Vuosi 2004 toteutui liikuntatoimen osalta erinomaisesti. Pysyimme

Toimintakertomus 2004

Liikuntajohtajan katsaus Yleisurheilun vuoden 2005 MM-kisojen valmistelut toivat lisäväriä liikuntaviraston toimintaan. Vuosi 2004 toteutui liikuntatoimen osalta erinomaisesti. Pysyimme talousarviossa ja pystyimme sopeuttamaan toimintamme niukkeneviin talousraameihin. Tähän päästiin muun muassa etsimällä arjen töihin uusia toteutustapoja vähentämättä kuitenkaan kaupunkilaisten liikuntamahdollisuuksia. Liikuntapaikkojen suunnitteluun, rakentamiseen, perusparannuksiin ja alueiden esirakentamisiin käytettiin noin neljä miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän. Uusia liikuntapaikkoja ei nyt juurikaan rakennettu, vaan toiminnassa keskityttiin vanhojen paikkojen kunnostuksiin. Useiden liikuntapuistojen ja kenttien palveluja lisättiin ja täydennettiin. Liikuntalaitoksissa, ulkokentillä ja ohjatun liikunnan ryhmissä oli selvästi enemmän liikkujia kuin edellisvuonna. Erityisiä ilonaiheita olivat Töölön kisahalli, Maunulan liikuntahalli ja kuntosalitoiminta kokonaisuutena. Sateinen kesä vaikutti kuitenkin siihen, että uimarantojen kävijämäärät laskivat ja maauimalamme Uimastadionin kävijämäärä ei yltänyt parin edellisen vuoden tasolle. Vanhankaupunginkosken kalastuslupien myynnissä tapahtui selvä lasku, joka johtui Vantaanjokeen päässeistä suurista jätevesipäästöistä. Liikunnan kansalaistoiminnan tukeminen on yksi liikuntatoimen merkittävimmistä tehtävistä. Alkuvuodesta tehtiin liikuntaseuroille kysely virastomme palveluista. Tärkeimpinä pidettiin seurojen taloudellista tukemista sekä harjoitus- ja kilpailutilojen tarjontaa. Toimintavuonna seura-avustusten määrä pystyttiin kaupungin kireästä taloudellisesta tilanteesta huolimatta pitämään korkeana. Liikuntatilojen tuetun käytön määräraha jopa kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Liikunnanohjaajamme järjestivät kymmeniä liikuntatapahtumia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tapahtumien tavoitteena on liikuntatoimen markkinointi ja liikunnan harrastamisen lisääminen. Liikuntapalvelujen järjestäminen erityisesti vanhusväestölle, huonokuntoisille, syrjäytyneille ja sosiaalisin perustein tukea tarvitseville toteutuu parhaiten yhteistyössä terveys- ja sosiaalitoimen kanssa. Onnistunut esimerkki tästä oli syksyllä käynnistetty ylipainoisten lasten ja nuorten liikuntahanke. Liikuntatoimi jatkoi lukuisten yhteistyökumppaneidensa kanssa Helsingin liikuntapoliittisen ohjelman vuosiksi 2001 2010 toteuttamista. Ohjelman 44 kehittämishankkeen toteuttamisesta neljän ensimmäisen vuoden aikana koottiin seurantaraportti, joka lähetettiin edelleen tiedoksi kaupunginhallitukselle. Valtaosa kehittämishankkeista on käynnistynyt ja saavuttanut hyviä tuloksia. Joitakin hankkeita, erityisesti rakentamis- ja peruskorjaushankkeita sekä liikuntapaikkojen kunnossapitoa, on kuitenkin vaikeuttanut määrärahojen väheneminen viime vuosina. Helsingin kaupunki perusti vuoden alussa työryhmän koordinoimaan ja kartoittamaan yleisurheilun vuoden 2005 MM-kisojen hyödyntämistä. Liikuntaviraston rooli isäntäkaupungin yhtenä kisojen taustatoimijana toi jo nyt lisäväriä toimintaamme. Joukkotapahtumien ohella mieluinen haasteemme on edistää helsinkiläisten iloa ja hyvää mieltä liikunnan avulla. Kulunut vuosi osoitti sen toteutuvan mitä parhaiten yhdessä lukuisten yhteistyökumppaneidemme kanssa. Tästä sydämellinen kiitos kaikille. Anssi Rauramo, liikuntajohtaja Helsingin kaupungin liikuntavirasto 2 Toimintakertomus 2004 K u v a A r i S y r j ä n e n Sisällysluettelo Liikuntajohtajan katsaus.................. 2 Liikuntaviraston organisaatio.............. 3 Liikuntalautakunta..................... 4 Liikuntalaitososasto..................... 6 Ulkoliikuntaosasto...................... 8 Merellinen osasto....................... 10 Liikunnanohjausosasto.................. 12 Hallinto-osasto........................ 14 Liikuntaseuratutkimus.................. 15 Kehittämisyksikkö...................... 16 Ympäristötavoitteiden toteutuminen....... 19 Viraston talous......................... 20 Resumé............................... 24 Summary............................. 26 Liitetaulukot.......................... 28 Toiminta-ajatus Helsinkiläisten elämisen laadun ja toimintakykyisyyden parantaminen liikunnan keinoin.

Helsingin kaupungin liikuntatoimen organisaatio Liikuntalautakunta puheenjohtaja Arno Stam Liikuntavirasto liikuntajohtaja Anssi Rauramo Kehittämisyksikkö Hallinto-osasto Liikuntalaitososasto Ulkoliikuntaosasto Merellinen osasto Liikunnanohjausosasto Tekninen yksikkö osastopäällikkö Pekka Alho osastopäällikkö Petteri Huurre osastopäällikkö Kari Alajääski osastopäällikkö Turo Saarinen osastopäällikkö Viestintäyksikkö Hallintoyksikkö Liikuntalaitokset Ulkoliikuntapaikat Merelliset ulkoilupuistot, Anna-Maija Kivimäki Tietotekniikkayksikkö Talousyksikkö Maauimalat Ulkoilupuistot ja - alueet - saaret ja - alueet Liikunnanohjaus Henkilöstöyksikkö Ulkoilureitit Uimarannat Henkilöstöliikunta Kalastus Venesatamat Rastilan leirintäalue Helsingin kaupungin liikuntavirasto 3 Toimintakertomus 2004

