UUMA2 UUMA2 OHJELMA UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

Transkriptio

1 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA koordinaattori: projektipäällikkö:

2 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA DEMONSTRAATIO-OHJELMA TUOTEKEHITYS SUUNNITTELU -RAKENNUTTAMINEN 2

3 -ohjelman sisältö 3

4 UUMA-materiaalit maarakennuskäytössä 1. Tiet ja kentät Tiet, kadut, kevyen liikenteen väylät Paikoitusalueet, teollisuusalueet Urheilukentät Massiivituhkarakenteet Seosaineena muiden sivutuotteiden kanssa mm. rikastushiekka, kuitusavi, kipsi Sideaineen osana kerrosstabiloinnissa 2. Satamat ja meriväylät Pilaantuneiden tai pehmeiden sedimenttien stabiloinnissa sideaineena tai seoksessa Satamakenttien rakennekerrokseen massiivi- tai seosaineena Kantavan kerroksen kerrosstabilointiin 4

5 UUMA-materiaalit maarakennuskäytössä 3. Massastabilointi Pehmeiden alueiden massastabiloinnin sideaineeksi / sideaineseosaineeksi kaikkiin infrakohteisiin mm. aluerakennushankkeet 4. Ympäristörakenteet Meluvallit Tulvavallit Kaatopaikkojen ym. Tiivisterakenteet Kaivosjätteiden suojarakenteet 5. Happamien materiaalien neutraloiminen Sulfidisavet Happamat kaivosjätteet 5

6 Hyödyntäminen ja hyödyntämisen edellytyksiä Ylijäämämassoja voidaan läjittämisen sijasta hyödyntää niiden syntypaikoilla (in-situ) tai hyvin lähellä syntypaikkaa (ex-situ), ja niistä saadaan rakennus-/täyttömateriaaleja esim. stabiloimalla. Stabilointiin voidaan käyttää lähialueella muodostuvia sideainekomponentteja (teollisuuden sivutuotteita ja jätteitä) sellaisenaan tai seostettuna sementin ym. kaupallisten sideaineiden kanssa Hyödyntämien edellyttää riittävää tietoa ja tietotaitoa saavutettavien hyötyjen todentamista - kilpailukykyinen toimintatapa hankintaa palvelevaa tietojärjestelmää

7 UUMA-materiaalit maarakennuskäytössä 3. Massastabilointi Pehmeiden alueiden massastabiloinnin sideaineeksi / sideaineseosaineeksi kaikkiin infrakohteisiin mm. aluerakennushankkeet 4. Ympäristörakenteet Meluvallit Tulvavallit Kaatopaikkojen ym. Tiivisterakenteet Kaivosjätteiden suojarakenteet 5. Happamien materiaalien neutraloiminen Sulfidisavet Happamat kaivosjätteet 7

8 -kehittämisalueet 1.Materiaalien tuotekehitys ja tuotteistus Tekninen kelpoisuus Ympäristökelpoisuus Materiaalituotanto: logistiikka, varastointi Sovellutukset 2.Rakentamisen teknologiakehitys 3.Suunnittelun kehittäminen 4.Hankinnan kehittäminen 5.Ympäristölainsäädännön kehittäminen 8

9 -organisaatio OHJAUSRYHMÄ Puheenjohtaja + rahoittavat tahot Strategia, rahoitus, toteutuksen ohjaus, tiedonvälitys sidosryhmiin/hankkeisiin, hankkeen tukeminen TYÖVALIOKUNTA hankkeen käytännön toteutuksesta vastaaminen ohjausryhmän päätösten mukaisesti Tiedonjako WWW-sivut Seminaarit Ohjeet ja koulutusmateriaalit Ohjeet Materiaalit Sovellutukset Logistiikka Varastointi Rakentaminen Demohankkeet Väylät Aluehankkeet Teollisuusalue Kauppa Satama Liikunta Aluehankkeet Varsinais-Suomi Savo-Karjala Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Kaakkois-Suomi Päijät-Häme T&K Julkinen Hankinta- ja suunnitteluprosessit Ympäristökelpoisuus Tekninen kelpoisuus Elinkaarilaskennat Teollisuuden tuotekehitysprojektit UUMAn emohanke Laitteistot Maa- ja metsätalous Pääkaupunkiseutu Laadun ohjaus Yritykset Tekes EU Kaivos Hankebudjetit EU Tekes Pirkanmaa Keski-Suomi, Lappi Aluehankkeisiin - osallistuminen EU Julkinen rahoitus Tekes, EU Livi, YM Muu rahoitus 9

