PROSESSITEOLLISUUDEN ALOJEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS

PROSESSITEOLLISUUDEN ALOJEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS Oppaat ja käsikirjat 2014:5

Oppaat ja käsikirjat 2014:5 PROSESSITEOLLISUUDEN ALOJEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TURVALLISUUSOPAS

Opetushallitus Oppaat ja käsikirjat 2014:5 ISBN 978-952-13-5792-3 (nid.) ISBN 978-952-13-5793-0 (pdf) ISSN-L 1798-8950 ISSN 1798-8950 (painettu) ISSN 1798-8969 (verkkojulkaisu) Kannen kuva: Opetushallitus, Olli Häkämies Taitto: Edita Prima Oy www.oph.fi/julkaisut Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy, Tampere 2014

SISÄLLYS 1 Johdanto...5 2 Ammattikoulutuksen eri järjestämismuodot, työpaikalla järjestettävä koulutus sekä koulutuksen järjestäjän työympäristöt työturvallisuuden näkökulmasta...7 2.1 Lainsäädäntöperusta... 8 2.2 Vastuunjako työturvallisuudesta... 10 2.2.1 Työnantajan vastuu... 11 2.2.2 Koulutuksen järjestäjän vastuu... 12 2.2.3 Opiskelijan (työntekijän) vastuut ja oikeudet... 13 2.3 Tapaturma, ilmoittamisvelvoite ja vakuutusturva... 15 2.4 Rangaistusseuraamukset työturvallisuusasioissa... 15 3 Prosessiteollisuuden alojen oppimisympäristöt...17 3.1 Koulutuksen järjestäjän hallinnoimat ympäristöt... 17 3.2 Muut kuin koulutuksen järjestäjän hallinnoimat ympäristöt... 17 3.2.1 Kemiantekniikka-osaamisalan oppimisympäristöt... 17 3.2.2 Biotekniikka-osaamisalan oppimisympäristöt... 17 3.2.3 Paperiteollisuus-osaamisalan oppimisympäristöt... 18 3.2.4 Sahateollisuus-osaamisalan oppimisympäristöt... 18 3.2.5 Levyteollisuus-osaamisalan oppimisympäristöt... 18 4 Menettelytavat turvallisuuden varmistamiseksi...19 4.1 Ennakoiva työsuojelu... 19 4.1.1 Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi... 20 4.1.2 Perehdytys... 21 4.1.3 Työpaikan rakenteellinen turvallisuus ja terveellisyys... 22 4.1.4 Työvälineet (koneturvallisuus, käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset)... 25 4.1.5 Sähköturvallisuus... 27 4.1.6 Työn suunnittelu... 28 4.1.7 Tiedonkulun varmistaminen... 28 4.1.8 Pukeutuminen ja henkilösuojaimet... 29 4.2 Työn kuormitustekijät ja niiden hallinta... 34 4.2.1 Henkinen kuormittuminen yksintyöskentely, väkivallan uhka... 34 4.2.2 Fyysinen kuormittuminen... 36 4.2.3 Sosiaalinen kuormittuminen (asiakaspalvelu)... 37 4.3 Vaaraa aiheuttavat tekijät ja niiden hallinta... 37 4.3.1 Fysikaaliset tekijät... 37 4.3.2 Kemialliset vaaratekijät ja kemikaalien turvallinen varastointi ja käsittely... 40 4.3.3 Biologiset tekijät... 47 4.3.4 Työskentely suljetuissa ja ahtaissa tiloissa... 49 4.3.5 Työskentely liikennealueilla ja liikenteessä... 52 4.3.6 Korkealla työskentely... 52 4.3.7 Prosessiteollisuusalan erityinen vaaratekijä, kunnossapito... 54 4.3.8 Biotekniikkaalan erityinen vaaratekijä... 55 4.3.9 Levy-, saha- ja paperiteollisuusalojen erityinen vaaratekijä... 55 3

4.4 Muut tapaturmariskiä nostavat tekijät ja niiden hallinta... 55 4.4.1 Yötyö... 55 4.4.2 Lävistykset, lävistyskorut... 56 4.4.3 Päihteet... 56 4.4.4 Työliikenne... 57 4.4.5 SORA-säädökset... 58 4.5 Onnettomuustilanteet ja ensiapu... 58 4.6 Jätehuolto ja ongelmajätteet... 59 5 Esimerkkejä työturvallisuuden opetuksesta ja opiskelusta prosessiteollisuuden aloilla...61 Lähteet...62 Liitteet...64 4

1 Johdanto Prosessiteollisuusalan oppimisympäristöjen turvallisuusopasta voivat hyödyntää koulutuksen ja tutkinnon järjestäjät, opettajat ja kouluttajat, opiskelijat ja tutkinnon suorittajat, työpaikkaohjaajat ja työpaikkakouluttajat sekä ammattiosaamisen näyttöjen ja tutkintosuoritusten arvioijat. Tässä oppaassa koulutuksen järjestäjällä tarkoitetaan sekä ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjää (ammatillinen peruskoulutus) että näyttötutkinnon järjestäjää (ammatillinen lisäkoulutus). Oppilaitokset ovat koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän eri yksiköitä. Vastaavasti opiskelijalla tarkoitetaan ammatillisen peruskoulutuksen ja näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijaa. Tutkinnon suorittajalla tarkoitetaan näyttötutkinnon suorittajaa, joka voi osallistua valmistavaan koulutukseen tai tulla suoraan tutkintotilaisuuteen. Opettajalla tarkoitetaan opettajaa tai kouluttajaa. Oppaan tarkoituksena on edistää prosessiteollisuuden alojen oppimisympäristöjen turvallisuutta ja varmistaa, että oppimisympäristöt ovat säädösten mukaisia. Alan työturvallisuusmääräysten, työympäristötekijöiden ja riskien tunteminen ovat perusta turvalliselle oppimisympäristölle ja myöhemmälle ammatissa toimimiselle. Turvallisuusosaaminen on osa opiskelun tavoitteena olevaa ammattitaitoa. Työturvallisuustyön tavoitteena on ylläpitää terveyttä, turvallisuutta ja työkykyä sekä ehkäistä työtapaturmia ja ammattitauteja. Se kattaa fyysisen työympäristön lisäksi työsuhteen ehdot, työyhteisön toiminnan sekä henkisen hyvinvoinnin. Oppaaseen on koottu keskeinen työturvallisuuteen liittyvä lainsäädäntö sekä siihen liittyen eri osapuolten vastuut ja velvollisuudet työturvallisuuden varmistamiseksi. Tämän oppaan lisäksi Opetushallitus julkaisee muita alakohtaisia turvallisuusoppaita. Lisäksi on ilmestynyt Opetustoimen turvallisuusopas 2012 http://www.oph.fi/opetustoimen_turvallisuusopas, joka on tarkoitettu koulutuksen järjestäjän turvallisuustyön tueksi. Oppaaseen on koottu keskeinen työturvallisuuteen liittyvä lainsäädäntö sekä prosessiteollisuuden alojen oppimisympäristöjen vaaratekijöiden tunnistamista sekä mahdollisten riskien suuruuden ja seurauksien arviointia sekä näiden ennalta ehkäisyä tukevaa aineistoa. Lisäksi oppaaseen sisältyy osio, jossa on kuvattu keskeisten toimijoiden vastuita ja velvollisuuksia työturvallisuuden varmistamiseksi. Liitteenä olevia toimintamalleja työturvallisuuden kehittämiseen voi hyödyntää sellaisenaan turvallisuustyössä. Tämän oppaan tuottamisessa on hyödynnetty aiempia Opetushallituksen, Seinäjoen koulutuskuntayhtymän, Tampereen teknillisen yliopiston ja Työterveyslaitoksen tuottamia alakohtaisia työsuojeluoppaita ja tarkistuslistoja, Työsuojeluhallinnon ohjeita sekä Työturvallisuuskeskuksen työturvallisuuskorttikoulutusaineistoa. Tämän prosessialan oppimisympäristöjen turvallisuusoppaan on laatinut työtä varten asetettu projektiryhmä. Työryhmän sihteerinä ja oppaan alakohtaisten tekstien kirjoittajana on toiminut koulutuspäällikkö Taisto Kuula ammattiopisto Lappiasta. Projektiryhmään ovat kuuluneet Puheenjohtaja Reijo Keskimölö, Stora Enso. Ilpo Laakso, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Tellervo Rouvinen, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Jorma Veikkolainen, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Tuula Vierola, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä 5