Liikuntalautakunta puheenjohtajan katsaus Aikaansaannoksia leikkauksista huolimatta. Vuosi vahvisti päättyneen valtuustokauden kaksijakoista talouskehitystä myös liikuntatoimen osalta. Edellisenä vuonna alkaneista budjettileikkauksista huolimatta pystyttiin turvaamaan helsinkiläisten liikuntamahdollisuuksien laadukas ja monipuolinen tarjonta ja sitä toteuttavien liikuntaseurojen toimintaedellytykset. Budjetti sisälsi seurojen toiminta-avustusten lievän laskun. Samaan aikaan valmistui uusia liikuntatiloja, jotka lisäsivät merkittävästi käyttötuntimääriä. Jo keväällä vaikutti siltä, että tuetun käytön osalta määrärahat loppuvat kesken vuoden. Liikuntatilojen käytön turvaamiseksi valmistauduttiin siirtämään rahaa toiminta-avustuksista käytön tukemiseen. Paljon julkisuutta ja myös kritiikkiä herättäneestä tilanteesta selvittiin luopumalla joukosta viraston vuokraamia tiloja ja maa-alueita ja siirtämällä ne rakennus- ja kiinteistövirastolle. Näin säästyneillä vuokrarahoilla pystyttiin täyttämään tuetun käytön vaje. Tilanne eri vaiheineen oli varmasti lautakunnan toimikauden traumaattisimpia. Budjettileikkauksista ja talousvaikeuksista huolimatta lautakunnan päätösluettelo kertoo monista aikaansaannoksista. Liikuntapaikkojen alueellisesti kattavan verkoston rakentamiseksi edettiin kiitettävästi. Käsittelimme muun muassa Latokartanon kalliosuojan liikuntatilan hankesuunnitelman, Kivitorpan kentän peruskorjaussuunnitelman ja tulevien yleisurheilun MM-kilpailujen aikaistaman Eläintarhan urheilukentän peruskorjauksen tilaamisen. Koko toimikauden voimakkaasti esillä ollutta Rastilan leirintäalueen kehittämistä jatkettiin laadukkaiden vuokramökkien rakentamisen hankesuunnitelmalla ja hankintapäätöksillä. Kaupunginhallituksen organisaatiokomitea selvitti leirintäalueen hallintomallia ja lautakunta antoi asiasta lausunnon. Sen mukaisesti leirintäalue päätettiin säilyttää kaupungilla ja liikuntaviraston alaisena, kuitenkin niin, että leirintäalue siirtyy merellisen osaston hoitoon. Päätös turvannee tämän yhden Helsingin merkittävimmän käyntikortin jatkuvan kehittämisen. Lautakunta antoi lausunnon myös kuumasta poliittisesta kysymyksestä, Taivallahden ranta-aluetta koskevasta asemakaavan muutoksesta. Katsoimme esityksen parantavan liikunnan ja vapaa-ajantoimintojen edellytyksiä alueella. Lautakunta jatkoi yhteistyötään liikuntasektorin muiden toimijoiden kanssa. HJK ry: lle myönnettiin varaus Saharan kentän lämmitettävän tekonurmen suunnitteluun. Helsingin Ice Sport Centerille varattiin alue Malmin Longinojalta harjoitusjäähallin suunnitteluun ja Nuorisojääkenttä Oy: lle puollettiin urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston lainaa jäähallin perusparantamista varten. Liikuntapoliittisen ohjelman toteutumisen poikkihallinnollista seurantaa toteutettiin yhteisseminaarein opetus- ja nuorisotoimen sekä sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen kanssa. Seminaarit päättivät sarjan, jonka tarkoituksena oli liikuntapoliittisen ohjelman tavoitteiden edistäminen kaupungin eri hallinnonalojen välillä ja koko kaupunkikonsernin sisällä. Vuosi huipentui kaupunginhallitukselle lähetettyyn liikuntapoliittisen ohjelman seurantaraporttiin vuosilta 2001 2004. Lautakuntakausi 2001 2004 paransi elämänlaatua Heti lautakunnan toimikauden alkajaisiksi hyväksytty, kattava ja konkretiastaan kiitosta saanut liikuntapoliittinen ohjelma vuosiksi 2001 2010 oli ylivoimaisesti koko toimikauden merkittävin asia. Ohjelma toimi ohjenuorana strategisia valintoja tehtäessä koko nelivuotiskauden. Valtaosa ohjelman kehittämishankkeista on lähtenyt liikkeelle. Talouden kiristymisen vuoksi toteutus on kuitenkin erityisesti rakennushankkeissa viivästynyt. Isoissa asioissa kuten kattavan tekojäärataverkoston rakentamisessa edistyttiin, kun kaksi rataa valmistui Käpylän liikuntapuistoon ja siirrettävä tekojäärata Pukinmäkeen. Toinen keskeinen tavoite eli pääulkoilureitistön rakentaminen saatiin 90-prosenttisesti valmiiksi. Reitistöä on nyt noin 440 kilometriä. Pyrkimystä rakentaa vapaassa käytössä olevia ja käyttäjille edullisia liikuntapalveluja toteutettiin lähiliikuntapaikkarakentamisella. Uusia lii- kuntapuistoja rakennettiin ja entisiä kunnostettiin. Näissä hankkeissa on ollut laajaa yhteistyötä eri hallintokuntien kesken. Yhteistyötä tehtiin myös liikuntaseurojen kanssa muun muassa Pajamäen juniorijalkapallohallin ja Puotilan lämmitettävän jalkapallokentän osalta. Myös yksityisiä liikuntapalvelutuottajia tuettiin kompensoitujen tontinvuokrien ja lainoituksen kautta. Nämä toimet toivat Helsinkiin myös uusia lajeja kuten jääurheilu curlingin ja agility-koiraurheilun. Merellisten palveluiden painopiste on ollut saarten tukipalveluissa ja laatutason parantamisessa. Uimarantojen huoltorakennuksia on rakennettu ja kunnostettu. Näin on voitu vastata myös talviuinnin voimakkaaseen kasvuun. Merkittävää edistymistä ja monimuotoisuuden lisääntymistä on tapahtunut yhteistyössä terveys- ja sosiaalitoimen kanssa. Yhteistyön kautta on parannettu erityisryhmien liikuntapalvelutarjontaa. Kyseessä ovat toimintamuodot, joihin suunnatut panostukset tuovat säästöjä toisaalla sosiaali- ja terveysmenoissa. Talouskehitys huomioiden voidaan olla kohtuullisen tyytyväisiä kauden saavutuksiin. Suuria voittoja ei ehkä tullut, mutta toiminnot ja kehittämishankkeet on saatu sopeutettua vallitsevaan tilanteeseen ja tulevaisuuden näkymiin. Tämän on mahdollistanut liikuntaviraston oivallinen henkilökunta, joka on toimillaan ja uuden tilanteen vaatimalla joustavuudella pystynyt tarjoamaan kaupunkilaisille laadukkaita liikuntaelämyksiä. Haluan osoittaa koko lautakunnan puolesta teille lämpimät kiitokset kuluneesta kaudesta. Puheenjohtajan kiitokset myös lautakunnalle. Oli miellyttävää olla mukana päätöksenteossa, jossa yhteistyön henki oli silmiinpistävää. Toivottavasti tämä neljän vuoden työrupeama jätti teille myös onnistumisen tunteita. Uskon, että osaltamme pystyimme liikuntapoliittisen ohjelman hengessä parantamaan helsinkiläisten elämän laatua liikunnan keinoin. Kiitos jokaiselle erikseen ja kaikille yhdessä. Arno Stam, liikuntalautakunnan puheenjohtaja Helsingin kaupungin liikuntavirasto 4 Toimintakertomus 2004

Liikuntalautakunta Liikuntalautakunnan jäsenet vuonna 2004 4 Liikuntalautakunnan kokous Helsingin Urheilumuseossa 7.12.2004. Alarivissä vasemmalta: viestintäpäällikkö Raija Kaljunen, osastopäällikkö Anna-Maija Kivimäki, Sole Molander, puheenjohtaja Arno Stam, liikuntajohtaja Anssi Rauramo, Taina Tuomikorpi ja Pirkko Etelävuori. Toinen rivi vasemmalta: osastopäällikkö Petteri Huurre, suunnittelupäällikkö Antti Salaterä, Yrjö (Josa) Jäntti, Rauno Pajunen, Antti Lanamäki, Harry Bogomoloff, osastopäällikkö Pekka Alho, suunnittelusihteeri Mirja Kuokkanen ja talouspäällikkö Simo Aapro. Takarivissä: osastopäällikkö Kari Alajääski, osastopäällikkö Turo Saarinen ja ltk:n sihteeri Martti Tenho. K u v a P e r t t i N i s o n e n Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Stam Arno, puheenjohtaja, viilaaja SDP Viljanen Petri, työnjohtaja Keto Pihla, varapuh.joht., oikeustieteen kandidaatti KOK Saarinen Hilkka, markkinoija Jäntti Yrjö (Josa), ekonomi KOK Viertola Juha, pääsihteeri Lanamäki Antti, liikuntakasvatuksen kandidaatti KOK Lohimäki Aku, tuottaja-ohjaaja Tuomikorpi Taina, erikoissairaanhoitaja Vihreät Sormunen Pekka, sosiaalipsykologi Kontkanen Titta, kasvatustieteiden maisteri Vihreät Etelävuori Pirkko, tiedottaja Varsinaiset jäsenet Helsingin kaupungin liikuntavirasto 5 Toimintakertomus 2004 Henkilökohtaiset varajäsenet Hämäläinen-Bister Riitta, toiminnanjohtaja SDP Kasslin Mira Pajunen Rauno, toiminnanjohtaja Vas. Savolainen Jonna Molander Sole, valtiotieteen lisensiaatti Keskusta Laaninen Timo Kaupunginhallituksen edustaja Varajäsen Bogomoloff Harry, valtiotieteen maisteri KOK Rauhamäki Tatu, tiedotussihteeri

Liikuntasuoritteiden määrä osaston liikuntapaikoilla kasvoi edelleen. Asetettu kokonaissuoritetavoite ylitettiin muun muassa Töölön kisahallissa, Maunulan liikuntahallissa ja kuntosalitoiminnassa kokonaisuutenaan. Sateisen kesän seurauksena Uimastadionin kävijämäärä ei yltänyt parin edellisen vuoden tasolle. Myös Pirkkolan uimalammikon käyttö oli tavanomaista vähäisempää. Säästötoimenpiteiden seurauksena liikuntaviraston toiminta päättyi Laakson pelastuskoulun tiloissa vuoden alussa ja Olympiastadionin itäsivun saleilla kevätkauden päätyttyä. Kumpulan maauimalan tilat olivat peruskorjauksen vuoksi suljettuina koko vuoden. Maauimalan peruskorjaus eteni hyvin sekä aikataulullisesti että taloudellisesti. Liikuntalaitososasto Asiakaspalautteita seurattiin aktiivisesti. Talouden osalta vuosi oli tiukka. Tarvikehankintojen ja kunnossapidon osalta jouduttiin pääsääntöisesti tyytymään nykyisen palvelutason kohtuulliseen säilyttämiseen. Sähkö-, lämmitys- ja vesikulut olivat osaston aineisiin ja tarvikkeisiin varatuista rahoista viime vuonna yli 73 prosenttia. Vuoden aikana kiinnitettiinkin erityistä huomiota laitosten energiatalouden parantamiseen sekä korjaustoiminnassa että päivittäisissä käyttötoimenpiteissä. Palveluiden laadun takaamiseksi seurattiin aktiivisesti asiakaspalautteita. Vuoden aikana ei kuitenkaan tehty varsinaisia asiakastyytyväisyysmittauksia. Uima-allasvesien uudet valvontaohjelmat varmistivat osaltaan uimahallipalveluiden hyvän tason. Liikuntapaikkojen varaustoiminnan asiakaspalvelua kehitettiin ja liikuntavuorojen täyttymistilanne näkyi viraston internetsivuilla. Sarja- ja kausikorttien käyttöä pyrittiin laajentamaan edullisilla hinnoilla ja parantamalla niiden käyttömahdollisuuksia. Uudistuksen vaikutuksia tutkittiin kesän aikana ja korttien myyntiä pyrittiin edistämään syyskuun myyntikampanjalla. Koska varsinaiseen markkinointiin käytettävät resurssit olivat edelleen vähäiset, liikkujien määrän kasvattamiseen tähdättiin aktiivisella tiedottamisella ja edullisilla yhteistyökampanjoilla. Maunulan liikuntahallilla yhdistettiin erilliset ilma- ja ruutiammuntaradat yhdeksi monitoimiradaksi, jossa harjoittelevat ampujien lisäksi myös jousiampujat. Vapautuneet tilat muunnettiin paini- ja judotiloiksi korvaamaan Olympiastadionilta harjoituskäy- Helsingin kaupungin liikuntavirasto 6 Toimintakertomus 2004 töstä poistuneita kamppailulajien tiloja. Maunulan liikuntahallin kuntosali on löytänyt oman vakiintuneen asiakaskuntansa. Ruskeasuon liikuntapuiston liikuntahalli on vuosittain sulkapallon ja pöytätenniksen kotimaisen kilpailutoiminnan pääareena. Ruskeasuolla järjestettiin muun muassa Sulkapalloliiton 50-vuotisjuhlakilpailuna SM-kilpailut ja kansainväliset FIC-kisat sekä pöytätenniksen kansainvälinen Finlandia Open. Liikuntamyllyn asiakaskunta muodostui 16 lajin harrastajista. Lajeista harrastajamäärältään suurimpia olivat yleisurheilu ja telinevoimistelu, erikoisimpia seinäkiipeily ja kilpapyöräily. Töölön kisahallissa paljastettiin nyrkkeilylegenda Elis Askin ja koripallovalmentaja Robert Petersenin muistolaatat maaliskuussa. Hallissa jatkuivat vielä vuoden aikana pari vuotta käynnissä olleet LVISA-perusparannustyöt ja vuoden lopulla käynnistyivät energiataloutta jatkossa parantavat ilmastoinnin lämmön talteenoton asennustyöt. Liikuntaviraston kuntosalitoiminnot laajentuivat syyskaudella, kun Ruoholahden kuntotalon uudistettu kuntosali avattiin asiakkaille. Uimahalleissa uudet vesiliikunnan muodot vesivoimistelu ja vesijuoksu kasvattivat suosiotaan. Tämä lisäsi tarvetta allastilojen käytön pelisääntöjen selventämiseen eri asiakasryhmien kesken. Yrjönkadun uimahallin yleisövuoroja tarkennettiin syyskauden alkaessa ja naisasiakkaat saivat toivottua uintiaikaa myös viikonloppuisin. 1 Liikuntapaikoista moni soveltuu myös erityisryhmien liikuntaan.

