RAASEPORIN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTASOPIMUS AJANJAKSOKSI 1.1.2014 31.12.2017 1 Sopimuksen soveltamisala Tämä sopimus on työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelu-yhteistoiminnasta annetun lain (44/2006), jäljempänä valvontalaki, 23 :n 1 ja 2 momenteissa tarkoitettu työsuojelun yhteistoimintasopimus. Tämä sopimus koskee kaikkia Raaseporin kaupungin toimipaikkoja, mukaan lukien ne, jotka työskentelevät työsopimus- tai virkasuhteen puitteissa. Virka- ja työsopimussuhdetta vailla olevia koskevat työsuojelun yhteistoimintasäädökset ovat työturvallisuuslain (738/2002) 4 ja17 :ssä. 2 Työsuojelun yhteistoiminnan tarkoitus Työsuojelun yhteistoiminta edistää ja kannustaa työnantajan ja henkilöstön vuorovaikutteista yhteistoimintaa. Sen tarkoituksen on kehittää työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, henkilöstön kokemaa työhyvinvointia sekä kestävää tuloksellisuutta tuottavaa työelämää. Työsuojelun yhteistoiminnan tarkoituksena on mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan terveellisyyttä ja turvallisuutta koskevien asioiden käsittelyyn. Työsuojelukysymykset ovat osa jokapäiväistä työtä ja ne otetaan jatkuvasti työssä huomioon. Toimintaa toteutetaan ottaen huomioon laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007), työterveyshuoltolain (1383/2001) 8 ja 12 sekä sairausvakuutuslain (1224/2004) 13 luvun 4. 3 Yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat Työnantajan ja työntekijöiden kesken välittömässä tai edustuksellisessa yhteistoiminnassa käsiteltävistä asioista säädetään valvontalain 26 :ssä. Työnantajan ja työntekijöiden välisessä yhteistoiminnassa käsitellään sen lisäksi, mitä muualla säädetään, työn ja työpaikan olosuhteet huomioon ottaen muun ohella: 1) työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen välittömästi vaikuttavat asiat ja niitä koskevat muutokset; 2) periaatteet ja tapa, joiden mukaan työpaikan vaarat ja haitat selvitetään sekä edellä tarkoitetussa selvityksessä ja työterveyshuollon tekemässä työpaikka-selvityksessä esille tulleet työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen yleisesti vaikuttavat seikat; 3) työkykyä ylläpitävään toimintaan liittyvät ja muut työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat kehittämistavoitteet ja -ohjelmat; 4) työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn vaikuttavat työn järjestelyyn ja mitoitukseen sekä niiden olennaisiin muutoksiin liittyvät asiat; 5) työsuojeluviranomaisen valvontaan kuuluvassa laissa tarkoitetun työtekijöille annettavan opetuksen, ohjauksen ja perehdyttämisen tarve ja järjestelyt;
6) työhön, työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyvät, työn turvallisuutta ja terveellisyyttä kuvaavat tilasto- ja muut seurantatiedot; 7) edellä 1 6-kohdassa tarkoitettujen asioiden toteutumisen ja vaikutusten seuranta. Edellä 1 7 kohdassa tarkoitettuja asioita on käsiteltävä niiden valmistelu- ja toteuttamisaikataulu huomioon ottaen yhteistoiminnan tavoitteiden kannalta riittävän ajoissa. Asioiden käsittelyä on voinut edeltää työn vaarojen selvittäminen ja arviointi tai muutoin kysymystä on jollakin toisella tavalla pidetty työpaikalla tärkeänä. Käsiteltäessä työturvallisuuslain (738/2002) 5 :n tarkoittamaan työntekijän tai muun kodissa tehtävään työhön liittyviä työsuojelun yhteistoiminta-asioita ja niiden toteutusta otetaan huomioon siihen liittyvät erityispiirteet. 