Viestintävirasto kirjaamo@ficora.fi Aleksandra Partanen Dnro 3/961/2017 DNA OYJ:N LAUSUNTO TILAAJAYHTEYS- JA BITSTREAM-MARKKINOIDEN (MARKKINAT 3A JA 3B) MARKKINA-ANALYYSISTÄ JA MUUTETUISTA HMV-PÄÄTÖSLUONNOKSISTA DNA Oyj (jäljempänä DNA) kiittää mahdollisuudesta esittää näkemyksensä tilaajayhteys- ja bitstream-markkinoiden (markkinat 3a ja 3b) markkina-analyysistä ja muutetuista HMVpäätösluonnoksista ja lausuu kunnioittaen seuraavaa: Yleistä DNA:n näkemyksen mukaan päätösluonnokset ovat markkinan 3a osalta pääpiirteiltään onnistuneita ja tulisivat toteutuessaan edistämään tehokasta kilpailua ja tietoyhteiskuntakaaren 1 :n tavoitteiden mukaisesti sähköisen viestinnän palvelujen tarjontaa ja käyttöä. DNA pitää positiivisena, että Viestintävirasto on kuullut alan toimijoita, tehnyt muutoksia päätösluonnoksiin ja järjestää nyt toisen kansallisen kuulemiskierroksen. DNA pitää kuitenkin valitettavana, että päätösluonnoksissa ei edelleenkään ole, erityisesti siltä osin kuin velvoitteita on jätetty asettamatta, perusteltu ehdotettuja ratkaisuja eikä arvioitu ehdotettujen ratkaisujen vs. vaihtoehtoisten ratkaisujen vaikutuksia markkinoiden toimivuuteen. Valokuitutilaajayhteyksien vuokraamiseen kohdistuvat velvoitteet PON-verkot Viestintävirasto toteaa HMV-päätösluonnoksen sivulla 45, että PON-verkoissa ei voida tarjota P2Pverkkojen tapaan fyysistä tilaajayhteyttä, koska verkkoyrityksen laitetilan ja loppuasiakkaan välillä ei ole dedikoituja kuituja. Sivulla 49 Viestintävirasto toteaa, ettei fyysisiä tilaajayhteyksiä ole mahdollista vuokrata P2MP-topologialla toteutetuista PON-verkoista tällä hetkellä tai lähivuosina. DNA:n käsityksen mukaan tämä pitää paikkansa siltä osin kuin dedikoituja kuituja ei verkkoyrityksen laitetilan ja loppuasiakkaan välillä ole saatavissa edes kuitujen kohtuullisilla hitsauksilla ja kytkennöillä. Usein dedikoituja kuituja kuitenkin löytyy joko valmiina tai sellainen on rakennettavissa kohtuullisin hitsauksin tai kytkennöin. Tämä perustuu siihen, että PON-verkotkin rakennetaan tyypillisesti niin, että HMV-yrityksen laitetilan ja jaottimen väliinkin rakennetaan enemmän kuin aivan välttämätön määrä kuituja. Valokuitutilaajayhteyksiä koskevan vuokrausvelvollisuuden tulee siksi koskea myös PON-verkkoja rakentanutta HMV-yritystä, mikäli dedikoitu kuitu löytyy joko valmiina tai se on rakennettavissa kohtuullisin hitsauksin ja kytkennöin. HMV-yrityksen tulee siksi aina ensisijaisesti selvittää, onko fyysisen tilaajayhteyden vuokraaminen mahdollista kyseisessä tapauksessa riippumatta siitä, onko HMV-yritys rakentanut verkkonsa PON-tekniikalla vai ei. HMV-päätöksiä tulee selventää tältä osin.
