ST1 ENERGY OY KEMIN AJOKSEN ÖLJYVARASTOALUEEN TARKENTAVA PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS

PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS 16UEC143 Päivitys 21.6.2012 ST1 ENERGY OY KEMIN AJOKSEN ÖLJYVARASTOALUEEN TARKENTAVA PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS

1(22) Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa. Vastuulauseke Työ on suoritettu normaalilla perusteellisuudellamme ja ammattitaidollamme pätevän ja kokeneiden asiantuntijoiden toimesta parasta ammatillista arviointikykyä käyttäen. Tämän raportin sisältö ja johtopäätökset perustuvat työn aikana hyvässä uskossa saamiimme tietoihin haastateltavilta ja muista lähteistä. Raportti ja Pöyry Finland Oy:n vastuu raportista noudattaa konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE 1995. Konsultin vastuu työstä St1 Energy Oy:lle on palkkion suuruinen. Pöyry Finland Oy ei vastaa raportissa esitetyistä tiedoista tai mielipiteistä eikä niiden tarkkuudesta, kattavuudesta tai oikeellisuudesta suhteessa kolmansiin osapuoliin. Pöyry Finland Oy ei vastaa raportissa esitettyjen tietojen käytöstä aiheutuvista tai käyttöön liittyvistä kolmannelle osapuolelle mahdollisista aiheutuvista vahingoista riippumatta siitä, onko kyseessä välitön tai välillinen vahinko tai kuinka vahinko on aiheutunut. Raportti on luottamuksellinen ja tehty St1 Energy Oy:lle. Raportti voidaan luovuttaa kolmansille osapuolille erillistä sopimusta vastaan. Yhteystiedot Pauli Rajala Tapio Leppänen Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2 A FI-90590 OULU Finland Kotipaikka Vantaa, Finland Y-tunnus 0625905-6 Tel. +358 10 33 33280 Fax +358 10 33 28250 www.poyry.fi

Sisältö 16UEC143 1(22) 1 JOHDANTO 3 2 KOHTEEN KUVAUS 3 2.1 Sijainti 3 2.2 Omistus- ja hallintasuhteet 3 2.3 Rajaukset 3 2.4 Toimintahistoria 4 2.4.1 Käyttöhistoria 4 2.4.2 Tehdyt kunnostustoimenpiteet 4 2.5 Nykyiset rakennukset, tekniset rakenteet ja päällysteet 4 2.6 Nykyinen käyttö 4 2.7 Tuleva käyttö 4 2.8 Naapurusto 4 3 MAAPERÄ-, POHJAVESI- JA PINTAVESITIEDOT 5 3.1 Maa- ja kallioperä 5 3.2 Pohja- ja orsivesi 5 3.3 Pintavedet 5 4 HAITTA-AINETUTKIMUKSET JA SELVITYKSET 5 4.1 Aikaisemmat tutkimukset 5 4.2 Täydentävät tutkimukset v.2012 6 4.2.1 Pohjavesitutkimukset 7 4.2.2 Laboratoriotyöt 7 4.3 Tutkimustulokset v. 2012 7 4.3.1 Maaperä ja sedimentti 7 4.3.2 Pohjavesi 9 4.4 Aikaisemmat tutkimustulokset vv. 1993 ja 1998 10 4.5 Haitta-aineiden kokonaismäärät 11 5 KUNNOSTUKSEN TARVE JA TAVOITTEET 12 5.1 Riskinarvio (perusarvio) 12 5.1.1 Lähtökohta ja rajaukset 12 5.1.2 Leviämisen arviointi 12 5.1.3 Altistuksen arviointi 12 5.1.4 Vaikutusten arviointi 13 5.1.5 Riskin luonnehtiminen 13 5.1.6 Epävarmuustekijät 14 5.2 Kunnostustarve 14 6 JATKOTOIMENPITEET 15

2(22) Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Kartat ja piirustukset Piirustus 1 Piirustus 2 Piirustus 3 Tutkimuspistetiedot Laboratorion analyysitulokset Valokuvia tutkimuskohteesta Sijaintikartta Yleiskartta Tutkimuspistekartta - pisteiden sijainnit - analyysitulokset - pilaantuneen alueen rajaus Asiakirjan jakelu: St1 Energy Oy / Paula Puotiniemi

3(22) St1 Energy Oy Kemin Ajoksen öljyvarastoalueen tarkentava pilaantuneisuustutkimus 1 JOHDANTO St1 Energy Oy:n toimeksiannosta Pöyry Finland Oy on suorittanut Kemin Ajoksessa sijaitsevan öljyvarastoalueella maaperän ja sedimentin tarkentavan pilaantuneisuustutkimuksen 21.- 22.5.2012 ja laatinut tämän tutkimusraportin. Tutkimuskohteena oleva öljyvarastoalue sijaitsee Kemissä, Ajoksen satama-alueella, osoitteessa Öljysatamantie, 94900 Kemi. Ajoksen syväsatamaa alettiin rakentaa vuonna 1939. Kohdealueella Shell aloitti öljytuotteiden varastointia vuonna 1964. Tutkimuskohteessa on aiemmin ollut toimistorakennus ja säiliöautojen täyttöalue. Toimistorakennus ja muut rakenteet on purettu ja asfalttipinta uusittu vuonna 2000. Nykyisin entinen öljyvarastoalue on Neste Oil Oyj:n käytössä olevaa pysäköintialuetta. 2 KOHTEEN KUVAUS 2.1 Sijainti Tutkimuskohde sijaitsee Kemin kaupungissa, Ajoksen satama-alueella. Kohde sijaitsee yhtenäiskoordinaatistossa; pl. 7287777, ip. 3386871. Sijainti on esitetty karttaliitteissä 1 ja 2. 2.2 Omistus- ja hallintasuhteet Kiinteistön (240-403-97-0) omistaa Kemin satama. Alue on vuokralla Oy Shell Ab /St1 Energy Oy:llä. Tutkimuskohteena olevan alueen pinta-ala on noin 24000 m 2. 2.3 Rajaukset Tutkimuksia suoritettiin vuokratulla alueella. Kohde rajautuu lounaassa Baltic Tank Oy Ltd:n nestemäisten kemikaalien varastoon, luoteessa Neste Oili Oyj:n öljyvarastoon, koillisessa Teboil Oy:n entiseen öljyvarastoon (purettu ja kunnostettu) ja kaakossa suoja-altaaseen ja Takalahden vesistöalueeseen.