4 Työsuojelun yhteistoiminta-asioiden käsittely Välitön yhteistoiminta Työsuojelun yhteistoiminta-asioita käsitellään välittömänä yhteistoimintana työnantajana tai tämän edustajana toimivan esimiehen ja työntekijän kesken, jolloin työntekijää edustavalla työsuojeluvaltuutetulla on oikeus osallistua asian käsittelyyn tämän pyynnöstä tai tarvittaessa muutoinkin. Edustuksellinen yhteistoiminta Laajakantoiset ja työpaikkaa yleisesti koskevat työsuojelun yhteistoiminta-asiat käsitellään työsuojelujaostossa tai yhteistyötoimikunnassa. Esimerkkinä edustuksellisesta yhteistoiminnasta ovat myös keskustelut, jotka päälliköt ja johtoryhmät käyvät työsuojeluvaltuutetun kanssa asian aikaisessa valmisteluaiheessa samoin kuin työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelupäällikön osallistuminen organisaation erilaisiin kehitys- ja suunnitteluryhmien työhön. Yhteistyö henkilöiden välillä, joilla on työsuojelutehtäviä, on myös esimerkki edustuksellisesta yhteistyöstä. Määräykset yhteistyöstä työterveyshuollon kanssa sisältyvät työterveyshuolto-lakiin (1383/2001), 8 ja 12. 5 Työsuojelun yhteistoimintaorganisaatio Työsuojelu- ja työympäristötyön yhteistoimintaa varten työpaikalla on työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut varavaltuutettuineen. Työsuojelutoiminnassa ja työpaikan yhteistyössä sovelletaan työsuojeluasiamiehen toimintamallia. Raaseporissa heitä nimitetään työsuojelupariksi, joka koostuu työnantajan edustajasta (lähin esimies) ja henkilöstön edustajasta. Työsuojelujaosto ja yhteistyötoimikunta ovat työsuojelun yhteistoimintaelimiä. Raaseporin kaupungin hallintosäännön mukaan työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu ovat yhteistyötoimikunnan jäseniä. Organisaation tai toiminnan muuttuessa työsuojelun yhteistoimintaorganisaatio saatetaan vastaamaan muuttunutta tilannetta.
6 Yhteistoimintahenkilöiden valinta ajalle 1.1.2014 31.12.2017 Vaalit on pidetty keväällä 2014 työturvallisuuskeskuksen vaaliohjeiden mukaisesti. Pääsopijapuolet ovat ennen vaaleja sopineet työsuojeluorganisaatiosta, työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä, toimialueesta tai vastaavasta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jota työsuojeluvaltuutettu valvoo. Pääsopijapuolet ovat sopineet, että edustettava henkilöstö jaetaan kolmeen ryhmään. Jokaista ryhmää edustaa työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutettu. Työnantaja on valinnut työsuojelupäällikön edustamaan työnantajaa. Työntekijät ja virkamiehet ovat valinneet kolme työsuojeluvaltuutettua ja varavaltuutettua. Virkamiehet (työpaikan toimihenkilöt) eivät ole nimenneet erillistä työsuojeluvaltuutettua varavaltuutettuineen edustamaan itseään. Toimihenkilöasemassa olevilla henkilöillä tarkoitetaan henkilöä, jonka pääasiallisena tehtävänä on johtaa ja valvoa alaistensa työtä ja joka ei ota tai vain tilapäisesti ottaa osaa näiden työhön. 7 Työsuojeluvaltuutetun toimialue Työsuojeluyhteistoiminnan edellytyksenä on, että vahvistetaan työsuojeluvaltuutettujen toimialueet, jotka yhdessä kattavat kaikki kunnan työntekijät ja heidän työpaikkansa ja työyhteisöt. Raaseporin kaupungissa edustetut toimipisteet: toimistot (kulttuuri-, matkailu- ja nuorisotoimisto), kansliat, kirjasto, kansalaisopisto, musiikkiopisto ja museo koulut ja lasten päivähoito hoitolaitokset, hoitoyksiköt yhdyskuntatekninen toimiala ja sisäiset palvelut Ryhmä 1: koulut, sivistystoimen hallinto, perhepäivähoitajat, nuorisotoimisto, iltapäivätoiminta, lasten päivähoito, kansalaisopisto, musiikkiopisto, museo, kirjasto, kulttuuritoimisto, matkailutoimisto, henkilöstöosasto, kaupunginkanslia, front office, talousosasto, it-osasto ja sosiaalitoimisto Ryhmään 1 kuuluu 997 työntekijää. Ryhmä 2: perusturvan hallinto, kotihoiva, vanhustenhuolto, pitkäaikaishoito, terveyskeskus, ehkäisevä terveydenhuolto, fysioterapia, mielenterveysyksikkö ja työllisyysosasto Ryhmään 2 kuuluu 669 työntekijää. Ryhmä 3: Raaseporin vesi, sisäiset palvelut (siivous, keittiö ja kiinteistö), puisto-osasto, yhdyskuntatekninen osasto ja liikuntatoimisto Ryhmään 3 kuuluu 347 työntekijää. 