Kaikille aloille yhteisten tekstien kirjoittamisesta on vastannut tutkija Sari Tappura Tampereen teknillisestä yliopistosta. Opetushallituksessa työtä ovat ohjanneet alakohtainen asiantuntija opetusneuvos Pirkko Laurila ja työelämälähtöisen ammattikoulutuksen kehittämisen erityisasiantuntija Minna Taivassalo-Salkosuo. 6

2 Ammattikoulutuksen eri järjestämismuodot, työpaikalla järjestettävä koulutus sekä koulutuksen järjestäjän työympäristöt työturvallisuuden näkökulmasta Ammattikoulutus muodostuu ammatillisista perustutkinnoista sekä näyttötutkintoina suoritettavista perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista. Ammatillinen peruskoulutus ja näyttötutkintoon valmistava koulutus voidaan järjestää sekä oppilaitoksissa että työpaikoilla. Alla olevasta kuvasta 1. ilmenee, että työturvallisuuslakia sovelletaan kaikissa työympäristöissä opiskelun yhteydessä. Kuva 1. Koulutuksen järjestämismuoto ja pääsääntöisesti painottuva työympäristö & työturvallisuus Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskellaan koulutuksen järjestäjän työympäristöissä, joita voivat olla esim. työsalit, laboratoriot. Lisäksi ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy työssäoppimista, jonka aikana opiskelija hankkii osan tutkinnon perusteiden edellyttämästä ammattitaidosta, ja ammattitaito osoitetaan ammattiosaamisen näytössä työtä tehden. Koulutuksen järjestäjä vastaa työssäoppimisen järjestämisestä ammatillisessa peruskoulutuksessa. Työssäoppimisjaksolla opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työpaikkaan, mikäli siitä ei ole erikseen sovittu tai kyseessä on oppisopimuskoulutus. Työssäoppiminen rinnastetaan työturvallisuuslaissa (L 738/2002) vuokratyöhön, joten työturvallisuusmääräykset sitovat koulutuksen järjestäjää, työssäoppimispaikkaa ja opiskelijaa samalla tavoin kuin vuokratyösuhteessa. 7

Näyttötutkintojärjestelmässä tutkinnon perusteiden edellyttämää ammattitaitoa voidaan hankkia tai täydentää oppilaitoksen työympäristöissä tai työpaikalla järjestettävässä valmistavassa koulutuksessa, josta tutkinnon suorittaja, työpaikkaohjaaja ja koulutuksen järjestäjän edustaja yhdessä laativat suunnitelman. Aikuiskoulutuksessa näyttötutkintotilaisuudet järjestetään pääsääntöisesti työpaikoilla. Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto, jossa koulutus perustuu pääosin työpaikalla järjestettävään koulutukseen. Oppisopimus perustuu opiskelijan ja työnantajan väliseen kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen (oppisopimus) (L 630/1998, 17 ). Ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (A 811/1998, 6 ) mukaan koulutuksen järjestäjä päättää, järjestetäänkö oppisopimuskoulutus tutkintoon johtavana vai näyttötutkinnon suorittamiseen valmistavana koulutuksena. Oppisopimuskoulutuksen erottaa oppilaitosmuotoisesta koulutuksesta työsuhdeperusteisuus ja vaatimus koulutuksen toteutuksesta pääosin työpaikalla. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijaan sovelletaan lisäksi, mitä työntekijän osalta säädetään työajasta, vuosilomasta, työturvallisuudesta ja työntekijän muusta suojelusta (laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, 18 ja laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998, 10 ). Koulutuksen järjestäjällä on selkeä johto- ja valvontavastuu oppisopimuskoulutuksen koko prosessista. Turvallinen ja siisti ympäristö, kunnossa olevat välineet, asianmukaiset suojaimet ja varusteet sekä oikeat toimintatavat parantavat sekä tuottavuutta että turvallisuutta. Asiat sujuvat, opiskelijat ja tutkinnon suorittajat pysyvät terveinä ja viihtyvät paremmin. 2.1 Lainsäädäntöperusta Alla olevassa kuvassa 2 on kuvattu oppimisympäristöjen turvallisuuden lainsäädäntöperusta. Työturvallisuuslaki (738/2002) on keskeisin noudatettava lainsäädäntö, kun viitataan oppimisympäristöjen turvallisuuteen huolimatta siitä, onko kyseessä ns. koulutuksen järjestäjän/tutkinnon järjestäjän hallinnoima työympäristö vai työpaikalla järjestettävä koulutus. Työturvallisuuslaki määrittelee työturvallisuuden vähimmäisvaatimukset ja yleiset tavoitteet koskien kaikkia työpaikkoja. Lisäksi on annettu lukuisia muita työturvallisuutta koskevia säädöksiä ja lakeja, joita työpaikoilla tulee noudattaa. Tietämättömyys jonkin säädöksen olemassaolosta ei vapauta sen noudattamisesta eikä vastuusta. Keskeiset työturvallisuussäädökset on esitetty tämän oppaan lähdeluettelossa. Koulutuksen/tutkinnon järjestäjään sovelletaan työturvallisuuslain 4 :n mukaan työnantajaa koskevia säännöksiä, silloin, kun työ tapahtuu oppilaitoksessa tai muutoin koulutuksen järjestäjän osoittamalla tavalla. Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetussa laissa (44/2006) eli työsuojelun valvontalaissa säädetään menettelystä työsuojeluviranomaisen valvoessa työturvallisuutta, työsuhdetta ja muiden työsuojelua koskevien säännösten noudattamista sekä työnantajan ja työntekijöiden välistä työsuojelun yhteistoimintaa työpaikalla. Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998, 19 & 28 ) ja laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 10 & 11 ) korostavat opiskelijan oikeutta turvalliseen työ- opiskeluympäristöön. Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön kattaa sekä fyysisen että psyykkisen ympäristön. Työnantaja vastaa työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin siitä 8

työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään myös silloin, kun opiskelija ei ole työsopimussuhteessa taikka virkasuhteessa tai siihen verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa työnantajaan. Lisäksi tulee ottaa huomioon nuorten työntekijöiden suojelua koskevat säädökset. Ajantaisainen työturvallisuuslainsäädäntötieto löytyy Valtion säädöstietopankista (www.finlex.fi) ja Työsuojeluhallinnon Internet-sivuilta (www.tyosuojelu.fi). Kuva 2. Oppimisympäristöjen turvallisuuden lainsäädäntöperusta Kun opiskelija koulutukseen liittyen työskentelee työpaikalla oppilaitoksen ulkopuolella, työ rinnastetaan vuokratyöhön. Silloin koulutuksen järjestäjän, työpaikan ja opiskelijan velvoitteisiin sovelletaan vuokratyön työturvallisuussäännöksiä (L 738/2002, 3 ). Ammatillisen peruskoulutuksen aloittaessaan opiskelijat ovat usein alle 18-vuotiaita, jolloin työssäoppimiseen sovelletaan osin nuoria työntekijöitä koskevaa lainsäädäntöä. Erityisesti on varmistettava, että nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) ja nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä annetun asetuksen (475/2006) säännökset on otettu huomioon. Aluehallintovirasto on julkaissut tiedotteen nuorille työntekijöille vaarallisten töiden ilmoittamisesta (Työpaikkatiedote 4/2012). Tutkintojen perusteissa ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset sisältävät työsuojelun alakohtaiset erityispiirteet. Turvallisuus- ja terveysnäkökohdat tulee ottaa huomioon työn suunnittelussa, hankinnoissa, työmenetelmissä ja töiden järjestämisessä. Tutkintojen perusteissa terveyttä, turvallisuutta ja toimintakykyä vahvistavia ammattitaitovaatimuksia ja niiden arviointikriteerejä sovelletaan alan vaatimusten mukaisesti ammatillisiin tutkinnon osiin. Seuraavat ammattitaitovaatimukset on tutkinnon perusteissä sisällytetty ja sovellettu ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin. 9

Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden ylläpitää terveellisiä elintapoja, yhteisönsä ihmissuhteita sekä toiminta- ja työkykyään ylläpitää ergonomista, terveellistä ja turvallista työympäristöä tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat sekä ennakoi ja suojautuu niiltä hyödyntää alallaan tarvittavaa terveysliikuntaa noudattaa alansa työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita ottaa huomioon työympäristön tekniset työturvallisuusjärjestelmät, hyödyntää niitä vaaran uhatessa ja välttää omasta toiminnasta johtuvat aiheettomat hälytykset ehkäisee onnettomuuksia sekä toimii oikein onnettomuus-, vaara- ja uhkatilanteissa. 2.2 Vastuunjako työturvallisuudesta Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että työ- tai oppimisympäristö on kaikissa olosuhteissa turvallinen. Työturvallisuuslakia sovelletaan kaikissa työympäristöissä opiskelun yhteydessä eli koulutuksen järjestäjien omissa työympäristöissä, työssäoppimispaikoilla, näyttöpaikoilla ja tutkintotilaisuuksissa sekä muissa mahdollisissa työympäristöissä (esim. työntekijän tai asiakkaan kotona). Koulutuksen järjestäjää koskevat työturvallisuuslain työnantajaa koskevat vastuut ja velvoitteet, kun opiskelijat toimivat koulutuksen järjestäjän hallinnoimissa ympäristöissä koulutuksen järjestäjän lukuun ja valvonnassa. Työpaikoilla (työssäoppimis-, näyttötyöpaikka tai tutkintopaikka) työnantaja vastaa työntekijöiden ja opiskelijoiden työturvallisuudesta riippumatta mahdollisen työsuhteen laadusta ja kestosta. Jäljempänä työnantaja -käsitteellä tarkoitetaan koulutuksen/tutkinnon järjestäjään sekä vastaavasti työntekijällä opiskelijaan/näyttötutkinnon tutkinnon suorittajaan. Työ- tai oppimisympäristöjen työturvallisuusvastuu jakaantuu käytännössä kolmelle taholle: työpaikka (työnantaja) koulutuksen järjestäjä opiskelija (työntekijä) Työturvallisuuden ja -terveyden edistäminen on yhteistoimintaa, jossa tarvitaan jokaisen sitoutumista. Jokainen voi edistää turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Alla olevassa kuvassa 3 on esitetty eri osapuolten keskeiset työturvallisuusvastuut ja tehtävät ammattikoulutuksessa. 10

Koulutuksen järjestäjä Varmistaa opiskelijan sopivuuden Varmistaa työpaikan sopivuuden Varmistaa, että työpaikalla on tehty vaarojen kartoitus Varmistaa, että työpaikalla huomioidaan nuoria työntekijöitä koskevat säädökset Ilmoittaa opiskelijalle työn ammattitaitovaatimukset ja erityispiirteet Ilmoittaa ja sopii työsuojeluvastuista ja vakuutuksista työpaikan kanssa Työnantaja tai koulutuksen järjestäjä (koulutuksen järjestäjän omat työpaikat) Kartoittaa työpaikan vaarat ja arvioi riskit Vastaa työnaikaisesta työturvallisuudesta Ilmoittaa työn ammattitaitovaatimukset koulutuksen järjestäjälle Perehdyttää Arvioi henkilönsuojainten tarpeen Valvoo henkilönsuojainten käyttöä Noudattaa työnantajan määräyksiä ja ohjeita Opiskelija tai näyttötutkinnon suorittaja Nou-Ty dattaa työn edellyttämää järjestystä ja siisteyttä Noudattaa työn edellyttämää varovaisuutta ja huolellisuutta Arvioi tehtävän työn turvallisuuden ja taitojensa riittävyyden Ilmoittaa havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista Käyttää tarvittavia henkilönsuojaimia ja varusteita Kuva 3. Työturvallisuusvastuut ammattikoulutuksessa (mukaellen Tappura 2011) 2.2.1 Työnantajan vastuu Työpaikan turvallisuudesta ja terveellisyydestä vastaa työnantaja. Työturvallisuuden ja -terveyden edistäminen on kuitenkin yhteistoimintaa, jossa tarvitaan jokaisen sitoutumista. Myönteinen asennoituminen työsuojelutoimintaan, turvallisten työtapojen omaksuminen sekä turvaohjeiden noudattaminen ovat osa hyvää ammattitaitoa, ja niiden pohja luodaan jo koulutuksessa. Jokainen voi edistää turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Työnantaja vastaa työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään myös silloin, kun opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan (laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, 19 ja laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998, 10 ). Työnantajan vastuulla on: Huolehtia perehdyttämisestä ja työnopastuksesta Antaa opastusta työn haittojen ja vaarojen estämiseksi sekä työstä aiheutuvan turvallisuutta tai terveyttä uhkaavan vaaran tai haitan välttämiseksi Antaa opastusta myös häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta Huolehtia työturvallisuudesta ja turvallisen työnteon valvonnasta o työympäristön ja työyhteisön tila o turvalliset työtavat ja tuotantomenetelmät o koneiden, laitteiden ja työvälineiden turvallinen ja oikea käyttö o vaarallisten aineiden asianmukainen käyttö o henkilönsuojainten ja suojalaitteiden käyttö 11

