Kotitalouksien kulutuksen muutokset 2000-luvulla Miten tilastotieto auttaa kulutuksen ja sen muutosten ymmärtämisessä? Onko kulutustutkimuksesta hyötyä muillekin kuin ekonomistien kulutusmalleille ja virkamiehille? Juha Nurmela 8.12.08 1
Vuosi 2008 on Kulutustutkimuksen juhlavuosi Ensimmäisestä kulutustutkimukseksi tulkitusta selvityksestä tuli kuluneeksi 100 vuotta vuonna 2008 Vera Hjelt: Tutkimus ammattityöläisten toimeentulo-ehdoista Suomessa 1908-1909. 100 vuotta sitten kulutus jakaantui seuraavasti: Ruokaan 55.4 % Asunto 12.4 % Vaatteet 11.8 % Polttoaineet ja valo 4.1 % Verot, sairaus ja hautauskassat 2.6 % Viina ja tupakka 1.7 % Kaikki muu 13.5 % Juha Nurmela 8.12.08 2
Kulutustutkimus Yleisesittely Juha Nurmela 8.12.08 3
Mitä kulutusta koskeva tilastotieto kuvaa?! Kotitalouksien määrän ja rakenteen muutos! Mikä on kulutustutkimus! Miten tieto saadaan! Kulutustutkimuksen käytön rajat! Mistä kulutus koostuu! Otteita kulutusta koskevista tuloksista Juha Nurmela 8.12.08 4
Kotitalouksien määrä ja rakenne 1966-2006n ja arvio vuosille 2010-2020 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 1966 1971 1976 1981 1985 1990 1995 1998 2001 2006 2010 2015 2020 Yli 5 hengen talous 4 hengen talous 3 hengen talous 2 hengen talous 1 hengen talous Kotitalouksien määrä on kasvanut kuluneen 40 vuoden aikana miljoonalla, mutta väestö on vastaavana aikana lisääntynyt vain 600 000 henkilöllä. Juha Nurmela 8.12.08 5
Kotitaloudet jäsenmäärän mukaan vuonna 2006 Kaikki kotitaloudet prosenttia. Jäseniä Lkm. 2006 2001 1 983 700 40.4 37,7 2 773 300 31.8 33,9 3 301 000 12.4 12,5 4 239 500 9.8 10,5 5+ 137 500 5.7 5.4 Kaikki 2 455 000 100,0 Lähde: Kulutustutkimus - Uusille seinille ja tavaroille on ollut ja tulee olemaan kysyntää - Koneiden ja laitteiden käyttöaste alenee - Suurtaloushyödyn näkökulma; ennen oli paremmin (ehkä) - Laitteet privatisoituvat myös kotitalouksien sisällä Juha Nurmela 8.12.08 6
Kotitalouksien määrä eri taajama-asteen kunnissa kotitaloustyypeittäin 1985-2006 1800000 1600000 1400000 1200000 1000000 800000 600000 400000 200000 0 Kaupunkimaiset Maaseutumaiset Taajaan asutut 85 90 95 98 01 06 85 90 95 98 01 06 85 90 95 98 01 06 muut, edellisiin ryhmiin luokittelemattomat taloudet vanhustaloudet (kaikki kotitalouden jäsenet 65 v. täyttäneitä) kahden huoltajan lapsiperheet (avio- tai avopari ja lapsia) yksinhuoltajataloudet lapsettomat parit (molemmat alle 65-vuotiaita) yksin asuvat Kaupunkimaisia kuntia ne, joiden väestöstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15 000. Taajaan asuttuja kuntia ne, joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on vähintään 4 000, mutta alle 15 000. Maaseutumaisia ne, joiden väestöstä alle 60 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 15 000 sekä ne kunnat joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 4 000. Juha Nurmela 8.12.08 7
Juha Nurmela 8.12.08 8