Liikuntalaitososasto Merkittävimpiä tapahtumia tammikuu Nyrkkeilyn GB-turnaus Töölön kisahalli helmikuu Sulkapallon SM-kilpailut Ruskeasuon palloiluhalli Kuntouintikisa Ruoholahden uimahalli Thainyrkkeilyn SM-kilpailut Töölön kisahalli Yleisurheilun SM-hallikilpailut Liikuntamylly maaliskuu Nyrkkeilyn SM-kilpailut Töölön kisahalli Nuorisopyöräilykilpailut Liikuntamylly Käsipallon SM-finaali Pirkkolan palloiluhalli huhtikuu Sulkapallon Finnish International Championships Ruskeasuon palloiluhalli Telinevoimistelun Finn Gym Liikuntamylly elokuu Veteraanien koripallon EM-kilpailut Töölön kisahalli syyskuu Suomi Tanska-koripallomaaottelu Töölön kisahalli lokakuu Kansainväliset sulkapallokilpailut Ruskeasuon palloiluhalli SvoLi Games Töölön kisahalli Suomi sauvoo - sauvakävelytapahtuma Pirkkolan liikuntapuisto marraskuu Rytmisen voimistelun kansainvälinen kilpailu Kampin liikuntakeskus joulukuu Pöytätenniksen kansainvälinen Finlandia Open Ruskeasuon liikuntahalli Nuorten rytmisen voimistelun kansainväliset kilpailut Töölön kisahalli Kuutamouinti Itäkeskuksen ja Ruoholahden uimahalli Kodittomien joulujuhla Töölön kisahalli Helsingin kaupungin liikuntavirasto 7 Toimintakertomus 2004

Ulkoliikuntaosasto Liikuntapaikkojen ja ulkoilualueiden laatutasoa parannettiin. Ulkoliikunta- ja ulkoilupalvelut Kaupungin yleiset taloudelliset säästötoimet näkyivät supistuksina liikuntapaikkojen kunnossapidossa ja aukioloajoissa. Liikuntapaikkojen kävijämäärät ylittivät kuitenkin asetetut tavoitteet ja olivat noin viisi miljoonaa. Liikuntapaikkojen laatutasoa nostettiin ja niiden soveltuvuutta monipuolisen liikunnan harrastamiseen lisättiin. Vanhojen huoltorakennusten toimivuutta parannettiin. Pienten lähikenttien sekä ulkoilualueiden varustetasoa parannettiin ja ulkoilureittien viitoitusta kehitettiin. Uusittiin valaistuksia, suorituspaikkoja ja salaojitusta sekä rakennettiin muun muassa polttopuukatoksia, porakaivoja ja pysäköintialueita. Ulkoilun ja hyötyliikunnan edellytysten parantamiseksi jatkettiin yhteistyötä kiinteistö-, rakennus- ja kaupunkisuunnitteluviraston sekä ympäristökeskuksen kanssa. Rakennusviraston kanssa tehtiin yhteistyötä useissa kohteissa, muun muassa Stop töhryille - projektilta tilattiin liikuntapaikkojen ympäristön siistimistyöt. Suuret lumimassat painoivat Myllypuron liikuntapuiston ylipainehallin maan tasalle kolme kertaa. Vuonna 2003 palossa tuhoutuneen Ala-Malmin kentän kalustosuojarakennuksen tilalle valmistui uusi rakennus syksyksi. Vesalan kentän huoltorakennus joutui tuhopolton kohteeksi kesäkuun alussa. Rakennus saatiin korjausten jälkeen käyttöön syyskauden alussa. Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry palkitsi Helsingin erikoismaininnalla Paloheinän maastohiihtopalvelujen kehittämisestä. Kiitosta saatiin palvelujen monipuolisuudesta ja hyvistä kulkuyhteyksistä. Paloheinää kiitettiin myös hiihdon nuorten suomenmestaruuskilpailujen järjestelyistä. Ulkoliikuntapaikat Ulkoliikuntapaikkoja perusparannettiin, kunnostettiin ja hoidettiin yhteistyössä käyttäjien kanssa. Liikuntapaikkojen hoidossa tehtiin yhteistyötä järjestöjen kanssa muun muassa Pajamäen ja Vuosaaren jalkapallohalleissa sekä useilla urheilukentillä. Yhteistyö Finnair Stadiumin kanssa jatkui Töölön pallokentällä. Kaupungin luonnonhoitosuunnitelma-työryhmässä kehitettiin Roihuvuori Herttoniemi-alueita. K u v a R h i n o c e r o s O y Liikuntapaikkojen kestävyys ja kunto olivat koetuksella kesän lukuisissa eri lajien harjoituksissa ja kilpailuissa. Tapahtumat sujuivat ajoittain sateisista olosuhteista huolimatta kiitettävästi. Talin liikuntapuistossa uusittiin amerikkalaisen jalkapallokentän siirtonurmi ja jalkapallohallin kumirouheinen tekonurmi. Talin jalkapallohalli saatiin tammikuussa käyttöön vuoden tauon jälkeen. Pukinmäen liikuntapuistoon valmistuivat pienpallokentät ja Tapanilaan varastorakennus. Herttoniemen liikuntapuistoon pystytettiin uusi opastejärjestelmä. Osaston ylläpitämät kymmenet luonnonjääkentät olivat käytössä epävakaisista sääolosuhteista huolimatta kohtuullisesti. Luonnonjääkenttien talvikausi päättyi maaliskuun alussa, tekojääratojen osalta pari viikkoa myöhemmin. Tekojääratatoiminta aloitettiin marraskuun puolivälissä Käpylässä ja Kalliossa sekä Pukinmäessä ja Lassilassa joulukuun alussa. Tekojäät olivat vilkkaassa käytössä. Ulkoilualueet ja - puistot, ladut, ulkoilureitit Ulkoilureittien ja kevyen liikenteen väylien soveltuvuutta liikuntakäyttöön kehitettiin ulkoilureittisuunnitelman mukaisesti. Kunnostettiin väylien pintarakenteita, viitoitusta, valaistusta ja reuna-alueita ja kiinnitettiin huomiota turvallisuusnäkökohtiin. Helsingin pyöräilyn kaksinkertaistamisohjelman mukaisia pääulkoilureitistön kehittämistoimia tehtiin yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Liikuntavirasto 1 Ulkoilualueiden arvioitu käyntikertamäärä oli noin miljoona. markkinoi myös kaupunkisuunnitteluviraston työstämiä 21 kotiseutupyöräreittiä toimipisteissään ja internetsivuillaan. Nuuksio Luukkaa-opaskartta ja Helsingin latukartta uusittiin. Ensi vuonna ilmestyvän pääkaupunkiseudun ulkoilukartan tarkistukset käynnistyivät ja Kulttuurikymppi -latukartta päivitettiin yhteistyössä paikallisen hiihtoseuran kanssa. Ulkoilualueiden viihtyvyyttä parannettiin kunnostamalla rakennuksia ja keittokatoksia ja kehittämällä alueiden jätehuoltoa. Yhteistyössä rakennusviraston kanssa toteutettiin uusia kuntoiluvälineitä ja kalusteita Pitkäkoskelle ja ympäristökeskuksen kanssa suunniteltiin Vanhankaupunginlahden Natura-aluetta. Uutelan ja Vuosaaren reitistöjä kehitettiin yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Talvikaudella ylläpidettiin runsaat 200 kilometriä latuja. Uutta oli pilottina aloitettu hyvän vastaanoton saanut mski-latukarttapalvelu, jossa kymmenen latureitin kunnossapitoa on mahdollista seurata reaaliajassa viraston internetsivuilla. Hiihtokausi jatkui huhtikuulle asti, mutta uusi kausi alkoi vasta joulukuun lopussa. Herttoniemen liikuntapuistossa oli mahdollisuus lumilautailuun tykkilumella ylläpidetyssä lumikourussa. Herttoniemen hyppyrimäkeä parannettiin. Talven aikana kiitosta saatiin Puotila Vartiokylänlahti-alueen merelle tehdyistä jääladuista. Retkiluistelijoille kunnostettiin kolmen kilometrin luistelu-ura. Tekojääradan energiankulutus ja ympäristövaikutukset tutkittiin yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun ja opetusministeriön kanssa. Seuranta on osa projektia, jossa kehitetään mallia tulevaisuuden tekojääradoille. Helsingin kaupungin liikuntavirasto 8 Toimintakertomus 2004