8 Työsuojelupäällikkö Työnantajaa edustavaa yhteistoimintahenkilöä koskevat määräykset ovat valvontalain 28 :ssä. Työsuojelupäällikön erityisenä tehtävänä on työnantajan ja esimiesten avustaminen ja tukeminen niissä tehtävissä, jotka liittyvät työsuojelun asiantuntemuksen hankintaan ja yhteistyöhön työntekijöiden ja työsuojeluviranomaisten kanssa. Työsuojelupäällikön tehtävänä on huolehtia työsuojeluhenkilörekisteristä annetussa laissa (1039/2001) työnantajan velvollisuudeksi säädetystä ilmoituksesta yhteistoimintahenkilöistä.
9 Työsuojeluvaltuutetun tehtävät, asema ja oikeudet Työsuojeluvaltuutetun tehtävät on määritelty valvontalain 31 :ssä. Työsuojeluvaltuutetun oikeudesta keskeyttää vaarallinen työ säädetään valvontalain 36 :ssä. Työsuojeluvaltuutettu edustaa työpaikan työntekijöitä käsiteltäessä valvontalain 26 :ssä ja tämän sopimuksen 3 :ssä tarkoitettuja asioita yhteistoiminnassa työnantajan kanssa ja suhteessa työsuojelu-viranomaisiin. Varavaltuutetun sijaan tulosta työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt hoitamasta tehtäviään pysyvän tai tilapäisen esteen vuoksi säädetään valvontalain 29 :ssä. Työsuojeluvaltuutetun tulee ilmoittaa esteestään työsuojelupäällikölle ja varavaltuutetulle. 10 Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö ja ansionmenetyksen korvaaminen Pääsopijajärjestöt ovat ennen työsuojeluvaltuutettujen valintaa sopineet työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä. Säännöllisen työajasta vapautumisen perusteena per neljä peräkkäistä kalenteriviikkoa käytetään työsuojelu-valtuutetun edustamien työntekijöiden määrää kerrottuna 0,12 0,22:lla. Työntekijää edustavan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö Ryhmä 1: koulut, sivistystoimen hallinto, perhepäivähoitajat, nuorisotoimisto, iltapäivätoiminta, lasten päivähoito, kansalaisopisto, musiikkiopisto, museo, kirjasto, kulttuuritoimisto, matkailutoimisto, henkilöstöosasto, kaupunginkanslia, front office, talousosasto, it-osasto ja sosiaalitoimisto = 997 työntekijää Vapautus työstä voi kertoimen mukaan olla 119,64 219,3 t per 4 peräkkäistä kalenteriviikkoa = 29,91 54,86 t/vk. Ryhmän 1 vapautus työstä on sovittu 5 työpäiväksi/vk. Ryhmä 2: perusturvan hallinto, kotihoiva, vanhustenhuolto, pitkäaikaishoito, terveyskeskus, ehkäisevä terveydenhuolto, fysioterapia, mielenterveysyksikkö ja työllisyysosasto = 669 työntekijää Vapautus työstä voi kertoimen mukaan olla 80,28 147,18 t per 4 peräkkäistä kalenteriviikkoa = 20.07 36,8 t/vk. Ryhmän 2 vapautus työstä on sovittu 3 työpäiväksi/vk. Ryhmä 3: Raaseporin vesi, sisäiset palvelut (siivous, keittiö ja kiinteistö), puisto-osasto, yhdyskuntatekninen osasto ja liikuntatoimisto = 347 työntekijää Vapautus työstä voi kertoimen mukaan olla 41,64 76,34 t per 4 peräkkäistä kalenteriviikkoa = 10,41 19,08 t/vk. Ryhmän 3 vapautus työstä on sovittu 2 työpäiväksi/vk. Ajalle 1.1.2014 31.12.2017 työsuojeluvaltuutettujen vapautus töistä on vahvistettu yhteensä 72,5 t:ksi/vk. Työnantaja vapauttaa valitut työsuojeluvaltuutetut resurssikäyttöön. Vapautusta määrättäessä, ansion menetyksestä tai työajan ulkopuolella suoritetuista tehtävistä maksettavaa korvausta laskettaessa noudatetaan valvontalain 34 ja 35 :ien säännöksiä. Erikseen on solmittu sopimus työsuojeluvaltuutetuille annettavasta vapautuksesta ja ansionmenetyksen korvaamisesta. Samoin on erikseen sovittu varsinaiselle työsuojeluvaltuutetulle maksettavasta korvauksesta. Työajan ulkopuolella suoritettavista tehtävistä työsuojeluvaltuutetun tulee mahdollisuuksien mukaan etukäteen sopia työnantajan kanssa.
