VALTIONEUVOSTO Päätösehdotus Liite 1 24.8.2017 SUOSTUMUS SUOMEN TALOUSVYÖHYKKEEN TALOUDELLISEKSI HYÖDYNTÄ- MISEKSI 1 Vireilletulo 2 Hakemus Työ- ja elinkeinoministeriö on 29.3.2017 vastaanottanut C-Lion1 Oy:n (jäljempänä hakija) hakemuksen valtioneuvoston suostumuksen saamiseksi tietoliikennemerikaapeliyhteyden rakentamishankkeelle Suomen talousvyöhykkeellä (TEM/2282/08.08.01/2014; 29.3.2017). Hakijan tarkoituksena on lisätä merikaapelihaara Hangosta aiemmin asennettuun Suomen ja Saksan väliseen merikaapeliin (jäljempänä C-Lion -merikaapeli). Hakemuksessa on kuvattu hakijan yhteystiedot, kotipaikka; toiminnan luonne ja tarkoitus; käytettävät menetelmät ja välineet; maantieteellinen alue, jolla toimintaa tultaisiin harjoittamaan; sekä hankkeen rakentamisaikataulu. Työ- ja elinkeinoministeriö on pitänyt hakemusta Suomen talousvyöhykkeestä annetun valtioneuvoston asetuksen (1073/2004) 2 :n mukaisena ja tutkinut hakemuksen. Hakija on hakenut Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain (1058/2004) 6 :n mukaista valtioneuvoston suostumusta tietoliikennemerikaapeliyhteyden rakentamiseen 30 vuodeksi sekä hallintolainkäyttölain (586/1996) 31 :n mukaista valtioneuvoston suostumuksen välitöntä täytäntöönpanoa muutoksenhausta huolimatta. Hanke käsittää noin 44 kilometrin pituisen vedenalaisen optisen kuitukaapelijärjestelmän rakentamisen Hangosta kansainväliseen C-Lion -merikaapeliin. Merikaapelista 28 kilometriä sijaitsisi Suomen aluevesillä ja noin 16 kilometriä Suomen talousvyöhykkeellä. Merikaapelin rantautumiskohta sijaitsisi Hangossa. Valtioneuvoston suostumusta haetaan hakemusasiakirjoissa ja liitteessä 2 määritellylle reitille. Hakemus kattaa merikaapelin laskun ja käytön, tarvittavan seurantaohjelman sekä huolto-, korjaus-, tarkkailu- ja valvontatoimet, jotka on kuvattu tarkemmin hakemuksessa ja sen liitteissä. Asennuskäytävän leveys on talousvyöhykeosuudella +/- 250 metriä. Normaaliolosuhteissa kaapeli asennetaan enimmillään 25 metrin etäisyydelle keskilinjasta. Hakija on C-Lion1 Oy, joka on Cinia Group Oy:n (Cinia) omistama konserniyhtiö. Cinia on yksityinen osakeyhtiö, jonka omistajia ovat Suomen valtio Governia Oy:n kautta, OP-Pohjola -ryhmä sekä Ilmarinen. Hakija on samanaikaisesti jättänyt Etelä-Suomen aluehallintovirastolle vesilain (587/2011) 3 luvussa tarkoitetun vesitalouslupaa koskevan hakemuksen tietoliikennemerikaapelin rakentamiseksi Suomen aluevesille sekä talousvyöhykkeelle.
2 3 Hakemuksen perusteet Marraskuussa 2015 välittömästi C-Lion -merikaapelin asentamisen jälkeen hakija alkoi suunnitella kyseiselle merikaapelille uutta haaraa Hankoon ja perusti CL1-Hanko -nimisen hankkeen. Hankkeen tarkoituksena on parantaa kansainvälisiä tietoliikenneyhteyksiä ja edistää digitaalitaloutta Hankoniemellä sekä Suomen länsi- ja pohjoisosissa sekä yleisesti Pohjoismaissa. Keski-Euroopan maissa on hyvin kattava korkean kapasiteetin runkoverkko ja vaihtoehtoisia rinnakkaishaaroja, jotka takaavat järjestelmän luotettavuuden. Sen sijaan Pohjois-Euroopassa ja Itämeren alueella on ennemminkin yhteen liitettyjä alueellisia verkkoja kuin suoria korkean kapasiteetin rajat ylittäviä runkoverkkokaapeleita. Monet nykyisistä yhteyksistä on reititetty Ruotsin läpi ja Kööpenhamina/Hampuri -reitin kautta, ja niissä on rajoitetut rinnakkaisliitäntämahdollisuudet. Hanke hyödyntää C- Lion -merikaapelin tarjoaman kansainvälisen runkoverkkoyhteyden ja edelleen monipuolistaa yhteyksiä Hangon alueella sekä Suomen länsi- ja pohjoisosissa ja yleisesti Pohjoismaissa. Aiemmin asennetun C-Lion -merikaapelin kaltaisesti hanke noudattaa Eurooppa 2020 -strategiaa ja Euroopan digitaalista strategiaa, jotka korostavat laajakaistayhteyksien kehittämisen tärkeyttä kilpailukyvyn, sosiaalisen osallisuuden ja työllisyyden parantamiseksi Euroopan unionissa (jäljempänä EU). Strategian tavoitteena on "tarjota laajakaistayhteys ja suuremmat tiedonsiirtonopeudet sekä kiinteällä että langattomalla tekniikalla kaikille" sekä helpottaa "investointeja uusiin avoimiin ja kilpailtuihin erittäin nopeisiin internetverkkoihin, jotka ovat tulevaisuuden talouden valtasuonia". Hanke on strategisesti merkittävä pitkäaikainen sijoitus EU:n kontekstissa. Lisäksi hanke tukee Suomen digitaalitaloutta, sillä se vastaa pohjoisen ja itäisen Itämeren alueen sekä Keski-Euroopan välisiin tietoliikenneyhteyksiin kohdistuvaan suureen tarpeeseen. Hanke koostuu: vahvistetusta noin 44 km pitkästä merenalaisesta optisesta kuitukaapelijärjestelmästä Hangon ja kansainvälisen C-Lion -merikaapelin välillä, merenalaisesta 2 kuituparia sisältävästä tietoliikennekaapelista, jonka välityskapasiteetti on 18 terabittiä/sekunti ja joka voidaan päivittää tulevaisuudessa, kaapelikammiosta ja kaapelin rantautumisasemasta. Kaapelin tekninen käyttöikä on vähintään kaksikymmentäviisi vuotta, minkä vuoksi hakija hakee valtioneuvoston suostumusta kolmeksikymmeneksi vuodeksi. Mikäli kaapelin käyttö jatkuu tämän jälkeen, hakija tulee erikseen silloin voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti hakemaan lisäaikaa kaapelin sijoittamiselle Suomen talousvyöhykkeelle. Edellyttäen, että kaikki luvat on myönnetty, hankkeen työt on tarkoitus aloittaa syyslokakuussa 2017. Tavoitteena on, että kaapelin laskutyöt valmistuvat ennen meren jäätymistä ja että kaapeli saadaan käyttökuntoon vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä.