2.4 Toimintahistoria 16UEC143 4(22) 2.4.1 Käyttöhistoria Tutkimusalueella Oy Shell Ab on aloittanut öljytuotteiden varastoinnin vuonna 1964. Alueella on ollut yhteensä yhdeksän maanvaraista säiliötä, joissa on varastoitu bensiiniä ja dieselöljyä. Lisäksi alueella on ollut toimistorakennus ja säiliöautojen täyttöalue. 2.4.2 Tehdyt kunnostustoimenpiteet Tutkimuskohteena olevalla alueella ei ole aikaisemmin tehty varsinaisia pilaantuneisuuden kunnostustoimenpiteitä. 2.5 Nykyiset rakennukset, tekniset rakenteet ja päällysteet Öljytuotteiden varastointiin ja toimintaan liittyneet rakenteet ja laitteet on purettu, lukuun ottamatta joitakin putki ja kaivorakenteita. Alueella on nykyisin Neste Oil Oyj:n käytössä olevaa asfaltoitua pysäköintialuetta. 2.6 Nykyinen käyttö Nykyisin kiinteistöllä ei ole öljytuotteiden varastointia. Asfaltoitua aluetta käytetään nykyisin pysäköintialueena. 2.7 Tuleva käyttö Ajoksen alueella on oikeusvaikutteinen yleiskaava, joka on saanut lainvoiman 3.11.2001. Kaavasta on laadittu myös ympäristövaikutusten arviointiselostus. Ajoksen sataman ja teollisuusalueiden asemakaava on hyväksytty Kemin kaupunginhallituksessa 18.6.2001. Yleiskaavassa ja asemakaavassa alue on merkitty satamatoimintojen alueeksi (LS). Kunnostustoimenpiteiden jälkeen alue luovutetaan vuokran antajalle. 2.8 Naapurusto Kohde rajautuu lounaassa Baltic Tank Oy Ltd:n nestemäisten kemikaalien varastoon, luoteessa tiealueeseen ja Neste Oili Oyj:n öljyvarastoon, koillisessa Teboil Oy:n entiseen öljyvarastoon (purettu ja kunnostettu) ja kaakossa suoja-altaaseen ja Takalahden vesistöalueeseen.

5(22) Lähialueella ei ole asutusta, eikä muita häiriintyviä tai herkkiä kohteita tai muita merkittäviä luonnonvaroja omaavia kohteita. 3 MAAPERÄ-, POHJAVESI- JA PINTAVESITIEDOT 3.1 Maa- ja kallioperä Maaperän pintakerros asfaltoidulla liikennealueella muodostui 0,3-0,5 m:n paksuisesta murskekerroksesta. Päällysrakenteen alapuolinen maaperä muodostui hiekka - silttikerroksista kairaussyvyyteen asti. Alue sijoittuu Ajoksen harjumuodostuman päähän, lievealueelle. Maapinnan korkeudet vaihtelevat noin +1,50 +3,00 ja vesi-/kosteikkoalueilla vesipinnan tasot olivat 23.5.2012 välillä -0,51 +0,75. 3.2 Pohja- ja orsivesi Tutkimuskohteena oleva kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kemin kaupungin vedenottamo sijaitsee noin 2,0 km etäisyydellä koillis-pohjoissuunntaan. Pohjaveden muodostumisalueen raja kulkee noin 500 m:n etäisyydellä tutkimuskohteena olevan alueen pohjois- ja itäpuolella (Ajos 1224001, I-luokka). Pohjaveden virtaussuunta tutkimusalueelta suuntautuu kuitenkin kaakkoon eli poispäin luokitellulta pohjavesialueelta. Havaintoputkista mitatut pohjavesipinnan korkeudet olivat 23.5.2012 välillä +0,02 +1,06. Mittaustulosten perusteella voi olla, että pohjavesipintojen tasot havaintoputkissa eivät ehtineet tasaantua ennen mittausta. 3.3 Pintavedet Kohteessa pintavedet johdetaan kallistuksilla asfaltoidun alueen ulkopuolelle ja imeytetään maaperään. 4 HAITTA-AINETUTKIMUKSET JA SELVITYKSET 4.1 Aikaisemmat tutkimukset Aikaisemmin tutkimuskohteessa on suoritettu maaperän ja pohjaveden ympäristöteknisiä tutkimuksia kahdessa eri vaiheessa. Viatek Oy on suorittanut; Öljyvarastoalueen laatututkimus, Kemin varastoalue 3.2.1993. Lisäksi Suomen IP-Tekniikka Oy on suorittanut täydentäviä tutkimuksia 1998.

