Maankuivatuksen ajankohtaiset asiat

Samankaltaiset tiedostot
Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta /2015 Valtioneuvoston asetus. maatilan investointituen kohdentamisesta

Maatalouden investointituet. Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö

Rahoitustuet ja ympäristö

Maatalouden investointituet

Maatalouden investointituki ja aloitustuki Yritysasiantuntija Tapio Leinonen

MAATILOJEN INVESTOINTITUET ja ALOITUSTUKI

MAATILOJEN INVESTOINTITUET Maaliskuu 2015

Maatalouden investointituet: rahoituksen ehtoja ja tilannekatsaus. Iisalmi

Nuoren viljelijän aloitustuki ja maatalouden investointituet

Maatalouden investointituet ja nuoren viljelijän aloitustuet osakeyhtiöillä. Kuopio

Maatalouden investoinnit ja rahoitus

- Oireet - Lääkkeet. - Peltotuet - Investointituet - Tietotaidon lisäys - Yksi esimerkki

MAATALOUDEN RAKENNETUKI Ajankohtaista investointituesta 2015

Maatilan investointituet

Maatilojen investointituet 2019 Maria Konsin-Palva Uudenmaan ELY-keskus

Rakennekehitys tilastojen valossa. Maatilarahoituksen ajankohtaispäivä

Nurmiseminaari Syötekeskus POPELY Timo Lehtiniemi

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020

MAATILOJEN INVESTOINTITUET Syksy 2016

Biotalouden värisuora

Nuoren viljelijän aloitustuki ja maatalouden investointituet: tuen ehtoja ja tilannekatsaus. Lapinlahti

Maatalouden investointituet ja nuoren viljelijän aloitustuet osakeyhtiöillä. Iisalmi

Navettainvestointien tukeminen maaseutuohjelman kautta. ProNavetta-koulutus Iisalmi Siilinjärvi

Maatalousuomien peruskuivatuksen ja luonnontilaisuuden edistämisen tukeminen

MAATILOJEN INVESTOINTITUET Helmikuu 2016

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020

Maatalouden investointituet ohjelmakaudella TUKIPUHVETTI Kuopio ja Iisalmi

NUORTEN VILJELIJÖIDEN ALOITUSTUKI

Maatalouden investointituet. Suonenjoki

PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET

Ajankohtaista maatilan investointituista

PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET

MAATILOJEN RAKENNETUKI Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM

Maaseudun rahoitustilastot 2015

Maatalouden investointituet

Maaseutujaoston kokous Timo Lehtiniemi, yksikönpäällikkö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Maatalouden investointituki - salaojitus osana kokonaisuutta. Sanna Koivumäki MMM/RO Maaseudun kehittämisyksikkö sanna.koivumaki@mmm.

Maakuntauudistuksesta sekä muuta ajankohtaista

Investointituet ja maaseutuohjelma kestävän kehityksen tukena

ohjelmakaudella Sivu 1

PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET

Salaojitetut peltohehtaarit Suomessa

Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Satakunta, Varsinais-Suomi

ELY- Laajakaistahankkeet

Maaseudun rahoitustilastot 2015

RAKENNETUET OHJELMAKAUDELLA MAATILAINVESTOINNIT. Tampere Kjell Brännäs MMM, RO, MAKE

Maatalouden investointituki

Maaseudun kehittämisohjelman muutosesitys

OJITUKSESTA ILMOITTAMINEN JA MAATALOUDEN PERUSKUIVATUSHANKKEIDEN RAHOITUS

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelman toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET

SISÄLLYS. valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Maatalouden investointitukijärjestelmä Varsinais-Suomen ELY-keskus

Aurinko energia investoinnit. maatiloille Juha-Pekka Nikkola Uudenmaan ELY-keskus

MAASEUTUOHJELMAN JA UUSIEN SÄÄDÖSTEN EDELLYTYKSET RAKENTAMISINVESTOINNEILLE

Maakunnan tehtävät maaseudun kehittämisessä. Neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö/ruokaosasto 17.1.