o työn edellyttämä järjestys ja siisteys o työn edellyttämä varovaisuus ja huolellisuus tiedon saatuaan puuttua epäkohtiin (esim. turvallisuuspuutteet, ylikuormittuminen, häirintä, kielletyt ja vaaralliset työt, luvattomat työt) antaa palaute työntekijöiden turvallisuusehdotuksiin ja ilmoituksiin. Työturvallisuuslainsäädännön lisäksi on noudatettava työmarkkinaosapuolten välisiä sopimuksia ja työpaikkakohtaisia määräyksiä koskien työturvallisuutta. Työturvallisuuslain 9 :n nojalla tulee työpaikalla olla työsuojelun toimintaohjelma. Työturvallisuuslainsäädännön lisäksi on noudatettava työmarkkinaosapuolten välisiä sopimuksia ja työpaikkakohtaisia määräyksiä koskien työturvallisuutta. Työturvallisuuslain 9 :n nojalla tulee työpaikalla olla työsuojelun toimintaohjelma. 2.2.2 Koulutuksen järjestäjän vastuu Koulutuksen järjestäjän vastuut ja velvoitteet ovat rinnakkaisia työnantajaan (ks. luku 2.2.1 edellä) opiskelijan toimiessa koulutuksen järjestäjän hallinnoimissa ympäristöissä koulutuksen järjestän lukuun ja valvonnassa. Vastaavasti opiskelijan on tällöin noudatettava työntekijää koskevia velvoitteita ja hän on työturvallisuuslain tarkoittama työntekijä. (Työturvallisuuslaki 738/2002, laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, asetus ammatillisesta koulutuksesta 811/1998.) Koulutuksen järjestäjän on toimittava niin, että oikeus turvalliseen oppimisympäristöön toteutuu aina ja myös työpaikalla järjestettävän koulutuksen aikana. Työturvallisuuslakia sovelletaan 4 :n mukaan opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessä myös silloin kun opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan. Opiskelu voi tapahtua joko oppilaitoksessa taikka muussa koulutuksen järjestäjän osoittamassa tai hyväksymässä paikassa Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa työnantajalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 19 :n mukaisesta työturvallisuusvastuusta. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998, 16 ) mukaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävä koulutus perustuu koulutuksen järjestäjän ja työpaikan väliseen kirjalliseen sopimukseen. Ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (811/1998, 5 ) mukaan sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että koulutustyöpaikalla on riittävästi ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää henkilökuntaa, joka voidaan määrätä opiskelijan vastuulliseksi kouluttajaksi. Sopimukseen työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta ja ammattiosaamisen näytöistä on kirjattava turvallisuuteen, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvät vastuut ja vakuutukset. Ennen työn aloittamista työnantaja ja koulutuksen järjestäjä varmistavat yhdessä, että opiskelijalla/tutkinnon suorittajalla on riittävät edellytykset tehdä ko. työtä turvallisesti ja terveyttään vaarantamatta sekä ohjeita noudattaen. Lisäksi varmistettava, että hän on perehtynyt/perehdytetty työhön ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita. Koulutuksen järjestäjän on varmistettava että työpaikalla on tehty työturvallisuuslain 10 ja 11 :ssä tarkoitetut työn vaaroja koskevat selvitykset tai muutoin varmistettava työpaikan turvallisuus. Lisäksi on selvitettävä, millaisia henkilönsuojaimia tarvitaan turvallisuusriskejä torjumaan. 12

Koulutuksen järjestäjä vastaa myös siitä, että opiskelijalla on maksutta käytettävissään oppilaitoksessa ja oppilaitoksen harjoitustyömailla opetuksen järjestämisen edellyttämät työvälineet, koneet, laitteet, suojavaatteet ja työturvallisuussäännösten edellyttämät henkilönsuojaimet ja muut varusteet (suojavaatteilla ja työturvallisuuden edellyttämillä varusteilla tarkoitetaan työturvallisuuslain 15 :ssä tarkoitettuja henkilönsuojaimia). Opiskelija voi hankkia tarvittavat suojaimet omalla kustannuksellaan silloin, kun hän ei halua tyytyä koulutuksen järjestäjän tarjoamiin suojaimiin. Koulutuksen järjestäjän hankkimat henkilönsuojaimet voivat tarvittaessa ja niin erikseen sovittaessa olla opiskelijoiden käytettävissä myös työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa. Koulutuksen järjestäjän ja työnantajan on yhteisesti selvitettävä työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa tarvittavat henkilönsuojaimet sekä kirjattava niitä koskevat asiat työpaikalla järjestettävää koulutusta koskevaan sopimukseen. (Maksuton opetus sekä opetuksen yhteydessä perittävät maksut ammatillisessa koulutuksessa OKM päätös 22.10.2008, dno 19/502/2008). Työpaikalla järjestettävän koulutuksen osalta (vrt. työssäoppiminen) vastuu opiskelijoiden henkilösuojainten hankinnasta ja käytöstä on työnantajalla (työturvallisuuslain 15 ja 20 sekä Vnp 1406/1993 ja 1407/1993). Erityisesti on varmistettava, että nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) ja valtioneuvoston asetuksen nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006)säännökset on otettu huomioon. Ennen vaarallisen työn aloittamista työnantajan tai, jos kysymyksessä on koulutukseen liittyvä työ, koulutuksen järjestäjän on yhteistoiminnassa työnantajan kanssa tehtävä siitä ilmoitus asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle. Ilmoitusta on täydennettävä, jos turvallisuuteen vaikuttavat olosuhteet muuttuvat olennaisesti työn aikana. Ilmoittamisohjeet ja lomake 16 17 -vuotiaiden nuorten työntekijäin käyttämisestä vaaralliseen työhön löytyvät Työsuojeluhallinnon sivulta http://www.tyosuojelu.fi/fi/verkkolomakkeet. 2.2.3 Opiskelijan (työntekijän) vastuut ja oikeudet Työturvallisuusmääräysten, alakohtaisten työympäristötekijöiden ja riskien tunteminen on osa opiskelijan ja tutkinnon suorittajan ammattitaitoa. Alakohtaiset työturvallisuutta koskevat ammattitaitovaatimukset on esitetty kaikkien ammatillisten tutkintojen perusteissa. Opiskelija tai näyttötutkinnon suorittaja tai vastaava on työturvallisuuslain tarkoittama työntekijä. Työntekijän vastuulla on noudattaa työturvallisuuslakia sekä annettuja määräyksiä ja turvallisuusohjeita o koneet, laitteet ja työvälineet o vaaralliset aineet o henkilönsuojaimet ja suojalaitteet noudattaa työn edellyttämää järjestystä ja siisteyttä noudattaa työn edellyttämää varovaisuutta ja huolellisuutta huolehtia omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä välttää sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa arvioida tehtävän työn turvallisuuden ja taitojensa riittävyyden ilmoittaa viipymättä työnantajalle havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle poistaa havaitsemansa vaaratilanne, jos sen voi tehdä itseään tai muita vaarantamatta 13