6(22) Viatek Oy:n tutkimukset ovat sisältäneet maanäytteiden ottoa 33 pisteessä porakoneen näytteenottimella ja asennettu kolme pohjavesiputkea. Maanäytteitä on analysoitu yhteensä 18 kpl ja vesinäytteitä yhteensä 3 kpl. Näytteistä analysoitiin öljypitoisuudet. Suomen IP-Tekniikka Oy:n suorittamat lisätutkimukset sisälsivät maanäytteiden ottoa 19 koekuopasta. Maanäytteistä on analysoitu kokonaisöljypitoisuus laboratoriossa yhteensä 8 kpl. Em. aikaisemmissa tutkimuksissa ko. alueelle sijoittuvissa pisteissä korkeimmat öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuudet havaittiin seuraavissa pisteissä; 8 / 16000 mg/kg, 9 / 4300 mg/kg ja KK5 / 1880 mg/kg. Viatek Oy:n ja Suomen IP-Tekniikka Oy:n tutkimuksissa tehdyistä pisteistä merkittävä osa sijoittuu tämän suunnitelman mukaisen aluerajauksen ulkopuolelle. Tässä tutkimusraportissa on esitetty vain St1 Energy Oy:n hallussa olevalle alueelle sijoittuvat tutkimustulokset. 4.2 Täydentävät tutkimukset v.2012 Tutkimuskohteessa Pöyry Finland Oy suoritti St1 Energy Oy:n toimeksiannosta täydentäviä tutkimuksia 21.-23.5.2012. Maanäytteet otettiin monitoimikairalla ns. auger - tekniikalla, jolloin maaperästä saadaan jatkuva näytesarja. Maanäytepisteitä tehtiin kaikkiaan 19 kpl (NP1-19) ja lisäksi vesi-/kosteikkoalueilta otettiin sedimenttinäytteet yhteensä 4 pisteestä (S1-S4). Kolmeen tutkimuspisteeseen asennettiin pohjaveden havaintoputki vesinäytteen ottoa varten (PVP1, PVP11 ja PVP13). Pisteet sijoitettiin aikaisempien tutkimuspisteiden ja alueella olleiden toimintojen perusteella pilaantuneisuuden rajaamiseksi. Lisäksi vesi-/kosteikkoalueilta otettiin sedimenttinäytteet. Tutkimukset pystyttiin toteuttamaan suunnitellusti tutkimussuunnitelmassa merkityille alueille. Kaikista kolmesta pohjavesiputkesta otettiin vesinäytteet. Kairausten yhteydessä suoritettiin silmämääräiset maalajimääritykset. Liikennealueella kairanreiät täytettiin kairauksen yhteydessä ylösnousseella maa-aineksella ympäröivän maanpinnan tasoon. Maanäytteet otettiin tiiviskantisiin lasipurkkeihin augerkairalla tietyltä tasolta otetusta maa-aineksesta. Maanäytteiden ottotasot on esitetty tutkimuspistetiedoissa (liite 1). Maanäytteitä otettiin syvimmillään 4 m:n syvyydelle saakka. Maastohavaintojen perusteella valittiin maanäytteet öljyhiilivetyjen, PAH-yhdisteiden ja metallien analysointia varten. Lisäksi kolmesta vesinäytteestä ja kolmesta sedimenttinäytteestä (joista yksi kokoomanäyte) analysoitiin öljyhiilivedyt. Näytteitä säilytettiin maastossa, kuljetuksen aikana ja laboratoriossa viileässä. Tutkimuspisteiden sijainnit kartoitettiin kkjkoordinaatistoon ja niiden korkeustasot ovat korkeusjärjestelmän N 60 mukaan. Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty kartalla (Mk 1:1000), piirustus 16UEC143/3 ja tutkimuspistetiedot liitteessä 1.

4.2.1 Pohjavesitutkimukset 16UEC143 7(22) Tutkimuskohteeseen asennetuista uusista pohjavesiputkista PVP1, PVP11 ja PVP13 otettiin vesinäytteet kertakäyttöisellä putkinoutimella (23.5.2012) ja samalla mitattiin vesipintatasot. 4.2.2 Laboratoriotyöt Maanäytteiden analysoinnit tehtiin SGS Inspection Services Oy:n laboratoriossa Kotkassa. Analyysitulokset ilmenevät liitteestä 2. Analysoitavat maanäytteet valittiin maastossa tehtyjen havaintojen (hajun) ja pisteiden sijaintien perusteella. Yhteensä 16 maanäytteestä määritettiin kaasukromatografisesti raskaiden öljyhiilivetyjen (C 22 -C 40 ) pitoisuus, keskitisleiden (C 10 -C 21 ) pitoisuus ja bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni, ksyleeni ja muut hiilivedyt ja niiden summana haihtuvien öljyhiilivetyjen kokonaismäärä (TVOC, C 5 -C 10 ). Pitoisuudet määritettiin kuiva-ainetta kohti. Haihtuvien hiilivetyjen analyysissä tuli esille yhteensä 28 eri komponenttia. Vastaavasti öljyhiilivetyjen pitoisuudet analysoitiin kolmesta sedimenttinäytteestä ja asennetuista kolmesta pohjavesiputkesta otetuista vesinäytteistä. Öljyhiilivetymääritysten lisäksi määritettiin polyaromaattiset hiilivedyt eli PAH- yhdisteet ja metallien pitoisuudet neljästä maanäytteestä. 4.3 Tutkimustulokset v. 2012 4.3.1 Maaperä ja sedimentti Maanäytteiden haihtuvien hiilivetyjen (C 5 -C 10 ) kokonaispitoisuus ylitti valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvon (500 mg/kg) vain pisteessä NP8 (1,5-2,0m), ollen 1200 mg/kg (taulukko 1). Pisteissä NP5, NP6 ja NP9 haihtuvien öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuudet ylittivät alemman ohjearvon (100 mg/kg), mutta olivat alle ylemmän ohjearvon ollen välillä 140-430 mg/kg (C 5 -C 10 ). Pisteet joissa haihtuvien öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuudet olivat koholla sijoittuvat puretun säiliöautojen täyttöalueen ja öljynerotuskaivon läheisyyteen. Yksittäisistä komponenteista vain ksyleenin osalta pitoisuus oli koholla ja vain pisteessä NP8, jossa pitoisuus ylitti ylemmän ohjearvon. Trimetyylibentseeniä havaittiin pisteessä NP8 97 mg/kg ja pisteessä NP9 73 mg/kg. Trimetyylibentseenille ei ole olemassa viitearvoja.