3 Hakemuksessa on kuvattu kaapelin suunnittelu, kaapelin asentaminen ja asentamisen jälkeinen ylläpito. Hankkeen kokonaisurakoitsija on Alcatel Submarine Networks (ASN), joka vastaa hankkeen suunnittelusta, kaapelin ja komponenttien toimittamisesta sekä asennuksesta. Kaapelireitti on suunniteltu siten, että vältetään mahdollisia riskejä, minimoidaan vaikutukset merenpohjan ja meren käyttäjiin sekä varmistetaan kaapelin pitkäaikainen suojaus. Kaapelireittiä ja hanketta suunnitellaan ja edelleen tarkennetaan kahdessa päävaiheessa, jotka ovat kaapelireittiselvityksen yksityiskohtainen tarkastelu asioista, jotka vaikuttavat kaapelin reititykseen, mukaan lukien fyysiset, ympäristö-, sosioekonomiset olosuhteet ja sääntely, sekä kaapelireitillä tehtävä geofysikaalinen tutkimus. Kaapelin reitti on valittu huolellisesti niin, että vaikutukset Itämeren herkkään ympäristöön, olemassa olevaan infrastruktuuriin ja muihin merialueen käyttäjiin jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Tutkimuskäytävä on valittu yhteistyössä Puolustusvoimien Pääesikunnan kanssa haettaessa tutkimuslupaa aluevesille. Kaapelin lopullinen linjaus riippuu merenpohjan muodoista ja olemassa olevasta infrastruktuurista. Suomen aluevesillä reittitutkimukset alkoivat 13.1.2017 Pääesikunnan luvalla. Tutkimuksissa suoritetaan geofysikaaliset tutkimukset. Tutkimusten tulokset ovat luottamuksellista tietoa. Reitti on optimoitu ottaen huomioon sekä asennukseen liittyvät rajoitukset että pääsy kaapelin luokse sen käytön yhteydessä korjaus- ja huoltotoimenpiteiden vaatiessa. Reitti määritetään ottaen huomioon seuraavat ympäristön asettamat rajoitukset, jotka voivat olla merkityksellisiä sekä asennuksen että merikaapelin käyttövaiheen aikana: erillisten kiinnostuksen kohteiden välttäminen, kuten kulttuuriperintöön (hylyt ja rauniot) ja tieteelliseen perintöön (pitkäaikaiset valvonta-asemat) liittyvät kohteet sekä mittausasemat näihin kohdistuvien haittavaikutusten minimoimiseksi, erityisten käyntikohteiden välttäminen, kuten esimerkiksi ympäristönsuojelualueet, ankkurointialueet ja maa-ainesten ottoalueet. Yksi reitityksen tavoitteista on minimoida infrastruktuurin kokonaisjälki. Tähän pyritään seuraamalla olemassa olevia putkilinjoja ja kaapelireittejä. Hakemuksessa on selostettu hankkeen arvioituja vaikutuksia talousvyöhykeosuudella. Hakemuksen mukaan hanke ei vaaranna Suomen sitoumuksia pyrkiä saavuttamaan EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EC) tavoitteet pinta- ja pohjavesien hyvän tilan saavuttamisesta viimeistään 2027, sekä meristrategiadirektiivin (2008/56/EC) tavoitteet merialueen hyvän tilan saavuttamisesta vuoteen 2020 mennessä. Vaikutuksia hydrografisiin olosuhteisiin, kuten meriveden tasoon, veden syvyyteen tai virtauksiin, ei arvioida aiheutuvan. Merenpohjan pinnalle laskettava kaapeli on 35 mm paksuinen, joten se ei muuta pohjan muotoja merkittävästi eikä siten vaikuta myöskään hydrografisiin olosuhteisiin. Hanke ei aiheuta merkittäviä päästöjä veteen. Kaapelia ei ole suunniteltu haudattavan hankkeen talousvyöhykeosuudella, joten sedimenttien häiriintymisen sekä sitä seuraavan sedimentin resuspendoitumisen ja leviämisen arvioidaan olevan hyvin pientä. kaapelinlasku etenee melko nopeasti ja
4 resuspendoituvan sedimentin voidaan katsoa jakautuvan tasaisesti kaapelireitille. Vaikutukset veteen ja merenpohjan laatuun rajoittuvat hyvin pieneen alueeseen ja ovat väliaikaisia. Tämän vuoksi on ennakoitavissa, että kaapelin asentaminen ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia veden tai sedimenttien laatuun. Merkittäviä muutoksia haitallisten aineiden esiintymiseen tai alueen kemialliseen tilaan ei aiheuteta. Lisäksi koska kaapelin asennuksen kesto on hyvin lyhyt, vaikutukset on arvioitu mitättömiksi. Päästöt ja melu (ml. vedenalainen melu) ovat vähäpätöisiä verrattuna taustameluun, joka aiheutuu säännöllisestä liikenteestä laivareiteillä talousvyöhykkeen alueella. Hankkeen ei arvioida aiheuttavan merkittävää vaikutusta pohjaeläinyhteisöihin. Kaapelin asentaminen ei tule merkittävästi vaikuttamaan vedenlaatuun eikä siten myöskään planktisiin leviin. Hankkeen talousvyöhykeosuuden merenpohjalla ei kasva makrofyyttejä. Täten mitään negatiivisia vaikutuksia ei arvioida olevan. kaapelin asentaminen ei aiheuta erityistä haittaa kalakannoille eikä merkittävää vaikutusta arvioida olevan. Hankkeella ei ole vaikutuksia hylkeisiin tai satunnaisena Suomen vesialueilla esiintyvään pyöriäiseen. Talousvyöhykkeen merkitys lintujen ravinnonhankinta-alueena on vähäisempi kuin aluevesien matalampien vesialueiden. Hankkeen talousvyöhykeosuudella mahdollisesti oleskelevat linnut tulevat väistämään kaapelinlaskualusta. Lintuihin ei ennakoida kohdistuvan merkittäviä vaikutuksia. Hankkeen talousvyöhykeosuudella ei ole suojeltuja alueita. Laivaliikenne on vilkasta laivareitillä, jonka kaapelireitti ylittää. Jotta laivaliikenteen riskit minimoidaan, Liikennevirastoa ja Rajavartiolaitosta tiedotetaan ennalta sovitusti. Ilmoitusmenettelystä tullaan sopimaan Liikenneviraston kanssa. Asennuksen jälkeen tarkka tieto kaapelin lopullisesta tosiasiallisesta reitistä toimitetaan Liikennevirastolle merikortteihin merkitsemistä varten. Kaapelin asennuksen jälkeen alueella liikkuvien alusten tulee huomioida kaapeli ankkuroidessaan. Häiriöiden lyhytaikaisuus sekä asianmukaiset ilmoitusmenettelyt johtavat siihen, että Hankkeella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia laivaliikenteeseen. Kaapelinlaskun vaikutus kalastukseen on väliaikaista ja hyvin paikallista eikä sellaisenaan aiheuta merkittävää haittaa. Koska kaapelin asennus on suunniteltu ajoitettavaksi syksylle, Suomen talousvyöhykkeellä ei enää odoteta tapahtuvan silakan tai kilohailin troolausta, sillä pyyntikiintiöt on todennäköisesti jo saavutettu. Hankkeen talousvyöhykeosuudella ei ole sotilasalueita. Kaapelia ei haudata hankkeen talousvyöhykeosuudella, mikä merkittävästi alentaa mahdollisista ammuksista aiheutuvaa riskiä. Siten merkittäviä vaikutuksia ei ennakoida olevan. Tynnyreiden ei katsota aiheuttavan merkittävää riskiä, sillä kaapelireitti kulkee hyvin lyhyen matkan laivareitillä. Mahdolliset ammukset ja tynnyrit tullaan mahdollisuuksien mukaan kiertämään paikallisella uudelleenreitityksellä perustuen suunniteltujen tutkimusten (mm. viistokaikuluotauksen ja magnetometrimittausten) antamiin tietoihin.