Ulkoliikuntaosasto Merkittävimpiä tapahtumia helmikuu Nuorten hiihdon SM-kilpailut Paloheinä 13. SM-halligolfkisat Talin liikuntapuisto Talviliikuntatapahtuma perheille Kontula maaliskuu Suomi Luistelee -jäärieha Kallion kenttä toukokuu Nike Premier Cup Töölön pallokenttä UKK-kävelytesti kaupungin henkilöstölle Eläintarhan kenttä Valtakunnallisen pyöräilyviikon aloitus Kaisaniemi kesäkuu Stadi Cup Talin liikuntapuisto, Töölön pallokenttä Torch Run -soihtujuoksu Eläintarhan kenttä Helsingin virastojen väliset 9. Golf-joukkuemestaruuskilpailut Luukkaa Suunto-games suunnistuskilpailut Luukkaan ulkoilualue heinäkuu Kansainvälinen nuorten jalkapallon Helsinki Cup, Käpylä ym. nurmikentät elokuu Extreme Marathon -maastojuoksutapahtuma, Solvalla Pirttimäki syyskuu Erävaelluksen SM-kilpailut Luukkaan ja Salmen ulkoilualueet Pääkaupunkijuoksu Keskuspuisto Nuorten Jukola -suunnistustapahtuma Keskuspuisto Nappulajalkapalloilijoiden peli-illat Töölön pallokenttä kesäkausi Useita kansallisia ja kansainvälisiä yleisurheilukilpailuja Eläintarhan urheilukenttä SM-sarjan krikettiottelut Kaisaniemen kenttä Naisten jalkapallon MM-kilpailujen harjoitukset, mm. Tali Naisten Veikkausliigan SM-otteluita Töölön pallokenttä Maahockeyn SM-otteluita Velodromi Ratapyöräilyn SM-kilpailut Velodromi Amerikkalaisen jalkapallon Vaahteraliigan Suomi Ruotsi -maaottelu Velodromi talvikausi Bandy-liigan ottelut Kallion kenttä Helsingin kaupungin liikuntavirasto 9 Toimintakertomus 2004

Merellinen osasto Säännölliset vesireittiliikennevuorot saariin lisääntyivät. K u v a H e l s i n g i n k a u p u n g i n k u v a p a n k k i / M a t t i Ti r r i Veneily Katajanokan vierassataman uuden huoltorakennuksen avajaisia vietettiin kesäkuussa. Huoltorakennus ja vierassataman muut palvelut saivat hyvää palautetta veneilijöiltä. Veneilytoiminta käynnistyi Vuosaaren Porslahden uudessa venesatamassa venekerhon toimesta. Venesatamien turvallisuutta parannettiin sijoittamalla lisää aallonvaimentimia satamien edustoille. Myös venepaikkojen palvelutasoa nostettiin muun muassa lisäämällä kävelyaisoilla varustettuja venepaikkoja ja sähköistämällä neljän sataman venepaikat. Liikuntarajoitteisten veneilijöiden tarpeita huomioitiin muuttamalla laiturirakenteita esteettömiksi. Suoravuokrausasiakkaiden ja seurojen lisäksi jatkettiin yhteistyötä helsinkiläisten veneseurojen neuvottelukunnan kanssa. Eri kaupunginosien asukasyhdistysten kanssa tehtiin myös antoisaa yhteistyötä. Veneiden talvisäilytyspaikkojen vähäinen määrä Helsingissä herätti keskustelua. Kesän ja syksyn aikana liikuntaviraston, rakennusviraston ja rakennusvalvontaviraston edustajat kartoittivat yhdessä kaupungin omistamilla rannoilla olevat yksityiset laiturit niiden yleisilmeen ja turvallisuuden parantamiseksi. Tarkastuksessa löytyi joidenkin luvattomien laitureitten lisäksi muutamia huonokuntoisia laitureita. Vesiliikenne Säännöllistä vesireittiliikennettä järjestettiin yhteistyössä alan yrittäjien kanssa Pihlajasaareen, Uunisaareen ja Kaunissaareen. Lisäksi liikuntavirasto oli mukana Harakan saaren liikenteen järjestämisessä yhdessä ympäristökeskuksen kanssa. Reitit kilpailutettiin alkuvuodesta ja säännöllisten vuorojen määrä lisääntyi edellisvuoteen verrattuna. Lisäksi osasto ylläpiti 24: ää vesiliikennelaituria. Helsingin kaupungin liikuntavirasto 10 Toimintakertomus 2004 Uimarannat, saariston ulkoilupuistot ja - alueet sekä ulkoilusaaret Sateinen kesä laski selvästi uimarantojen kävijämääriä edelliskesiin verrattuna. Kallahdenniemen uimarannalla otettiin käyttöön uusi huoltorakennus. Pikkukosken ja Uunisaaren uimarantojen uusien huoltorakennusten rakennustyöt alkoivat. Hietarannassa järjestettiin suuren suosion saanut laskuvarjohyppykilpailu sekä beachvolleyn ja beachfutiksen SM-osakilpailuja. Aurinkolahden uimarannan toteutussuunnittelu alkoi loppuvuodesta. Uimarantojen jätehuollon kapasiteettia lisättiin. Loppukesän tulvat Vantaanjoella huononsivat veden laatua niin, että Tuorinniemen, Mustikkamaan ja kaikki jokivarren uimarannat jouduttiin asettamaan uintikieltoon. Tulva irrotti myös jokivarren uimarantojen laiturit ja huuhtoi rantojen uimarantahiekat suurimmaksi osaksi pois. Pikkukosken uimarannalla jouduttiin poistamaan kerros tulvaveden tuomaa lietettä koko rannan alueelta ja korvaamaan se uudella uimarantahiekalla. Turvallisuussyistä rannan vesialue vielä siivottiin ja raivattiin roskista, puunoksista ja juurakoista. Kaunissaaressa remontoitiin mökkejä ja keittokatoksia sekä saatettiin loppuun tilaussaunan remontti. Rakennettiin useita uusia käymälöitä. Pihlajasaareen rakennettiin paineviemäri ja saaressa alkoivat mittavat luonnonhoitotyöt. Saaren vanhoja rakennuksia ja liikennelaituria kunnostettiin. Naturistialueen aita valmistui syksyllä. Lähteelässä uusittiin käymälöitä ja henkilöstöyrittäjä avasi entiseen vartiotupaan kioskin. Kalastus ja merilinnustus Kaupungin vesialueille myytiin 10 022 kalastuslupaa ja ulkosaarille ja luodoille 74 merilinnustuslupaa. Vanhankaupunginkosken ja - suvannon lupamyynnissä tapahtui selvä lasku, joka johtui Vantaanjokeen päässeistä suurista jätevesipäästöistä. Muuten lupamäärät säilyivät lähes ennallaan. Kaupungin edustan merialueelle istutettiin hoitovelvoitteen perusteella noin 204 000 siikaa, 36 000 vaellusikäistä meritaimenta sekä Vantaanjokeen 20 000 yksivuotiasta meritaimenta. Kevään aikana järjestettiin koululaisille yhteistyössä koulujen kanssa kalastukseen tutustumista. Lisäksi järjestettiin useita kalastukseen liittyviä tilaisuuksia, joista suosituimpia olivat kesän onkitapahtumat ja Koskipäivä Vanhankaupunginkoskella. Tapahtumia tuettiin kirjolohi-istutuksin. Yhteistyö kalatalousalan järjestöjen ja tutkimuslaitosten sekä viestimien kanssa jatkui hyvänä.

Merellinen osasto Merkittävimpiä tapahtumia huhtikuu Koskimelonta (Ice Break Freestyle) Vanhankaupunginkoski toukokuu Helsinki merellä Kauppatori Stadi-onki Mustikkamaa kesäkuu Katajanokan uuden huoltorakennuksen avajaiset Katajanokan vierassatama Beach volley -turnaus Hietarannan uimaranta Juhannusvalkeat Seurasaari Lohenuistelukisat Kaivopuisto heinäkuu Liitokiekkoturnaus Hietarannan uimaranta elokuu Dragonmelonnat Kaisaniemenlahti syyskuu Koskipäivä Vanhankaupunginkoski joulukuu Joulupolku Seurasaari Helsingin kaupungin liikuntavirasto 11 Toimintakertomus 2004

