksen jättöpäivää).. Sisällysluettelo. Kirjoitelman alkuosaan kuuluu myös sisällysluettelo. Sisällysluettelon laatimisesta työn pituuden perusteella ei ole olemassa sääntöä. Parempi laatia luettelo kuin jättää se tekemättä, ainakin silloin kun työn pituus alkaa lähennellä kymmentä sivua. Sisällysluettelosta lukija näkee käsiteltävien asioiden keskinäiset suhteet ja työn etenemisen luvuittain, ja hän näkee sivumääristä, miten laajalti kutakin asiakokonaisuutta on käsitelty. Sisällysluetteloon merkitään aina myös lähteiden ja liitteiden alkamissivu. Otsikointi. Otsikon tulee olla sisällöllisesti informatiivinen ja kielellisesti täsmällinen. Hyvä otsikko herättää lukijan mielessä kysymyksiä ja oletuksia ja auttaa häntä jäsentämään asiaa jo ennen tekstin lukemista.
22 Johdanto. Johdannon tehtävänä on johdattaa lukija sisälle aiheeseen, sen on viritettävä lukijan kiinnostus ja sen tulee antaa lukijalle alustavat tiedot käsiteltävästä asiasta. Kirjoitustekniset kysymykset. Työn sisältöön liittyvien kysymysten lisäksi kirjoittaja joutuu aina pohtimaan myös muodollisia seikkoja; numerointia, kuvioiden ja taulukoiden käyttöä, lähdeviittaustekniikkaa, lähdeluettelon laatimista jne. (ks. ohjeet esim. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2005 (tai uudempi painos). Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi) Tyyli ja kieliasu. Tehokas tieteellinen tyyli on yksinkertaisen selvää, täsmällistä ja vakuuttavaa. Tieteellisen ilmaisutavan perustana on hyvän yleiskielen ja hyvän asiatyylin hallinta. Virkerakenteen yksinkertaisuudesta ei ole syytä luopua. Tieteen kieli poikkeaa yleiskielestä lähinnä erikoiskäsitteiltään: yksiselitteisyyteen pyrittäessä teksteissä esiintyy tieteenaloittain erikoiskielille tyypillisiä oppi- ja ammattisanoja ja termejä. Myös tieteellisessä tekstissä on hyvä muistaa havainnollisuuden edut: konkreettinen kirjoituspa virittää ja ylläpitää lukijan kiinnostusta. Lukijaansa arvostava kirjoittaja pyrkii tietoisesti tekstissään helppolukuisuuteen. Luettavuuden perustana on jäsentelyn johdonmukaisuus. Kirjoituksen perusrakenteen paljastaa havainnollinen, mielekkäästi etenevä otsikointi. Tentit Opintoihin sisältyy myös joitakin pakollisia tenttejä. Tarkista korpista, milloin mitäkin opintojaksoa voi tenttiä. Erityispedagogiikan oppiaineen nettisivuilta kohdasta ohjeita opiskeluun löytyy taulukko, josta näet missä oppiainetentissä voit suorittaa mihinkin jaksoon liittyvää kirjallisuutta. Tenttiin sinun tulee ilmoittautua Korpissa viimeistään viikkoa ennen tenttipäivää. Tenttitilaisuus kestää tavallisimmin neljä tuntia. Ks. tarkempi info oheisesta linkistä: Jyväskylän yliopiston tutkintosääntö, luku 6 (Kuulustelujen järjestäminen). Linkistä löytyy tietoa mm. vilpin seuraamuksista, tentissä sallituista välineistä ja henkilöllisyyden todistamisesta. https://www.jyu.fi/opiskelu/tutkintosaanto. Lisätietoja myös nettisivulta: https://www.jyu.fi/edupsy/fi/opiskelu/ tentit/tenttiin-vastaaminen
23 etentti. etentti on sähköinen tentti, jonka opiskelija suorittaa itsenäisesti yliopiston pääkirjaston kolmannessa kerroksessa olevassa etenttitilassa valitsemanaan ajankohtana yliopiston kirjaston aukioloaikojen puitteissa. Korpista ja erityispedagogiikan oppiaineen nettisivuilta tenttitaulukosta löydät tiedon, mitä tenttiä voi tehdä etenttinä. etenttiohjeet löytyvät nettisivulta: https://www.jyu.fi/itp/etentti-ohjeet OPETUSHARJOITTELU - TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Jokaisella erityisopettajaksi opiskelevalla on aiempaa kokemusta opettajana, ohjaajana tai kasvattaja toimimisesta. Se on sekä etu