5 Talousvyöhykkeellä on vain hyvin vähäistä huviveneilyä ja -purjehdusta tai vapaaajan kalastusta. Asennuksen aikana mahdolliset vaikutukset virkistyskäyttöön ovat väliaikaisia ja paikallisia. Hankkeen talousvyöhykeosuudella on vain kaksi kaapeliylitystä, joista ainoastaan toisessa ylitetään käytössä oleva kaapeli. Kaapelin omistajia tiedotetaan suunnitellusta kaapeliylityksestä eikä merkittäviä vaikutuksia ei arvioida olevan. Kaapelireittiselvityksen mukaan kaapelireitin läheisyydessä ei ole olemassa olevia tai suunniteltuja tuulivoimapuistoja, joihin voisi kohdistua vaikutuksia. Hankkeen talousvyöhykeosuudella ei ole ruoppaus- tai läjitysalueita. Alle yhden kilometrin sisällä kaapelireitistä ei sijaitse tiedossa olevia ympäristöseurantaan liittyviä näytteenottopisteitä. Siten tieteelliseen perintöön ei arvioida kohdistuvan vaikutuksia. Hankkeen talousvyöhykeosuudella sijaitsee yksi tunnettu hylky noin 900 metrin päässä kaapelireitistä. Tällä etäisyydellä kyseiseen hylkyyn ei arvioida kohdistuvan vaikutuksia kaapelinlaskusta. Lisäksi kaapelin asentaminen merenpohjan pinnalle ei muodosta merkittävää riskiä hylyille tai muille kulttuuriperintökohteille. Kaapelireittitutkimuksessa tullaan kuitenkin tekemään viistokaikuluotaus, joka antaa tietoa mahdollisista vielä tuntemattomista vedenalaisista kohteista. Muinaismuistolakia ei sovelleta talousvyöhykkeellä eikä C-Lion -kaapelin asennuksen yhteydessä vaadittu tekemään arkeologista inventointia talousvyöhykeosuudesta. Hakija tulee keskustelemaan Museoviraston kanssa asiasta sekä mahdollisten kulttuuriperinnöllisesti arvokkaiden löydösten kiertämisestä. Hankkeen tosiasialliset vaikutukset tulevat olemaan vähäisiä. Rajat ylittäviä vaikutuksia Viron talousvyöhykkeelle ei arvioida aiheutuvan merenpohjan väliaikaisesta häiriintymisestä. Hankkeen rakennustyöt on tarkoitus suorittaa syksyllä 2017, jotta vaikutukset linnustoon ja nisäkkäisiin pysyvät pieninä. Talousvyöhykkeellä ei ole yksityisiä vesialueiden omistajia. Hankkeen aiheuttamat yksityiset edunmenetykset ja haitat liittyvät laivaliikenteeseen, kalastukseen sekä muuhun infrastruktuuriin. Hanke vaikuttaa laivaliikenteeseen ja kalastukseen lähtökohtaisesti vain rakennustöiden suorittamisen aikana. Kuten muidenkin merikaapeleiden osalta merikarttoihin tuleva ankkurointirajoitus on käyttövaiheen pääasiallinen vaikutus laivaliikenteeseen ja kalastukseen. Hakija tulee solmimaan tarvittavat kaapeliristeytys- ja putkilinjaristeytyssopimukset. Risteytykset toteutetaan niin, ettei hankkeesta aiheudu haittaa olemassa olevalle infrastruktuurille. Hankkeella varmistetaan hyvän ja nopean digitaalisen tiedonsiirron jatkuvuus. Hanketta voidaan pitää tietoliikenneinfrastruktuurin perusparannuksena. Osoituksena tästä voidaan myös pitää sitä, että osa hankkeen rahoituksesta tulee välillisesti Suomen valtiolta. Hakijan käsityksen mukaan kaapelin rakentamisella mahdollistetaan se, että Suomesta voi kehittyä digitaalisten palveluiden keskus. Kaapeli kytkeytyy kansainvälisen C-
6 Lion -kaapelin kautta Keski-Euroopan tietoliikenneverkkoon, mahdollistaen näin Keski-Euroopassa toimiville yrityksille luotettavan ja nopean yhteyden Hankoniemen alueelle sekä Suomen länsi- ja pohjoisosiin. Voidaan siis sanoa, että hankkeesta hyötyvät erityisesti sellaiset Hankoniemellä sekä Suomen länsi- ja pohjoisosissa toimivat yritykset, joiden toiminta edellyttää nopeampia tietoliikenneyhteyksiä. Lisäksi hankkeesta hyötyvät jotkin Keski-Euroopassa toimivat yritykset, jotka esimerkiksi ostavat digitaalisia palveluita Suomesta. Hankkeen avulla varmistetaan nopeampi ja turvallisempi tietoliikenneyhteys sekä yksityisille yrityksille että julkisille toimijoille, ja luodaan paremmat toimintaedellytykset esimerkiksi pilvipalveluita ja muita digitaalisia palveluja tarjoaville yrityksille. Nykyiset yhteydet eivät kykene yksin kantamaan jatkuvasti kasvavaa tietoliikennemäärää. Välillisesti kaapelilla varmistetaan se, että Suomessa digitaalisessa ympäristössä toimivat yritykset pysyvät kilpailukykyisinä sekä mahdollistetaan laajemmassa määrin muun muassa uusien palvelinkeskusten perustaminen. Hakija hakee hallintolainkäyttölain 31 :n mukaista valtioneuvoston suostumuksen välitöntä täytäntöönpanoa muutoksenhausta huolimatta. Hakija katsoo, että jos valtioneuvoston suostumus annetaan ilman määräystä välittömästä täytäntöönpanosta, kaapelin asentamisen suunniteltu aikataulu viivästyy. Hanke on hakijan mukaan yleisen edun kannalta tärkeä. Hanke noudattaa Eurooppa 2020 -strategiaa ja Euroopan digitaalista strategiaa, jotka korostavat laajakaistayhteyksien kehittämisen tärkeyttä kilpailukyvyn, sosiaalisen osallisuuden ja työllisyyden parantamiseksi EU:ssa. Hanke on strategisesti merkittävä pitkäaikainen sijoitus EU:n kontekstissa. Lisäksi hanke tukee Suomen digitaalitaloutta, sillä se vastaa pohjoisen ja itäisen Itämeren alueen sekä Keski-Euroopan välisiin tietokaapeliyhteyksiin kohdistuvaan suureen tarpeeseen. Hanke muodostaa Hangon alueesta merkittävän kansainvälisen tietoliikenteen solmupisteen Frankfurtin, Tukholman ja Helsingin rinnalle. Siten hanke lisää Länsi- Uudenmaan alueen kiinnostavuutta uusien elinkeinomahdollisuuksien ja työpaikkojen kannalta. Hanke edistää koko seudun elinvoimaa kehittämällä digitaalista infrastruktuuria. Hankoon rantautuminen täydentää Cinian kansainvälistä verkkoa uusilla reittimahdollisuuksilla. Uusi yhteys luo täydentävän reitin C-Lion -pääkaapeliin ja mahdollisuuden reitittää läntisen Pohjois-Euroopan liikennettä suoremmin Hangon haaran kautta. Toinen rantautuminen on myös varautumista tietoliikenteen jatkuvuuden turvaamiseksi. Lisäksi merikaapeliyhteys on vähemmän haavoittuva kuin maalla kulkevat yhteydet. Valtioneuvosto on aiemmin antanut välittömän täytäntöönpanomääräyksen muun muassa 27.8.2015 tekemälleen päätökselle (TEM/2282/08.08.01/2014) koskien kansainvälistä C-Lion -merikaapeliyhteyttä. Kaapelin lasku on mahdollista toteuttaa noin viikon aikana, jolloin kaapelin laskun vaikutukset laivaliikenteelle ja kalastukselle voidaan pitää lyhytkestoisina. Hankkeella ei ole vaikutuksia suojelualueisiin, ja sen haitalliset vaikutukset rakennusvaiheen aikana abioottiseen ympäristöön, bioottiseen ympäristöön sekä sosioekonomisiin olosuhteisiin ovat olemattomia tai vähäisiä. Kaapelin tosiasiallisia rakennustöitä ei voida aloittaa ilman vesilain mukaista lupaa vesitaloushankkeelle.