Liikunnanohjausosasto Osaston vuositeemana oli maahanmuuttajaliikunnan kehittäminen. Liikunnanohjaus Liikunnanohjauksen asiakasmäärä kasvoi tehostuneen markkinoinnin ja uuden ilmoittautumisjärjestelmän ansiosta. Koululaisten uimakoulujen siirtyminen opetusvirastolta liikuntavirastolle lisäsi lapsiasiakkaiden määrää. Ruotsinkielisen liikunnanohjauksen kehittämistarpeita kartoitettiin ruotsinkielisille yhteisöille tehdyllä kyselyllä. Huhtikuussa alkoi pilottina ohjaustoimintaan ilmoittautuminen puhelinautomaattijärjestelmän avulla. Koululaisten uinnin opetussuunnitelmia ja tuntisisältöjä tarkistettiin. Terveysliikunnan kehittäminen aloitettiin muun muassa täsmentämällä tuntisisältöjä, jolloin tunnit soveltuivat esimerkiksi henkilöille, joilla oli ylipainoa, aikuisdiabeteksen riskiä tai lieviä tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Eläkeläisjärjestöt saivat vanhusten liikuntaneuvontaa. Senioriliikunnan kehittämissuunnitelma vuosille 2004 2010 valmistui. Lisäksi aloitettiin senioriliikuntavuoden 2005 valmistelu. Senioriliikunnan tavoite 200 ohjaustuntia viikossa ylittyi selvästi. Maahanmuuttajaliikunta Vuoden alusta maahanmuuttajien liikunta toimi EU-Urban-rahoituksella Kontulassa ja Myllypurossa. Toiminnan painopisteenä oli lasten, nuorten ja perheiden liikuntaharrastuksen lisääminen ja kehittäminen. Tavoitteena oli myös opettaa maahanmuuttajille uusia liikuntamuotoja ja - taitoja. Uutta oli muun muassa naisten pyöräilyn opetus sekä hiihto- ja luistelukurssit koululaisten talvilomalla. Suosittuja liikuntamuotoja olivat miesten omatoiminen jalkapallo, vesivoimistelu sekä musliminaisten uinti ja uimakoulut, joissa oli ennätysmäärä kävijöitä. Projektit ja tapahtumat Ulkopuolisilla määrärahoilla toteutettiin useita projekteja. Koululaisten iltapäiväkerhoja järjestettiin yhteistyössä liikuntaseurojen kanssa Etelä- Suomen lääninhallituksen tuella. Kivikko Kurkimäki-alueen liikuntatoiminta sai edelleen tukea EU-Urbanilta. Lähiöliikunta ja henkilöstöliikunta järjestivät lukuisia tapahtumia. Lähiöliikunta organisoi muun muassa paljon julkisuutta saaneen sauvakävelytempauksen Helsingistä Brysseliin elokuussa. Hanke sai tukea EU- Urbanilta. Lähiöliikunta osallistui Itä-Helsingin terveysasemien tapahtumaan, jossa yli 300 asiakasta osallistui rastireittiin ja sai liikuntaneuvontaa. Liikunnanohjaus osallistui aiempien vuosien tapaan Liikuntamyllytys-tapahtumaan, joka liikutti 1000: ta päiväkoti-ikäistä lasta. Lisäksi osallistuttiin kansainväliseen Autottomaan päivään ja perheille suunnattuun Lasten liikunnan ihmemaa - tapahtumaan. Päiväkotiliikunnan kehittäminen Helsingissä - raportti valmistui. Sen perusteella aloitettiin kokeilu, jossa liikunnanohjaaja opetti päiväkotien lapsille ja henkilökunnalle uusia liikuntaleikkejä. Kokeilu osoitti tarpeellisuutensa. Erityisliikunta Toiminta sisälsi vesivoimistelua, kuntosaliharjoittelua ja voimistelua. Uutta oli motorisesti kömpelöille lapsille suunnattu jumppa. Syksyllä aloitettiin yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan lasten ja nuorten sairaalan kanssa pilottiryhmä, joka kohdistui riittämättömästi liikkuviin lapsiin ja nuoriin. Sairaala ohjasi ryhmiin asiakkaitaan, jotka olivat hoidossa ylipainon vuoksi. Toimintaa jatketaan ensi keväänä. Erityisuimakortin jakoperusteet täsmennettiin loppuvuodesta. Erityisliikunnan kehittäminen aloitettiin keväällä tehdyn erityisliikunnan asiakkaille ja järjestöille suunnatun kyselyn tulosten suuntaamana. Yhteistyökurssit vammaisjärjestöjen kanssa täydensivät kaupungin erityisliikuntapalveluja. Uutta oli autististen lasten liikuntakerho. Myös lähiöliikunnassa käynnistyi uusia erityisryhmiä, muun muassa mielenterveyskuntoutujille. Vuoden tavoite 140 viikkotuntia kausien aikana ylittyi 157 tuntiin. Lähiöliikunta Lähiöliikunta toimi edelleen Kontulassa, Myllypurossa ja Pihlajamäessä lähiöprojektin osittaisella tuella, sekä Maunulan ja Vuosaaren alueilla osaston omin resurssein. Uusia ryhmiä perustettiin ja kaikkiaan ohjelmassa oli noin 40 eri liikuntalajia. Sosiaali- ja terveysviraston yhteistyönä pienryhmiä oli yhteensä 15. Melontaretkiä ja suosittuja retkiä viraston ulkoilualueille järjestettiin kaikkiaan 20. Lähiöliikunnan kirkkovene oli ahkerassa käytössä. Lähiöliikuntaa leimasi edelleen runsas yhteistyö muiden toimijoiden esimerkiksi alueiden asukas- ja yrittäjäyhdistysten, liikuntaseurojen ja eri hallintokuntien kanssa. Asiakaskyselyllä kartoitettiin keskeisten kohderyhmien toiveita. Toiminnasta saatiin hyvää palautetta. Henkilöstöliikunta Henkilöstöliikunnan tavoite oli tarjota myönteisiä liikuntakokemuksia ja näin edistää kaupungin työntekijöiden omaehtoista liikunnan harrastamista. Henkilöstö liikkui ahkerammin kuin koskaan aikaisemmin perinteisen kuntoliikunnan parissa. Käyntikerrat nousivat 17 prosenttia. Tästä suurin osa selittyy henkilöstöliikunnan siirtymisestä Yrjönkadun liikuntakeskuksen loistaviin tiloihin. Henkilöstöä kannustettiin omatoimiseen liikuntaan ja virastorajat ylittävään harrastustoimintaan. Yhteistyö työterveyskeskuksen kanssa laajeni. Henkilöstöliikuntakonsulttien ohjelmaan sisältyi yhteensä 122 liikuntatapahtumaa. Rastilan leirintäalue Rastilan leirintäalue jatkoi toimintaansa nettobudjetoituna yksikkönä. Leirintäalueen hallintomalleista tehtiin selvitys. Sen perusteella leirintäalue säilyy liikuntaviraston alaisuudessa ja siirtyy vuoden 2005 alussa liikunnanohjausosastosta merelliseen osastoon. Käyttötalouden katetavoite ylitettiin, mutta yöpymisvuorokausien määrä jäi asetetusta tavoitteesta muun muassa huonon kesän vuoksi. Rakennuksissa tehtiin sisäremontteja. Uuden mökkialueen kunnallistekniset työt valmistuivat, ja syksyllä aloitettiin kolmen uuden mökin rakentaminen. Helsingin kaupungin liikuntavirasto 12 Toimintakertomus 2004

Liikunnanohjausosasto Helsingin kaupungin liikuntavirasto 13 Toimintakertomus 2004

Hallinto-osasto Henkilöstön osallistuminen koulutukseen lisääntyi edelleen. Vakanssien määrän kehitys vuosina 2000 2004. 2000 2001 2002 2003 2004 Vakanssimäärä 444 455 467 466 474 Hallintopalvelut Hallintoyksikkö valmisteli osastojen kanssa siirtymisen Hela/Pros-dokumentinhallintajärjestelmään. Johtoryhmä hyväksyi käyttöönottosuunnitelman marraskuussa. Järjestelmään siirrytään vuoden 2005 alussa. Järjestelmään viedään kaikki lautakunnan kokousasiakirjat ja virastossa tehtävät päätösluettelopäätökset. Viraston arkistosäännön tarkistaminen aloitettiin. Siihen kuuluu osana postinkäsittely- ja kirjaamisohje, joka uusittiin toimintavuoden aikana. Talouspalvelut Talousyksikkö raportoi kuukausittain talousarvion toteutumisesta käyttötalouden, investointien ja irtaimen omaisuuden hankintojen osalta. Yhdessä teknisen yksikön kanssa koottiin liikuntatoimen talousarvioehdotus vuodeksi 2005 ja taloussuunnitelmaehdotus vuosiksi 2005 2007. Talousyksikkö osallistui viraston johtamisen tietojärjestelmän (Joti) kehittämiseen ja vastasi kehittämisprosessista, joka koski sisään tulevan rahan maksuliikennettä. Yksikkö valmisteli viraston liittymistä kaupungin keskitettyyn taloushallintopalveluun tekemällä erilaisia selvityksiä ja kuvaamalla toimintatapoja. Sähköisen laskujenkäsittelyjärjestelmän käyttöönoton valmistelua jatkettiin. Henkilöstöhallintopalvelut Henkilöstö Liikuntaviraston vakanssimäärä oli vuoden lopussa 474. Kahdeksan vakanssin lisäyksen aiheutti opetusvirastolta siirtyneet uimaopettajat. Vakinaisessa palvelussuhteessa oli vuoden lopussa 442 työntekijää, joista kuukausipalkkaisia oli 143 ja tuntipalkkaisia 299. Määräaikaisia oli 30, joista tuntipalkkaisia 22 ja kuukausipalkkaisia 8. Vapautuneisiin tehtäviin valittiin 29 henkilöä pysyvään palvelussuhteeseen. Henkilömäärän vaihtelut eri vuodenaikoina ovat melkoiset toiminnan kausiluonteisuuden vuoksi. Virastossa toimi määräaikaisina 109 kausityöntekijää, 51 opiskelijaa kesätyöntekijöinä sekä 103 liikunnan tuntiohjaajaa. Työvoimapalvelu Oy: n veloitus ostopalveluista oli 384 244 euroa. Työllistämisvaroin työskenteli vuoden aikana 51 henkilöä. Kaupungin keskitettyyn taloushallintoon siirtymisen johdosta siirtyy kuusi vakanssia talous- ja suunnittelukeskukseen 1.1.2005 lukien. Lähtövaihtuvuus oli 15 henkilöä. Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi kuusi ja kaupungin palveluksesta erosi yhdeksän henkilöä. Vuorotteluvapaata käytti 8 ja osa-aikaeläkkeellä oli 12 henkilöä. Liikuntaviraston seitsemäs henkilöstöraportti valmistui. Vuoden aikana ammattijärjestöjen kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena tarkistettiin 273 henkilön peruspalkkaa, yhteensä noin 6 700 euroa kuukaudessa. Työntekijöiden työsuoritusten arviointi käynnistettiin kesällä. Henkilöstön hankinnassa otettiin vuoden aikana käyttöön sähköinen rekrytointijärjestelmä, jonka kautta esimerkiksi kesätyöntekijäksi haki 2 520 nuorta. Liikuntavirastossa suoritettuja tutkintoja vuosina 2000 2004. 2000 2001 2002 2003 2004 Yhteensä Liikuntapaikanhoitajan ammattitutkinto 9 0 4 5 5 23 Liikuntapaikkamestarin erikoisammattitutkinto 7 7 8 0 6 28 Johtamisen erikoisammattitutkinto 1 3 6 1 11 Yhteensä 16 8 15 11 12 62 Helsingin kaupungin liikuntavirasto 14 Toimintakertomus 2004 Henkilöstön koulutuspäivien lukumäärät vuosina 2000 2004. 2000 2001 2002 2003 2004 Koulutuspäivät 792 1 100,5 1 161,5 1 452,5 1 492,5 Koulutus Liikuntavirastolaisista kuusi suoritti liikuntapaikkamestarin erikoisammattitutkinnon. Viisi oppisopimusopiskelijaa suoritti liikuntapaikanhoitajan ammattitutkinnon. Kunnia- ja ansiomerkkejä myönnettiin 15 henkilölle. Huomionosoituksiin käytettiin 10 225 euroa. Henkilöstökoulutukseen osallistui vuoden aikana kaikkiaan 220 henkilöä ja koulutuspäiviä kertyi yhteensä 1492,5. Tyhy-toiminta Liikuntaviraston henkilöstöstä kuntoremonttiin osallistui 21 henkilöä ja muihin kuntoutuksiin 11. Lisäksi henkilöstöä osallistui eri ikäryhmille kohdistettuihin terveystarkastuksiin. Työntekijöistä 13 osallistui 55 vuotta täyttäneille kohdennettuun monipuoliseen ikääntymistekijät huomioonottavaan koulutukseen. Työhyvinvointimittauksen tulosten käsittelyä varten järjestettiin esimiesvalmennusta. Tulosten käsittely työyhteisöissä johti useiden kehittämishankkeiden käynnistämiseen, joiden toteutumista myös viraston johto seuraa. Palvelussuhdeasunnot Viraston henkilökunnan käytössä oli vuoden lopussa 11 aravalainoitteista ja 53 vapaarahoitteista asuntoa.

