ABSOILS EU LIFE -HANKE YLIJÄÄMÄSAVIEN HYÖTYKÄYTÖN PILOTOINTI

Samankaltaiset tiedostot
MASSASEMINAARI, HELSINGIN KAUPUNKI PUHTAIDEN KAIVUMAIDEN KÄSITTELYTEKNIIKAT

EU LIFE HANKE ABSOILS PÄÄKAUPUNKISEUDUN YLIJÄÄMÄSAVET HYÖTYKÄYTTÖÖN. Mediatiedote, julkaisuvapaa heti

EU-LIFE ABSOILS, SAVET HYÖTYKÄYTTÖÖN

Ylijäämämaiden hyötykäytön pilottikohteita pääkaupunkiseudulla, ABSOILS

INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA: UUMA2-HANKE

UUMA2 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

ABSOILS-HANKE JA PÄÄKAUPUNKI- SEUDUN BETONIMURSKEOHJE

UUMA2 UUMA2-VUOSISEMINAARI UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

UUMA2 UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2-OHJELMA Vuosiseminaari UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

UUMA2 -sisältö. UUMA2 Demoohjelma

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

UUMA2 UUMA2 OHJELMA UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2-OHJELMA

UUMA2 UUMA2 UUMA2 UUMA UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2 OHJELMA UUMA2-ohjelman sisältö. Maarakennuspäivä 18.9.

UUMA2 UUMA2 OHJELMA UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA UUMA2. Uusiomateriaalit maarakentamisessa Marjo Ronkainen, Ramboll

ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI

LAYMAN S REPORT ABSOILS. Heikkolaatuisten ylijäämämassojen hyödyntäminen maarakentamisessa kestävän kehityksen mukaisesti LIFE 09 ENV/FI/575

EU-LIFE KOKEMUKSIA 20 V AJALTA RAMBOLL FINLAND OY. EU LIFE infotilaisuus Pentti Lahtinen,

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

UUMA2. UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2-OHJELMA Etelä-Pohjanmaan alueseminaari

LIVI HANKESUUNNITTELUPÄIVÄ

HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS YTLK

MAA-AINESHUOLTO HELSINKI

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

HELSINGIN KIERRÄTYSMAAT CircVol, Oulu Kaupungin massakoordinaattori Mikko Suominen

Östersundomin maa-aines-yva

UUMA2. UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2-OHJELMA Keski-Suomen UUMA2-seminaari

UUMA2. UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2-OHJELMA Pirkanmaan alueseminaari

MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU JA MAARAKENTAMISEN KIERTOTALOUS 6Aika: CircVol Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa

VOIMALAITOSTUHKAT MAARAKENNUSKÄYTÖSSÄ.

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

UUMA2. UUMA2 Satakunta Pori Marjo Ronkainen UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke

KAIVUMAIDEN HYÖDYNTÄMISEN KEHITTÄMISOHJELMA

UUMA2. UUMA2 Varsinais-Suomi Turku VALTAKUNNALLINEN UUMA2 -OHJELMA UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

Kestävä kaivostoiminta II

UUSIOMATERIAALIT SUUNNITTELUSSA

KOKOEKO seminaari, Kuopio, Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem

PÄÄSTÖVÄHENNYKSIÄ RESURSSITEHOKKAALLA MAARAKENTAMISELLA. FM, projektipäällikkö, ympäristöasiantuntija Riina Känkänen, Ramboll YGOForum 2.11.

Östersundomin maa-aines-yva

Siltojen ja muiden taitorakenteiden purkubetonijätteen hyödyntäminen Väyläviraston tutkimuksia 8/2019

UUMA2 Materiaali- ja palvelutuottajan näkökulma

OHJELMAKOORDINAATTORI

HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA

Uusiomaarakentamisen mahdollisuudet

Pohjanmaan UUMA2. Tienrakentamisen mahdollisuuksia. Ari Perttu

UUMA2. Uudet julkaisut: LIIKUNTAPAIKKAOHJE. UUMA2 vuosiseminaari Marjo Ronkainen, Ramboll Finland Oy. Liikuntapaikka.

HANKINNAT KESTÄVIEN MAARAKENNUSRATKAISUJEN MAHDOLLISTAJANA 6Aika: CircVol Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa

TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA

Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio

Koerakentaminen tienpidosta vastaavan viranomaisen näkökulmasta

K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä.