Ostovoiman jakautuma kotitaloustyypin mukaan vuosina 2005 ja 2030 (kulutusmenojen kokonaismäärä sulkeissa miljardeina euroina) Kulmakuntahankkeen laskelmien mukaan kokonaisostovoima kasvaa vuodesta 2005 vuoteen 2030 70 % eli 70 miljardista 120 miljardiin :oon. Eläkeläisten osuus kotitalouksien kulutuksesta nousee huomattavasti (15 % -> 25 %:iin) ja lapsiperheiden osuus alenee selvästi ( 38 % -> 32 %) vuoteen 2030. Tästä rakennemuutoksesta seuraa parin vuosikymmenen aikana varmaankin monia muutoksia tavara- ja palvelumarkkinoilla Juha Nurmela 8.12.08 9
Eräiden laitteiden yleisyys kotitalouksissa vuoden 2007 marraskuuhun asti prosentteina (ainakin yksi laite) 100 90 80 70 60 % 50 40 30 20 10 0 1984 1988 1992 1996 2000 2004 Väri- tv Videonauhuri CD-soitin Internetyhteys PC Matkapuhelin DVD laite Digi-boxi /-tv Laajakaista* Kamerapuhelin Lähde: Kulutustutkimus ja kuluttajabarometri. Tilastokeskus,* laajakaista arvio 2002 3 Juha Nurmela 8.12.08 10
80 Auto ja mopo, skootteri tai moottoripyörä yhden hengen kotitalouksissa sukupuolen mukaan 1966 2006 (%) 70 60 50 40 30 Auto (Miehet) Mopo yms. (Miehet) Auto (Naiset) Mopo yms. (Naiset) 20 10 0 1966 1971 1976 1981 1985 1990 1994-96 1998 2001 2006 Juha Nurmela 8.12.08 11
Taustatietoa kulutustutkimuksesta: Kulutustutkimuksen tarkoitus! Perustehtävä: tuottaa tietoa väestöryhmien ja alueiden välisistä kulutuseroista ja niiden muutoksista! Kansantalouden tilinpidon tukitieto! Kuluttajahintaindeksin painorakenteen tarkistus! (Energia- ja jätetilastoinnin tuki)! Eurostat: " harmonisoitu HBS (= Households budjet survey) " julkaissut vertailutietoa kaikista EU maista 2005! Tutkimuslaitokset käyttävät aikasarja-aineostoa! Eri hallinnonalojen suunnittelun ja seurannan tietona Juha Nurmela 8.12.08 12
Taustatietoa kulutustutkimuksesta: Kulutustutkimus selvittää! Kotitalouksien kulutusmenoja, kulutuksen rakennetta ja muutoksia! Kestokulutushyödykkeiden omistusta! Käytettävissä olevia tuloja! Hyvinvointipalvelujen käyttöä (=koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut)! Tehty vuodesta 1966 kattavasti ja säännöllisesti, aiemmat: 1990, 1994-1996, 1998, 2001-2002, " Aikasarjat 1966-1990 ja 1985-2006 Juha Nurmela 8.12.08 13
Taustatietoa kulutustutkimuksesta: Kulutustutkimuksien koko ja kato 1966-2006 Aineistossa kotitalouksia Kato % 1966 11 319 1971 11 802 1976 7 731 1981 7 368 1985 8 200 30 1990 8 258 30 1994 2 180 37 1995 2 313 33 1996 2 250 35 1998 4 359 37 2001 5 495 38 2006 4 007 49 Juha Nurmela 8.12.08 14
Miten kulutustieto saadaan: Kulutustutkimus 2006, kohdekotitaloudet! Otos poimittiin joulukuussa 2005 väestörekisterin 15- vuotiaista suomessa asuvista, ei kuitenkaan laitosväestöstä, jota on noin 80 000 henkeä.! Poiminta läänien ja kuntatyypin mukaan ( 12 ositetta)! Otoksessa 7670 kotitaloutta + 182 lisätaloutta Ahvenmaalta.! Kotitalous = otoksen kohdehenkilön kanssa samassa asunnossa asuvat! Otos jaettiin 26 osioon ja ne kahden viikon jaksoille 2.2.2006 alkaen 12 kuukaudelle Juha Nurmela 8.12.08 15
Miten kulutustieto saadaan Kulutustutkimus 2006: Tiedonkeruun osat! A. Rekistereistä: " otoksen poiminta, tulotiedot, koulutus, tuet jne. " uusia rekisteritietoja ammattiyhdistysmaksut, ravintoetu, puhelinetu, kiinteistövero, kirkollisvero sekä autoetu.! B.Tietokoneavusteinen käyntihaastattelu (1 tunti)! C. Kotitalous piti kulutuspäiväkirjaa 2 viikon ajalta päivittäistavaramenoista " joko keräämällä kuitit, jotka tallennettiin Tilastokeskuksessa " tai kirjoittamalla ostokset kulutuspäiväkirjaan " myös kodin ulkopuoliset ateriat päiväkirjaan " omien tuotteiden käyttö 12 kk ajalta päiväkirjaan Juha Nurmela 8.12.08 16