Liikuntaseuratutkimus Liikuntaviraston palveluista tärkeimmäksi koettiin seurojen taloudellinen tukeminen. Liikuntavirasto selvitti kyselyllä liikuntaseurojen mielipiteitä ja kehittämisajatuksia liikuntaviraston palveluista ja tehtävistä. Kyselyn saaneista 415 liikuntaseurasta kyselyyn vastasi 292 eli 70 prosenttia seuroista. Liikuntaseuroja pyydettiin arvioimaan liikuntaviraston palveluiden ja tehtävien tärkeyttä asteikolla 1 5. Tärkeimmiksi palveluiksi ja tehtäviksi nousivat seurojen taloudellinen tukeminen (4,74), harjoitus- ja kilpailutilojen tarjonta (4,46), liikuntapaikkojen kunnossapito (4,35), liikuntapaikkojen varaaminen (4,32) ja liikuntapaikkojen suunnittelu- ja rakentaminen (4,30). Liikuntapaikoista tärkeimpiä olivat liikuntasalit ja - hallit (4,17), urheilu- ja palloilukentät (3,20), ulkoilualueet (2,94), ulkoilutiet ja - reitit (2,87) sekä kuntosalit (2,84). Liikuntaviraston palveluita käyttäneitä liikuntaseuroja pyydettiin arvioimaan asteikolla 1 5, miten hyvin liikuntavirasto on onnistunut hoitamaan eri palveluja ja tehtäviä. Asiakaspalaute oli varsin myönteistä, eri palveluiden asiakastyytyväisyyden arvosanojen keskiarvo vaihteli kolmen ja neljän välillä. Parhaan arvosanan saivat ulkoilutiet ja - reitit (3,90), ulkoilualueet (3,88), uimahallit (3,88), hiihtoladut (3,84), kuntoradat (3,72) sekä liikuntasalit- ja hallit (3,68). Eniten kehittämistä seurojen mielestä on ohjatun liikunnan yhteiskursseissa (2,91), liikuntapaikkojen suunnittelus- sa ja rakentamisessa (3,07), seurojen toiminnasta tiedottamisessa (3,17) ja harjoitus- ja kilpailutilojen tarjonnassa (3,18). Liikuntaseurojen parhaat yhteistyömahdollisuudet liikuntatoimen kanssa olivat liikuntatapahtumien järjestämisessä (3,29), liikuntaseurojen toiminnasta tiedottamisessa (3,29), liikuntapaikkojen suunnittelussa (3,04), terveysliikunnan järjestämisessä (2,93) ja ohjatun liikunnan yhteistyökurssien järjestämisessä (2,90). Liikuntaviraston nykyisten liikuntaseura-avustusten jakoperusteista tärkeimpinä pidettiin alle 19-vuotiaiden harjoitustuntien määrää (4,15) ja alle 19-vuotiaiden harjoittelijoiden määrää (4,11). Mahdolliset liikuntatilojen maksujen korotukset tulisi vastaajien enemmistön (57 %) mukaan kohdentaa ensisijaisesti aikuisten toimintaan. 42 % vastaajista oli sitä mieltä että korotukset tulee kohdistaa sekä aikuisten että alle 19-vuotiaiden toimintaan tasapuolisesti. Kun seuroilta kysyttiin, mikä liikuntapaikka tulee rakentaa Helsinkiin seuraavan viiden vuoden aikana, niin ehdotukset jakaantuivat laajasti. Eniten seurat ehdottivat rakennettavaksi jalkapallohallia (24 mainintaa), monitoimihallia (19), palloiluhallia (16), liikuntahallia (12), jalkapallokenttiä (12), jäähallia (12), kamppailulajikeskusta (12) ja uimahallia (10). Helsingin kaupungin liikuntavirasto 15 Toimintakertomus 2004

Johtamisen tietotukea kehitettiin laajentamalla Johtamisen portaalin tietosisältöä. Liikuntaviraston johtamisen tietojärjestelmiä on esitelty liikuntavirastoa asiassa konsultoivan yrityksen aloitteesta Helsingin kaupungin muiden virastojen johtamisen tietojärjestelmien kehittäjille ja yhdessä kaupunginkanslian edustajan kanssa Suomen ulkoministeriölle. Helsinki oli mukana Suomalaisen liikunnan tietopankin kuntajaoksessa, joka valmisteli esityksen tietopankin kehittämisestä palvelemaan paremmin kuntien tarpeita. Tekninen yksikkö Hankesuunnittelu sekä rakennusinvestointien suunnittelu ja toteutus. Liikuntapaikkojen suunnitteluun, rakentamiseen, perusparannuksiin ja alueiden esirakentamisiin käytettiin lähes 9,2 miljoonaa euroa. Hankesuunnitelmia tehtiin mm. Pikkukosken uimarannan huoltorakennuksesta, Latokartanon väestösuojasta / liikuntahallista, Tattarisuon konevarastosta, Pihlajasaaren paineviemäristä ja pumppaamosta sekä Eläintarhan urheilukentän vanhasta pukusuojasta ja tunnelista. K u v a S K - f o t o Kehittämisyksikkö Viestinnän painopistettä siirrettiin sähköiseen viestintään. Tekninen yksikkö osallistui Helsingin alueella tapahtuvaan kaavoitustyöhön ja valmisteli kaava- ym. lausuntoja. Yksikkö oli myös asiantuntijana viraston vuokraustoiminnassa sekä ylläpiti vuokrarekisteriä ja hallinta-aluekartastoa. Jatkettiin digitaalisen piirustusarkiston sekä dokumentoinnin ja atk-ympäristön kehittämistä sekä PlaNet-projektinhallintajärjestelmän käyttöönottoa. Yksikkö toimi asiantuntijana myös liikuntaviraston kiinteistöjen ja alueiden kunnossapitotehtävissä. Satamien laituripaikkojen kartoitus ja piirustusten ajantasaistaminen aloitettiin. Pääkaupunkiseudun ulkoilukartan 2005 tekeminen aloitettiin yhteistyössä pääkaupunkiseudun kuntien, YTV: n sekä Uudenmaan tiepiirin kanssa. Tietotekniikkapalvelut Viraston tietotekniikan merkittävä ohjausväline on voimassa oleva tietotekniikkalinjaus. Vuoden alussa hyväksyttiin kaudelle 2004 2006 yhteistyössä eri osastojen ja yksiköiden kanssa laadittu Liikuntaviraston tietotekniikkalinjaus 2004 2006 - raportti. Dokumentinhallinnan (esityslista, pöytäkirja, päätösluettelo) käyttöönottosuunnitelma laadittiin osastojen ja yksiköiden kanssa seuraavan vuoden alusta alkavaa tuotantovaihetta varten. Viestintäyksikön vetämää viraston kotisivujen uudistamisprojektia ja liikunnanohjausosastoa kurssien ilmoittautumisjärjestelmän testausvaihetta tuettiin. Keskitetyn taloushallinnon (AdeEko+ ja ostolaskujen sähköinen käsittelyjärjestelmä BIP) edellyttämät asennus- yms. tehtävät suoritettiin. Viraston käytössä oleviin sovelluksiin tehtiin päivityksiä. Lähiverkon toimintavarmuus oli hyvä. Viraston lähiverkon sekä hajautettujen toimipisteiden tietotekniikan kehittäminen ja ylläpito hoidettiin keskitetysti. Laajennettiin liikuntaviraston tietoliikenneyhteyksiä liittämällä Kampin ja Käpylinnan toimipisteet kiinteällä yhteydellä (ADSL) ja Roihupellon tukikohta valokaapeliyhteydellä Helsingin kaupungin tietoliikenneverkkoon (Helnet). Virastosta on nyt yhteensä 31 toimipistettä liitetty kiinteällä ADSL-yhteydellä ja viisi valokaapeliyhteydellä kaupungin verkkopalveluihin. Laadittiin toteutussuunnitelma työasemien asentamiseksi Helsingin kaupungin Windows XP -vakiomallin mukaiseksi. Suunnitelman toteuttaminen aloitettiin vuoden lopulla. Mikrotietokone-, oheislaite- ja ohjelmistohankinnat valmisteltiin kaikille tulosyksiköille keskitetysti ja lähiverkon vanhentuneita työasemia korvattiin uushankinnoilla. Verkosta poistettuja työasemia siirrettiin liikuntapaikoille. Mikrotuki, laiteasennukset yms. hoidettiin keskitetysti. Lähiverkossa oli vuoden lopussa 180 työasemaa, 6 palvelinta ja 2 palvelinta ulkoistettuna. Yksittäisissä toimipisteissä ilman tietoliikenneyhteyksiä oli 30 mikrotietokonetta. Helsingin kaupungin liikuntavirasto 16 Toimintakertomus 2004 Viestintä ja markkinointi Vuoden aikana siirrettiin suunnitelmien mukaisesti painopistettä sähköisen viestinnän hyödyntämiseen. Internetsivujen uudistaminen sisältyy osana viraston uuteen tietotekniikkalinjaukseen vuosiksi 2004 2006. Liikuntavirasto on mukana yhtenä viidestä pilottivirastosta, jotka siirtyvät ensimmäisinä Helsingin uuteen verkkoportaaliin. Viraston oma työryhmä osallistui uusien sivujen konseptisuunnitteluun ja sisällön siirron valmisteluun. Internetsivujen sisältöä kehitettiin muun muassa luomalla uusi sivu poikkeusaukioloaikatiedotteille ja julkaisemalla esitteitä tulostettavina pdf-tiedostoina. Joulukuussa avattiin uusi latukarttapalvelu. Internetsivujen kävijämäärä oli yhteensä noin 720 000. Sähköisessä asioinnissa otettiin tärkeä edistysaskel, kun kesätyöntekijöiden haku toteutettiin kaupungin yhteisen rekrytointijärjestelmän kautta. Viestintään ja markkinointiin oli koko virastossa käytössä entistä niukemmat määrärahat, minkä vuoksi osasta painettuja esitteitä luovuttiin ja tietoa siirrettiin yhä enemmän internetiin. Visuaalisen ilmeen uudistustarpeita kartoitettiin ja valmisteltiin ohjeiston uusimista. Ulkoinen viestintä ja markkinointi Aktiivinen lehdistötiedottaminen jatkui. Toimittajayhteistyötä kehitettiin järjestämällä Kaupunkitoimittajat ry: n jäsenille tutustumistilaisuus liikuntavirastoon. Vuoden 2005 yleisurheilun MM-kisat toivat liikuntavirastoon jo tänä vuonna useita toimittaja- ja asiantunti-