E18 parantaminen välillä Naantali-Raisio Yleissuunnitelmavaiheen uusiomateriaaliselvitys. Vesa Virtanen

Kiviainesten kestävä kierrätys ja käyttö

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry

Alueellinen Uuma-hanke Savo-Karjalan Uuma 2

Ylijäämämaiden ja uusiomaaainesten

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (10) Kaupunginhallitus Ryj/

DEEP MIXING 2015 (SAN FRANCISCO) JA MASS STABILISATION 2015 (LAHTI) KONFERENSSIT, MASSASTABILOINTIKÄSIKIRJA SEKÄ MUUTA AJANKOHTAISTA

RESURSSITEHOKKUUTTA RAKENTAMISEEN JA YLEISTEN ALUEIDEN YLLÄPITOON. Riina Känkänen SKTY Turku

UUSIOMATERIAALIT HYÖTYKÄYTTÖÖN SAVO-KARJALAN UUMA-HANKKEEN SEMINAARI Ympäristönäkökulma UUMA-ratkaisujen kannalta

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Maankaatopaikkojen valvonta ja ylijäämämaat Saku Nurminen Ympäristötarkastaja

Riina Känkänen Maankäytön suunnittelu ja maarakentamisen kiertotalous Varsinais-Suomen liiton koulutustilaisuus Turku

Hiedanranta, älykäs ja kestävä tulevaisuuden kaupunginosa Uusiomaarakentamisen edistäminen Tampereen kaupungin hankkeissa

Ympäristöministeriö Kiviaineshuollon kehittämishanke Konsultteina Sito ja GTK

UUSIOMATERIAALIEN KÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA KAUPUNGIN MASSAKOORDINAATTORI MIKKO SUOMINEN

Vuosaaren sataman melumäki, Pilaantuneen maan. MUTKU Jukka Tengvall

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMINEN UUSIOMATERIAALEILLA RAMBOLL FINLAND OY MARJO KOIVULAHTI

Liikenneväylät kuluttavat

Betoroc- murskeet. Tuomo Joutsenoja

Niittykummun koirapuisto

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

KIERTOTALOUS RAKENTAMISESSA TAMPERE

Seinäjoen kaupunki, uusiomateriaalien käyttö maanrakentamisessa

Hiedanranta, älykäs ja kestävä tulevaisuuden kaupunginosa Uusiomaarakentamisen edistäminen Tampereen kaupungin hankkeissa

HELSINGIN MASSAT

UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA REIJO KIUKAS

Pilaantuneiden maa-ainesten määrä ja käsittely. Satu Jaakkonen Suomen ympäristökeskus

Kansallisen tason ylijäämä- ja uusiomaaainesohjaus. Else Peuranen, ympäristöministeriö Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaaainesseminaari

BETONIMURSKEEN HYÖTYKÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA

KIMMO JÄRVINEN HYÖTYKÄYTTÖ- ESIMERKKINÄ JÄTKÄSAARI HELSINGISSÄ

Uuden MARAn mahdollisuudet. Marjo Koivulahti Ramboll Finland Oy

E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ

Uusiomateriaaliselvitys Savo-Karjalan alueella (UUMA2 hanke)

Massastabilointika sikirja

MASA-asetuksen valmistelutilanne Jussi Reinikainen, Suomen ympäristökeskus (SYKE)

RESURSSIVIISAS MASSAHUOLTO

UUSIOMAARAKENTAMISEN OHJEET. J. Forsman / Ramboll Finland Oy

KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 2010

KATSAUS HELSINGIN PILAANTUNEISIIN MAIHIN

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry

Kunnat kiertotalouden edistäjänä rakennusalalla

Rakentamisen maa-ainesjätteiden hyödyntäminen - MASA-asetus ja -taustaselvitys. Jussi Reinikainen / SYKE

Rakentamisen maa-ainesjätteiden hyödyntäminen - MASA-asetus. MUTKU-päivät, Jussi Reinikainen / SYKE

MASA-asetus. Maa-ainesjätteen hyödyntäminen maarakentamisessa. Erika Liesegang, Varsinais-Suomen ELY-keskus

UUMA2 UUMA2. Uusiomateriaalien tekninen kelpoisuus ja ohjeet ryhmän toimintaa (TKO-ryhmä)

Transkriptio:

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm ABSOILS EU LIFE -HANKE YLIJÄÄMÄSAVIEN HYÖTYKÄYTÖN PILOTOINTI 28.9.2011 Pentti Lahtinen pentti.lahtinen@ramboll.fi

Z LIFE+2009 YMPÄRISTÖ HANKE LIFE09 ENV/FI/575 Sustainable methods and processes to convert abandoned low-quality soils into construction materials. Demonstration project in Finland. (ABSOILS) Heikkolaatuisten ylijäämämassojen hyödyntäminen maarakentamisessa kestävän kehityksen mukaisesti

TAUSTA JA ONGELMA-ALUE (1) Ylijäämämaa-ainesta (Abandoned Soils) kertyy Suomessa vuosittain arviolta 20-30 miljoonaa tonnia; pääkaupunkiseudulla arviolta 4 miljoonaa tonnia Yleensä kyse on savesta, jonka käyttö maarakennusmateriaalina nähdään vaikeana ja joka tähän mennessä on läjitetty Läjittäminen hankalaa: läjitysalueet kaukana ja kuljetus kallista. Läjittäminen aiheuttaa myös ympäristöongelmia kuten merkittäviä maisemahaittoja sekä päästöjä (kuljetukset). Rakentamisen yhteydessä ylijäämämassat korvataan korkealaatuisella murskeella ja soralla eli uusiutumattomilla luonnon kiviaineksilla, mikä myös on ympäristöllinen haittatekijä

TAUSTA JA ONGELMA-ALUE (2) Ylijäämämassoja voidaan läjittämisen sijasta hyödyntää niiden syntypaikoilla (in-situ) tai hyvin lähellä syntypaikkaa (ex-situ), ja niistä saadaan arvokkaita rakennekerrosmateriaaleja stabiloimalla. Stabilointiin voidaan käyttää lähialueella muodostuvia sideainekomponentteja (teollisuuden sivutuotteita ja jätteitä) sellaisenaan tai seostettuna sementin ym. kaupallisten sideaineiden kanssa Hyödyntämien edellyttää riittävää tietoa ja tietotaitoa menetelmistä ja teknologiasta saavutettavien hyötyjen todentamista: ympäristöllisesti, teknisesti ja taloudellisesti kilpailukykyinen toimintatapa ylijäämämassojen käytön jatkuvuuden varmentaminen mm. hankintaa palveleven tietojärjestelmän avulla

UUSIOMATERIAALIEN KÄYTTÖ MAHDOLLISUUDET - UUSIUTUMATTOMIEN LUONNONVAROJEN SÄÄSTÖ (20%), ERITYISESTI SORAHARJUT JA POHJAVESIALUEIDEN SUOJELU - ILMASTOPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN (C02) - ENERGIAN KULUTUKSEN VÄHENTÄMINEN - VÄHEMMÄN MATERIAALIA KAATOPAIKOILLE - TALOUDELLISUUS SÄÄSTÖT

TAVOITTEET (1) tuottaa ja esitellä teknisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti kilpailukykyiset ja mm. ylijäämäsaviin perustuvat vaihtoehdot erilaisiin rakennesovellutuksiin : suojarakenteet kuten tulvavallit, erityyppiset tukija tiivisterakenteet, meluvallit, viheralueet, alueelliset täytät, kevennysrakenteet jne. osoittaa,että ylijäämämassoille on laajaa käyttöä maarakentamisessa, ja tämän seurauksena läjittämisen ja läjityspaikkojen tarve vähenee merkittävästi massojen pitkän matkan kuljetukset vähenevät merkittävästi suuret määrät arvokkaita uusiutumattomia luonnonvaroja (soravarantoja, kalliovarantoja) on säästettävissä ja niiden käyttö ohjattavissa kohteisiin, joiden materiaaleille ei ole muita vaihtoehtoja

YLIJÄÄMÄSAVET HYÖDYNNETÄÄN SIELLÄ MISSÄ NE SYNTYVÄT Massojen kuljetukset vähenevät oleellisesti, mikä vähentää: teiden ruuhkautumista teiden kulumista melua ja pölyä CO2 päästöjä energian kulutusta kustannuksia uusiutumattomien luonnonvarojen kuten soran ja kalliokiviainesten käyttöä ja niiden käytöstä aiheutuvia haittoja