8(22) Tunnus Syvyys Taulukko 1. Maa-, sedimentti- ja vesinäytetulokset v.2012 MTBE TAME Haihtuvat hiilivedyt (C 5-C 10) Bentseeni Tolueeni Etyylibentseeni Ksyleenit Keskitisleet (C 11- C 21) Raskaat öljyhiiliv. (C 22-C 40) m mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg Kynnysarvo 0,02 0,1 (2 0,1 (2 300 (1 Alempi ohjearvo 0,2 5 10 10 5 (2 5 (2 100 300 600 Ylempi ohjearvo 1 25 50 50 50 (2 50 (2 500 1000 2000 Maanäytteet NP1 2,0-3,0 <0,02 <0,02 <0,02 <0,04 <0,05 <0,05 41 550 54 NP2 1,5-2,0 <0,02 <0,02 <0,02 <0,04 <0,05 <0,05 14 290 240 NP4 1,5-2,0 <0,02 <0,02 <0,02 <0,04 <0,05 <0,05 <5 49 47 NP5 1,5-2,0 <0,02 0,25 2,6 16,1 <0,05 <0,05 430 48 <20 NP6 1,5-2,0 <0,02 <0,02 0,05 0,51 <0,05 <0,05 140 6100 710 NP7 1,0-1,5 <0,02 <0,02 <0,02 <0,04 <0,05 <0,05 <5 30 87 NP8 1,5-2,0 <0,02 <0,02 6,4 75 <0,05 <0,05 1200 1900 110 NP9 1,5-2,0 <0,02 <0,02 6,0 30,37 <0,05 <0,05 430 9900 1100 NP10 2,0-3,0 <0,02 <0,02 <0,02 0,06 <0,05 <0,05 15 660 89 NP11 1,5-2,0 <0,02 <0,02 <0,02 <0,04 <0,05 <0,05 22 1500 240 NP12 1,0-1,5 <0,02 <0,02 0,02 0,23 <0,05 <0,05 <5 430 250 NP13 1,5-2,0 <0,02 <0,02 <0,02 <0,04 <0,05 <0,05 <5 34 <20 NP17 2,0-3,0 <0,02 <0,02 <0,02 <0,04 <0,05 <0,05 5,3 <20 91 NP18 1,5-2,0 <0,02 <0,02 <0,02 <0,04 <0,05 <0,05 <5 66 <20 NP19 1,5-2,0 <0,02 <0,02 <0,02 <0,04 <0,05 <0,05 <5 26 37 NP15+NP16 0,0-0,05 <0,02 <0,02 <0,02 <0,04 <0,05 <0,05 <5 22 40 <3 NP1+NP2+NP4 0,5-1,0 <3 NP6+NP8+NP9 0,5-1,0 <3 NP7+NP11+NP19 0,0-0,5 <3 Sedimentti mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg S1+S2 <0,02 <0,02 <0,02 <0,04 <0,05 <0,05 <5 850 350 S3 <0,02 <0,02 <0,02 <0,04 <0,05 <0,05 <5 <20 <20 S4 <0,02 <0,02 <0,02 <0,04 <0,05 <0,05 11 920 310 Pohjavesi µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l PVP1 10 <2 <2 4,1 10 11 73 0,49 <0,03 PVP11 4,5 2,4 <2 <4 48 <4 71 0,45 <0,03 PVP13 <2 <2 2,1 15 33 <4 63 <0,03 <0,03 1) Kynnysarvo öljyjakeille >C10-C40 2) Summapitoisuus sisältäen yhdisteet metyyli-tert-butyylieetteri (MTBE) ja tertamyylimetyylieetteri (TAME). PAH Keskitisleiden (C 11 -C 21 ) osalta pitoisuudet ylittivät ylemmän ohjearvon pisteissä NP6, NP8, NP9, ja NP11 (taulukko 1). Suurin pitoisuus, 9900 mg/kg, havaittiin pisteessä NP9 (1,5-2,0m) ja seuraavaksi korkein pisteessä NP6 (1,5-2,0m) ollen 6100 mg/kg. Muissa pisteissä pitoisuudet olivat 1500 mg/kg ja 1900 mg/kg. Em. pisteet sijoittuvat myös puretun säiliöautojen täyttöalueen ja öljynerotuskaivon läheisyyteen. Lisäksi pisteissä NP1, NP10 ja NP12 ylittyi alempi ohjearvo (300 mg/kg).