Kehittämisyksikkö Investointihankkeet osastoittain: Liikuntalaitososasto Kumpulan maauimalan perusparannuksen urakkavaihe käynnistyi Oulunkylän tekojääradan kylmäjärjestelmän muutostyöt valmistuivat Töölön kisahallissa saatettiin loppuun B-osan LVV-perusparannus Töölön kisahallin A-osan ilmastoinnin ja lämmön talteenoton perusparannustyö aloitettiin Itäkeskuksen uimahallin jätehuone valmistui Itäkeskuksen uimahallin ilmastoinnin imukuilun säleikkö uusittiin Itäkeskuksen uimahallin irronneita laatoituksia korjattiin laajalta alueelta Yrjönkadun uimahallin höyrysaunan kosteusvauriot korjattiin ja tanssisalin parkettilattia perusparannettiin Pirkkolassa tehtiin uimalammikon ympäristön perusparannustöitä ja korjattiin vedenkäsittelyjärjestelmää Ulkoliikuntaosasto Käpylän liikuntapuiston tekojäärata/hiekkatekonurmi ja monitoimikenttä/tekojääkiekkokenttä valmistuivat Rautatientorin siirrettävän tekojääradan suunnittelua jatkettiin Tuomarinkylän tallien lattiat uusittiin Tuomarinkylän kartanon tallien yleisö wc: n suunnitelmat valmistuivat Laajasalon liikuntapuiston ympäristötyöt valmistuivat Latokartanon kentän peruskorjaus valmistui Ulkoiluteitä valaistiin 6,3 kilometriä, peruskorjattiin 12 kilometriä ja valaistuksen peruskorjauksia tehtiin 2,3 kilometriä Salmen, Pirttimäen ja Luukkaan ulkoilualueilla peruskorjattiin rakennuksia, matkailuvaunualueita ja ulkoilureittejä Vesalan ja Lauttasaaren monitoimikentän peruskorjaus valmistui Herttoniemenrannan monitoimikentän uudisrakennustyö valmistui Talin liikuntapuiston amerikkalaisen jalkapallokentän siirtonurmi uusittiin Paloheinän ulkoilumajan pysäköintialueen rakennustyö valmistui Ulkokenttien huoltorakennusten kosteusvaurioita peruskorjattiin Vesalan kentän palanut huoltorakennus korjattiin Eläintarhan urheilukentän ja vanhojen pukusuojarakennusten peruskorjaustyö yleisurheilun vuoden 2005 MM-kilpailuja varten aloitettiin Kivitorpan kenttien peruskorjaustyö aloitettiin Ympäristötöitä tehtiin mm. Pajamäen ja Töölön pallokentän alueilla Merellinen osasto Kallahdenniemen uimarannan huoltorakennus valmistui Pihlajasaaren Elannon huvilan korjaustyötä jatkettiin Pihlajasaaren vieraslaituri korjattiin Marjaniemen uimarannan uudet wc: t valmistuivat Rantamuureja korjattiin mm. Humallahdessa, Munkkiniemessä, HSS Liuskasaaressa ja HSK Vattunokan venesatamassa Venesatamien sähkö- ja vesipisteiden rakentamista jatkettiin Venesatamissa tehtiin ympäristötöitä Kaunissaaren ja Elisaaren ulkoilualueilla jatkettiin rakennusten peruskorjauksia Merimelojien majan korjaustyöt saatiin päätökseen Uunisaaren uuden huoltorakennuksen rakentaminen aloitettiin Katajanokan vierassataman aluetyöt valmistuivat Pikkukosken koripallokenttä peruskorjattiin ja Hietarannan uuden koripallokentän rakennustyö aloitettiin Pikkukosken uimarannan huoltorantarakennuksen rakennustyö aloitettiin Rastilan leirintäalue Rastilan leirintäalueen kolmen uuden vuokramökin rakentaminen aloitettiin Helsingin kaupungin liikuntavirasto 17 Toimintakertomus 2004

Kehittämisyksikkö jaryhmiä tutustumaan kisapaikkoihin ja Helsingin liikunta-asioihin. Julkista keskustelua seurattiin päivittäin ja vastineita yleisönosastokirjoituksiin laadittiin runsaasti. Syksyn kunnallisvaalien yhteydessä seurattiin liikuntateemoja. Vuoden aikana vilkasta julkista keskustelua herättivät mm. Rautatientorille suunniteltu tekojäärata, Paloheinä Golfin suunniteltu laajennus, veneiden talvisäilytys, jäähallirakentaminen ja jääurheilun avustukset sekä Taivallahden asemakaava kylpylähotelleineen. Normaalien vuosittaisten lehti-ilmoitusten lisäksi toteutettiin useita erillisiä kampanjoita uimahalleissa ja kuntosaleilla: keväällä Helsingin Energian asiakaslehden tarjouskuponki, syksyllä kausikorttitarjous, opiskelijoiden tarjousviikko ja joululomatarjous lapsille. Lisäksi virastolla oli tarjouksia SportProfit- ja Helsinki-korteissa. Messuille ei osallistuttu omalla osastolla, vaan tehtiin yhteistyötä eri virastojen kanssa Messukeskuksessa kaupungin yhteisosastolla kahdeksassa eri tapahtumassa. Liikuntavirasto sai monipuolista näkyvyyttä tapahtuma-avustusta saaneiden ja muiden yhteistyötapahtumien yhteydessä. Viraston toiminta näkyi kesällä säännöllisesti TV1: ssä, kun Summeri-ohjelmaa kuvattiin jälleen Uimastadionilla. Elixir-ohjelmaa kuvattiin syksyllä Eläintarhan urheilukentällä ja Liikuntamyllyssä. Keskitetty puhelinneuvontapalvelu päättyi vuoden lopussa. Sisäinen viestintä Merkittävin uusi asia oli Viestikapula-henkilöstölehden lukijatutkimus, joka antoi suuntaviivoja lehden sisällön kehittämiseen. Viestikapulan ilmestymiskertoja lisättiin yhdellä, ja lehti ilmestyi neljä kertaa vuodessa. Sisäinen tiedotuslehti Sukkulaviesti ilmestyi 22 kertaa. Lehden sähköinen versio valmistui. Intranetin toteuttamista siirrettiin eteenpäin, kunnes internetsivujen uudistaminen on saatu valmiiksi. Uutta olivat sisäiset tiedotustilaisuudet, jotka järjestettiin koko henkilökunnalle vuonna 2003 toteutetun työhyvinvointikyselyn tuloksista. Palautekyselyn mukaan tilaisuudet koettiin hyviksi ja niitä toivottiin järjestettävän myös tulevaisuudessa. Kansainväliset asiat Helsingin kaupunki perusti vuoden alussa työryhmän koordinoimaan ja kartoittamaan yleisurheilun vuoden 2005 MM-kisojen hyödyntämistä. Ryhmän puheenjohtajana toimi liikuntajohtaja Anssi Rauramo. Vuoden aikana järjestettiin kaksi tilaisuutta virastojen edustajille kisajärjestelyistä kaupungin näkökulmasta. Toukokuussa liikuntaviraston ja liikuntalautakunnan edustajia osallistui Pohjoismaiden pääkaupunkien liikuntakonferenssiin Tukholmassa. Heinäkuun alussa Ateenan olympialaisten Soihtuviesti vieraili Helsingissä. Palkinnot Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry palkitsi Helsingin kaupungin erikoismaininnalla Paloheinän maastohiihtopalveluiden kehittämisestä. Helsinki-päivänä 12.6. urheilupalkintotoimikunta palkitsi Vuoden helsinkiläisurheilijana Mika Poutalan. Kunniamaininnat sai Helsingin Luistelijoiden Musketeers-muodostelmaluistelujoukkue ja Mika Mutikainen. Vuoden liikuntaseurana palkittiin Puistolan Urheilijat. Fortum-stipendit saivat elokuussa Hanna Palamaa, Marjaana Väre, Kapo Saukkonen, Hietsu Beach Volley ja Heli Karjalainen. Lisäksi Helsinki palkitsi stipendeillä paralympiakultamitalisti Marjaana Väreen ja naisten jääkiekon MM-pronssijoukkueen. Helsingin kaupungin liikuntavirasto 18 Toimintakertomus 2004