Kulutustutkimuksen käytön reunaehtoja! Käytössä huomattavaa:! 2 viikon tilinpitojakso pakottaa tarkastelemaan suhteellisen suuria ryhmiä, jotta ostokierto ja kausivaihtelut tulevat mukaan aineistoon! Aluetarkasteluissa maakunta on pienin yksikkö ja sekin vain varauksellisesti pienten maakuntien osalta! Myös pienet kotitalousryhmät vaativat huolellisuutta ( esim. yksinhuoltajat)! KULUTUSTUTKIMUKSEN OMA MITTAYKSIKKÖ! Kulutusyksikkö vakioi kotitalouksien koko ja ikärakenne eroja: " kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1 " muut yli 13-vuotiaat saavat painon 0,5 " lapset saavat painon (0-13-vuotiaat) 0,3 Juha Nurmela 8.12.08 17
Kulutustutkimuksen käytön reunaehtoja, keskeiset käsitteet! Kotitalouden kulutusmenot muodostuvat seuraavasti:! + kulutustavaroiden ja palveluiden ostot! + omat tuotteet (maatalous-, puutarha- ja keräilytuotteet)! + laskennallinen asuntotulo omistus- ja luontoisetuasunnosta! + saadut tavarat ja palvelut! + kulutukseen rinnastettavat tulonsiirrot (mm. kirkollisvero, ammattiyhdistysten jäsenmaksut ja kulutuslainojen korot)! = kulutusmenot yhteensä! Kotitalouden kulutusmenoihin lasketaan kaikki talouden tutkimusajankohtana yksityiseen kulutukseensa Suomesta ja ulkomailta hankkimat tavarat ja palvelut, omat ja saadut puutarha- ja keräilytuotteet sekä laskennalliset asumismenot. Lisäksi mukaan lasketaan muilta kotitalouksilta saadut tavarat ja palvelut sekä kulutukseen rinnastettavat tulonsiirrot.! Asunto- ja kulutuslainojen lyhennykset eivät sisälly kulutusmenoihin. Kulutusmenoihin ei myöskään lueta välittömiä veroja, investointeja (esim. asunnon osto), yritystoiminnan menoja eikä muille kotitalouksille ostettuja tuotteita. Kulutuskäsite ei sisällä tällä hetkellä kotitalouksien julkisten hyvinvointipalveluiden käytöstä saamia etuuksia (esim. terveydenhoidosta ja koulutuksesta). Juha Nurmela 8.12.08 18
Kulutustutkimuksen käytön reunaehtoja, keskeiset käsitteet! Asumiskulutus! Asumiskulutus lasketaan kulutustutkimuksessa ns. bruttovuokraperiaatteella. Omassa asunnossaan tai luontoisetuasunnossa asuville talouksille määritetään laskennallinen vuokra vastaavanlaisen vuokra-asunnon markkinavuokran perusteella, vuokra-asunnossa asuville todella maksettu vuokra.! Bruttovuokran lisäksi asumismenoihin sisältyvät vesimaksut ja eräät muut maksut kuten nuohous ja jätteiden nouto, vuokralaisen suorittamat ylläpitokorjaukset sekä vuokraan sisältymättömät lämmitysmenot. Myös vapaa-ajan asunnon menot sisältyvät asumismenoihin.! Asuntotulo eli laskennallinen nettovuokra! Asuntotulo eli laskennallinen nettovuokra kuvaa kotitalouden saamaa etua asumastaan omistusasunnosta verrattuna vastaavanlaisessa markkinahintaisessa vuokra-asunnossa asuvaan kotitalouteen.! Omistusasunnosta saatava asuntotulo luetaan kulutustutkimuksessa ja tulonjakotilastossa kotitalouden omaisuustuloihin, jotka yhdessä palkka- ja yrittäjätulojen ohella muodostavat tuotannontekijätulot. Oman asunnon asuntotulo sisältyy myös käytettävissä oleviin tuloihin. Juha Nurmela 8.12.08 19