Mitä käynnissä navettarakentamisessa 2015

Maatalouden rakennemuutos sekä investointien rahoitus Etelä-Savossa - rakennekehitys - kannattavuus - investoinnit - maidontuotannon ennakkotietoja

Salaojitetut peltohehtaarit Suomessa

Maatilarakentamisen päivä

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Valion Navettaseminaari KANNATTAVA JA KILPAILUKYKYINEN NAVETTAINVESTOINTI INVESTOINTITUEN MAHDOLLISUUKSIA JA RAJOITUKSIA

Ajankohtaista ojitus- ja peruskuivatusasioista

Nuoren viljelijän aloitustuki

Maaseuturahaston tilastoja 2017

Maaseudun kehittämisohjelma

Maatalouden Investointituki. Viljankuivaukseen uutta puhtia, Askola

Peruskuivatuksen taustaa, nykytilanne ja tulevaisuuden näkymiä Hämeessä

Maatalouden rahoitustukijärjestelmä

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus NUORTEN VILJELIJÖIDEN ALOITUSTUEN HAKEMINEN

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

1. Hakija Hakija / hakijat Y-tunnus Henkilötunnus

Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Kotieläintalouden toimintaympäristö 2025: viljelijän omat päätökset entistä tärkeämpiä Juha Lappalainen

Valtionavustukset järvien kunnostamiseen. Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Mukauttamistoimet tilusjärjestelyissä

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi. Tilannekatsaus loka/marraskuu Sivu 1

Maatalouden peruskuivatuksen rahoitusmahdollisuudet

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

Tuettu rakentaminen kaudella

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina Tammikuu 2015

Asetuksen 51 :ssä tarkoitetut tukimuodot ja tuen enimmäismäärät: Avustuksen. ilman lisätukea, prosenttia

MAATALOUDEN RAKENNETUET Nuoren viljelijän aloitustuki. Varsinais-Suomen ELY-keskus 2012

Maaseutuohjelman toteutuminen Varsinais-Suomessa

Ravinnekierrätyksen. taustaa ja tilastoja. Kaisa Riiko, projektikoordinaattori Järki Lannoite hanke Baltic Sea Action Group

Maakunta- ja aluehallintouudistus vesi- ja ympäristöasioiden osalta

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus

Peruskuivatushankkeiden tukeminen

PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET

Maatalouden toimintaympäristö 2025: viljelijän oma osaaminen entistä tärkeämpää Juha Lappalainen

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut ja alueohjaus-ryhmä

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät Reijo Martikainen

Nuoren viljelijän aloitustuki

RAVINNERESURSSI-PÄIVÄ Vesien hallinta säätösalaojituksen avulla. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus

Maankuivatustoiminta ja sen kehittämistarpeet

Transkriptio:

Maankuivatuksen ajankohtaiset asiat Salaojituksen neuvottelupäivät 23-24.3.2017 Ville keskisarja, MMM 1

Maankuivatuksen edistäminen Maankuivatus välttämätöntä Suomen olosuhteissa sulanta, vaihteleva sadanta, pieni haihdunta, tiivis maaperä, tasaisuus maa- ja metsätalousalueilla, taajamissa ja liikennealueilta jne. vesien- ja ilmastonsuojelu sekä sopeutuminen Ei tuottavaa ja kestävää peltoviljelyä ilman salaojitusta 1,4 / 2,3 milj. ha salaojitettu, vain 10% pelloista viljeltävissä ilman paikalliskuivatusta kasvin kasvu, ravinteiden hyödyntäminen / lannoitustarve, kantokyky, maanrakenne toimiva salaojitus tukee YMP ja Maaseutuohjelman tavoitteita Yhteistä hyvää tuottava välttämätön infrastruktuuri, josta on pidettävä huoli toimivat ja riittävän kannustavat ohjauskeinot (neuvonta, tuki ja säädökset) osaamisen säilyttäminen ja laatu Salaojayhdistyksen ja muiden alan toimijoiden panostus erittäin tärkeää nykytilanteessa

Maankuivatuksen tila ja arvo Suomessa? Viljelyssä oleva peltopinta-ala vähintään kertaalleen peruskuivatettu valtaosa hankkeista toteutettu 1950-1970 luvulla 1994: eri asteisia peruskuivatusongelmia kolmasosalla pelloista (150 000 350 000 ha) Peltopinta-alasta salaojitettu 60-70% (10-15% viljeltävissä ilman ojitusta) valtaosa salaojituksista 1960 1980 luvulla 2016: salaojitusten kunnostus- ja täydennystarvetta 10% salaojitetusta alasta (n. 150 000 ha) Suometsistä ojitettu n. 55% (4,7 milj. ha) valtaosa metsäojituksista 1960 1980 -luvulla KMO kunnostusojitustavoite 80 000 ha/v, toteutuma 60 000 ha/v VRT. Yhdyskuntien vesihuolto ja hulevesien hallinta vesihuoltoverkoston tila tyydyttävä, n. 10-15 % erittäin huonossa kunnossa