Ympäristötavoitteiden toteutuminen Erityistä huomiota kiinnitettiin liikuntapaikkojen energian kulutukseen. Liikuntaviraston viheralueilla suoritettiin maisemointi- ja hoitotöitä. Ympäristön parannustöitä tehtiin muun muassa Ala-Malmilla, Käpylässä, Pukinmäessä, Siltamäessä, Tapanilassa, Tapulissa ja Töölön pallokentällä. Ulkoilu- ja kuntoilureiteille hankittiin jätteiden keräilyastioita. Uusien työkoneiden hankinnassa suosittiin tuotteita, jotka aiheuttavat mahdollisimman vähän ympäristöhaittoja elinkaarensa aikana. Energian kulutukseen ja seurantaan kiinnitettiin erityistä huomiota muun muassa tekojääradoilla. Käpylän tekojääradan energiankulutus ja ympäristövaikutukset tutkittiin perusteellisesti. Tietoja hyödynnetään Teknillisen korkeakoulun ja opetusministeriön yhteistyöprojektissa, jossa kehitetään mallia tulevaisuuden tekojääradoille. Kulutuslukemia pienensi kesällä remontin takia suljettuna ollut Kumpulan maauimala. Energiansäästöön liittyviä rakennustoimenpiteitä liikuntaviraston kiinteistöissä: Töölön kisahallin lämpöjohtoverkon perusparannustyöt valmistuivat ja A-osan ilmastoinnin lämmön talteenoton rakentaminen aloitettiin. Energiakatselmuksissa ehdotettuja toimenpiteitä toteutettiin mm. Itäkeskuksen uimahallissa (valaistusohjausmuutokset), Töölön kisahallissa (kellarin kahden nosto-oven uusiminen) ja Uimastadionilla (kiukaiden ja ilmastoinnin toiminta-aikojen muutokset). Sähköntoimitussopimuksien tariffit vaihdettiin edullisempaan 13 kohteessa. Energian kulutuksen seurantaa parannettiin. Liikuntavirasto teetti maaliskuun 2003 ja toukokuun 2004 välisenä aikana kiinteistöviraston geoteknisellä osastolla ja ympäristökeskuksen ympäristölaboratoriolla 16 Helsingin kaupungin venesataman ja 17 veneiden talvisäilytysalueen maaperän ja pohjaveden maaperähygieenisen tutkimuksen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueiden maaperän puhtaus. Kaukolämpöverkkoon liitettyjen kiinteistöjen energian- ja vedenkulutus vuosina 2000 2004. Lämpö Sähkö Vesi kok.kul. GWh ominaiskul. kwh/m 3 kok.kul. GWh ominaiskul. kwh/m 3 kok.kul. m 3 ominaiskul. m 3 /m 3 2000 28 41 16 23 166000 0,24 2001 27 40 16 23 161000 0,24 2002 27 39 17 24 156000 0,23 2003 28 41 16 23 177200 0,26 2004 29 40 14 19 168000 0,24 Kiinteistöjen kokonaistilavuus vuosina 2000 2003 oli yhteensä 667 000 m³. Vuonna 2004 tarkastellut kohteet lisääntyivät viidellä ja uusi kokonaistilavuus oli 716 00 m³. Helsingin kaupungin liikuntavirasto 19 Toimintakertomus 2004

Viraston talous Talous pysyi tavoitteissaan. Käyttötalous Liikuntatoimen tulot olivat 10,1 (9,7 vuonna 2003) miljoonaa euroa. Tulot kasvoivat edellisvuodesta 4,4 % ja ylittivät talousarvion 0,3 miljoonaa euroa (2,7 %). Liikuntatoimen käyttömenot olivat yhteensä 59,3 (61,9) miljoonaa euroa. Käyttömenot vähenivät 2,6 miljoonaa euroa (4,2 %) edellisvuodesta ja alittivat talousarvion 1,5 miljoonalla eurolla (2,5 %). Menot kasvoivat palkkojen ja muiden henkilöstömenojen osalta 0,2 miljoonaa euroa. Palvelujen ostot vähenivät 0,6 miljoonaa euroa, ja aineiden ja tavaroiden ostoissa alitettiin edellisvuoden menot 0,2 miljoonalla eurolla. Vuokrat vähenivät 1,4 miljoonaa euroa. Viraston käyttömenoihin sisältyy avustuksia liikuntalaitoksille ja - järjestöille 12,8 (13,4) miljoonaa euroa. Liikuntatoimen vuoden 2004 käyttötalouden talousarvio jakaantui kahteen osaan. Rastilan leirintäalue toimi nettobudjetoituna yksikkönä. Sen talousarvion sitova erä oli toimintakate (tulojen ja menojen erotus) 142 000 euroa. Leirintäalueen toimintakate oli 180 321 euroa. Liikuntaviraston talousarvion sitova erä oli käyttömenot 6 007 5000 euroa. Talousarvion menot alittuivat 1 532 428 euroa. Suurimmat talousarviopoikkeamat olivat vuokrissa ja henkilöstömenoissa. Investoinnit Liikuntapaikkojen suunnitteluun, rakentamiseen ja perusparantamiseen oli vuoden 2004 talousarvioon varattu määrärahoja 8 500 000 euroa. Lisäksi kaupunginvaltuusto myönsi 1 133 000 euron ylitysoikeuden vuoden 2004 määrärahoihin vuoden 2003 lopussa kesken olleiden hankkeiden valmiiksi saattamiseen. Tämä summa oli säästynyt vuonna 2003 käytettävissä olleista investointimäärärahoista. Liikuntapaikkainvestointeihin oli siten Tuottavuuden kehitysindeksit vuosina 2001 2004. Tuottavuus (2001=100) TOT-2002 TOT-2003 TOT-2004 TA-2004 Käyntikertaa kohti 106 112 117 104 Aukiolotuntia kohti 93 89 96 102 Suoritteiden kehitys TOT-2002 TOT-2003 TOT-2004 TA-2004 Laitostoiminnan käyntikerrat 3 171 442 3 270 618 3 301 397 3 252 000 Ulkokenttätoiminnan käyntikerrat 3 293 301 3 452 653 3 767 045 3 042 000 Uimarantatoiminnan käyntikerrat 1 203 787 1 181 824 642 129 761 000 Liikunnanohjauksen käyntikerrat 367 253 375 591 445 201 327 000 Leirinnän yöpymisvuorokaudet 88 853 90 117 82 197 86 000 Venesatamien venepaikat 11 520 11 369 11 448 11 250 Kalastustoiminnan kalastusluvat 12 293 11 549 10 022 12 000 käytettävissä kaikkiaan 9 633 000 euroa, joista käytettiin 8 879 492 euroa. Vuoden 2004 lopussa keskeneräisten investointihankkeiden valmiiksi saattamiseen on esitetty kaupunginhallitukselle 827 000 euron ylitysoikeutta vuoden 2005 talousarvioon. Irtaimen omaisuuden perushankintamäärärahoja oli talousarviossa 688 400 euroa. Näistä määrärahoista käytettiin 685 059 euroa. Tuottavuus ja suoritteet Liikuntatoimen tuottavuuslaskennan perusvuosi oli 2001. Suoritteina ovat laitostoiminnan, ulkokenttätoiminnan, uimarantatoiminnan ja liikunnanohjauksen käyntikerrat, leirintätoiminnan yöpymisvuorokaudet, venesatamatoiminnan venepaikat sekä kalastusluvat. Menoina ovat käyttömenot ilman avustuksia ja lisättynä käyttöomaisuuden poistoilla. Työllistettävien henkilöstömenot lasketaan mukaan, vaikka niitä ei makseta viraston henkilöstömäärärahoista. Eri vuosien menot on muutettu vertailukelpoisiksi julkisten menojen hintaindeksin avulla. Tuottavuuslaskelmat tehdään käyntikertojen ja liikuntapaikkojen valvottujen aukiolotuntien perusteella. Liikuntatoimen tuottavuusindeksi on noussut käyntikertatietojen mukaan laskettuna 17 prosenttia ja aukiolotuntien mukaan laskettuna vähentynyt 4 prosenttia perusvuodesta 2001. Edellisvuodesta tuottavuus on noussut käyntikertaa kohti laskettuna 4 prosenttia ja aukiolotuntia kohti laskettuna 7 prosenttia. Laitostoiminnan käyntikerrat kasvoivat edellisvuodesta ja ylittivät tavoitteen. Samoin ulkokenttätoiminnassa ja liikunnanohjauksessa käyntikerrat ylittivät edellisvuoden ja talousarviotavoitteen selvästi. Sateinen kesä vaikutti siihen, että uimarantatoiminnan ja leirinnän yöpymisvuorokausien osalta jäätiin edellisvuoden määristä ja myös tavoitteesta runsaasti. Kalastuslupien määrä väheni edellisvuotisesta, ja myös talousarviotavoite jäi saavuttamatta, koska runsaat sateet aiheuttivat jopa tulvia ja kalavesien laadun heikkenemistä. Helsingin kaupungin liikuntavirasto 20 Toimintakertomus 2004