Kulutustutkimus 2006 haastattelun tietosisältö 1. " A Kotitalouden muodostaminen " B Kotitalouden jäsenten toiminta " C Asuinolot ja varsinaisen asunnon menot ja jätteiden kierrätys " D Vapaa-ajan asunnon menot ja jätteiden kierrätys " E Lainat " G Vakuutukset " H Kestotavaroiden hankinta ja kirpputorien käyttö " J Kestotavaroiden omistus " L Tilatut lehdet " P Puhelinmenot ja puhelinvaranto " V Viranomaisille maksettavat maksut Juha Nurmela 8.12.08 20
Kulutustutkimus 2006 haastattelun tietosisältö 2. " HYVINVOINTIPALVELUT ELI ETUISUUSOSIOT " K Koulutus " R Lasten päivähoito " S Terveydenhoito " N Muut palvelut " M Vapaa-ajan matkat " X Kotitalouden toimeentulo Juha Nurmela 8.12.08 21
Otteita tuloksista Kotitalouksien kulutusmenojen rakenne Suomessa Jakautuminen 1985 1990 2001-02 2006 % % % % 01 Ruoka ja alkoholittomat juomat 19,9 16,4 13,2 12,6 02 Alkoholi ja tupakka 2,7 3,1 2,8 2,4 03 Vaatteet ja jalkineet 6,5 6,0 3,4 3,8 04 Asuminen ja energia 20,2 22,6 28,7 27,1 05 Kodin kalusteet, koneet ja tarvikkeet 6,4 5,3 4,9 5,1 06 Terveys 3,0 3,4 3,6 3,5 07 Liikenne 13,5 13,2 14,7 15,6 08 Tietoliikenne 1,5 1,5 3,7 2,8 09 Kulttuuri ja vapaa-aika 10,5 11,1 9,9 11,2 10 Koulutus 0,1 0,2 0,2 0,2 11 Hotellit, kahvilat ja ravintolat 5,0 4,7 4,5 4,2 12 Muut tavarat ja palvelut 10,6 12,5 10,4 11,6 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100.0 Lähde: Kulutustutkimus Juha Nurmela 8.12.08 22
Kulutustutkimus 2006: Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Kulutusmenojen keskiarvot kotitaloutta kohti, luottamusvälit ja suhteelliset keskivirheet Kulutusmenojen pääryhmät Keskiarvo (EUR) 95 % luottamusväli (EUR) Suhteellinen keskivirhe (%) alaraja yläraja A01_12 Kulutusmenot 30 247 29 507 30 987 1,25 A01 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 3 817 3 727 3 906 1,20 A02 Alkoholijuomat ja tupakka 725 685 766 2,84 A03 Vaatteet ja jalkineet 1 153 1 064 1 242 3,94 A04 Asuminen ja energia 8 193 8 021 8 365 1,07 A05 Kodin kalusteet, koneet ja tarvikkeet 1 529 1 453 1 605 2,54 A06 Terveys 1 053 996 1 110 2,75 A07 Liikenne 4 715 4 458 4 972 2,78 A08 Tietoliikenne 856 828 884 1,67 A09 Kulttuuri ja vapaa-aika 3 373 3 194 3 553 2,72 A10 Koulutus 63 51 76 9,92 A11 Hotellit, kahvilat ja ravintolat 1 261 1 201 1 322 2,46 A12 Muut tavarat ja palvelut 3 508 3 388 3 628 1,74 Alkoholin ja tupakan keskivirhe on pieni, mutta alipeitto suuri Koulutuksen keskivirhe on suuri, koska koulutuksesta ei makseta itse Juha Nurmela 8.12.08 23
Kotitalouksien kulutusmenot pääryhmittäin 2001 ja 2006 (vuoden 2006 hinnoin, EUR/kulutusyksikkö) Asuminen Liikenne Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat Muut tavarat, palvelut ja koulutus Kulttuuri ja vapaa-aika Kodin kalusteet, koneet ja tarvikkeet Hotellit, kahvilat ja ravintolat Terveys Vaatteet ja jalkineet Tietoliikenne Alkoholijuomat ja tupakka Lähde: Kulutustutkimus Otteita tuloksista 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 2001 2006 Käyvät hinnat ilmaisevat tutkimusajankohdan euromääriä. Vuoden 2006 hinnoin on kulutusta vuoden 2006 rahassa mitattuna. Juha Nurmela 8.12.08 24