7 4 Asian valmistelu 4.1 Lausunnot Työ- ja elinkeinoministeriö on kirjeillään 21.04.2017 pyytänyt hakemuksesta lausuntoa 19.5.2017 mennessä seuraavilta tahoilta: Liikenne- ja viestintäministeriö, Maa- ja metsätalousministeriö, Puolustusministeriö, Sisäministeriö, Ulkoasiainministeriö, Ympäristöministeriö, Geologian tutkimuskeskus GTK, Huoltovarmuuskeskus, Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Museovirasto, Pääesikunta, Rajavartiolaitos, Suomen ympäristökeskus SYKE, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Viestintävirasto, Fingrid Oyj, Baltic Connector Oy, Nord Stream AG, Nord Stream 2 AG ja ZAO Perspective Technologies Agency Lausunnon ovat määräajassa toimittaneet maa- ja metsätalousministeriö, puolustusministeriö, sisäministeriö, ulkoasiainministeriö, ympäristöministeriö, GTK, Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Museovirasto, Fingrid Oyj, Baltic Connector Oy, Nord Stream AG ja Nord Stream 2 AG. Maa- ja metsätalousministeriö puoltaa luvan myöntämistä hankkeelle. Hanke parantaa lausunnon mukaan Suomen kansainvälisiä tietoliikenneyhteyksiä ja on myös kokonaisturvallisuuden kannalta perusteltu. Maa- ja metsätalousministeriö toteaa lausunnossaan, että hakemus koskee merikaapelin asennusta alueelle, jolla harjoitetaan troolikalastusta, joten hakijan tulee olla yhteydessä kaupallista kalastusta harjoittaviin ja heidän edustajiinsa hankesuunnitelman esittelemiseksi ja selvittääkseen hankkeesta mahdollisesti aiheutuvat väliaikaiset tai pysyvät vaikutukset troolikalastukseen tai muuhun kalastustoimintaan. Puolustusministeriön puolustuspoliittinen osasto pitää tärkeänä, että mahdollisesti myönnettävän luvan ehdoissa korostuu, että merikaapelin tarkempi lopullinen asennuslinjaus ilmoitetaan ennen kaapelin asennusta. Suomen viranomaisilla on oltava mahdollisuus tietojen tarkastamiseen ennen asennuksen aloittamista. Lupaan voitaneen lausunnon mukaan asettaa ehtoja, jotka mahdollistavat Suomen viranomaisten suorittaman kontrolloinnin niin kaapelin rakentamis- ja laskemisvaiheessa kuin ylläpitämisen ja käyttämisen aikana. Valvonnan ja turvallisen toiminnan edellytyksenä on aktiivinen tiedonvaihto hakijan ja valvontaviranomaisen välillä ja Suomen eri vas-
8 tuuviranomaisten välillä. Puolustuspoliittinen osasto ei näe estettä rakentamishankkeelle Suomen talousvyöhykkeellä hakemuksen mukaisesti. Lausunnossa on huomioitu Pääesikunnan kanta asiaan. Ulkoasiainministeriö toteaa lausunnossaan, että hakemus tulee saattaa valtioneuvoston yleisistunnon ratkaistavaksi. Ulkoasiainministeriö ei näe estettä valtioneuvoston suostumuksen antamiselle. Välittömän täytäntöönpanon edellytysten täyttymistä tulee arvioida hallintolainkäyttölain 31 :n 2 momentin ja sen soveltamiskäytännön nojalla. Ulkoasiainministeriö kiinnittää huomiota YK:n merioikeusyleissopimuksen 113-115 artiklaan samoin kuin eräiden vedenalaisten johtojen suojelemisesta annettuun lakiin (145/1965, muutettu laeilla 597/1995 ja 1071/2004). Ympäristöministeriö katsoo, että hankkeelle voidaan antaa suostumus rakentamista varten Suomen talousvyöhykkeelle ja suostumus välittömään täytäntöönpanoon muutoksenhausta huolimatta. Geologian tutkimuskeskus GTK toteaa lausunnossaan, että esiselvitysten pohjalta tehty hakemus on hyvin laadittu ja siitä ilmenee selvästi kaapelinlaskutoiminnan luonne ja laajuus. Myönnetty lupa tulee tulevaisuudessa aiheuttamaan merenpohjan uusiin infrastruktuurihankkeisiin kohdistuvan pysyvän haitan. Avomerelle saatetaan tulevina vuosikymmeninä rakentaa suuria infrastruktuureja, kuten laajoja kelluvia tai kiinteitä tuulivoimapuistoja tai aaltovoimaloita. Näiden rakennettavuudelle aiheutuu pysyvää haittaa, sillä kaapeli saattaa rajoittaa tai estää niiden rakentamisen. C-Lion1:n Hangon haaran tapauksessa tämä haitta on kuitenkin melko pieni, sillä kyseinen talousvyöhykkeen alue sijaitsee osin Suomenlahden laivaliikenteen reittijakoalueella, jonne ei voi sijoittaa mainitunlaisia kiinteitä infrastruktuurirakenteita. Myös merenpohjan kaivannaisten ja maa-aineksen otto estyy tai vaikeutuu pysyvästi kaapelin alueella, aiheuttaen pysyvän haitan tälle toiminnalle. Tällaisen toiminnan tuleminen taloudellisesti kannattavaksi kaapelin suunnitellun 30 vuoden käyttöaikana ei kuitenkaan ole todennäköistä. Lisäksi alueen geologia, olemassa olevat infrastruktuurit ja edellä mainittu laivaliikenne asettavat omat rajoituksensa merenpohjan taloudelliselle hyödyntämiselle. Edellä kuvatuista syistä johtuen voidaan katsoa, että kaapelin tuoma hyöty on joka tapauksessa paljon suurempi kuin mikään muu tunnettu merenpohjan hyödyntämisen muoto kaapelin alueella. GTK:n mukaan kaapelin suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvän geologisen, geoteknisen ja geokemiallisen selvitysaineiston tulisi olla vapaasti saatavilla ja tallennettuna ao. asiantuntijalaitoksen, GTK:n, valtakunnallisiin tietokantoihin. Ottaen huomioon kaapelihankkeen merkityksen Länsi-Suomen tietoliikenteelle ja digitaalitaloudelle GTK puoltaa luvan myöntämistä hankkeelle. Liikennevirasto pyytää lausunnossaan lisäämään mahdolliseen lupaan velvoitteen ottaa riittävän ajoissa, mahdollisesti kuukautta etukäteen ennen alueelle saapumista yhteys asianomaiseen VTS-keskukseen sekä ilmoittamaan, että aluksen saapuessa Suomeen sen tulee osallistua alusliikennepalveluun siten kuin alusliikennepalvelulaissa (623/2005) säädetään. Liikennevirasto edellyttää kansainvälisten meriteiden sääntöjen (International Regulations for Preventing Collisions at Sea 1972, COL- REG) noudattamista.
9 Museovirasto toteaa lausunnossaan, että talousvyöhykkeellä ei sovelleta Suomen muinaismuistolakia (295/1963) toisin kuin aluevesillä, jossa yleisen tai suuren yksityisen hankkeen on selvitettävä hyvissä ajoin, tuleeko hanke koskemaan muinaisjäännöksiä. Kokemuksesta tiedetään, että Suomenlahdessa on lukuisia sekä kauppamerenkulun historiaa että sotahistoriaa edustavia hylkyjä, joiden sijainteja ei voida ennalta tietää. Suomi on ratifioinut YK:n merioikeusyleissopimuksen (SopS 49-50/1996), jossa yleisellä tasolla sitoudutaan suojelemaan merestä löytyneitä arkeologisia ja historiallisia esineitä. Vaikka tietoliikennekaapelit ovat rakenteeltaan ohuita, ne on vahvistettu teräsrakenteella ja ne voivat vahingoittaa pitkään vedessä ollutta vettyneestä puusta muodostuvaa vedenalaisen kulttuuriperinnön kohdetta, jos ne sijoitetaan kohteen päälle. Jos kaapelinlaskutyössä käytetään ankkuroituvaa alusta, voivat ankkurit aiheuttaa suurta vahinkoa vedenalaisen kulttuuriperinnön kohteille niihin osuessaan. C-Lion - kaapelihankkeen yhteydessä Museovirasto piti tärkeänä kaapelireitin kartoittamista etukäteen mahdollisten vedenalaisen kulttuuriperinnön kohteiden havaitsemiseksi. Museovirasto on ollut yhteydessä kaapelihankkeen valmistelijoihin, ja Museoviraston saaman tiedon mukaan vedenalaiseen kulttuuriperintöön liittyvä raportti tullaan toimittamaan Museovirastolle. Kulttuuriperintö on huomioitu myös hakemusasiakirjassa. Lisäksi hakemusasiakirjassa on tiedostettu odottamattomien kulttuuriperintölöytöjen mahdollisuus. Hankkeen kaltaisissa hankkeissa vedenalaiseen kulttuuriperintöön liittyvä työ sisältää hankkeen tuottaman merenpohjan kartoitusaineiston läpikäymisen kulttuuriperinnön kohteiden tunnistamiseksi ja niiden sijaintipaikkojen listaamiseksi, jotta kohteet osataan kaapelia laskiessa kiertää ja huomioida erityisesti kaapelinlaskualuksen ankkurointitoimintaa suunniteltaessa. Arkeologisen työn ei ole tällaisissa tapauksissa tarpeen sisältää havaittujen kohteiden tarkempaa arkeologista kenttätutkimusta. Museovirasto voi puoltaa kaapelihankkeelle myönnettävää suostumusta sillä edellytyksellä, että kaapelia ei lasketa ennen kuin vedenalaisen kulttuuriperintöön liittyvä työ on raportoitu ja siten on saatu tieto sellaisista kohteista, jotka on syytä turvata sijoittamalla kaapeli riittävän etäisyyden päähän. Mikäli hanke tulee käyttämään ankkuroivaa kaapelinlaskualusta ja kaapelilinjauksen ympäristössä havaitaan vedenalaisen kulttuuriperinnön kohteita, on hankkeen edustajien on syytä olla yhteydessä Museovirastoon vedenalaisen kulttuuriperinnön turvaamisesta keskustelemiseksi ja sopimiseksi. Baltic Connector Oy toteaa lausunnossaan, ettei merikaapeli risteä Balticconnectorhankkeen kaasuputken kanssa eikä Baltic Connector Oy:llä ole huomautettavaa hakemukseen. Fingrid Oyj katsoo lausunnossaan, että tasavirtakaapelien turvallisuuden ja toimivuuden takaamiseksi uuden merikaapelihaaran rakentamishankkeessa on otettava huomioon, että etäisyys Fingrid Oyj:n kaapeleiden ja uuden merikaapelihaaran välillä säilyy riittävän suurena. Merikaapelihaara on annettujen tietojen mukaan riittävän etäällä EstLink 1 -kaapeleista.