että haitta. Kieli, ammatin monet käsitteet, normit ja traditiot ovat tuttuja. Tuttuuteen liittyy myös säilyttämisen ongelma. On vaikea irrottautua ja etsiä radikaalisti uutta, kun on hyvin sisällä aikaisemmassa perinteessä. Tämä ammattiin sosiaalistuminen voi useiden tutkijoiden mukaan estää muutoksia ja uuden oppimista. Harjoittelulla on opettajankoulutuksessa tärkeä tehtävä. Sen tulisi tarjota välineitä ja ohjausta jatkuvaan opettajan työn kehittämiseen. Lisäksi tulevana erityisopettajana saat kokemuksia ja ohjausta sekä työyhteisössä että lähiympäristössä toimimisesta. Opettajien koulutuksessa korostetaan ohjausta epävarmuuden kohtaamiseen, jatkuvaan ongelmanratkaisuun, kriittisyyteen ja kyseenalaistamiseen sekä yhteistoiminnallisuuteen. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää harjoittelun ja muiden opintojen jatkuvaa vuorovaikutusta. Opetusharjoittelun toivotaan antavan eväät opettajan ammattiin kasvamiseksi siten, että jo opiskeluaikanasi opit työstäsi reflektoit kokemuksiasi toimit työtään tutkivana opettajana pystyt yhteistyöhön ja nautit siitä olet tehtävääsi orientoitunut, et ajelehtiva opettaja luotat ja suuntaat tulevaisuuteen hallitset laajoja, eheitä teemoja olet oman ammattisi asiantuntija Erityisopettajan työtä voi verrata ongelmanratkaisuprosessiin. Työhön kuuluu jatkuva päätöksenteko vaihtuvissa, ainutkertaisissa tilanteissa. Kaikkia ammatin taitoja ja tietoalueita ei voida antaa kou-
24 lutuksessa. Ongelmanratkaisun ensimmäisiä vaiheita on, että pystyy tunnistamaan ongelman ja erittelemään siihen vaikuttavia tekijöitä. Tätä analyyttistä kykyä tulisi harjoitella koulutuksen aikana. Opettajan työn ongelmanratkaisun luonteen tulisi konkretisoitua harjoittelussa ja sen ohjauksessa. Harjoittelu ei ole vain opetukseen liittyvien taitojen oppimista vaan opettajuuteen liittyvien ongelmien kohtaamista. Sen, ettei ole valmiita ratkaisuja, tulisi konkretisoitua myös niissä ohjauskokemuksissa, joita opiskelija saa harjoittelun yhteydessä. Harjoitteluinfo järjestetään syksyllä harjoitteleville syksyn ensimmäisellä lähiopetusviikolla ja keväällä harjoitteleville kevään ensimmäisellä lähiopetusviikolla. Opiskelijan tulee osallistua yhteen harjoitteluinfoon (2t). Harjoitteluraportti Erillisissä erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavissa opinnoissa laaditaan opetusharjoittelusta pienimuotoinen raportti. Raportin laatimisen osalta kukin harjoittelusta vastaava lehtori antaa tarkemmat ohjeet, mutta tässä oppaassa voidaan yleisellä tasolla hahmottaa harjoittelun raportoinnin merkitystä oppimisen kannalta. Harjoittelun ja siitä raportoinnin tavoitteena voidaan pitää sitä, että ne osaltaan auttavat paikantamaan omaa ammatillista osaamista opettajana selkiyttävät niitä arvoja, jotka ohjaavat omaa työskentelyä opettajana ja omaa henkilökohtaista elämää sekä auttavat näkemään näiden arvojen mahdolliset ristiriidat auttavat ymmärtämään omaa toimintaa opettajana niin yksilönä kuin työryhmänsä jäsenenä, osana työyhteisöä auttavat kehittymään ihmisenä. Harjoitteluraporttiin kirjataan omat tavoitteet harjoittelulle ja kuvataan omaa ammatillista kehittymistä jakson aikana. Raportissa ei kuvata yksityiskohtaisesti harjoittelun etenemistä. Vapaamuotoisen päiväkirjan pitäminen on hyvänä apuna, koska siihen voi päivittäin kirjata omia tunnelmia, vaikutelmia, kysymyksiä, ihmetyksiä jne. Tämän pohjalta varsinaisen raportin laatiminen on helpompaa. Tässä muutamia kysymyksiä, joihin vastaamalla hankit itsellesi materiaalia harjoitteluraportin kirjoittamista varten: Mistä tiedän itse oppineeni? Missä oppiminen näkyy?