Otteita tuloksista Korjauskerroin vuoden 2006 hintatasoon = vuoden 2006 hinnoin Kulutusmenoryhmä 1985 1990 1994-96 1998 2001 2006 A01_12 Kulutusmenot 1,725 1,375 1,197 1,141 1,039 1 A01 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 1,217 1,067 1,108 1,116 1,049 1 A02 Alkoholijuomat ja tupakka 1,784 1,293 1,069 1,014 0,95 1 A03 Vaatteet ja jalkineet 1,372 1,145 0,992 0,993 0,981 1 A04 Asuminen ja energia 2,27 1,82 1,41 1,268 1,128 1 A05 Kodin kalusteet, koneet ja tarvikkeet 1,456 1,227 1,094 1,081 1,031 1 A07 Liikenne 1,806 1,475 1,218 1,169 1,071 1 A08 Tietoliikenne 0,639 0,611 0,605 0,693 0,698 1 A09 Kulttuuri ja vapaa-aika 1,573 1,248 1,1 1,074 1,012 1 A11 Hotellit, kahvilat ja ravintolat 1,964 1,485 1,299 1,206 1,095 1 A12 Muut tavarat ja palvelut 1,858 1,279 1,242 1,155 0,903 1 Juha Nurmela 8.12.08 25
Kulutustutkimus 2006 ja aikasarja-aineistot! Vuosi 2006 kulutustutkimus! - palveluaineosto ( N=4007) 830 kulutusryhmää, lisäksi käytettävissä olevat tulot ja runsaasti taustatietoa kotitaloudesta. Ei tietoja yksittäisen perheenjäsenkulutuksesta. " - uusia osia: jätteiden kierrätys, kirpputorikauppa, energiamerkki, ekosähkö, kotitalouksien välinen tuki, kotitalousvähennyksen käyttökohteet, keskeisten palvelujen etäisyydet kotoa (linnuntietä)! - Hyvinvointipalvelut: käyttökerrat ja kotitalouden saama etuus " - ei yksilötason tietoa! - Kotiin ostettujen elintarvikkeiden määrät yhteistyössä kuluttajatutkimuskeskuksen kanssa Juha Nurmela 8.12.08 26
Kulutustutkimus 2006 ja aikasarja-aineistot http://www.stat.fi/til/ktutk/! Aikasarjat! -1985-2006! - yksittäisiä tutkimusvuosia koskevia aineistoja! - vertailukelpoiset tiedot koko jaksolta! - tietosisältö 2006 kulutustutkimuksen vuosiaineistoa suppeampi! - 1966-1990! - vertailukelpoiset tiedot ko. jaksolta! Kulutustutkimusaineistojen vahvuus tulot ja kulutus samoista talouksista! Tehdään myös taulukointeja konsultointina Juha Nurmela 8.12.08 27
Otteita tuloksista Kotitalouksien kulutusmenojen reaalimuutos kulutusyksikköä kohti 2001-2006 (%) Vaatteet ja jalkineet Kulttuuri ja vapaa-aika Tietoliikenne Muut tavarat, palvelut ja koulutus Liikenne 18 23 22 29 36 Menot yhteensä Kodin kalusteet, koneet ja tarvikkeet Alkoholijuomat ja tupakka Elintarvikkeet ja alkoholitt. juomat Asuminen 11 10 9 17 16 Terveys Hotellit, kahvilat ja ravintolat -3 6-10 0 10 20 30 40 Lähde: Kulutustutkimus Juha Nurmela 8.12.08 28
Otteita tuloksista Elintarvikkeisiin ja alkoholittomiin juomiin käytetty meno-osuus (%) kotitalouden viitehenkilön iän mukaan 35 30 25 20 15 10 5 0 1985 1990 1994-96 1998 2001 2006 Alle 25-v. 25-34-v. 35-44-v. 45-54-v. 55-64-v. 65-74-v. 75+v. Kaikki Lähde: Kulutustutkimus Juha Nurmela 8.12.08 29
Otteita tuloksista Valmisruokien osuus elintarvikemenoista talouden viitehenkilön iän mukaan, % 25 % 20 15 10 5 Kaikki 17 24 v 25 34 v 35 44 v 45 54 v 55 64 v 65 74 v yli 75 v 0 1985 1990 1994 96 1998 2001 2006 Tutkimusvuosi Lähde: Kulutustutkimus Juha Nurmela 8.12.08 30
