Mistä kannattavuutta?

KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) Toimiala on kasvu-uralla Mistä kannattavuutta? 26.6.217 Ari Peltoniemi, pääekonomisti KUVA (korkeus voi vaihdella) Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry

Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Kuluttajabarometri: Luottamus ennätystasolla Kuluttajien luottamusindikaattorin 217 toukokuun lukema (24,1) on korkein mitattu. Viime vuoden toukokuussa oltiin lukemissa 12,5. Saldoluku 3 25 2 15 1 5-5 21 211 212 213 214 215 216 217 2 Lähde: Tilastokeskus 29.5.217; Kuluttajabarometri

Suhdannetilanne: Nousussa vaikka anniskelu jarruttaa Myynnin määrän vuosimuutos, prosenttia 8 6 4 2-2 -4-6 -8-1 -12 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 Q1 Ruoka Anniskelu Majoitus "Mara-alan suhdanne" 3 Anniskelu ja ruoka, 217 Q1 = arvio Lähde: Tilastokeskus, Valvira, MaRa

Liikevaihto: Koko toimialalla hyvä vuosi 216 ja vielä parempi ensimmäinen neljännes vuonna 217 14 13 Liikevaihtoindeksi 21=1, kausitasoitettu Ravintolat 216 = 4,6 % 217 Q1 Vuosimuutos, % +7,6 % +8,5 % 12 +11,7 % 11 1 9 8 Majoitus 216 = 6, % 7 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 Q1 Majoitus ja ravintolat Majoitus Ravintolat 4 Lähde: Tilastokeskus, palvelualojen liikevaihtoindeksi

Myynti: Takaisin kasvussa, myös henkilöstöravintolat Indeksi myynnin määrä 25=1 14 13 12 11 1 217 Q1 Vuosimuutos, % Pikaruoka +7,9 % Hotellit +8,2 % *Anniskeluravintolat (ruoka ja anniskelu yhteensä) +3,4 % 9 8 Henkilöstöravintolat +1,3 % 7 6 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 Q1 5 *Ennuste Q1 Lähde: Tilastokeskus, Valvira, MaRa

Tutkimustulos: Ravintola-ala on ruokaketjun toiseksi merkittävin toimiala! Ravitsemispalvelut ovat arvonlisäysvaikutuksiltaan elintarviketeollisuuden jälkeen toiseksi suurin ruoka-alaan kuuluva toimiala Ruoka-alan arvonlisäysvaikutukset (välittömät ja välilliset) toimialoittain vuosina 213 ja 215, milj. 7 6 615 Ravitsemispalvelut ovat ainoa ruokaalan toimiala, jonka työllisyys ja arvonlisäys ovat kasvaneet vuodesta 213 vuoteen 215. 5 4 3 4499 342 Ravitsemispalvelut ovat tärkeä osa Suomen kansantaloutta: osuus työllisistä = 4 prosenttia osuus arvonlisäyksestä = 2,5 prosenttia 2262 2 155 1 6 Elintarviketeollisuus Ravitsemispalvelut Elint. vähittäiskauppa Maatalous Elint. tukkukauppa 215 213 Lähde: Tilastokeskus, Luonnonvarakeskus Valvira, (Luke) MaRa 5/217

Anniskeluravintoloiden myynti: 65 prosenttia vuoden 216 euroista tuli ruoasta Myynnin osuudet 1999-216 (A-, B-, ja C-ravintolat), % 7 65 6 55 5 45 4 35 3 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 7 Ruoka Anniskelu Lähde: Tilastokeskus, Valvira, MaRa

Alkoholi: Kotimaan myynnissä laskua matkustajatuonti verottaa 6 4 2 Anniskelun (1 % alkoholi) vuosimuutos tammi-joulukuu 216, % 4,8 6 5 4 Alkoholin (1 % alkoholina) myynti myyntikanavittain, vuosimuutos tammi-joulukuu 216, % (THL matkustajatuonti) 4,9 3 2-2 -4-3,1-2,4-2,3 1,1-6 -8-4,9 Long drink Miedot viinit -6,4 Olut Siideri Väkevät juomat Yhteensä -1-2 -3-2,3 -,9 Anniskelu Alko Muu vähittäismyynti -,6 Myynti Suomessa Matkustaja tuonti Suomessa alkoholiveroa on korotettu vuodesta 28 vuoteen 214 viiteen eri kertaan. Suomen olutvero oli vuonna 216 selvästi EU-maiden korkein. Olutvero on Suomessa puolitoistakertainen Ruotsiin nähden ja lähes nelinkertainen Viroon verrattuna. Vuonna 216 alkoholijuomien matkustajatuonti kasvoi 13,3 %. Oluen tuonti kasvoi 15,7 %. Sataprosenttiseksi alkoholiksi muunnettuna Matkustajatuonti kasvoi 4,9 prosentilla (THL 2/217). Lähde: Valvira, THL, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus

Kannattavuus: Heikon puoleinen mutta edellytyksiä parempaan on Käyttökate, %-yksikköä 14 12 1 Hotellit 8 Ravintolat 6 4 2 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 9 Lähde: Tilastokeskus; EK, MaRa

Kannattavuus: Liiketulos hieman nousussa Liiketulos, %-yks. liikevaihdosta 5 4 3 2 1-1 4,5 4,2 4,2 3, 3,2 3,2 2,2 2, 2, 1,7 1,4 1,3 1, 1,1,8,3, 26 27 28 29 21 211 212 213 -,3 214 215 -,9-2 -1,6 Ravintolat Majoitus 1 Lähde: Tilastokeskus, Valvira, MaRa

Kannattavuus: Ravintoloiden liikevaihdon ja kustannusten kehitys 212-216 7,1 Vuosimuutos, prosenttia 4,4 3,6 2,6 2,8 2, 2,5 1,3 1,5 1,4 2,1 2,3 1,1 1,2 1, 1,7 4,6 3,4 3,1 1,8 1,8 1,7,4 212 213 214 215 -,2 216 Vuokrat¹ Työvoimakustannukset² Tukkuhinnat Muut kustannukset (inflaatio) Liikevaihto ¹ Arvio vuoden 213 ja 215 osalta. ² Työvoimakustannukset = Ansiotasoindeksin muutos + sivumaksujen muutos Lähde: Tilastokeskus, MaRa Lähde: Tilastokeskus, MaRa

Työvoimakustannukset: Työn hinnan ja yksikkökustannusten vuosimuutos MaRa-alalla 1 Vuosimuutos, prosenttia 8 6 4 2 3,2 4, 3,3 4,8 3,8 3,5 3,3 3,1 1,1 3,4 2,7 2,9 1,9 1,4 1,2 5,1 7,9 3,8 7,3 2, 2,6 2,6 1,7 5,5 1,3 3,8 2,1 1,8 1,7 1, 1,1 Työn hinta -2-4 -,3 -,3 -,8 Yksikkötyökustannukset 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217e -2,6 12 Työn hinnan muutos = ansiotason muutos + työnantajan sivumaksujen muutos Yksikkötyökustannusten muutos = työn hinnan muutos korjattuna työn tuottavuuden muutoksella Lähde: Tilastokeskus, MaRa

Matkailijoiden yöpymisissä hyvä kasvu v.217 tammi-huhtikuussa Kiinalaisten määrissä edelleen suurin kasvu, mutta venäläiset (+19,7 %) tehneet paluun! Yöpymisten vuosimuutos, kaikki majoitusliikkeet 217 tammi-huhtikuu,% 83,5 35 Ulkomaisten yöpymisten määrä, kaikki majoitusliikkeet, vrk (217 tammi-huhtikuu) 3 25 37,9 2 15 19,5 22,4 21,4 19,8 19,7 18,1 1 7, 2, 12,5 12, 11,8 11,1 1,3 8,9 4,2 5 13 Lähde: Tilastokeskus

Matkailu pohjoismaihin: Ulkomaiset hotelliyöpymiset reippaassa kasvussa vuonna 216 Tammi-huhtikuussa 217 Suomen kasvuluku 17,3 %, mutta pohjoismaiseen tasoon vielä matkaa! 1 9 8 Ulkomaiset hotelliyöpymiset (miljoonaa) vuonna 216 7,99 8,84 16 15 Indeksi 12/27=1 ulkomaiset yöpymiset hotelleissa Tammi-huhtikuu 217 Ruotsi +8,2 % 7 6,63 14 Tanska +7,1 % 6 5 4 4,92 13 12 Norja -6,6 % 3 11 2 1 Suomi Norja Tanska Ruotsi +6,8 % +9,9 % +1,8 % +4,9 % 14 1 9 8 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 Ruotsi Suomi Norja Tanska Suomi +17,3 % Lähde: Pohjoismaiset tilastokeskukset

Pohjoismaiden hotellit: Käyttöasteet kasvussa Suomen ja Norjan käyttöasteet Pohjoismaiden matalimmat, 28-4/217 Kuukausittainen käyttöaste (12 kk keskiarvo), % 6 58 56 54 52 5 48 46 44 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 Ruotsi Suomi Norja Tanska Lähde: Pohjoismaiset tilastokeskukset