2 (6) Lisäksi Viestintäviraston tulee asettaa PON-verkkotekniikkaa käyttäville HMV-yrityksille sekä velvollisuus vuokrata virtuaalista tilaajayhteyttä silloin, kun fyysinen tilaajayhteys ei ole toteutettavissa että ehdollinen velvollisuus fyysisen tilaajayhteyden korvaavan aallonpituustuotteen toteuttamiselle PON-verkoissa, mikäli verkossa käytössä olevat laitteet sen mahdollistavat. Fyysisen tilaajayhteyden vuokrausvelvollisuuden tulee kuitenkin aina olla ensisijainen ja VULAtoteutusta ja aallonpituustuotetta tulee käyttää PON-verkoissakin ainoastaan, mikäli fyysistä tilaajayhteyttä ei ole toteutettavissa siksi, että laitetilan ja jaottimen väliltä ei ole irrotettavissa erillistä fyysistä kuitua tilaajayhteyden kytkemiseksi. Fyysisen tilaajayhteyden tarjoamisvelvollisuuden tulee tästä syystä kattaa myös PON-verkkojen osalta velvollisuus toteuttaa kohtuulliset pyynnöt, jotka koskevat vielä kytkemättä olevien tilaajayhteyksien kytkemistä samoin kuin P2P-verkkojen päättämättä olevia kuituja. Lisäksi myös PON-verkoissa tulee voida vuokrata valokuitutilaajayhteyden osaa jaottimelta loppuasiakkaalle, mikäli dedikoitua kuitua ei ole saatavissa laitetilan ja jaottimen väliltä. Sääntelyn toteuttaminen näin on välttämätöntä, jotta sääntely ei ohjaa HMV-yrityksiä rakentamaan PON-verkkoja, jotka eivät käytännössä vastaa NGA-suosituksen tavoitteita useiden kuituyhteyksien sisällyttämisestä paikallisosiin, jotta kuituja riittää myös vuokrattavaksi. PON-verkot eivät myöskään vastaa Viestintäviraston antamia suosituksia siitä, että verkon rakentamisessa käytettävään valokaapeliin varataan ylimääräisiä kuituja. Mikäli sääntelyä ei toteuteta niin, että fyysisen tilaajayhteyden vuokrausvelvollisuus mukaan lukien kytkentävelvollisuus on ensisijainen velvollisuus myös PON-verkkotekniikkaa käytettäessä, on olemassa merkittävä riski siitä, että HMV-yritykset siirtyvät rakentamaan verkkojaan PON-tekniikalla välttääkseen tilaajayhteyksien vuokraamisvelvollisuuden ja suojatakseen oman HMV-alueensa vähittäismarkkinaa. Tilaajayhteyksien vuokraamiseen liitännäisten backhaul-yhteyksien tarjoamisvelvollisuus DNA lausui ensimmäisellä lausuntokierroksella, että Viestintäviraston tulee varmistaa ns. backhaulyhteyksien (yhteys HMV-yrityksen keskittimestä vuokralle ottajan omaan verkkoon) tehokas saatavuus, koska bachhaul-yhteydet ovat välttämättömiä palveluiden tarjoamiseksi tilaajayhteyksien kautta. Muutoin tilaajayhteyksien hyödyntämiseen pohjautuva kilpailu vähittäismarkkinoilla ei lisäänny sääntelyn tavoitteen mukaisesti, koska markkinan 4 palvelutuotteet eivät ole teknisesti toimiva vaihtoehto backhaul-yhteydeksi ja oman investoinnin edellyttäminen ennen ensimmäisenkään tilaajayhteyden vuokraamista hidastaa merkittävästi kilpailun lisääntymistä. Muutetuista päätösluonnoksista Viestintävirasto näyttää poistaneen edellisessä luonnosversiossa olleen maininnan, jonka mukaan yhteys keskuksessa tai katujakamossa sijaitsevalta aktiivilaitteelta omaan verkkoon ei ole tilaajayhteysmarkkinoihin kuuluva lisäpalvelu, vaan kilpaileva teleyritys voi toteuttaa yhteyden esimerkiksi vuokraamalla korkealaatuisen kiinteän yhteyden tai tuomalla oman yhteyden keskukseen tai jakamoon. Toisaalta Viestintävirasto ei näytä lisänneen backhaulyhteyksien vuokrausvelvollisuutta eikä muutenkaan perustelleen tehtyä muutosta tai sitä, miksi kyseessä ei olisi sellainen lisäpalvelu, jolle vuokrausvelvollisuus tulisi asettaa. DNA katsoo edelleen, että Viestintäviraston tulee asettaa tilaajayhteysmarkkinalle (M3a) velvollisuus vuokrata backhaul-kuituyhteyttä kustannussuuntautuneeseen hintaan tilaajayhteyden liitännäis-/lisäpalveluna. Tarkempien perustelujen osalta DNA viittaa aiempaan lausuntoonsa. Virtuaalisille tilaajayhteyksille (VULA) asetettavat velvoitteet kupariverkoissa DNA pitää erittäin tärkeänä, että sääntely ei estä teknistä kehitystä eikä sen tuomien mahdollisuuksien hyödyntämistä. Toisaalta vähittäismarkkinakilpailun turvaamiseksi ja tukkutuotteiden saatavuuden säilymiseksi on välttämätöntä turvata kilpailevien teleyritysten mahdollisuus vuokrata tuk-