Peruskuivatus- ja ojitustehtävien hoito ELY/e huolehtii hakemusten käsittelystä (osin), avustus- ja maksatuspäätöksistä, maksatushakemusten käsittelystä, rahoitusehtojen noudattamisen sekä toteutumisen valvonnasta sekä kalataloudellisten näkökulmien huomioon otosta ELY/y huolehtii vesitaloudellisten (ml. kustannus-hyöty) ja ympäristönäkökohtien huomioon otosta käytännössä muutamissa ELYissä on siirrytty siihen, että valmistelua ja esittely tapahtuu kokonaan Y-vastuualueella MAVI huolehtii määrärahojen seurannasta, tietojärjestelmistä ja kokoaa määräraha-arvioit ELY-keskuksilta ja esittää ne ministeriölle ja MAKERAn MMM huolehtii lainsäädännön valmistelusta, toiminnan ohjauksesta (ml. vahvistaa lomakkeet) sekä tekee kiintiöintipäätöksen

Peruskuivatus- ja ojitustoimitustehtävät ELYkeskuksissa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus hoitaa valtakunnallisesti peruskuivatustoiminnan tukemisesta annetussa laissa ja vesilaissa tarkoitettuun peltojen vesitalouden hallintaan, maankuivatukseen ja ojitustoimitukseen liittyviä asiantuntijapalvelutehtäviä (ELY-asetus 1144/2013). Osaamista myös POP, VAR/SAT, KAS ELYjen alueilla, muulla pyritään ylläpitämään ns. perustaso osana vesitalousasioiden hoitoa Peruskuivatusverkosto ja toimintamalli mm. oppaat, lomakkeet, ja ohjeet sekä suositukset kuten muistion tukitasoon vaikuttavat tekijöistä Tehtävät siirtyvät maakuntaan keskittämistä, synergioita ja sähköistämistä kehitettävä edelleen haasteena ojitusilmoitusten käsittelyn mahdollinen siirto LUVAan

Peruskuivatustuen uudistaminen Laki ja asetus peruskuivatustoiminnan tukemisesta vuodelta 1997 Valtion töistä ja lainoista luovuttu 2012 Tukisäädökset eivät täytä EU:n maa- ja metsätalouden valtiontuen ehtoja tukitaso enintään 40%, 20% korotus vain maatalousmaalla hanke tai hankkeet yhdessä eivät saa vaarantaa vesienhoidon tavoitteita tukea ei voi myöntää suurelle tai vaikeuksissa olevalle yritykselle Lisäksi ympäristö- ja vesiensuojelunäkökohtien yhtenäistäminen Yhtenäiset periaatteet ja menettelyt kuivatushankkeissa (maa- ja metsätalousalueet, myös taajamat) tilusjärjestelyiden yhteydessä tehtävien kuivatustöiden tulevaisuus Hallituksen tavoitteet, mm. säädösten purkamisesta Hakemus- ja päätösmenettelyjen yksinkertaistaminen Toiminnanharjoittajan ja hallinnon työn keventäminen Valtion rahoitus maakunnille yleisenä valtionosuutena erillistukien sijaan

Tulisiko peruskuivatusta tukea nykyisen mallin mukaan? osana maatalouden investointitukia? osana vesiympäristön käytön ja hoidon tukea? monitavoitteisuus vesienhoidossa vesienhoitoyhdistys-malli? 7

Peruskuivatustuki osana maatalouden investointitukia Haettava uudelleen komission hyväksyntää osana maaseutuohjelmaa Rakennetukilaki investoinnin määritelmä, yhteenliittymä = ojitusyhteisö Investointitukiasetus salaojitussuunnitelman laajentaminen Kohdentamisasetus peruskuivatus tukimuotoihin tukitaso liitteeseen 40% + 20%, entä ympäristötyöt? Puolesta: sujuvoittaminen, menettelyt, yhteensovittaminen ja maakuntauudistus Vastaan: tavoitteiden ja tuen kohdentamismahdollisuudet vähenevät tuki vain aktiiviviljelijöille suhde muuhun maankuivatukseen, vesilakiin, vesienhoitoon Rahoituksen riittävyys ja kannustavuus? Investointituet yhdestä määrärahasta, peruskriteerit ja valintamenettely 8

Peruskuivatusavustukset kpl 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Hankkeiden lukumäärä Avustukset, tuhatta 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 tuhatta 3000 2500 2000 1500 1000 500 0

Peruskuivatusavustukset, ympäristötyöt kpl 25 20 15 10 5 0 Ympäristönsuojelutoimia sisältävien hankkeiden lukumäärä Ympäristönsuojelutoimet, tuhatta 2015 2016 tuhatta 600 590 580 570 560 550 540 530 520 510