Otteita tuloksista Kulutusmenot kotitalouden viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan 2001 ja 2006 (vuoden 2006 hinnoin, EURO/ kulutusyksikkö) Ylemmät toimihenkilöt Muut yrittäjät Alemmat toimihenkilöt Yhteensä Maatalousyrittäjät Työntekijät Eläkeläiset Muut taloudet Opiskelijat Työttömät 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 Lähde: Kulutustutkimus 2001 2006 Juha Nurmela 8.12.08 31
Otteita tuloksista Kulutusmenot kotitaloustyypin mukaan 2001 ja 2006 vuoden 2006 hinnoin, EURO/ kulutusyksikkö) Lapsettomat parit 21 425 24 609 Kahden huoltajan lapsiperheet 18 874 22 043 Yhteensä Yhden hengen taloudet Muut taloudet Yksinhuoltajataloudet Vanhustaloudet 17 525 19 975 17 214 19 281 16 530 18 973 15 943 16 442 13 135 15 430 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 Lähde: Kulutustutkimus 2001 2006 Juha Nurmela 8.12.08 32
Otteita tuloksista Kotitalouksien kulutusmenot yhteensä kohti vuoden 2006 hinnoin :na tulodesiileittäin 2001 ja 2006 kulutusyksikköä yht 10 9 8 7 6 5 Vuosi 2006 Vuosi 2001 4 3 2 1 0 20 00 40 00 60 00 80 00 10 00 0 12 00 0 14 00 0 16 00 0 Tulot euroina 18 00 0 20 00 0 22 00 0 24 00 0 26 00 0 28 00 0 30 00 0 32 00 0 34 00 0 Tulodesiilit lasketaan järjestämällä kotitaloudet jonoon pienituloisimmasta suurituloisimpaan ja jakamalla ne 10 yhtä suureen ryhmään vuonna 2006 407/desiiliä Juha Nurmela 8.12.08 33
Otteita tuloksista Alle 30 vuotiaiden 1-2 hengen lehtitilaukset 80 70 60 50 40 30 sanomalehdet aikakausilehdet 20 10 0 Yhden hengen talous kahden hengen talous Lähde: Kulutustutkimus Juha Nurmela 8.12.08 34
Otteita tuloksista XXX lehden kuluttajaprofiilia, vuonna 1998 Esimerkki yksittäisestä hyödykkeestä lehden tilaajuuden mukaan mk/talous EI LEHTEÄ LEHDEN TILAAJAT Lenkkimakkara. 0 100 200 300 400 500 mk/talous Lähde: Kulutustutkimus Juha Nurmela 8.12.08 35
Otteita tuloksista Auton omistus kotitaloustyypin mukaan 1998, 2001 ja 2006 (%) Kahden huoltajan lapsiperheet Muut taloudet Lapsettomat parit Kaikki kotitaloudet Yhden hengen taloudet Yksinhuoltajataloudet Vanhustaloudet 37 93 96 97 77 83 88 82 88 88 65 70 71 50 62 61 46 50 54 44 46 1998 2001 2006 0 20 40 60 80 100 Lähde: Kulutustutkimus % Juha Nurmela 8.12.08 36
Kotitalouksien hyöty yhteiskunnan hyvinvointipalveluista Suomalainen keskiarvo kotitalous hyötyi runsaat 6 200 euroa yhteiskunnan tarjoamien hyvinvointipalvelujen käytöstä vuonna 2006. Tällaisia hyvinvointipalveluja ovat koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Nämä palvelut rahoitetaan julkisin varoin, mutta käytöstä asiakas ei maksa joko lainkaan tai vain pienen osan niiden tuottamisen kustannuksista käyttömaksuina. Koulutuspalvelut ovat arvoltaan merkittävin osa hyvinvointipalveluja, niiden osuus kaikkien näiden palveluiden arvosta on lähes puolet (47,3 %). Myös julkisten terveyspalvelujen merkitys on suuri, 40 prosenttia kaikesta hyvinvointipalveluista saatavasta etuudesta tulee terveyspalvelujen käytöstä. Sosiaalipalvelujen osuus on vajaat 13 prosenttia. Sosiaalipalveluissa lasten päivähoitopalvelut ja vanhusten erilaiset kodinhoitopalvelut ovat merkittävimmät yksittäiset palvelut. Juha Nurmela 8.12.08 37