25 Mitkä tekijät ovat auttaneet omaa oppimistani? Mistä opettaja tunnistaa oppimisen? Mitä teen, kun haluan tukea ja ohjata oppimista laadukkaasti? Mitä hyvän opettajan ominaisuuksia minulla on? Mitä itselleni haluaisin? Mitkä ovat vahvuuteni työssä, jota teen? Miltä opetustyö minusta tuntuu? Miksi tunnen juuri näin? Millainen opettaja olen oppijoiden näkökulmasta? Uskallanko olla myös oma itseni opettajana? Mikä minua uuvuttaa? Mistä saan voimia? Kuinka voin ylläpitää ja kehittää tietämystäni ja kiinnostustani opettajan työssä? Mihin suuntaan ja miksi minun pitää kehittää opetustani / ohjaustani? Minkälaista oppimista oma opetukseni saa oppijoissa aikaan? Ovatko antamani oppimistehtävät oppimisen kannalta oleellisia? Mitä vaadin työssä itseltäni, entä oppijoilta? Harjoitteluraportin kansilehdeltä tulee käydä ilmi paikkakunta, yksikkö (koulu, päiväkoti, oppilaitos), harjoittelun ohjaaja sekä millä aikavälillä harjoittelu on suoritettu. Jäsennä raportti selkeästi ja käytä rikasta ja kuvaavaa kieltä. Muista otsikoinnin merkitys lukijalle. Muista myös raportin sivunumerointi kirjoitusvaiheessa. Raportin tulee olla looginen ja asiallinen kokonaisuus. Harjoitteluiden käytänteissä on jonkin verran eroja, esim. raportointiohjeissa. Tarkemman ohjeistuksen antaa harjoittelun ohjaaja yliopistolla. Harjoittelua koskevat sopimukset ja ohjeet Huomioi harjoittelua suunnitellessasi ja toteuttaessasi: Et voi suorittaa opetusharjoittelua omassa luokassasi/ryhmässäsi. Et voi korvata opetusharjoittelua aikaisemmalla työkokemuksella. Harjoittelut suoritetaan lähiopetusjaksojen ulkopuolella yhtenäisenä jaksona, jonka voi katkaista vain koulun/päiväkodin lomajakso. Et siis voi suorittaa harjoittelua lyhyissä esimerkiksi muutaman päivän jaksoissa pitkin vuotta. Harjoittelu edellyttää useimmiten virkavapauden anomista. Hankit itse harjoittelupaikkasi. Paras tapa paikan hankkimiseksi
26 on ensin kartoittaa oman kotipaikkakunnan erityisopetuksen /varhaiserityisopetuksen tilanne ja harjoittelumahdollisuudet. Myös lähipaikkakuntien erityisopetuksen /varhaiserityisopetuksen tilanteesta kannattaa ottaa selvää. Ohjaavan opettajan tulee olla pätevä, muodollisesti kelpoinen erityisopettaja /varhaiserityisopettaja tai erityislastentarhanopettaja. Harjoitteluorganisaation esimies, ohjaava opettaja ja opiskelija allekirjoittavat harjoittelusopimuslomakkeen, jonka opiskelija palauttaa harjoittelua ohjaavalle yliopiston lehtorille. Sopimus tulee toimittaa ohjaajalle yliopistoon ennen harjoittelun alkua. Ennen harjoittelun alkamista teet yhdessä harjoittelupaikan ohjaajan kanssa harjoittelusuunnitelman ja asetat tavoitteet harjoittelulle. Viet harjoittelupaikan ohjaajalle ohjauspalkkiolomakkeen, jonka hän täyttää ja lähettää palautuskuoressa harjoittelua ohjaavalle yliopiston lehtorille harjoittelun päätyttyä. Jos palkkio ohjaamisesta menee kunnalle/kaupungille, heidän tulee laskuttaa yliopistoa. Saat siihen erillisen ohjeen, jonka voit viedä harjoittelupaikkaasi. Ohjaavalle opettajalle maksetaan seuraavasti: Harjoittelun kesto op työviikot tuntimäärä maksettavat ohjaustunnit 5 op 5 vko 135 t 6 t x 36 Tallenteen ohjeistus Tallenteen ohjeistuksen saa harjoitteluinfossa, syksyllä harjoittelevat syyskuussa ja keväällä harjoittelevat tammikuussa. Harjoittelun arviointi Opetusharjoittelun arviointia tapahtuu usealla tasolla samanaikaisesti: harjoittelijan itsearviointina ohjaavan opettajan arviointina lehtoriarviointina (palautekeskustelu ja palaute harjoitteluraportista)