10 4.2 Hakijan vastaselitys Nord Stream AG toteaa lausunnossaan, että sillä ja hakijalla on risteämäsopimus ja hakijan tulisi noudattaa siinä sovittuja ehtoja. Suunnitellut toimet eivät vaikuta Nord Stream AG:n kaasuputkiin. Nord Stream 2 AG toteaa lausunnossaan, että sen tietojen mukaan merikaapelihaara alkaa noin 155 metrin päästä suunnitellusta pohjoisemmasta Nord Stream 2 AG:n kaasuputkesta. Merikaapelin rakentaminen tapahtuu todennäköisesti ennen Nord Stream 2 AG:n kaasuputkien rakentamista, joten kaasuputket tulisivat ylittämään merikaapelin. Nord Stream 2 AG:n suunnitteilla olevia kaasuputkia ei ole huomioitu hakemuksessa. Nord Stream 2 AG keskustelee hakijan kanssa sopimuksesta, josta tulisi päättää vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä. Sisäministeriöllä ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilla ei ole ollut lausuttavaa hakemukseen. Työ- ja elinkeinoministeriö on kirjeellään 24.5.2017 varannut hakijalle tilaisuuden antaa vastine hakemuksesta saatujen lausuntojen johdosta. Hakija on toimittanut vastaselityksensä annettuihin lausuntoihin 16.6.2017. Liikenneviraston lausunnon osalta hakija toteaa vastineessaan, että asianomaiseen VTS-keskukseen otetaan yhteys riittävän ajoissa ennen alueelle saapumista. Liikenneviraston kanssa keskustellaan hyvissä ajoin etukäteen siitä, kuinka paljon aikaisemmin ennen alueelle saapumista ilmoitus tulee tehdä. Hankkeessa toimivat alukset osallistuvat alusliikennepalveluun alusliikennepalvelulain mukaisesti. Asennusurakoitsija Alcatel Submarine Networks noudattaa COLREG-määräyksiä asennustöiden aikana. GTK:n lausunnon osalta hakija toteaa, että tutkimusaineistojen osalta noudatetaan tutkimusluvan ehtoja. Hankkeen geofysikaaliset tutkimustulokset ovat luottamuksellista tietoa, mikä rajoittaa aineiston jakamista. Hakija katsoo Nord Stream AG:n toteaman mukaisesti, että Nord Stream AG:n kaasuputkihanke ja CL1-Hanko -merikaapelihanke eivät vaikuta toisiinsa, ja että Nord Stream AG:n esittämät vaatimukset ovat hakijan ja Nord Stream AG:n aiemmin sopiman mukaisia. Nord Stream 2 AG:n mielipiteen osalta hakija toteaa, että hakija ymmärtää Nord Stream 2 AG:n hankkeen ja CL1-Hanko-hankkeen läheisyyden ja vuorovaikutuksen ja että hankkeiden välinen läheisyys tulee huomioida asianmukaisesti. Kuten Nord Stream 2 AG mielipiteessään toteaa, hankkeiden osapuolten välillä käydään keskustelua rakentavassa hengessä. Hakija toteaa lisäksi, että molemmat osapuolet välittävät toisilleen tarpeen mukaan ja riittävästi tietoa hankkeiden etenemisestä. Vastauksena Puolustusministeriön lausuntoon hakija toteaa, että kaapelin suunniteltu linjaus ennen kaapelinlaskua ilmoitetaan hyvissä ajoin viranomaisille ennen töiden alkua. Kaapelin toteutunut asennuslinjaus ilmoitetaan viranomaisille asennustöiden päätyttyä. Rakennustyöt suoritetaan valtioneuvoston suostumuksessa ilmoitettavan valvovan viranomaisen valvonnassa. Aluksilta toimitetaan viranomaisille tarvittavat raportit ja ne noudattavat vaadittuja ilmoitusmenettelyjä.