käyttää työssä tarvittavia henkilönsuojaimia ja varusteita asianmukaisesti käyttää asianmukaista vaatetusta, josta ei aiheudu tapaturman vaaraa toimia työnantajan ja työntekijöiden edustajien kanssa työturvallisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi työpaikalla. Lisäksi on huomioitava seuraavaa: Työntekijä ei saa ilman erityistä syytä ja esimiehen lupaa poistaa tai kytkeä pois päältä suojalaitteita, ohje- tai varoitusmerkintöjä. Työntekijän on ilmoitettava vakavista työturvallisuuteen liittyvistä puutteista esimiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle sekä oppilaitoksessa myös ohjaavalle opettajalle. Työturvallisuuslainsäädännön lisäksi on noudatettava työmarkkinaosapuolten välisiä sopimuksia ja työpaikkakohtaisia määräyksiä sekä työnantajan ohjeita koskien työturvallisuutta. Työntekijällä on oikeus tehdä työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevia ehdotuksia työnantajalle ja saada niihin palaute pidättäytyä työstä, jos siitä aiheutuu vakavaa vaaraa omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle. Työstä pidättäytymisestä on ilmoitettava työnantajalle mahdollisimman nopeasti. Työstä pidättäytyminen ei kuitenkaan saa rajoittaa työntekoa enempää kuin se turvallisuuden kannalta on välttämätöntä. Työstä pidättäytymisellä ei myöskään saa aiheuttaa uusia turvallisuusriskejä. Työskentely yhteisellä työpaikalla Yhteisellä työpaikalla eri työnantajien tai itsenäisten työnsuorittajien työ voi vaikuttaa toisten työntekijöiden turvallisuuteen tai terveyteen ja siellä on myös yhteisiä vaaroja (esim. rakennustyömaa, kauppakeskus tai teollisuushalli). Yhteisellä työpaikalla pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan, muiden työnantajien ja itsenäisten työnsuorittajien on keskinäisellä yhteistoiminnalla ja tiedottamisella huolehdittava siitä, että heidän toimintansa ei vaaranna työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä. Päätyönantajan on varmistettava, että yhteisellä työpaikalla työskentelevät työntekijät ovat saaneet riittävät tiedot ja ohjeet työhön kohdistuvista vaara- ja haittatekijöistä sekä työpaikan turvallisuusohjeista. Lisäksi heille on tiedotettava palontorjuntaan, ensiapuun ja evakuointiin liittyvistä toimenpiteistä ja vastuuhenkilöistä. Myös muiden työnantajien ja työnsuorittajien on tiedotettava niistä haitta- ja vaaratekijöistä, joita heidän työnsä voi aiheuttaa. (Työturvallisuuslaki 738/2002, 49 ja 50.) Yhteisen työpaikan pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan vastuulla on turvallisuusohjeiden laatiminen ja niistä tiedottaminen toimintojen yhteensovittaminen liikenteen ja liikkumisen järjestäminen alueella järjestyksestä ja siisteydestä huolehtiminen työolosuhteiden yleisestä turvallisuudesta ja terveellisyydestä huolehtiminen tiedottaminen edellä mainituista asioista koulutuksen järjestäjälle ja opiskelijalle, joka osallistuu työpaikalla järjestettävään koulutukseen. 14

2.3 Tapaturma, ilmoittamisvelvoite ja vakuutusturva Lakia opiskelutapaturman korvaamisesta (Laki opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta 1318/2002) sovelletaan ammatillisen koulutuksen opiskelijaan. Edellytyksenä on, että tapaturma on sattunut opiskelijan osallistuessa tutkintojen perusteiden mukaiseen käytännön opetukseen, työssäoppimisjaksoon, näyttötutkintoon tai työelämään tutustumiseen oppilaitoksessa taikka muussa koulutuksen järjestäjän osoittamassa paikassa. Laki koskee myös tapaturmaa, joka sattuu matkalla välittömästi oppilaitoksesta tai asunnosta em. paikkaan tai päinvastoin. Lisäksi sovelletaan tapaturmavakuutuslain (608/1948) ja ammattitautilain (1343/1988) vakuuttamis- ja korvaussäädöksiä. Ensisijaisesti koulutuksen järjestäjä vastaa opiskelijoiden vakuutusturvasta. Lisäksi työnantajan tulee huolehtia työntekijöiden asianmukaisesta vakuuttamisesta. Työpaikalla tulee olla voimassa oleva vastuuvakuutus, joka kattaa myös opiskelijat. Työnantaja on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työsuojeluviranomaisille vakavista työtapaturmista (Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006). Ilmoitus on tehtävä myös poliisille, joka suorittaa poliisitutkinnan tapahtumapaikalla. Lisäksi työpaikan on oltava yhteydessä tapaturmasta opiskelijan lähettäneeseen oppilaitokseen. Myös lievemmät tapaturmat ja läheltä piti -tilanteet tutkitaan työpaikan ja oppilaitoksen yhteistyönä, jotta niistä opitaan vastaavia tilanteita varten. Näistä tapauksista on aiheellista tehdä vaaratilanneilmoitus. Vaaratilanneilmoitus käsitellään koulutuksen järjestäjän ja työpaikan kanssa yhteisesti. Ne suunnittelevat ja toteuttavat tarvittavat toimenpiteet vaaratilanteen toistumisen estämiseksi. 2.4 Rangaistusseuraamukset työturvallisuusasioissa Työnantaja, joka tahallaan tai huolimattomuuttaan laiminlyö työturvallisuuslain säännöksiä, voidaan tuomita työturvallisuusrikkomuksesta sakkoon (Työturvallisuuslaki 738/2002, 63 ). Laiminlyönti voi koskea käyttöönotto- tai määräaikaistarkastuksen suorittamista selvityksen tai suunnitelman tekemistä suojalaitteen tai henkilökohtaisen suojaimen hankkimista työtä koskevan luvan hankkimista tai ilmoituksen tekemistä koneen, välineen tai muun teknisen laitteen ja terveydelle vaarallisen aineen käytössä tarvittavan käyttö- ja huolto-ohjeiden antamista tämän lain nähtävänä pitämistä tapaturman tai sairastumisen vaaran välttämiseksi tarkoitetun laitteen tai ohje- tai varoitusmerkinnän poistamista yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevän henkilön tunnistetta koskevaa velvollisuutta. Työnantajan ja muiden työturvallisuuslaissa velvoitettujen henkilöiden rikosoikeudellinen vastuu määräytyy rikoslain (39/1889) työrikoksia koskevan luvun 47 mukaan, jossa 15

nimikkeenä on työturvallisuusrikos. Työturvallisuusrikos on kyseessä, kun työnantaja tai tämän edustaja tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo työturvallisuusmääräyksiä tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö valvoa työturvallisuusmääräysten noudattamista alaisessaan työssä jättää huolehtimatta taloudellisista, toiminnan järjestämistä koskevista tai muista työsuojelun edellytyksistä. Edellisten lisäksi seurauksena voi olla vahingonkorvaus vahingonkorvauslain (412/1974) perusteella tai jos seurauksena on ollut työtapaturma ja ammattitauti myös esimerkiksi rangaistus vamman- tai kuolemantuottamuksesta tai virkarikoksesta. Vakavan työtapaturman ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnistä on säädetty rangaistus työsuojelun valvontalaissa (44/2006, 51 ). Poliisille tehtävän ilmoituksen laiminlyönnistä on säädetty rangaistus tapaturmavakuutuslaissa (608/1948, 55 ). Työtapaturmatilanteessa rangaistus kohdentuu siihen työnantajan edustajaan, jonka vastuulla kyseinen laiminlyönti tai teko on. Arviointiin vaikuttavat esimiehen asema sekä tehtävien ja toimivaltuuksien luonne ja laajuus. Yleisimmin työturvallisuusrikkomuksesta tuomitaan ylintä johtoa, keskijohtoa ja työnjohtoa. Kun työntekijöitä rangaistaan työturvallisuusrikkomuksista, on silloin yleensä kyseessä tahallinen teko, piittaamattomuus tai huolimattomuus (Alvesalo & Nuutila 2006.) 16