Opettajana toimivan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö Työsuojeluvaltuutettuna toimivalle opettajalle ei yleensä voida myöntää vapautusta opetusvelvollisuutta alentamalla. Opetusvelvollisuuden alentaminen voi tulla kyseeseen vain niissä tapauksissa, joissa on mahdotonta järjestää työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoito muulla tavalla. Opetusvelvollisuuden alentaminen ei saa tarkoittaa sitä, että opettajan aikaisempi keskimääräinen ylityötuntien määrä lisääntyy 11 Työsuojeluvaltuutetun tiedonsaanti Työsuojeluvaltuutetulla on valvontalain 32 :n mukainen oikeus tiedon saantiin. 12 Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetun oikeus saada koulutusta Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetun koulutustarpeen käsittelyssä ja koulutuksen toteuttamisessa noudatetaan valvontalain 33 :n lisäksi kunnallista henkilöstökoulutusta koskevaa suositussopimusta sekä virka- ja työehtosopimusta ammattiyhdistyskoulutuksesta (koulutussopimus). Työsuojeluvaltuutetun tehtävän aikana sekä erityisesti sen päättyessä on kiinnitettävä huomiota hänen henkilöstökoulutustarpeeseensa ottaen huomioon vapautus työstä, työsuojeluvaltuutetun toimikauden kesto ja mahdolliset työssä tapahtuneet muutokset. 13 Työsuojeluvaltuutetun toimitilat ja materiaali Valvontalain 41 :n määräysten mukaan työsuojeluvaltuutetun käyttöön annetaan tarvittava toimitila ja lukittava asiakirjojen säilytyspaikka. Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus käyttää kunnassa/työpaikalla yleisesti käytössä olevia tavanomaisia toimisto- ja viestintävälineitä työsuojeluvaltuutetun tehtävän edellyttämässä laajuudessa siten kuin niistä paikallisesti sovitaan. Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, yhteistyötoimikunnan ja työsuojelu-parin käyttöön tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset. 14 Työsuojelutoimikunta tai muu vastaava edustuksellinen yhteistoimintaelin Raaseporin kaupungissa yhteistyötoimikunta toimii kaupungin työsuojelutoimi-kuntana ja se on näin ollen työsuojelun lakisääteinen yhteistoimintaelin. Yhteistyötoimikunnassa toimii työsuojelujaosto, joka käsittelee ne asiat, jotka liittyvät työsuojelulain työsuojeluyhteistoimintaan, lakiin työsuojelun valvonnasta, kunnalliseen sopimukseen työsuojeluyhteistoiminnasta ja lakiin työterveyshuollosta. Työsuojelujaosto valmistelee työsuojeluasiat yhteistyötoimikunnalle. Yhteistyötoimikunnan tehtävänä on työsuojelutoimikuntana järjestää työturvallisuuteen ja terveyteen liittyvää tiedotusta ja valvontaa. Yhteistyötoimikunta antaa ehdotuksia ja suosituksia sekä lausuntoja työnantajalle tai sen edustajalle työsuojeluun liittyvissä asioissa. Yhteistyötoimikunta ei ole vastuussa työtapaturmista ja ammattitaudeista. Työnantaja nimeää yhteistyötoimikuntaan sellaisen edustajansa, jonka tehtäviin kuuluu työsuojelun yhteistoiminnan valmistelu. Työsuojelujaoston koostumus on työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu ja varatyösuojeluvaltuutettu. Tarvittaessa jaostoon kutsutaan työterveyshuollon edustaja. Työsuojelupäällikkö toimii jaoston sihteerinä ja vastaa asioiden valmistelusta. Työsuojelujaosto kokoontuu ennen jokaista yhteistyötoimikunnan kokousta ja tarvittaessa useammin. Työsuojelujaosto voi pyytää tietoa kaupungin muilta työryhmiltä, jotka työskentelevät henkilöstökysymysten parissa, esim. kaupungin Muuvit-ryhmältä tai sisäilmaryhmältä. 