9(22) Raskaiden hiilivetyjen (C 22 -C 40 ) osalta pitoisuudet alittivat kaikissa analysoiduissa näytteissä valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvon (2000 mg/kg). Kahdessa pisteessä ylittyi alempi ohjearvotaso (600 mg/kg). Pisteessä NP6 (1,5-2,0m) pitoisuus oli 710 mg/kg ja pisteessä NP9 (1,5-2,0m) pitoisuus oli 1100 mg/kg. Polyaromaattisten hiilivetyjen eli PAH-yhdisteiden pitoisuudet olivat kaikissa analysoiduissa kokoomanäytteissä (4 kpl) alle analyysin tarkkuusrajan (<3 mg/kg). Metallien pitoisuudet määritettiin neljästä kokoomanäytteestä. Kaikissa analysoiduissa näytteissä metallipitoisuudet olivat alle valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten kynnysarvojen ja alempien ohjearvotasojen (taulukko 2). Taulukko 2. Metallien pitoisuudet v. 2012 Tunnus Syvyys As Cd Co Cr Cu Ni Pb Sb V Zn m mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg Kynnysarvo 5 1 20 100 100 50 60 2 100 200 Alempi ohjearvo 50 10 100 200 150 100 200 10 150 250 Ylempi ohjearvo 100 20 250 300 200 150 750 50 250 400 Maanäytteet NP1+NP2+NP4 0,5-1,0 <5 <0,4 <10 40 19 12 <10 <5 23 18 NP6+NP8+NP9 0,5-1,0 <5 <0,4 <10 32 16 12 <10 <5 21 20 NP7+NP11+NP19 0,0-0,5 <5 <0,4 <10 34 15 12 <10 <5 26 22 NP15+NP16 0,0-0,5 <5 <0,4 <10 25 11 <10 <10 <5 20 21 Sedimentistä otettuja näytteitä analysoitiin yhteensä 3 kpl. Näytteistä S1 ja S2 muodostettiin kokoomanäyte ja lisäksi analysoitiin pisteistä S3 ja S4 otetut sedimenttinäytteet. Kaikissa analysoiduissa näytteissä öljyhiilivetyjen pitoisuudet alittivat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset ylemmät ohjearvotasot. Haihtuvia öljyhiilivetyjä havaittiin vain näytteessä S4 pieni pitoisuus ollen 11 mg/kg (C 5 -C 10 ). Muissa haihtuvien öljyhiilivetyjen pitoisuudet olivat alle analyysitarkkuusrajan. Keskitisleiden pitoisuudet olivat välillä <20-920 mg/kg (C 11 -C 21 ). Raskaiden öljyjen pitoisuudet olivat välillä <20-350 mg/kg (C 22 -C 40 ). Tarkemmin analyysitulokset on esitetty taulukossa 1 ja liitteessä 2. 4.3.2 Pohjavesi Vuoden 2012 tutkimuksissa pohjavesinäytteet otettiin kolmesta pisteestä (PVP1, PVP11 ja PVP13). Analyysitulokset on esitetty taulukossa 1 ja täydelliset tulokset ovat liitteessä 2. Tutkimuskohteen pohjavesiputkista otetuissa vesinäytteissä pitoisuudet olivat pieniä. Haihtuvien öljyhiilivetyjen (C 5 -C 10 ) kokonaispitoisuudet olivat välillä 0,063-0,073 mg/l, keskitisleiden (C 10 -C 21 ) <0,03-0,49 mg/l ja raskaiden öljyhiilivetyjen (C 21 -C 40 ) alle ana-

10(22) lyysitarkkuusrajan (<0,03 mg/l). Yksittäisistä komponenteista havaittiin lähinnä bentseeniä, ksyleeniä, trimetyylibentseeniä ja MTBE:tä. Valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 ei ole määritetty viitearvoja pohjaveden pilaantuneisuuden arviointiin. Suomessa ei ole myöskään muita lakisääteisiä veden pilaantuneisuuden arviointiin määritettyjä viitearvoja. Tästä johtuen arvioinnissa hyödynnetään yleisesti sovellettuna Sosiaali- ja terveysministeriön talousvesiasetusta (461/2000) myös niiden alueiden osalta, joiden pohjavettä ei käytetä talousvetenä. Esimerkiksi kohteissa, joissa pohjavettä ei hyödynnetä talousvetenä, on Suomessa käytetty kunnostustavoitteena haihtuville hiilivedyille 500-1000 µg/l ja keskitisleille sekä raskaille öljyhiilivedyille 1000-3000 µg/l. Suomessa käytetään edelleen vertailuarvona aikaisemman talousvesiasetuksen (74/1994) tavoitepitoisuutta mineraaliöljylle, joko 50 µg/l tai 100 µg/l riippuen jakeluverkostoon liittyneiden kiinteistöjen määrästä. Talousvesinormi (STM 461/2000) bentseenille on 1 µg/l ja dikloorietaanille on 3 µg/l. Bentseenin osalta ylittyi talousvesinormi pisteissä PVP1 ja PVP11. Kaikissa vesinäytteissä havaittiin myös trimetyylibentseeniä (12,5-15,4 µg/l) ja MTBE:tä (10-33 µg/l). Em. pitoisuudet ovat kuitenkin pieniä, eikä näille komponenteille ole Suomessa viitearvoja. Öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuuksien osalta alittuu selvästi Suomessa kunnostustavoitteina käytetyt viitearvot. 4.4 Aikaisemmat tutkimustulokset vv. 1993 ja 1998 Aikaisemmin tutkimuskohteessa on suoritettu maaperän ja pohjaveden ympäristöteknisiä tutkimuksia kahdessa eri vaiheessa. Viatek Oy on suorittanut; Öljyvarastoalueen laatututkimus, Kemin varastoalue 3.2.1993. Lisäksi Suomen IP-Tekniikka Oy on suorittanut täydentäviä tutkimuksia 1998. Viatek Oy:n tutkimukset sisälsivät öljypitoisuuden määrityksiä laboratoriossa IRspektrofotometrillä. Em. tutkimuksessa analysoidut öljypitoisuudet on esitetty alla olevassa taulukossa (3) niiltä osin, kun ne sijoittuvat tässä raportissa rajatulle tutkimusalueelle. Taulukko 3. Analyysitulokset v.1993 tutkimuksista Tunnus Syvyys (m) Öljyt (IR) maanäytteet mg/kg 2 1,0-1,5 61 6 2,0-2,5 <40 7 0,5-1,0 170 8 0,1-0,5 16000 8 0,5-1,0 6600 8 1,0-1,5 600 8 1,5-2,0 92 9 0,1-0,5 1200 9 0,5-1,0 3100 9 1,0-1,5 4300 vesinäyte mg/l 2 0,7