3 Prosessiteollisuuden alojen oppimisympäristöt Oppimisympäristö on oppimista edistävä paikka, tila, yhteisö tai toimintatapa. Turvallinen ja siisti ympäristö, kunnossa olevat välineet, asianmukaiset varusteet ja suojaimet sekä oikeat toimintatavat parantavat sekä tuottavuutta että turvallisuutta. Asiat sujuvat, opiskelijat ja tutkinnon suorittajat pysyvät terveinä ja viihtyvät paremmin. Opiskelijoilla ja näyttötutkinnon suorittajilla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. 3.1 Koulutuksen järjestäjän hallinnoimat ympäristöt Koulutuksen järjestäjän työsalit ja piha-alueet Oppimisympäristöinä ymmärretään oppilaitoksen tilat sekä ne paikat ja olosuhteet, joissa järjestetään ohjattua ja valvottua työnopetusta, joka perustuu koulutuksen järjestäjän laatimaan ja vahvistamaan opetussuunnitelmaan, esim. koulutuksen järjestäjän työsalit ja laboratoriot. 3.2 Muut kuin koulutuksen järjestäjän hallinnoimat ympäristöt 3.2.1 Kemiantekniikka-osaamisalan oppimisympäristöt Kemiantekniikka-osaamisalan oppimisymäristöinä ovat laitokset, jotka valmistavat esimerkiksi peruskemikaaleja, öljynjalostuksen tai petrokemian tuotteita, biopolttoaineita, lääkkeitä, kosmetiikkaa, maaleja, pesu- ja puhdistusaineita tai hygieniatuotteita. oppimisymäristöinä voivat toimia myös räjähdys-, liima-, hartsi-, painoväri-, elintarvike- tai metallurgisen teollisuuden tuotantoprosessit Kemiantekniikan työpaikoilla tyypillisiä turvallisuusriskejä ovat kemikaalit, liikenne, työn ergonomia, liukastuminen, kompastuminen, putoaminen, puristuminen, loukkuun jääminen, esineiden ja aineiden sekä työvälineiden aiheuttamat vaarat, melu ja iskumelu, puutteellinen ilmanvaihto, vetoisuus, kylmät tai kuumat esineet, lämpö- ja valaistusolot, sekä jatkuva valppaana olo. 3.2.2 Biotekniikka-osaamisalan oppimisympäristöt Biotekniikan-osaamisalan oppimisymäristöinä ovat diagnostiikkatuotteita, panimotuotteiden, entsyymejä, perus- ja terveysvaikutteisia elintarvikkeita, biomateriaaleja ja biolääkkeitä valmistava teollisuus. Oppimisympäristöinä ovat myös työpaikat joissa käsitellään kasvi- ja eläinsoluja, mikrobeja sekä geenimuokattuja organismeja. Biotekniikan työpaikoilla tyypillisiä turvallisuusriskejä ovat kemikaalit, liikenne, bakteerit, työn ergonomia, liukastuminen, kompastuminen, putoaminen, puristuminen, loukkuun jääminen, esineiden ja aineiden sekä työvälineiden aiheuttamat vaarat, melu ja iskumelu, puutteellinen ilmanvaihto, vetoisuus, kylmät tai kuumat esineet, lämpö- ja valaistusolot, sekä jatkuva valppaana olo. 17

3.2.3 Paperiteollisuus-osaamisalan oppimisympäristöt Paperiteollisuuden osaamisalan oppimisymäristöinä toimivat paperiteollisuuden eri sektorit, kuten massanvalmistus, paperin- ja kartongin valmistus sekä paperin ja kartongin jalostus. Paperiteollisuuslaitoksilla (paperitehtaat, sellutehtaat, kartonkitehtaat) tyypillisiä turvallisuusriskejä ovat työn ergonomiset tekijät, liukastuminen, kompastuminen, puristuminen, putoaminen, putoavat tai sinkoutuvat materiaalit ja roiskeet, melu, pöly, haju, mikrobiologiset epäpuhtaudet, valaistusolot, lämpötilaerot ja vetoisuus. 3.2.4 Sahateollisuus-osaamisalan oppimisympäristöt Sahateollisuuden osaamisalan oppimisympäristöinä toimivat erilaiset puutuoteteollisuuden tuotantolaitokset. Sahat tai sahatavaran jatkojalostusyksiköt, kuten höyläämöt, sormijatkos-, liimapuu-, pintakäsittely tai komponenttilinjat. Sahateollisuuden työpaikoilla tyypillisiä turvallisuusriskejä ovat puupölyt, pyöriviin koneisiin takertuminen, liikenne, työn ergonomia, liukastuminen, kompastuminen, putoaminen, puristuminen, loukkuun jääminen, esineiden ja aineiden sekä työvälineiden aiheuttamat vaarat, melu ja iskumelu, puutteellinen ilmanvaihto, vetoisuus, lämpö- ja valaistusolot, sekä jatkuva valppaana olo. 3.2.5 Levyteollisuus-osaamisalan oppimisympäristöt Levyteollisuuden osaamisalan oppimisympäristöinä toimivat erilaiset levyteollisuuden tuotantolaitokset: vanerin- tai lastulevyn valmistusprosessit. Levyteollisuuden työpaikoilla tyypillisiä turvallisuusriskejä ovat puupölyt, pyöriviin koneisiin takertuminen, liikenne, työn ergonomia, liukastuminen, kompastuminen, putoaminen, puristuminen, loukkuun jääminen, esineiden ja aineiden sekä työvälineiden aiheuttamat vaarat, melu ja iskumelu, puutteellinen ilmanvaihto, vetoisuus, lämpö- ja valaistusolot, sekä jatkuva valppaana olo.. 18

4 Menettelytavat turvallisuuden varmistamiseksi Turvallisuuden varmistamisen menettelytavat ovat ennakoiva työsuojelu, työn kuormitustekijöiden ja vaaraa aiheuttavien tekijöiden tunnistaminen ja riskien hallinta sekä onnettomuus- ja vähältä piti tilanteisiin ja ensiapuun varautuminen. 4.1 Ennakoiva työsuojelu Työturvallisuuslaki (738/2002) korostaa tapaturmien ja työstä aiheutuvien haittojen ja vaarojen ennaltaehkäisyä. Työturvallisuuslain mukaan työnantaja on velvollinen tunnistamaan työympäristön vaaratekijät ja poistamaan ne. Tämä tarkoittaa myös että koulutuksen järjestäjän tulee tehdä työn vaarojen selvittäminen ja arviointi oppilaitoksissa ja oppilaitosten harjoitustyömailla ja muissa oppimisympäristöissä, joissa tehdään käytännön työtehtäviä. Työturvallisuudessa keskeistä on huolellinen työn suunnittelu, jossa huomioidaan työn ja työvälineiden aiheuttamat riskit, työntekijöiden henkilökohtaiset ominaisuudet ja suojainten tarve sekä työssä tarvittavat suoja- ja turvamekanismit. Erityisen hyvin työ pitää suunnitella silloin, kun ollaan tekemisissä haitallisten aineiden, vaarallisten koneiden kanssa tai olosuhteet ovat muuten riskialttiita esim. tiloissa olevan räjähdysvaaran tai hapettomuuden takia. Riskien vähentämisistä on lisää kussakin kohdassa luvuissa 4.3 ja 4.4. Prosessiteollisuuden alalla tehdään kunnossapitotöitä. Ne kuuluvat useimpien työntekijöiden tehtäviin. Teollisuuslaitoksissa on suunniteltuja ja suunnittelemattomia seisokkeja. Kunnossapitotöissä on suuret työtapaturmariskit, minkä vuoksi työn suunnittelu on erittäin tärkeää. Liitteessä 1 on esimerkkilista työkohteen tarkistuksesta ennen kunnossapitotyön aloittamista. Työntekijän muistilista aloitettaessa uutta työtä: Pysähdy ja ajattele ennen työn aloittamista! muodosta itsellesi yleiskuva työkohteesta mieti vaiheittain, mitä olet tekemässä ota huomioon muu työskentelyalueella oleva toiminta ja varmista että muut ottavat sinut huomioon. Varmista, että tiedonkulku toimii kaikissa tilanteissa. mieti työturvallisuutta (esim. ovatko koneiden suojavälineet paikallaan, missä on lähin poistumistie, silmä- tai hätäsuihku) Selvitä tarvitaanko työn tekemiseen lupa ja onko työn suorittamiseen annettu erillistä ohjeistusta. Erillinen lupa tarvitaan mm. tuli- ja säiliötyöhön. Taulukko lupaa tai pätevyyttä vaativista työtehtävistä on liitteenä 21. 19