Salaojitusta koskeva investointituki ennallaan ja tuen houkuttelevuus kasvussa Tukikohde Korkotukilainan määrä hyväksyttävistä kustannuksista, prosenttia Korkotuen määrä hyväksyttävistä kustannuksista, prosenttia Avustuksen määrä hyväksyttävistä kustannuksista, prosenttia Korotus AB-tukialue Muu kuin AB-tukialue Lypsy- ja nautakarjatalous (3 ) 60 10 40 35 1 ja 5 Sikatalous (4 ) 65 10 30 30 1 ja 5 Lihasiipikarjatalous (5 ) 65 10 20 20 1 ja 5 Lammas- ja vuohitalous (6 ) 60 10 40 35 1 ja 5 Hevostalous (7 ) 65 10 30 30 5 Mehiläistalous (8 ) - - 25 25 5 Turkistalous (9 ) 65 10 - - 5 Kasvihuonetuotanto (10 ) 65 10 30 30 1 ja 5 Kuivaamo (11 ) 65 10 25 25 2 ja 5 Salaojitus (12 ) - - 35 35 3 ja 5 Sadonkorjuukone yhteiskäyttöön (13 ) - - 10 10 5 Tuotantovarasto (14 ) 65 10 30 30 5 Konevarasto (15 ) - - 20 20 5 Energiantuotanto (16 ) - - 40 40 5 Maataloustuotteiden myyntikunnostus (17 ) - - 30 30 5 Työympäristöä, tuotantohygieniaa, eläinten hyvinvointia tai ympäristön tilaa edistävät investoinnit (18 ) 1 mom. 1 ja 2 kohta 1 mom. 3 ja 4 kohta - - 30 35 30 35 4 ja 5 1 Avustuksen määrää korotetaan 10 prosenttiyksiköllä, jos hakija täyttää nuoren viljelijän aloitustuen myöntämisen edellytykset ja hakijan tilanpidon aloittamisesta ei ole tukea haettaessa kulunut viittä vuotta enempää. 2 Avustuksen määrää korotetaan 5 prosenttiyksiköllä, jos kuivaamoa käytetään kahden tai useamman maatilan viljan tai heinän kuivaamiseen. 3 Avustuksen määrää korotetaan 5 prosenttiyksiköllä säätösalaojituksessa. 4 Avustuksen määrää korotetaan 5 prosenttiyksiköllä, jos kyse on lietelannan sijoituslevitystä edistävän laitteen hankinnasta, joka toteutetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014 2020 tarkoitetulla ympäristökorvauksen peltojen talviaikaisen kasvipeitteisyyden kohdentamisalueella tai laite tulee kahden tai useamman maatilan käyttöön millä tahansa alueella. 28.3.2017 5 Avustuksen määrää korotetaan 20 prosenttiyksiköllä, jos investointi toteutetaan Eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden (EIP) yhteydessä.

Salaojitusta koskevat investointituen myöntöpäätökset 2016 (2015) Salaojitus Määrä (kpl) (2015) Avustus ( ) (2015) 01 Uudenmaan ELY-keskus 25 10 200818 109 827 02 Varsinais-Suomen ELY-keskus 109 48 1047393 533 609 03 Satakunnan ELY-keskus 46 18 519136 127 033 04 Hämeen ELY-keskus 24 12 297697 95 252 05 Pirkanmaan ELY-keskus 27 11 271630 136 345 06 Kaakkois-Suomen ELY-keskus 22 5 201167 46 095 07 Etelä-Savon ELY-keskus 13 6 93564 78 340 08 Pohjois-Savon ELY-keskus 43 23 437244 214 976 09 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 17 7 175028 47 132 10 Keski-Suomen ELY-keskus 11 10 81816 60 815 11 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 109 69 1052599 575 062 12 Pohjanmaan ELY-keskus 63 69 485614 508 945 13 Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus 75 44 838290 646 445 14 Kainuun ELY-keskus 4 4 33540 55 329 Kaikki yhteensä 588 336 5 735 535 3 235 205 28.3.2017

2000-2016 tehdyt salaoja-avustuspäätökset, kpl 2500 Salaojitustukipäätöksiä 2000 1500 1000 500 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Sivu 13 28.3.2017

2000-2016 salaojitukseen myönnetty avustus, 8000000 Salaojitusavustus 7000000 6000000 5000000 4000000 3000000 2000000 1000000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Sivu 14 28.3.2017

Maakunnista keskeinen toimija ruoka- ja luonnonvarasektorin tehtävissä Ruoka- ja luonnonvarasektorin tehtävät siirtyvät aluehallinnosta ja kunnista maakuntiin Sektorin tehtävistä yhtenäinen kokonaisuus maakuntiin Uudistus koskee näissä tehtävissä lähes 2 000 htv:tä maakunnan kolmanneksi suurin tehtäväkokonaisuus Pääosaa tehtävistä hoidetaan jokaisessa maakunnassa Luonnonvaratehtävien ja eräiden erityistehtävien hoito on järjestettävä ylimaakunnallisesti