MATERIAALIEN KULJETUSTEN VAIKUTUS ILMASTON LÄMPENEMISPOTENIAALINA [T (CO2-EKV)/TIE-KM] Vaihtoehtojen VE1 ja VE2 materiaalikuljetusten vaikutus ilmaston lämpenemispotentiaalina [tonnia CO2-ekv/TY] 10 5 0 VE1 Tuhkastabilointi VE2 Murskerakenne 8

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTETÄÄN KOKONAISVALTAISELLA MASSOJEN HYÖTYKÄYTÖN KOORIDINOINNILLA MITÄÄN EI HEITETÄ HUKKAAN Edellyttää hankkeessa Materiaalitutkimukset hankkeen alkuvaiheessa, myös huonolaatuiset /pimamaat ja niiden hyötykäytön tutkimukset Kokonaisvaltainen massojen koordinointi ja logistiikan suunnittelu Hyvälaatuisten materiaalien oikea hyödyntäminen ja tarvittaessa myynti toiseen hankkeeseen Materiaalien jalostamisen ja stabilointien suunnittelu Alueen ympäristössä muodostuvien materiaalien / teollisuuden sivutuotteiden hyödyntäminen 9

MR2, VUOSAARI Syvä- ja massastabiloinnin käyttöön on taloudellisia syitä Ylijäämämateriaalit Kaivetut materiaalit 94.000 Tien alla oleva pehmeä savi 57.000 Tie Meluvalli Määrä m 3 Massojen vaihto Stabilointi kaupallisilla sideaineilla A Stabilointi sivutuotesideaineilla B Säästö A Säästö B 150.000 4.240.000 2.400.000 1.740.000 1.840.000 2.500.000

ESIRAKENTAMISESTA MASSOJEN KOKONAISVALTAISEEN HYÖTYKÄYTTÖÖN Kivikon teollisuusalueen esirakentaminen

MATERIAALIEN JALOSTUS JA LOGISTIIKKA Käsittely ja jalostaminen Varastointi Kuljetus 12

ARCADA 2, KYLÄSAARI, HELSINKI 2011

ARCADA 2, KYLÄSAARI, HELSINKI 2011 Helsingin Kyläsaaressa tehtiin Absoils projektissa mereen täytetylle alueelle kevennyskaivuja ja kaivantojen täyttöjä. Hankkeessa: kehitettiin uusi menetelmä stabiloidun ylijäämäsaven käyttämiseksi kevennysmateriaalina louhetäyttöä korvattiin stabiloidulla ylijäämäsavella ja säästynyt louhe jalostettiin edelleen hyötykäyttöön kehitettiin uutta stabilointitekniikkaa stabilointeja varten ylijäämäsavi saatiin läheisiltä työmailta, joissa sitä ei voitu hyötykäyttää

PERKKAAN KOIRAPUISTO, ESPOO 2011-12

PERKKAAN KOIRAPUISTO, ESPOO 2011-12 Espoon Perkkaalle rakennetaan uusi koirapuisto vuonna 2011. Alue on tulvaherkkää, alavaa aluetta minkä vuoksi maanpintaa täytyy korottaa. Alueen maaperä on pehmeää savea ja savikerros on jopa 12-14 m paksu. Hankkeessa: aluetta korotetaan tulvimisen estämiseksi korotus tehdään käyttäen ylijäämäsavea, jota saadaan läheisiltä rakennustyömailta ylijäämäsavi massastabiloidaan yhdessä pohjamaan kanssa hankalasti hyödynnettävä ylijäämäsavi käytetään rakentamisessa ja samalla saadaan aikaan kantava pohja stabiloinnin paksuus on noin 3 metriä ja tilavuus n. 15 000 m 3

UUMA 2010-2016 UUMA 2010 2016 VALTAKUNNALLINEN KOORDINOINTIRYHMÄ ASIANTUNTIJARYHMÄ Demonstraatiohankkeet (väylä- ja aluerakentaminen) EU-Life demorahoitus (Tekes) Tuotteistus Demot EU-Life Info / Leader partner Ramboll 2011-2016 Hankintamenettelyt Ohjeet UUMAkäsikirja Tietojen keruu koekohteista lainsäädäntöä varten Tekniset tiedot mitoitusta varten Elinkaaritiedot Koulutus Seminaarit Tiedonsiirto oppilaitoksiin Websivut Tiedonjako

KIITOS