10 -emohankkeen osallistujat Ympäristöministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Liikennevirasto Helsingin kaupunki Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Energiateollisuus ry Metsäteollisuus ry Valutuoteteollisuusyhdistys ry Andament Ekokem-Palvelu Kuusakoski Lassila & Tikanoja Lemminkäinen Infra Morenia Ramboll Rudus Skanska Infra ja Skanska Asfaltti Suomen Erityisjäte KFS Finland Oy 10

11 -toteutus 1.Tuotekehitysprojektit 2.Demonstraatiohankkeet 3.Aluehankkeet 4.T&K (suunnitteluprosessit, mitoitus, hankintamenettelyt, ympäristölainsäädännön edellyttämät tutkimus- ja kehittämistoimet) 5.Tiedon jakaminen (ohjeet, web-sivut, seminaarit, tiedon siirto oppilaitoksiin) 11

12 UUMA 2 toteutus Tuotekehitysprojektit 12

13 DEMO-esimerkki Perkkaa, Espoo, koira-aitaus, pengertäyttö stabiloitavalla savella, v

14 toteutus Aluehankkeet -demonstraatiohankealueet voivat noudattaa ELY-keskusten aluejakoa. Hankealueita on 9 kpl lisättynä pääkaupunkiseudulla, eli yhteensä 10 hankealuetta

15 , T&K T&K jaetaan neljään ryhmään 1. Hankinta Hankintamenettelyt Hankesuunnitteluprosessit 2. Tekniikka Rakenteet ja mitoitus Tekniset vaatimukset 3. Ympäristö Ympäristölainsäädäntöä tukevat tutkimukset Ympäristökelpoisuus - ympäristövaatimukset 4. Elinkaari Elinkaarilaskennat ja tietokannat Vanhojen rakenteiden tutkimukset 15

16 Tiedonjako Vuosiseminaari klo 12 Liikenneviraston auditoriossa 16

17 UUMA-käsikirjaston asema: MaaRYL 17

18 Aikataulu , 8/2014 EMOPROJEKTIN AIKATAULU Hankesuunnittelu, ohjaus, rahoitus Ohjausryhmä Työvaliokunta x x x x x x x x x x x Rahoitushaku 2. Tiedonjako ja ohjeet Valtakunnalliset seminaarit UUMa-käsikirjasto ja InfraRyl 3. Tuotteistus Vaatimukset uusiomaarakentamiselle Tuotteistusohjeet Tuotteistustyöpaja 4. T&K-työryhmät Hankinta Ympäristökelpoisuus Tekninen kelpoisuus Elinkaari 5. Demohankkeet Liikenneväylä Aluerakentaminen Teollisuus Kaivos Liikepaikka Satama 6. Aluehankkeet aloitusseminaari O 1. Savo-Karjala O valmistelu 2. Pohjois-Pohjanmaa O toteutus 3. Keski-Pohjanmaa O 4. Varsinais-Suomi O 5. Keski-Suomi O 6. Satakunta O 7. Pääkaupunkiseutu O 8. Kaakkois-Suomi O 9. Pirkanmaa O 10. Päijät-Häme O 11. Etelä-Pohjanmaa O 12. Lappi O 18

19 -toteutus 1.Tuotekehitysprojektit 2.Demonstraatiohankkeet 3.Aluehankkeet 4.T&K (suunnitteluprosessit, mitoitus, hankintamenettelyt, ympäristölainsäädännön edellyttämät tutkimus- ja kehittämistoimet) 5.Tiedon jakaminen (ohjeet, web-sivut, seminaarit, tiedon siirto oppilaitoksiin) 19