11 5 Lainsäädäntö Museoviraston lausunnon osalta hakija toteaa, että vedenalaiseen kulttuuriperintöön liittyvät tutkimukset on suoritettu. Tutkimuksissa tunnistetut hylyt on huomioitu kaapelin reitityksessä. Tutkimuksissa tunnistettiin kaksi hylkyä, jotka ovat kaapelin suunnitellun reitin läheisyydessä. Ulkomerellä oleva hylky kierretään siten, että se on lähimmillään 170 metrin päässä kaapelireitistä. Lähellä rantaa oleva hylky kierretään 42 metrin päästä. Koska veden syvyys on ko. alueella vain 10 metriä, tulee asennustarkkuus olemaan riittävä sen varmistamiseksi, että kaapeli asennetaan riittävälle etäisyydelle hylystä. Meriarkeologin lausunto tutkimuksen tuloksista on jo toimitettu Museovirastolle. Kuten Museovirasto ehdottaa, on hakija kaapelireitin läheisyydessä olevien kohteiden osalta tarpeen mukaan Museovirastoon yhteydessä vedenalaisen kulttuuriperinnön turvaamisesta keskustelemiseksi ja sopimiseksi, mikäli hankkeessa käytetään ankkuroivaa kaapelinlaskualusta. Ko. tavalla menetellään hakemuksessa kohdassa 6.4 kuvattujen odottamattomia löydöksiä koskevien menettelyjen lisäksi. Maa- ja metsätalousministeriön lausunnon osalta hakija toteaa, että hankkeen vaikutusalueen kalastajiin ja kalastajien edustajiin on oltu yhteydessä hankkeen esittelemiseksi ja hankkeen vaikutusten selvittämiseksi. 5.1 Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimus Suomi on ratifioinut Yhdistyneiden kansakuntien (YK) merioikeusyleissopimuksen (SopS 49-50/1996), joka on saatettu voimaan blankettilailla (524/1996, SopS 49/1996) ja -asetuksella 21.7.1996 (525/1996, SopS 50/1996). Talousvyöhyke. Merioikeusyleissopimuksen 57 artikla määrittelee talousvyöhykkeen enintään 200 meripeninkulman levyiseksi mitattuna niistä perusviivoista, joista aluemeren leveys mitataan. Talousvyöhykkeen rajat sellaisten valtioiden välillä, joiden rannikot sijaitsevat vastakkain tai vierekkäin, määritetään sopimuksella (74 artikla). Suomen talousvyöhyke ei ole Suomen valtion aluetta, vaan kansainvälistä merialuetta, jonka osalta merioikeusyleissopimus määrittelee Suomen ja muiden valtioiden oikeudet. Rantavaltion oikeudet. Suomi käyttää talousvyöhykkeellään rantavaltiolle kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluvaa toimivaltaa. Yleissopimuksen 56 artiklan mukaan rantavaltiolla on talousvyöhykkeellään täysivaltaiset oikeudet muun muassa merenpohjan yläpuolisten vesien ja meren pohjan ja sen sisustan elollisten ja elottomien luonnonvarojen tutkimiseen, hyödyntämiseen, säilyttämiseen ja hoitamiseen sekä muuhun toimintaan, jonka tarkoituksena on vyöhykkeen taloudellinen hyödyntäminen ja tutkiminen. Suomella on talousvyöhykkeellään myös merioikeusyleissopimuksen mukainen lainkäyttövalta muun muassa meriympäristön suojelun ja säilyttämisen osalta. Kaikkien valtioiden oikeudet ja velvollisuudet. Saman yleissopimuksen 58 artiklan mukaan kaikilla sekä ranta- että sisämaavaltioilla on talousvyöhykkeellä merenkulun ja ylilennon vapaudet, vapaus laskea merenalaisia kaapeleita ja putkistoja sekä vapaus kaikkeen muuhun näihin vapauksiin liittyvään kansainvälisessä oikeudessa hyväksyttyyn meren käyttöön, joka esimerkiksi koskee alusten, ilma-alusten, merenalaisten
12 kaapeleiden ja putkistojen toimintaa, ja joka on sopusoinnussa tämän yleissopimuksen määräysten kanssa. Yleissopimuksen 58 artiklan 3 kappaleen mukaan valtioiden tulee ottaa asianmukaisesti huomioon rantavaltioiden oikeudet ja velvollisuudet sekä noudattaa niitä lakeja ja määräyksiä, jotka rantavaltio on hyväksynyt sopimuksen säännösten mukaisesti sekä muita kansainvälisen oikeuden sääntöjä sikäli kun ne eivät ole ristiriidassa sopimuksen talousvyöhykettä koskevan osan kanssa. Talousvyöhykkeeseen 56(3) artiklan nojalla sovellettavan 79(1) artiklan mukaan kaikilla valtioilla on oikeus laskea mannerjalustalle merenalaisia kaapeleita ja putkistoja. Artiklan 79(2) mukaan rantavaltio ei saa haitata kaapeleiden ja putkistojen laskemista ja huoltoa, ottaen kuitenkin huomioon, että sillä on oikeus ryhtyä kohtuullisiksi katsottaviin toimiin mannerjalustan tutkimiseksi, mannerjalustan luonnonvarojen hyödyntämiseksi sekä putkistojen aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiseksi, vähentämiseksi ja valvomiseksi. Artiklan 79(3) mukaan mannerjalustalle laskettavien kaapeleiden ja putkistojen kulkureitin määrittämiseen tarvitaan rantavaltion hyväksyminen. Kaikilla valtioilla on velvollisuus suojella ja säilyttää meriympäristöä yleissopimuksen 192 artiklan mukaan. Vahingonkorvausvelvollisuus. Talousvyöhykkeeseen 58(2) artiklan nojalla sovellettavan 113 artiklan mukaan jokaisen valtion on laadittava tarpeelliset lait ja määräykset, joilla määrätään rangaistavaksi sellainen tahallinen teko tai tuottamuksellinen laiminlyönti, jolla sen lippua käyttävä alus tai sen lainkäyttövaltaan kuuluva henkilö on katkaissut aavalla merellä olevan merenalaisen kaapelin tai vahingoittanut sitä siten, että siitä seuraa lennätin- tai puhelinyhteyksien katkeaminen tai häiriintyminen, tai vastaavasti katkaissut merenalaisen putken tai suurjännitekaapelin tai vahingoittanut sitä. Määräystä sovelletaan myös tekoon, jolla on aiottu aiheuttaa tai josta todennäköisesti aiheutuu tällainen katkeaminen tai vahingoittuminen. Artiklan 114 mukaan jokaisen valtion on laadittava tarpeelliset lait ja määräykset siitä, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvien henkilöiden, jotka omistavat aavan meren pohjalla kulkevan merenalaisen kaapelin tai putken, tulee vastata korjauskuluista, jos he aiheuttavat toisen kaapelin tai putken katkeamisen tai vahingoittumisen laskiessaan tai korjatessaan omaa kaapeliaan tai putkijohtoaan. 5.2 Laki Suomen talousvyöhykkeestä Rantavaltiolle kuuluvien talousvyöhykeoikeuksien käyttämisestä säädetään laissa Suomen talousvyöhykkeestä. Lain 6 :n mukaan valtioneuvosto voi antaa hakemuksesta suostumuksensa suorittaa talousvyöhykkeellä muuta toimintaa, jonka tarkoituksena on vyöhykkeen taloudellinen hyödyntäminen. Lain perusteluiden (HE 53/2004 vp) mukaan 6 :n mukaiset lupa-asiat ratkaistaan valtioneuvoston yleisistunnossa työ- ja elinkeinoministeriön esittelystä. Hyödyntämisoikeus voidaan antaa määräajaksi tai toistaiseksi. Päätöksessä on määrättävä ehdot, jotka katsotaan turvallisuuden tai talousvyöhykelain mukaan valtiolle kuuluvien oikeuksien turvaamisen kannalta välttämättömiksi. Hyödyntämisoikeutta koskevaa päätöstä voidaan tarkistaa tai toiminta voidaan määrätä keskeytettäväksi, jos toiminta ei vastaa päätöksessä määrättyjä ehtoja. Päätös voidaan peruuttaa, jos toiminnassa rikotaan olennaisesti päätöksessä määrättyjä ehtoja.
13 Talousvyöhykelakiin on lisätty 7a Euroopan unionin yhteistä etua koskevista energiahankkeista (687/2014). Euroopan unionin yhteistä etua koskevan energiahankeen edellyttäessä 6 tai 7 :n mukaista valtioneuvoston suostumusta, suostumuksen käsittelyyn tutkimusta varten annettavaa suostumusta lukuun ottamatta sovelletaan 6 tai 7 :n lisäksi Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1364/2006/EY kumoamisesta sekä asetusten (EY) N:o 713/2009, (EY) N:o 714/2009 ja (EY) N:o 715/2009 muuttamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 347/2013 sekä Euroopan unionin yhteistä etua koskevien energiahankkeiden lupamenettelystä annettua lakia (684/2014). Merikaapelihanke ei kuulu pykälässä tarkoitettuihin energiahankkeisiin. 5.3 Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (jäljempänä YVA-menettely) sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (hankkeeseen sovelletaan aiemmin voimassa ollutta lakia 468/1994, jäljempänä YVA-laki) 4 :n 1 momentin ja ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen (713/2006) 6 :n mukaisesti säädöskohdan hankeluettelossa lueteltuihin hankkeisiin, joista Suomea velvoittavan kansainvälisen sopimuksen täytäntöön paneminen edellyttää arviointia, tai joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Suomen luonnon ja muun ympäristön erityispiirteiden vuoksi. Arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi mainitun lain 4 :n 2 momentin mukaisesti sellaiseen hankkeeseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, tämän lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen 6 :n hankeluettelossa on todettu ne hankkeet, joihin aina on sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Vedenalainen merikaapelihanke ei kuulu näissä säännöksissä lueteltuihin hankkeisiin. Mainitun asetuksen 7 :n mukaan on harkittaessa vaikutusten merkittävyyttä yksittäistapauksessa tarkasteltava hankkeen ominaisuuksia, sen sijaintia sekä vaikutusten luonnetta. Uudenmaan ELY-keskus on 3.5.2017 antamallaan päätöksellä (UUDE- LY/1736/2017) todennut että suunniteltuun hankkeeseen ei sovelleta YVAmenettelyä. Hankkeesta vastaavan on YVA-lain 25 :n mukaisesti oltava kuitenkin riittävästi selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista hanketta toteuttaessaan. 5.4 Säädökset vedenalaisten johtojen vahingoittumisesta ja muut mahdolliset vahingot Eräiden vedenalaisten johtojen suojelemisesta annetun lain (145/1965, muutettu 597/1995 ja 1071/2004) 3 :n mukaan jos vedenalaista johtoa laskettaessa, rakennettaessa tai kuntoon pantaessa vahingoitetaan toista johtoa, olkoon ensiksi sanotun johdon omistaja, vaikka vahingon aiheuttamisesta ei voitaisikaan tuomita rangaistukseen, velvollinen vahingoittuneen johdon omistajalle korvaamaan johdon korjaamisesta aiheutuvat tarpeelliset kustannukset. Suomen aluevesirajan ulkopuolella tämä laki koskee vain Suomen lipun alla purjehtivaa alusta, Suomen kansalaista ja suomalaista yhteisöä.