Kotitalouksien itse poimimat tai saadut metsämarjat maakunnittain 2006, litraa kotitaloutta kohti Kainuu ja Lappi Keski-ja Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Savo Koko maa Satakunta Pohjanmaa Etelä-Karjala Kymenlaakso Päijät-Häme Pirkanmaa Kanta-Häme Varsinais-Suomi Uusimaa Ahvenanmaa 16 15 14 13 12 11 11 10 9 8 7 6 20 22 22 27 30 40 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Lähde: Kulutustutkimus Juha Nurmela 8.12.08 38
Kotitalousvähennystä käyttäneiden kotitalouksien osuus tulodesiileittäin. Juha Nurmela 8.12.08 39
Kulttuuri- ja vapaa-aikamenot sosioekonomisen aseman mukaan 2006 (EUR/kulutusyksikkö) Ylemmät toimihenkilöt 467 238 858 374 397 114 17 2 360 486 Yrittäjät 314 111 921 411 420 16 4 10 6 352 410 Alemmat toimihenkilöt 259 17 0 497 19 2 284 15 2 271 332 Viihde-elektroniikka Työntekijät 355 17 4 529 14 4 267 17 6 232 19 0 Tietojenkäsittelylaitteet Harrastusvälineet Urheilu- ja vapaa-ajan palvelut Maatalousyrittäjät 226 117 607 230 256 350 202 Kulttuuripalvelut Rahapelit Opiskelijat 235 278 333 17 5 288 12 7 12 3 Kirjat Lehdet ja painotuotteet Valm ismatkat Eläkeläiset 12 1 40 294 237 12 0 336 303 Muut kotitaloudet 13 9 14 4 243 110 238 13 0 14 6 Työttöm ät 12 0 13 2 17 1 239 14 0 17 5 10 5 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 Lähde: Kulutustutkimus Juha Nurmela 8.12.08 40
Energiamerkki onnistunut innovaatio Laitteen energiatehokkuuden eli energiamerkin merkitys laitteen valinnalle vaikutuksen voimakkuuden mukaan prosentteina ostotilanteessa vuonna 2006 Vaikutuksen aste* jääkaappi jääkaappi pakastin pesukone astianpakastin pesukone kaikk1 % % % % % % paljon 36 33 32 34 41 35 jonkin verran 34 32 32 27 30 30 ei lainkaan 30 31 34 36 27 33 eos 0 4 2 2 1 2 yhteensä 100% 100% 100% 100% 100% 100% vastauksia, kpl 149 176 197 424 252 1198 * mikäli samaa laitetta hankittu useita on kysymys esitetty vain yhdestä. Juha Nurmela 8.12.08 41
Ekosähkön käyttäjät Ekosähkön käyttö edellyttää halua maksaa sähköstä tavallista enemmän. Tällainen halukkuus riippuu asenteista, joihin voivat vaikuttaa monet seikat ilmaston lämpenemisen seurauksista ydinvoiman vastustamiseen tai mielikuvat omien lasten tulevaisuuden elinehtojen heikkenemisestä. Ilmastonmuutoksen viestintäohjelman haastattelujen mukaan noin 15 % suomalaisista olisi erittäin valmiita ostamaan ekosähköä (Ilmastonmuutoksen viestintäohjelma 2007, 13). Toisin kuin monet edellä esitellyt asenteet tämä ei ole vielä muuttunut käytännöksi, sillä ekosähköä käyttäviä talouksia oli haastattelujen perusteella noin 2,5 % eli 61 000 kpl. Vain pienen pieni osa suomalaisista kotitalouksista on päätynyt sähkön osalta ympäristöystävälliseen ratkaisuun. Ehkä juuri tällaisen bulkkituotteen kohdalla rutiinien hidastava vaikutus on suuri. Lisäksi ekosähkön käyttö merkitsee todennäköisesti vuotuisen sähkölaskun kasvua, kun energiatehokkaan laitteen hankkinut voi perustellusti odottaa sähkölaskun pienentymistä. Juha Nurmela 8.12.08 42
Tiedustelut! kulutus.tilastokeskus@tilastokeskus.fi! Perttu Melkas p. 09-1734 2511! Marko Ylitalo p. 09-1734 3560! Juha Nurmela p. 09-1734 2548! Anton Antonius p. 09-1734 3415! Markku Lindqvist p. 09-1734 3418! etunimi.sukunimi@tilastokeskus.fi Juha Nurmela 8.12.08 43