11(22) Em. tutkimuksissa havaittiin korkeita öljypitoisuuksia pisteessä 8 jossa ylittyi ongelmajätearvo (10000 mg/kg). Suomen IP-Tekniikka Oy:n suorittamien lisätutkimusten yhteydessä maanäytteistä analysoitiin kokonaishiilivetypitoisuus Soxhlet-uutolla gravimetrisesti. Öljy ja rasva erotettiin alumiinioksidipylväässä kromatografisesti ja öljyn osuus määritettiin gravimetrisesti. Analyyseissä käytettiin liuottimena dikloorimetaania. Em. tutkimuksessa analysoidut öljypitoisuudet on esitetty alla olevassa taulukossa (4) niiltä osin, kun ne sijoittuvat tässä raportissa rajatulle tutkimusalueelle. Taulukko 4. Analyysitulokset v.1998 tutkimuksista Tunnus Syvyys (m) Öljyt maanäytteet mg/kg KK2 2,1-2,3 590 KK5 2,0-2,2 1880 KK6 2,2-2,3 26 KK9 2,3-2,5 50 KK10 1,7-2,1 50 Em. tutkimuksissa havaittiin vain pisteessä KK5 selvästi koholla oleva öljypitoisuus. 4.5 Haitta-aineiden kokonaismäärät Eri vaiheen tutkimuksissa ko. alueen maaperässä havaittiin valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten ylempien ohjearvojen ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjen osalta puretun säiliöautojen täyttöalueen ja öljynerotuskaivon lähiympäristössä. Ylempi ohjearvotaso ylittyi yhteensä seitsemässä (7) tutkimuspisteessä. Suurin öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuus havaittiin v. 1993 tutkimuspisteessä 8, jossa pitoisuus oli 16000 mg/kg (IR). Ongelmajätteen raja-arvo öljyhiilivedyille on 10000 mg/kg. Ongelmajätearvo ylittyy myös pisteessä NP9, jossa kokonaispitoisuus on 11430 mg/kg. Sedimenttinäytteissä öljyhiilivetyjen pitoisuudet alittivat ylemmät ohjearvotasot. PAH-yhdisteiden pitoisuudet analysoiduissa näytteissä olivat alle analyysitarkkuusrajan (<3 mg/kg). Metallipitoisuudet alittivat kaikissa analysoiduissa näytteissä kynnysarvot ja alemmat ohjearvotasot. Pohjavedessä ei havaittu merkittäviä öljyhiilivetyjen pitoisuuksia. Tutkimuskohteena olevalla alueella on öljyhiilivetyjä sisältäviä maa-aineksia joissa pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvotasot joita esitetään myös maaperän kunnostustasoiksi. Kunnostettavan alueen pinta-ala on noin 3000 m 2 ja kaivumassojen kokonaismääräksi on arvioitu 6000 m 3 ktr, josta poistettavien pilaantuneiden massojen määräksi on arvioitu 5000 m 3 ktr. Poistettavissa mas-

12(22) soissa öljyhiilivetyjen kokonaismäärä on suuntaa-antavan arvion mukaan noin 10000 kg. 5 KUNNOSTUKSEN TARVE JA TAVOITTEET 5.1 Riskinarvio (perusarvio) 5.1.1 Lähtökohta ja rajaukset Riskitarkastelussa arvioidaan lika-aineiden aiheuttamaa riskiä tutkittujen kiinteistöjen alueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Riskitarkastelussa keskitytään haitta-aineiden leviämisen ja niiden aiheuttamien terveys- tai ympäristöriskien arviointiin. Tutkimuksissa maaperässä havaittiin öljyhiilivetyjen pitoisuuksia jotka ylittivät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvotasot. Kahdessa tutkimuspisteessä ylittyi myös öljyhiilivetyjen ongelmajätteen raja-arvo. Kunnostustavoitteen ylittävät pitoisuudet sijoittuvat puretun säiliöautojen täyttöalueen läheisyyteen. 5.1.2 Leviämisen arviointi Maaperän pintakerros asfaltoidulla liikennealueella muodostui 0,3-0,5 m; paksuisesta murskekerroksesta. Päällysrakenteen alapuolinen maaperä muodostui hiekka - silttikerroksista kairaussyvyyteen asti. Alue sijoittuu Ajoksen harjumuodostuman päähän, lievealueelle. Maapinnan korkeudet vaihtelevat noin +1,50 +3,00 ja vesi-/kosteikkoalueilla vesipinnan tasot olivat 23.5.2012 välillä -0,51 +0,75. Havaintoputkista mitatut pohjavesipinnan korkeudet olivat 23.5.2012 välillä +0,02 +1,06. Maaperässä havaittiin kohonneita öljyhiilivetyjen pitoisuuksia. Pohjaveden osalta havaitut pitoisuudet olivat pieniä. Haitta-aineiden leviäminen ympäristöön veden välityksellä voi olla mahdollista. Pääosin pilaantuneisuudesta oli keskitisleitä eivätkä ne ole maaperässä herkästi kulkeutuvia. Sedimentissä ei havaittu kohonneita pitoisuuksia. 5.1.3 Altistuksen arviointi Kohonnet öljypitoisuudet havaittiin pääosin 1,5-3 metrin syvyydellä maanpinnasta. Altistuminen todetuille haitta-aineille suoran ihokosketuksen, ruuansulatuselimistön tai hengitysilman kautta ei ole mahdollista nykyisessä maankäytössä. Altistuminen voi olla mahdollista ainoastaan maata kaivettaessa. Pohjavedessä havaitut öljyhiilivetyjen pitoisuudet olivat pieniä eikä alue sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä alueen vettä hyödynnetä, joten altistuminen öljyhiilivedyille veden välityksellä ei ole mahdollista.