14 5.5 Meriturvallisuus Vesilain mukaiset korvaukset. Vesilain (587/2011) mukaisista korvauksista säädetään vesilain 13 luvussa. Merikaapelin rakentamisesta ja käyttämisestä mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen korvaamisesta päätetään vesilain mukaisen rakentamisluvan käsittelyn osana. Kaapeleiden risteämisestä voidaan myös sopia kaapelin omistajan kanssa. Meriturvallisuutta koskevat keskeiset säännökset merellä tapahtuvan muun kuin varsinaisen merenkulun suojaamiseksi ovat meriteiden säännöissä, jotka sisältyvät yleissopimukseen kansainvälisistä säännöistä yhteen törmäämisen ehkäisemiseksi merellä (SopS 30/1977) siihen myöhemmin tehtyine lisäyksineen. Näillä säännöillä ja merilain (674/1994) säännöksillä on varsin kattavasti katettu meriturvallisuuden vaatimukset myös Itämerellä tapahtuvien rakennus- ja muiden töiden osalta. 5.6 Välitön täytäntöönpano Hallintopäätöksen täytäntöönpanokelpoisuutta sääntelee yleislakina hallintolainkäyttölain 31 :n 2 momentti. Säännöksen mukaan hallintopäätös voidaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana, jos laissa tai asetuksessa niin säädetään, tai jos päätös on luonteeltaan sellainen, että se on pantava täytäntöön heti, tai jos päätöksen täytäntöönpanoa ei voida yleisen edun vuoksi lykätä. Säännöksessä kuvattu tilanne on poikkeus pääsäännöstä, jonka mukaan päätös ei ole täytäntöönpanokelpoinen ennen kuin sillä on lainvoima. Momentissa kuvattua kahta viimeistä edellytystä voi olla vaikea täysin erottaa toisistaan itsenäisiksi kohdikseen. Ensin mainittu peruste koskee lähinnä päätöstä, joka menettäisi merkityksensä, jos sitä ei panna heti täytäntöön. Jälkimmäisessä ratkaisevaa on yleinen etu. Yleinen etu on käsitteenä hallintoviranomaiselle harkintavaltaa antava yleislauseke. Peruste, että päätös voidaan panna heti täytäntöön päätöksen luonteen sitä vaatiessa, ottaa huomioon myös yksityiset intressit. 6 Valtioneuvoston päätös 6.1 Suostumus (periaatepäätös) Suomen talousvyöhykkeen taloudelliseksi hyödyntämiseksi Valtioneuvosto antaa Suomen talousvyöhykkeen osalta suostumuksensa C-Lion1 Oy -nimisen yhtiön tietoliikennemerikaapeliyhteyden rakentamishankkeelle hakemuksessa 29.3.2017 (TEM/2282/08.08.01/2014) ja hakijan 16.6.2017 antamassa vastaselityksessä kuvatulla tavalla. Hakijan, hankkeen omistajan tai näiden sijaan tulevan seuraajan on noudatettava kohdassa 6.2 määrättyjä ehtoja perusteluineen. Valtioneuvoston suostumus on voimassa päätöksen antamisesta lukien 30 vuotta, jonka jälkeen se on hakemuksesta uudistettavissa. Valtioneuvoston suostumus on pantavissa täytäntöön muutoksenhausta huolimatta, ellei valitusviranomainen toisin määrää.
15 6.2 Ehdot 6.3 Perustelut Suostumus 1. Hanke on toteutettava (sekä rakentamis- että käyttövaihe) varovaisuusperiaatetta noudattaen ja ottaen erityisesti huomioon Itämeren herkkyys ja haavoittuvuus, ja hakijan on ryhdyttävä kaikkiin mahdollisiin toimiin hankkeesta mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi ja minimoimiseksi; 2. Jos toimivaltainen aluehallintovirasto myöntää hankkeelle vesilain mukaisen rakentamisluvan, hakijan on noudatettava aluehallintoviraston hankkeelle asettamia lupamääräyksiä vähintään siltä osin, kuin toiminta ulottuu Suomen talousvyöhykkeelle; 3. Hanke on toteutettava (sekä rakentamis- että käyttövaihe) ottaen huomioon aikaprioriteettiperiaate sekä siihen liittyen Suomen talousvyöhykkeellä jo olemassa olevat taloudellisen hyödyntämisen hankkeet ja näiden omistajien oikeudet; 4. Hanke tulee toteuttaa siten, että se ei estä mahdollisia myöhempiä infrastruktuurihankkeita, jotka aiheuttaisivat merikaapelin kanssa risteävien kaapeleiden, putkien tai rakennelmien rakentamista; 5. Hanke tulee toteuttaa siten, että mahdollinen myöhempi Suomen talousvyöhykkeen taloudellinen hyödyntäminen tai meritieteellinen tutkimus mahdollisimman vähäisessä määrin vaikeutuu; 6. Hakijan on ilmoitettava Rajavartiolaitokselle ja Liikennevirastolle meri- ja rajaturvallisuuden ylläpitoon tarvittavat merikaapelin rakentamis- ja ylläpitosuunnitelmatiedot sekä näihin liittyvät alus- ja miehistötiedot; 7. Hakijan on ilmoitettava merikaapelin sijaintikoordinaatit Rajavartiolaitokselle ennen merikaapelin asennusta sekä lopulliset asennetun merikaapelin sijaintikoordinaatit viipymättä asennuksen jälkeen työ- ja elinkeinoministeriölle, Liikennevirastolle ja Rajavartiolaitokselle; 8. Hakijan on noudatettava kansainvälisiä meriteiden sääntöjä (International Regulations for Preventing Collisions at Sea 1972, COLREG); 9. Hakijan on riittävän ajoissa ennen aluksen saapumista talousvyöhykkeelle otettava yhteyttä asianomaiseen VTS-keskukseen; 10. Hakijan on osallistuttava alusliikennepalveluun siten kuin alusliikennepalvelulaissa (623/2005) säädetään; 11. Hakijan on noudatettava Suomen maahantulomääräyksiä, mikäli hankkeeseen liittyvä toiminta ulottuisi Suomen aluevesille; 12. Hakijan on ilmoitettava töiden valmistumisesta Suomen talousvyöhykkeellä 30 päivän kuluessa kirjallisesti työ- ja elinkeinoministeriölle; 13. Hakijan on ilmoitettava merikaapelin käyttöönottoajankohdasta viimeistään 30 päivää etukäteen kirjallisesti työ- ja elinkeinoministeriölle; 14. Valtioneuvoston suostumus ei sisällä oikeutta muihin kuin hakemuksessa kuvattuihin toimenpiteisiin Suomen talousvyöhykkeellä; 15. Lisäksi hakijan on noudatettava mitä muualla lainsäädännössä tai kansainvälisissä sopimuksissa säädetään tai määrätään. Valtioneuvoston yleisistunto on 10.11.2016 antanut ehdollisen suostumuksensa (TEM/2282/08.08.01/2014) Suomen talousvyöhykkeen taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävään tutkimustoimintaan Koverharin jatkohaaran reitin kartoittamista varten siten, että suostumus oli voimassa 31.5.2017 saakka. Työ- ja elinkeinoministeriö