15 Työsuojeluparin tehtävät Työsuojelupari osallistuu työsuojelun yhteistoimintaan niissä yksittäisissä kysymyksissä, jotka koskeva omaa toiminnallista toimialuetta, esim. osastoa. Työsuojeluparin
tehtävään kuuluu pääosin välittömän työsuojelun yhteistoiminta työyhteisössä sekä tiedon välittäminen, työn vaarojen ja haittojen selvittämisestä ja niistä aiheutuvista toimenpiteistä. Työsuojeluparin oikeudesta osallistua koulutukseen määrätään kunta-alan koulutus-sopimuksessa. 16 Työsuojelun yhteistoiminta yhteisellä työpaikalla Työsuojelun yhteistoiminta ja yhteisten vaarojen torjunta työturvallisuuslain (738/2002) 49 54 :issä tarkoitetulla yhteisellä työpaikalla toteutetaan siten kuin valvontalain 5 a luvussa on säädetty. 17 Soveltamisohjeet Tämän sopimuksen toteutumista seuraa osapuolten yhteisesti asettama työryhmä. Ryhmä antaa myös lausuntoja sopimuksen soveltamisesta syntyneistä tulkintakysymyksistä. 18 Erimielisyyksien ratkaiseminen Ensisijaisesti erimielisyydet pyritään ratkaisemaan paikallisesti esimiehen ja asianomaisen henkilön kesken välittömässä neuvonpidossa. Tarvittaessa erimielisyydet voi ratkaista työnantajan ja kyseistä toimialuetta edustavan työsuojeluvaltuutetun kesken. Mikäli asia jää välittömässä neuvonpidossa erimieliseksi, siitä käydään henkilöstöjärjestön tai -järjestöjen pyynnöstä paikallisneuvottelut työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen nimeämien edustajien kesken. Asiasta tulee laatia pöytäkirja, josta käy ilmi erimielisyyden kohteena oleva asia sekä osapuolet ja näiden kannanotot perusteluineen. Paikallisneuvottelujen jäätyä erimielisiksi asiasta käydään pyynnöstä osapuolten välillä keskusneuvottelut. Keskusneuvotteluja on vaadittava kolmen kuukauden kuluessa paikallisneuvottelujen päättymisestä. Paikallis- ja keskusneuvottelut on aloitettava viivytyksettä, kuitenkin kuukauden kuluessa niiden vaatimisesta, ellei toisin sovita. Yhteisessä työryhmässä käsiteltävänä olevaa asiaa ei voida samanaikaisesti saattaa vireille paikallis- tai keskusneuvotteluasiana eivätkä edellä mainitut määräajat kulu sinä aikana. 19 Sopimuksen voimassaolo Tämä sopimus tulee voimaan allekirjoituspäivästä ja se on voimassa toistaiseksi kahden (2) kuukauden irtisanomisajoin.
Raaseporissa 30.9.2014 Jari Salminen Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry Iris Lahtinen Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Benita Silenius Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty Mona Böhme Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer Yvonne Grönqvist Tehy Anders Nordell Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry (KTN ry) Raaseporin kaupunki Mårten Johansson kaupunginjohtaja Johan Nylund henkilöstöpäällikkö