13(22) 5.1.4 Vaikutusten arviointi Keskitisleet ja haihtuvat öljyhiilivedyt (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleeni) ovat suurina pitoisuuksina silmiä, ihoa, hengityselimistöä ja ruuansulatuselimistöä ärsyttäviä. Tutkimuskohteessa havaitut pitoisuudet eivät kuitenkaan aiheuta em. vaikutuksia. Trimetyylibentseenit (seos CAS 25551-13-7) ovat haihtuvia aromaattisia hiilivetyjä. Niitä on kolme isomeeriä, 1,2,4-1,3,5- ja 1,2,3-trimetyylibentseeni, jotka eroavat toisistaan metyyliryhmien sijainnin perusteella. Ne ovat ominaisuuksiltaan samankaltaisia. Ne eivät ole vesiliukoisia, mutta liukenevat suureen joukkoon orgaanisia liuottimia. Yhdisteiden fysikaalisten ominaisuuksien perusteella on päätelty, että ilmakehään joutuessa hajoavat fotokemiallisesti muodostuvien hydroksyyliradikaalien vaikutuksesta. Maaperässä ne sitoutuvat tiukasti maa-ainekseen ja veteen joutuessaan kiintoainekseen ja sedimenttiin. Maan pintakerroksesta ja pintavedestä ne voivat haihtua. Ne hajoavat maaperässä ja vedessä aerobisissa olosuhteissa. 1,2,4-trimetyylibentseeniä ja 1,3,5-trimetyylibentseeniä (mesityleeni) on bensiinissä ja niiden pääasiallinen käyttö on liuotinaineissa ja maaliteollisuudessa ohentimena. Vaarallisten aineiden luettelon (STMa 509/2005) mukaan 1,2,4-trimetyylibentseeni on haitallista ja ympäristölle vaarallista (Xn;N), syttyvää (R10), terveydelle haitallista hengitettynä (R20), ärsyttää silmiä (R36), hengityselimiä (R37) ja ihoa (R38), on myrkyllistä vesieliöille ja voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä (R51/53). LC50-arvoksi kalalle (Pimephales promelas) on määritetty 7.72 mg/l/96 h. Rotalla tappava annos LD50 on 8970 mg/kg ja toksisuudesta ihmisille ei ole tutkittua tietoa. 1,3,5- trimeyylibentseeni on toksisuudeltaan vastaava, sille EC50 (Daphnia magna) on määritetty 50 mg/l 24 h. Molemmat ovat vesieliöihin kertyviä. Sen LD100 (minimal fatal dose) rotalle on 1,5 2,0 g/kg. Ihmisessä mesityleeni voi aiheuttaa mm. hermostuneisuutta, vaikutuksia verenkiertoelimistöön ja astman oireita. 1,2,3-trimetyylibentseenin toksisuudesta ei ole tutkittua tietoa, mutta rakenteensa johdosta se on vähemmän haitallinen kuin muut isomeerit. Trimetyylibentseeneille ei ole määritetty viitearvoja maaperän pilaantuneisuuden arviointiin Suomessa, Euroopassa tai Yhdysvalloissa. Suomessa ei ole myöskään talousvesinormia, mutta Yhdysvaltojen eri osavaltioissa 1,2,4-trimetyylibentseenille on määritetty juomaveden raja-arvoksi 330 µg/l, 1,3,5-trimetyylibentseenille 35 330 µg/l ja yhteispitoisuudelle 480 µg/l. 5.1.5 Riskin luonnehtiminen Näiden tutkimuspisteiden ja niistä eri vaiheissa saatujen analyysitulosten perusteella alueella havaittiin maaperässä kohonneita haihtuvien hiilivetyjen, keskitisleiden ja raskaiden hiilivetyjen pitoisuuksia. Pitoisuudet ylittivät enimmillään ongelmajätteen rajaarvon (10000 mg/kg) kahdessa tutkimuspisteessä sekä lisäksi valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvotason neljässä tutkimuspisteessä. Pohjavedessä havaitut öljyhiilivetyjen pitoisuudet ovat olleet pieniä eikä alueen vettä hyödynnetä. Altistuminen ihokosketuksen, hengitysilman ja ruuansulatuselimistön kautta on mahdollis-