20 , Keski-Suomi Aluehankkeen ensisijaiset tavoitteet: - kehittää ja edistää paikallisesti UUMA-ratkaisujen käyttöä - etsiä aktiivisesti hyötykäyttömahdollisuuksia yhteistyön avulla - haetaan paikallisiin tarpeisiin räätälöityjä ratkaisuja sekä materiaalien tehokkaaseen hyödyntämiseen tähtääviä hyödyntämismalleja 20

21 , Keski-Suomen aluehanke EHDOTUS: PROJEKTIN ORGANISOINTI - OHJAUSRYHMÄ MUODOSTUU ALUEHANKKEEN RAHOITTAJA- ORGANISAATIOIDEN NIMEÄMISTÄ EDUSTAJISTA (1 OSALLISTUJA/RAHOITTAJA) - PUHEENJOHTAJANA TOIMII XX EDUSTAJA - VALTAKUNNALLISEN -HANKKEEN KAUTTA MUKANA OLEVILLA ON MAHDOLLISUUS OSALLISTUA KOKOUKSIIN JA HEILLE TOIMITETAAN PYYDETTÄESSÄ PROJEKTIN YHTEYDESSÄ SYNTYVÄ MATERIAALI TIEDOKSI - ALUEHANKKEEN KOORDINOINTI JA SUUNNITTELU TOTEUTETAAN RAMBOLLIN TOIMESTA 21

22 , Aluehankkeen rahoitus YHTEISPROJEKTI RAHOITETAAN PÄÄOSIN SIIHEN OSALLISTUVIEN TAHOJEN OSALLISTUMISMAKSUILLA PROJEKTIN LOPULLINEN SISÄLTÖ SOPEUTETAAN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAAN RAHOITUKSEEN OSA PROJEKTIBUDJETISTA KOHDISTETAAN KAIKKIA OSALLISTUJIA PALVELEVIIN "YLEISIIN" KYSYMYKSIIN JA OSA TAAS YKSITTÄISIÄ YRITYKSIÄ (=ALUEHANKKEEN RAHOITTAJAT) PALVELEVIIN TOIMENPITEISIIN (ESIM. TUOTTEISTUSPROJEKTIEN ESISUUNNITTELU JA RAHOITUSHAKEMUKSET). KAIKKI HANKKEEN TOIMINTOJEN JA BUDJETIN KOHDENTAMISEEN SEKÄ ERI OSA-ALUEIDEN KESKINÄISIIN PAINOTUKSIIN LIITTYVÄT PÄÄTÖKSET TEHDÄÄN JA HYVÄKSYTÄÄN PROJEKTIN OHJAUSRYHMÄN TOIMESTA ELI SE PÄÄTTÄÄ TOTEUTETTAVASTA TYÖSISÄLLÖSTÄ JA OHJAA PROJEKTIN TOIMINTOJA! VALTAKUNNALLISEN -PROJEKTIN KAUTTA MUKANA OLEVAT TAHOT EIVÄT MAKSA ERILLISTÄ VUOSIMAKSUA. OHJAUSRYHMÄ HARKITSEE ERIKSEEN MAHDOLLISUUDET OTTAA MUKAAN PROJEKTIN ONNISTUMISEN KANNALTA TÄRKEIKSI ARVIOITAVIA TAHOJA JOKO ALENNETULLA VUOSIMAKSULLA TAI KOKONAAN ILMAN VUOSIMAKSUA. 22

23 Aluehanke: Keski-Suomi Osallistumisesta kiinnostuneet kunnat, materiaalintuottajat, viranomaiset, urakoitsijat ym. ottakaa yhteyttä -projektiin Yhteyshenkilönä Marjo Ronkainen, Ramboll puh Kiinnostuksen perusteella järjestetään erillinen tilaisuus aluehankkeen käynnistämisestä 23

24 KIITOS! 24