4.1.1 Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi Työturvallisuuslaki (738/2002, 10 ) edellyttää, että työnantajan on selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Jos työnantajalla ei ole riittävää asiantuntemusta vaarojen tunnistamiseen ja selvittämiseen, on hänen käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita apunaan. Vaaratekijät on ensisijaisesti poistettava. Jos vaaratekijöitä ei voida poistaa, on arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle (riskien arviointi). Riskin merkittävyys arvioidaan esimerkiksi vaaratekijöiden toteutumisen todennäköisyyden ja seurausten vakavuuden perusteella. Riskejä minimoidaan esimerkiksi työjärjestelyjen, suojainten tai opastuksen avulla. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta turvallisuuteen ja terveyteen. Työnantajalla tulee olla hallussaan edellä tarkoitettu selvitys ja arviointi. Se on tarkistettava olosuhteiden olennaisesti muuttuessa ja se on muutenkin pidettävä ajan tasalla. Riskien arviointi ja hallinta on keskeinen osa työpaikan työturvallisuustoimintaa. Riskien arviointi voidaan toteuttaa esimerkiksi seuraavalla sivulla olevan kuvan 4 mukaisesti vaiheistettuna. Riskien hallintaan sisältyy riskien tunnistaminen ja arviointi sekä toimenpiteet riskien poistamiseksi ja pienentämiseksi. Riskien hallinta on systemaattista ja jatkuvaa toimintaa toiminnan kehittämiseksi. Riskien arvioinnissa on huomioitava kaikki työtilanteet ja -tehtävät, myös huolto-, korjaus-, häiriö- ja poikkeustilanteet. Kuva 4. Viisivaiheinen riskien arviointimalli. Riskien arviointi voidaan toteuttaa osana työpaikkaselvitystä. Riskien arvioinnissa voidaan käyttää apuna myös pelastuslain (379/2011) mukaisia pelastus- ja turvallisuussuunnitelmia. Työntekijät otetaan mukaan riskien arviointiin työympäristön asiantuntijoina ja aktiivisina osallistujina. Myös valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001, 6 ) edellyttää, että työnantajan on tunnistettava työssä esiintyvien kemiallisten tekijöiden aiheuttamat vaarat ja arvioitava niistä työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvat riskit. Kemikaaliriskin arviointi edellyttää tietoa tuotteiden vaarallisuudesta ja raja-arvoista sekä altistumisen luonteesta ja määrästä. 20

Erityistä huomiota on kiinnitettävä työntekijäryhmiin, joiden kohdalla riski voi olla tavallista suurempi tai joilla on erityisvaatimuksia (esim. nuoret tai kokemattomat työntekijät). Näyttötutkintojärjestelmässä opiskelijoiden kasvaneet riskit ja erityisvaatimukset selvitetään henkilökohtaistamisen yhteydessä. Riskien arvioinnissa otetaan huomioon erityisesti alakohtaiset, kyseisessä työssä tai työpaikassa esiintyvät vaarat ja haittatekijät (ks. Työturvallisuuslaki 738/2002, 24-43 ). Vaarojen selvittämisessä on otettava huomioon seuraavat asiat: tapaturman ja terveyden menettämisen vaara sekä lisääntymisterveydeltä suojaaminen esiintyneet tapaturmat, ammattitaudit ja työperäiset sairaudet sekä vaaratilanteet työntekijän ikä, sukupuoli, ammattitaito ja muut henkilökohtaiset ominaisuudet työn fyysinen, henkinen ja sosiaalinen kuormittavuus työpaikan ja työympäristön rakenteet kemialliset, fysikaaliset ja biologiset tekijät koneiden ja työvälineiden turvallisuus onnettomuuden vaaran torjunta, pelastautuminen ja ensiapu. Tämän oppaan liitteenä ovat prosessiteollisuudenalalle sopivat alakohtaiset esimerkinomaiset vaaratekijäluettelot, joita voi hyödyntää vaarojen tunnistamisessa ja riskien arvioimisessa (Liite 3). 4.1.2 Perehdytys Opiskelijan/tutkinnon suorittajan perehdytystä koskevat vastuut on esitetty sivulla x. kuviossa 1. Työturvallisuusvastuut ammattikoulutuksessa. Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä, muista olosuhteista ja työmenetelmistä ottaen huomioon työntekijän ammatillinen osaaminen ja työkokemus. Lisäksi on otettava huomioon toisaalta työ ja työolosuhteet sekä työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet. (L 738/2002, 11, 14 ) Työnantajan on perehdytettävä työntekijä erityisesti työhön, työpaikan olosuhteisiin ja työympäristön vaaratekijöihin työssä käytettäviin työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön liikkumiseen alueella alueella käytettäviin henkilönsuojaimiin ja työvaatetukseen luvanvaraisiin töihin siisteyteen ja järjestykseen sekä jätteiden käsittelyyn toimintaan onnettomuustilanteessa muihin työpaikan erityisolosuhteisiin toimintatapoihin liittyen tupakointiin ja päihteiden väärinkäyttöön työpaikan yhteyshenkilöihin. Perehdyttäminen on tärkeää uuden työntekijän kohdalla sekä muutostilanteissa. Opetusta ja ohjausta annettaessa tulee ottaa huomioon työntekijän koulutus, ammatillinen osaaminen ja työkokemus. Opetusta ja ohjausta saatuaan kaikkien työntekijöiden tulee olla turvallisen työskentelyn edellyttämällä tasolla. 21