14(22) ta maata kaivettaessa. Altistuminen pohjaveden kautta on epätodennäköistä koska vettä ei alueella käytetä talousvetenä. Alueella ei ole herkkiä luontoarvoja eikä eliöstöä, joten pilaantuneisuudesta ei aiheudu ympäristöriskiä. Näin ollen ympäristöriskien tarkempaan tarkasteluun ei ole tarvetta. Polttoaineiden varastointiin liittyneet rakenteet on poistettu. Alueella on todennäköisesti jäljellä toiminnan aikaisia betonirakenteita jotka poistetaan kunnostustoimenpiteiden aikana. 5.1.6 Epävarmuustekijät Tutkimukset kohdistettiin historiatietojen perusteella niille alueille, joissa toiminnasta on voinut aiheutua pilaantuneisuutta. Merkittäviä epävarmuustekijöitä ei voida nimetä. Lisätutkimuksen näytteet (v.2012) pystyttiin ottamaan edustavina alueelta. Analysoinnit on tehty akkreditoidussa laboratoriossa. Mahdolliset epävarmuudet eivät vaikuta pilaantuneisuuden tai kunnostustarpeen arviointiin. 5.2 Kunnostustarve Kunnostustarvetta arvioidaan Suomessa yleensä valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 määritetyillä ohjearvoilla. Valtioneuvoston asetus antaa kuitenkin mahdollisuuden tarkastella kunnostustavoitteita myös kohdekohtaisen riskinarvioinnin avulla huomioiden maankäyttö ja havaittujen haitta-aineiden pitoisuudet. Tässä raportissa kunnostustarvetta on arvioitu ohjearvojen perusteella. Tutkimuskohteena oleva alue on merkitty yleiskaavassa ja asemakaavassa satamatoimintojen alueeksi (LS), joten nykyisessä maankäytössä sovelletaan ylempiä ohjearvotasoja. Tehtyjen selvitysten perusteella polttoaineiden varastointi on aiheuttanut ko. alueella maaperän pilaantumista, joka vaatii kunnostustoimenpiteitä öljyhiilivetyjen suhteen. Alueen nykyisessä käytössä ja tutkimuksissa havaittujen pitoisuuksien perusteella ei ole riskiä, että pilaantuneisuus voisi aiheuttaa terveyshaittaa. Sedimenttinäytteissä havaitut pitoisuudet olivat lievästi koholla, mutta alueen nykyisessä käytössä vesialueiden /kosteikkojen alueilla ei ole tarvetta kunnostustoimenpiteille. Samoin maaperässä havaitut metallien ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet eivät aiheuta kunnostustoimenpiteitä. Pohjavedessä havaittujen pitoisuuksien perusteella, pohjaveden kunnostustoimenpiteet eivät ole tarpeellisia.

6 JATKOTOIMENPITEET 16UEC143 15(22) Tämä tutkimusraportti päivitetään myöhemmin kunnostussuunnitelmaksi, joka liitetään Lapin ELY- keskukselle osoitettavaan ilmoitukseen pilaantuneen maaperän kunnostamisesta. Maaperän kunnostustyöt kohteessa kestävät noin kolme viikkoa ja tullaan mahdollisesti toteuttamaan vuoden 2012 aikana. Oulussa 18. kesäkuuta 2012 Pöyry Finland Oy / Kaupunki Pauli Rajala Rkm FM Tapio Leppänen osastopäällikkö, ympäristögeologi maaperäpalvelut

15 14 3 1 13 KK2 2,1-2,3 m 590 mg/kg NP2 mp+2,63 NP5 mp+2,19 11 NP8 mp+2,12 NP17 mp+2,90 9 1,0-1,5 m 4 300mg/kg PVP1/NP1 mp+2,79 pp+2,79 w+1,06 NP3 mp+2,57 NP4 mp+2,36 KK6 2,2-2,3 m 25,6 mg/kg 2 1,0-1,5 m 61 mg/kg NP18 mp+2,32 NP6 mp+2,25 35 8 0,1-0,5 m 16 000 mg/kg NP9 mp+2,23 NP7 mp+2,33 NP10 mp+2,28 7 0,5-1,0 m 170 mg/kg NP19 mp+2,37 KK5 2,0-2,2 m 1880 mg/kg S1 +0,42 6 2,0-2,5 <40 mg/kg PVP11/NP11 mp+2,36 pp+3,16 w+0,3 VUOKRA-ALUEEN RAJA NP12 mp+1,75 KK9 2,3-2,5 m 50 mg/kg PVP13/NP13 mp+1,99 pp+2,76 w+0,02 S2 +0,42 w+0,92 10 KK10 1,7-2,1 m 50 mg/kg S3 +0,75 w+1,27 NP14 mp+1,98 S4-0,51 w+0,99 NP15 mp+1,91 NP16 mp+2,73 Kaup.osa Kortteli Tontti Alue Viranomaisen arkistointimerkintöjä Rakennustoimenpide Piirustuslaji MERKINNÄT NP1 KK2 9 v. 2012 tutkimuspiste v. 1998 tutkimuspiste v. 1993 tutkimuspiste pitoisuus yli alemman ohjearvon (Vna 214/2007) pitoisuus yli ylemmän ohjearvon pilaantuneisuuden rajaus Tilaaja ST1 ENERGY Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2A, PL20, 90571 OULU puh. 010 33280 fax. 010 33 28250 email: etunimi.sukunimi@poyry.com Suunn. Pvm. 21.6.2012 Tark. Tiedosto TUTKIMUSKARTTA_ILMAKUVA Työn nimi KEMIN AJOKSEN TERMINAALIN SELVITYKSET Piirustuksen sisältö Työnumero Piirustusnumero Mittakaava TUTKIMUSKARTTA 1:1000 16UEC143 3 Muutos