Suomeen saapuneiden matkailijoiden kokonaiskulutuksen jakautuminen 2,5 miljardin kulutuksesta 47 miljoonaa majoituspalveluihin ja 38 miljoonaa ravintoloihin 9 8 7 6 Vuonna 216 matkailijoiden kokonaiskulutus Suomessa kasvoi 5,3 prosenttia Kulutus kasvoi reippaasti ravintoloissa (+13 %) ja majoittumisessa (+17 %) 5 4 3 2 1 16 Ostokset ja Ennakkokulut Majoittuminen Ravintolat ja elintarvikkeet kahvilat Ennakkokulut = Majoitus, autonvuokra, pääsymaksu yms. 216 215 Liikkuminen Huvipalvelut Kulttuuripalvelut Muu Lähde: Visit Finland Matkailijatutkimus 216, TAK

Kongressikävijöiden määrässä huima kasvu (+33 %) vuonna 216 Kongressikävijä kuluttaa keskivertoturistia enemmän ja keskimääräinen viipymä pidempi Suomalaisten kaupunkien kongressikävijöiden määriä vuonna 216 12 1 +33 % Vuonna 216 kongressikävijät (11 514) jättivät matkallaan laskennallisesti Suomeen noin 186 milj. euroa (sisältää edestakaisen matkan kongressikaupunkiin)! 8 6 4 +72 % Vuonna 216 kongressivieraan keskimääräinen viipymä oli 5,4 vrk (213 = 5,), kun vastaavasti ulkomaisen matkailijan viipymä oli 2,1 vrk. 2 +45 % Yhteensä Helsinki Tampere Turku Jyväskylä Oulu Muut 17 Lähde: Tilastokeskus, FCB 217 Delegaattitutkimus

MaRa-alan suhdannenäkymät: Kasvu jatkuu 6 4 2-2 -4-6 Mara-alan lähitulevaisuuden suhdannenäkymät, saldoluku -6-3 Mara-alan myynnin vuosimuutos, % +3 +6 Suhdannenäkymät positiiviset myynnin kasvu jatkuu 1 8 6 4 2-2 -4-6 -8 *Ennuste Q -8-1 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 Q1-Q2* Myynti (määrä) Suhdannenäkymät 18 Lähde: Tilastokeskus, Elinkeinoelämän keskusliitto; Suhdannebarometri, MaRa

Kiitos! MaRan seuraava suhdannetilaisuus pidetään joulukuussa. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry edustaa mm. hotelleja, kylpylöitä ja kuntoutumiskeskuksia, viikko-osakeyrityksiä, leirintäalueita, ravintoloita, cateringyrityksiä, eines- ja valmistuskeittiöitä, kahviloita, pubeja, yökerhoja, liikenneasemia, huvi-, teema- ja elämyspuistoja, keilahalleja, festivaaleja ja konserttitapahtumia, ohjelmapalveluyrityksiä, luontomatkailuyrityksiä, hiihtokeskuksia sekä matkailun markkinointi- ja välityspalveluja tarjoavia yrityksiä. MaRan pääekonomisti Ari Peltoniemi: p. 44 75 4511

Liiketulus, %-yks. liikevaihdosta 1 työllistä Saldoluku Liite. Tilastotietoja mara-alalta Liikevaihto Liikevaihdon vuosimuutos, % 213 214 215 216 217 Q1 Mara-ala yhteensä,8,8 3,1 4,9 8,5 Ravintolat 1,4 1,2 3,1 4,6 7,6 Anniskeluravintolat 2,3,6 2,4 3,4 4,1* Ruokamyynti 4,6 1,9 4,1 4,8 5,6* Alkoholimyynti -1,4-1,5 -,6,8 1,3* Pikaruoka,3 1,7 5,7 6,8 8,3 Henkilöstöravintolat -2,7 -,5-1,4-2,5 2,7 Liikenneasemaravintolat -1,4-5,2 1,1,9 -,7 Majoitus -,9 -,7 2, 6, 11,7 Lähde: Tilastokeskus, MaRa, *Ennakkoarvio Kannattavuus Suhdannetilanne ja -näkymät 6 Suhdannetilanne 4 Suhdannenäkymät 2-2 -4-6 Lähde: EK -8 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 Työllisyys 5 4 3 2 1-1 -2 4,5 4,2 4,2 Ravintolat Majoitus 3, 3,2 3,2 2,2 2, 2, 1,7 1,4 1,3 1, 1,1,8,3, 26 27 28 29 21 211 212 213 -,3 214 215 -,9-1,6 83 82 81 8 79 78 77 76 75 Lähde: Tilastokeskus 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Lähde: Tilastokeskus