Liitteenä 4. on malli yleislomakkeesta, jota voi käyttää perehdyttämisen tueksi prosessiteollisuusalalla. 4.1.3 Työpaikan rakenteellinen turvallisuus ja terveellisyys Työpaikan rakenteiden, materiaalien ja varusteiden sekä laitteiden tulee olla turvallisia ja terveellisiä työntekijöille. Niiden tulee olla käsiteltävissä, kunnostettavissa ja puhdistettavissa turvallisesti. Kulkuteiden, käytävien, uloskäytävien ja pelastusteiden sekä työskentelytasojen on oltava turvallisia ja ne on pidettävä turvallisessa kunnossa. Työpaikalla tulee olla asianmukaiset uloskäytävät ja pelastustiet, ja ne on aina pidettävä vapaina. Työpaikalla tulee olla asianmukaiset turva- ja muut merkinnät. (Työturvallisuuslaki 738/2002, valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista 577/2003, Valtioneuvoston päätös työpaikan turvamerkeistä ja niiden käytöstä 976/1994). Prosessiteollisuuden alalla tehtaiden sisäinen liikenne sekä siirtymiset ja kulkutiet ovat yksi suurimmista riskitekijöistä. Kulkuteitä ovat portaat, ritilätasot, käytävät, lastauslaiturit ja piha-alueet, joilla tyypillisesti aiheutuu kompastuminen kiinteisiin rakenteisiin tai työnaikaisiin tarvikkeisiin ja työkaluihin tai pinnan liukkaudesta aiheutuva liukastuminen. Kunnossapitoaikaiset erilaiset aukot lattiarakenteissa ovat erittäin vaarallisia, ja niiden suojaus on rakennettava siten, että se ei missään tapauksessa pääse liikkumaan paikoiltaan. Työnantajan on huolehdittava siitä, että kulkutiet, käytävät, lattiat ja portaat sekä työskentelytasot ovat rakenteellisesti turvalliset. Erityisesti lattiat, portaat ja käytävät on pidettävä sellaisessa kunnossa, ettei liukastumis- ja kompastumisvaaraa ole. Niille kertyvä vesi sekä mahdollinen lumi ja jää sekä roskat on voitava poistaa helposti. Työpaikan ajoneuvo- ja jalankulkuliikenne tulee järjestää turvalliseksi. Jos työntekijälle aiheutuvia vaaroja ei voida välttää teknillisillä ja rakenteellisilla toimenpiteillä tai työn organisoinnilla, työnantajan on järjestettävä työpaikalle asianmukaiset turvamerkit. Turvamerkkien valinta perustuu työpaikan riskien arviointiin. Merkkien mallit ja värit on esitetty Valtioneuvoston päätöksessä työpaikan turvamerkeistä ja niiden käytöstä (976/1994). Pysyviä merkkejä käytetään tarkoittamaan kieltoa, varoitusta ja määräystä, varauloskäyntien ja ensiapupaikkojen sijaintia sekä palontorjuntavälineitä ja niiden sijaintia. Vaarallisia aineita varten käytetyt säiliöt ja näkyvät putket on merkittävä. Paikat, joissa on vaara törmätä esteisiin tai pudota, on merkittävä pysyvästi turvavärillä ja/tai kilvillä. Liikenneväylät on merkittävä pysyvästi turvavärillä. Ensiapukilvillä merkitään ensiapuvälineitä ja poistumisteitä. Kilvet nopeuttavat toimintaa hätätilanteissa, mutta ne on syytä etsiä jo uuteen työtilaan mentäessä. Ne ovat vihreitä ja niissä on kuvio valkoisella. 22

Varoituskilvillä pyritään vaikuttamaan ihmisten käyttäytymiseen muiden turvatoimien lisänä. Niitä käytetään, mikäli työntekijöille aiheutuvia vaaratilanteita ei voida välttää tai riittävästi vähentää yleisillä teknisillä tai rakenteellisilla toimenpiteillä. Varoituskilvet ovat oransseja ja niissä on kuva mustalla Ohjekilpiä käytetään esim. turvavälineiden käytön ohjeistuksena. Ne ovat sinisiä ja niissä on merkinnät valkoisella 0Työnantajan on huolehdittava siitä, että kulkutiet, käytävät, lattiat ja portaat sekä työskentelytasot ovat rakenteellisesti turvalliset. Niiden tulee olla liukastumista estävää materiaalia. Niille kertyvä vesi, lumi, jää sekä roskat on voitava poistaa helposti. Erityisesti lattiat, portaat ja käytävät on pidettävä sellaisessa kunnossa, ettei liukastumis- ja kompastumisvaaraa ole. Työpaikan ajoneuvo- ja jalankulkuliikenne tulee järjestää turvalliseksi. Kulkutien kunnossa pitäminen tarkoittaa mm. roskien ja öljyn, rasvan tai muun liukastumisvaaraa oleellisesti lisäävän aineen poistamista mahdollisimman nopeasti sekä jäätymisen aiheuttaman liukkauden estämistä. Määräys koskee myös ulkotyöpaikan käytäviä. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työpaikalla on asianmukaiset tauko- ja lepotilat. Useat säädökset sisältävät säännöksiä nosto- ja siirtotyön turvallisuudesta sekä työpaikan liikenteestä (Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta 403/2008, valtioneuvoston päätös käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä 1409/1993). Näistä lisää kohdassa 4.2.2. 23

Valaistus Työpaikalla tulee olla työn edellyttämä ja työntekijöiden edellytysten mukainen sopiva ja riittävän tehokas valaistus. Työpaikalla käytössä olevat valaisimet eivät saa aiheuttaa lisävaaraa työntekijöille. Työpaikkana käytettävä maanalainen tai ikkunaton tila, jossa työntekijät ovat erityisen alttiina vaaralle keinovalaistuksen joutuessa epäkuntoon, on varustettava riittävällä varavalaistuksella. Tarvittaessa käytetään työntekijän mukanaan kuljettamaa valaistusvälinettä (Työturvallisuuslaki 738/2002, Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista 577/2003). Hyvässä valaistuksessa työn tekeminen on turvallisempaa, silmien rasitusoireet vähenevät sekä viihtyisyys ja tuottavuus paranevat. Tärkeimmät näkemiseen vaikuttavat tekijät ovat tilan valaisimet ja niiden tuottama valaistus sekä tilan heijastusominaisuudet. Valaistuksen tarpeeseen vaikuttavat myös tehtävän työn vaatimukset ja työntekijän yksilölliset ominaisuudet. Prosessiteollisuuden aloilla on useita työkohteita, joissa on syytä pitää mukana EX-suojattu taskulamppu. Ilmanvaihto Työpaikalla tulee olla riittävästi kelvollista hengitysilmaa ja työpaikan ilmanvaihdon tulee olla riittävän tehokas ja tarkoituksenmukainen. Ilmanvaihdon ja kelvollisen hengitysilman riittävyydestä tulee erityisesti huolehtia suljetuissa työtiloissa, kuten esimerkiksi säiliöissä, tunneleissa ja laivojen sisärakennelmissa. Työnantajan on huolehdittava, että altistuminen ilman epäpuhtauksille (esim. pöly, savu, kaasu ja höyry sekä kemialliset tekijät) ei aiheuta myrkytystä, hapen puutetta tai muuta vastaavaa vaaraa. Kun työpaikalla käytetään koneellista ilmanvaihtoa, se on pidettävä toimintakunnossa ja laitteisto puhdistettava työntekijälle välitöntä terveyshaittaa aiheuttavasta liasta ja muista epäpuhtauksista (Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista (577/2003). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (1213/2011) on määrätty työpaikan ilman epäpuhtauksille haitallisiksi tunnetut pitoisuudet (HTParvot) sekä osalle altisteista vastaavat biologisten indikaattorien raja-arvot. Kaasuvaarasta ja hapettomista tiloista lisää kohdissa 4.3.4 ja 4.3.8. Vesihuollon alalla tämä riski on keskeinen verkostotöissä ja jätevedenpuhdistamolla sekä kaikissa tilanteissa, joissa käsitellään kemikaaleja tai on paljon pölyävää materiaalia. Ympäristöhuoltoalalla riittävän ilmanvaihdon varmistaminen on keskeisen tärkeää työskenneltäessä teollisuuspuhdistuksissa suljetuissa kohteissa, käsittelylaitosten hallitiloissa sekä loka- ja viemärihuollon töissä säiliöissä, kaivoissa ja viemäreissä. Ilmanvaihtokanavien puhdistus Kerran vuodessa tulee puhdistaa puusepäntehtaan ja -liikkeen ilmanvaihtokanavat ja -laitteistot sekä ilmanvaihtokanavat ja -laitteistot, jotka ovat sellaisessa teollisuus- tai muussa tilassa, missä ilmanvaihtokanaviin kerääntyy runsaasti herkästi paloa levittäviä aineita. Sisäasiainministeriön asetus ilmanvaihtokanavien ja -laitteistojen puhdistamisesta (802/2001) 24