16 on 12.1.2017 antanut suostumuksensa valtioneuvoston 10.11.2016 antaman suostumuksen mukaista tutkittavaa aluetta koskevaan muutokseen. Hankkeen varsinainen toteuttaminen (sekä rakentamis- että käyttövaihe) edellyttää kuitenkin vielä talousvyöhykelain mukaisen valtioneuvoston periaatepäätöksen (suostumus) lisäksi myös vesilain mukaisen rakentamisluvan saamista. Hakemuksessa on kuvattu riittäväksi katsottavalla tavalla hakijan tiedot, toiminnan luonne ja tarkoitus, käytettävät menetelmät ja välineet, hankkeen aikataulu sekä maantieteellinen hankealue. Työ- ja elinkeinoministeriö on arvioinut, että on olemassa riittävät tiedot periaatepäätösasian esittelemiseksi valtioneuvoston yleisistunnolle. Työ- ja elinkeinoministeriön näkemyksen mukaan saatujen lausuntojen perusteella ei voida katsoa olevan estettä esittää valtioneuvostolle, että se antaisi hankkeelle haetun valtioneuvoston suostumuksen ehdollisena. Suostumuksen oikeudellinen perusta on Suomen talousvyöhykelainsäädännössä ja kansainvälisessä merioikeusyleissopimuksessa. Nyt myönnetty suostumus koskee hakijan hakemustietojen mukaista toimintaa Suomen talousvyöhykkeellä ja yksinomaan sitä. Talousvyöhyke ei kuulu Suomen valtion alueeseen, vaan on YK:n merioikeusyleissopimuksen mukaan kansainvälistä merialuetta. Suomen talousvyöhykkeestä annetussa laissa on määritelty yleisluonteisesti talousvyöhykealue ja lueteltu Suomen valtiolle talousvyöhykkeellä kuuluvat oikeudet ja lainkäyttövalta. YK:n merioikeusyleissopimuksen lähtökohtana on kaikkien valtioiden vapaus putkien ja kaapeleiden laskemiseen talousvyöhykkeelle. Suomen talousvyöhykelaki sääntelee valtioiden toimien ohella myös yksityisten toimintaa. Lähtökohtana on muillekin kuin vain rantavaltioille kuuluva vapaus. Rantavaltiolla on kuitenkin oikeus alistaa kaapelien ja putkien kulkureitti kansalliselle hyväksymismenettelylle, mikä Suomen lainsäädännössä toteutuu talousvyöhykelain 6 :ssä tarkoitetulla tavalla. Merioikeusyleissopimus tai talousvyöhykelaki ei kuitenkaan määrittele nimenomaisia kriteerejä siihen, minkä edellytysten täyttyessä suostumus tulisi antaa tai evätä. Molemmat säädökset mainitsevat ympäristön suojelun, säilyttämisen ja hoitamisen sekä talousvyöhykkeen taloudellisen hyödyntämisen rantavaltion oikeuksina. Lupaharkinnassa tuleekin punnittavaksi hankkeen vaikutukset näihin oikeuksiin. Arvioinnissa onkin olennaista punnita hankkeen vaikutuksia ympäristöntilan, meriturvallisuuden, muille hankkeille aiheutuvien vaikutusten sekä kolmansille mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen näkökulmasta. Hakemuksen ja siitä annettujen lausuntojen perusteella hanke on toteutettavissa ympäristön kannalta kestävällä tavalla, eikä hankkeella ole merkittäviä pitkäaikaisia vaikutuksia ympäristöön Suomen talousvyöhykkeellä tai pitkäaikaisia haitallisia vaikutuksia tieteelliseen perintöön. Uudenmaan ELY-keskuksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta ja Natura-arvioinnin tarpeesta antaman päätöksen mukaan hankkeella ei todennäköisesti ole merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Hankkeen ympäristövaikutukset tulevat yksityiskohtaisesti ar-
17 vioiduiksi vesilain mukaisessa rakentamislupaa koskevassa hakemusprosessissa Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Suomen talousvyöhykkeellä ei ole yksityisiä maa- tai vesialueiden omistajuuksia. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on vesilain mukaisen rakentamisluvan käsittelyn yhteydessä kuuluttamalla tiedottanut hakemuksesta ja sen nähtävillä olosta Hangon ja Raaseporin kaupunkien ilmoitustauluilla ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla. Lisäksi kuulutus on ollut luettavissa aluehallintoviraston internetsivuilla. Mahdolliset osalliset ovat siten voineet käyttää heille hallintolain (434/2003) nojalla kuuluvan vaikuttamismahdollisuuden hankkeen osalta. Valtioneuvosto katsoo, että Itämeren herkkyys ja haavoittuvuus on otettava kaikessa hankkeen toiminnassa huomioon, ja että hakijan, hankkeen omistajan tai näiden sijaan tulevan seuraajan on noudatettava yleistä varovaisuusperiaatetta toimissaan vahinkojen ehkäisemiseksi ja minimoimiseksi. Valtioneuvosto edellyttää, että merikaapelin toteuttamisessa (sekä rakentamis- että käyttövaihe) minimoidaan merenkulun turvallisuudelle ja meriympäristölle aiheutuvat uhkat. Jos toimivaltainen aluehallintovirasto myöntää hankkeelle vesilain mukaisen rakentamisluvan, hakijan on noudatettava myös aluehallintoviraston hankkeelle asettamia lupamääräyksiä vähintään siltä osin, kuin toiminta ulottuu Suomen talousvyöhykkeelle. Hakemuksen ja siitä annettujen lausuntojen perusteella hanke on toteutettavissa aiheuttamatta merkittävää haittaa muille olemassa oleville hankkeille tai kolmansille tahoille. Hakemuksen mukaan vaikutukset kalastukseen ja laivaliikenteeseen ovat vähäisiä ja paikallisia. Merenpohjassa on tietoliikenne- ja energiainfrastruktuuria, jonka omistajien intressi on otettava huomioon uusia talousvyöhykkeen taloudellisen hyödyntämisen lupia myönnettäessä. Olemassa olevan infrastruktuurin omistajilla on aikaprioriteettiin perustuva etusija arvioitaessa eri tahojen oikeuksia talousvyöhykkeellä. Myös merioikeusyleissopimuksen mukaan putkien ja kaapeleiden laskijan on otettava huomioon toisten samaa aluetta käyttävien oikeudet. Hakemuksen mukaan hankkeen talousvyöhykeosuudella on tarve ylittää kaksi kaapelia, joista toinen on käytössä. Merkittäviä vaikutuksia kaapeleille ei arvioida olevan. Päätösharkinnassa on myös otettu huomioon olemassa olevat ja suunnitteilla tai tiedossa olevat muut Suomen talousvyöhykkeelle sijoittuvat hankkeet. Myönnetty suostumus tulee tulevaisuudessa aiheuttamaan alueen merenpohjan mahdollisiin muihin infrastruktuurihankkeisiin pysyvän haitan. Myös merenpohjan kaivannaisten ja maaaineisten otto estyy tai vaikeutuu pysyvästi kaapelin alueella, aiheuttaen pysyvän haitan tälle toiminnalle. Suostumus voidaan antaa sillä edellytyksellä, että hakija ei tule vastustamaan mahdollisia myöhempiä infrastruktuurihankkeita, jotka aiheuttaisivat merikaapelin kanssa risteävien kaapeleiden, putkien tai rakennelmien rakentamista. Hakija on velvollinen sallimaan näiden risteämisen merikaapelin kanssa kokonaistaloudellisesti ja -turvallisesti edullisimmalla rakenteella. Hanke tulee myös toteuttaa siten, että mahdollinen myöhempi meritieteellinen tutkimustoiminta, infrastruktuurirakentaminen tai merenpohjan kaivannaisten tai maa-aineisten otto alueella mahdollisimman vähäisessä määrin vaikeutuu. Päätösharkintaan sisältyvässä intressivertai-