3 (6) kutuotetta, joka on sekä ominaisuuksiltaan että hinnaltaan mahdollisimman lähellä metallijohdintilaajayhteyttä. Siksi Viestintäviraston tulee asettaa HMV-päätöksissä asianmukaiset velvoitteet virtuaalisille tilaajayhteyksille (VULA). DNA kiittää Viestintävirastoa VULA-työryhmän perustamisesta ja työryhmän työstä, koska riittävän selkeät määrittelyt ovat välttämättömät markkinoiden toimivuuden turvaamiseksi. DNA:n käsityksen mukaan HMV-päätösluonnoksissa ehdotettavat velvoitteet (velvollisuus vuokrata virtuaalista tilaajayhteyttä ja velvollisuus noudattaa oikeudenmukaista ja kohtuullista hinnoittelua virtuaalista tilaajayhteyttä vuokrattaessa) ovat oikeat ja perustellut. Muutamia seikkoja olisi kuitenkin syytä tarkentaa lopullisissa HMV-päätöksissä, jotta mahdollisia turhia epäselvyyksiä ei syntyisi. VULA-tuotteen määrittely HMV-päätösluonnoksen sivulla 50 sisältää listauksen VULA-tuotteeseen kuuluvista osista. Listaus sisältää kuitenkin myös loppuasiakkaan päätelaitteen. Palveluoperaattorilla tulisi kuitenkin ensisijaisesti olla mahdollisuus käyttää omia päälaitteitaan, ellei kyseessä ole päätelaite, jonka saatavuus on rajoitettu. Näissä tilanteissa HMV-yrityksen tulee toimittaa ja veloittaa päätelaite erillisenä lisäpalveluna, jonka hinta perustuu HMV-yritykselle aiheutuneeseen päätelaitekustannukseen. Turhien epäselvyyksien välttämiseksi on tärkeää, että HMV-päätöksissä määritellään yksiselitteisesti, että muut listalla mainitut osat kuin asiakaspäätelaite sisältyvät HMV-päätöksen mukaiseen oikeudenmukaiseen ja kohtuulliseen hintaan. Erityisesti tulee selventää sitä, että VULAtuotteeseen sisältyvä nielu (aktiivilaite ja liityntäpiste) sisältyy päätöksessä määriteltyyn VULAtuotteen oikeudenmukaiseen ja kohtuulliseen hintaan. Muulle ratkaisulle ei ole perusteita, koska VULA-nielut eivät käytännössä edellytä HMV-yritykseltä uusia investointeja kuin poikkeustapauksessa ja tällöinkin investoitavan laitteen kustannukset ovat vain n. [ ]. Mikäli nielukustannus veloitettaisiin erikseen oikeudenmukaisen ja kohtuullisen hinnan lisäksi, kuten esim. bitstream-tuotteissa tehdään nielukustannuksen ollessa n. 500-1000 /nielu/kk, virtuaalisia tilaajayhteyksiä hyödyntäen toteutettavista palveluista tulisi niin kalliita, että kilpaileva palveluoperaattori ei pystyisi VULA-tuotetta käyttämällä tarjoamaan palveluja asiakkaille kilpailukykyisin hinnoin. Tämä perustuu siihen, että VULA edellyttää yhtä tai jopa useampaa nielua jokaiseen keskittimeen. Nielukohtainen asiakasmäärä, jolle nielukustannus jaettaisiin, on kuitenkin niin pieni, että asiakaskohtainen kustannus kasvaisi väistämättä erittäin suureksi, eikä kilpaileva palveluoperaattori voisi menestyä kilpailussa. Tällöin HMV-yritys voisi keskitinalueita pilkkomalla tai vektorointia käyttämällä monopolisoida tietyn alueen itselleen. Tätä ei tule sallia ja epäselvyyksien välttämiseksi HMV-päätöksiä tulee selventää tältä osin. Vastaavasti Viestintäviraston tulee myös varmistaa, että siirtyminen tilaajayhteyden käytöstä virtuaalisen tilaajayhteyden käyttöön ei aiheuta kustannuksia kilpailevalle teleyritykselle esim. asennusmaksun muodossa. Tämä on välttämätöntä, jotta HMV-yritykset eivät käytä tällaisia maksuja kohottaakseen virtuaalisen tilaajayhteyden käyttämisen kustannuksia ja näin estääkseen kilpailevia teleyrityksiä tarjoamasta palveluja loppuasiakkaille VULA-tuotetta hyödyntäen. Pienemmille HMV-yrityksille asetettavat velvoitteet Valokuitutilaajayhteyksien hinnoittelu Viestintävirasto ei ole ehdottanut päätösluonnoksissa pienemmille HMV-yrityksille minkäänlaisia hinnoitteluvelvoitteita. Viestintävirasto ei myöskään ole perustellut, miksi pienemmille HMVyrityksille ei tulisi asettaa valokuitutilaajayhteyksien hinnoittelua koskevia velvoitteita, vaikka näiden teleyritysten käyttämät valokuitutilaajayhteyksien hinnat ovat kuitenkin tähän asti olleet keskimäärin selvästi korkeampia kuin kolmen suurimman HMV-yrityksen, joille enimmäishintoja esitetään asetettavaksi. Lisäksi markkinoilla esiintyy jopa tilanteita, joissa pieni HMV-yritys vuokraa esim. 50/50
4 (6) M metroethernet-palvelua halvemmalla kuin valokuitutilaajayhteyttä. Pienemmillä HMV-yrityksillä on myös hyvin vahva asema omilla alueillaan sekä vähittäis- että tukkumarkkinoilla. DNA:n näkemyksen mukaan em. seikat osoittavat selvästi, että myös pienempien HMV-yritysten alueilla esiintyy vakavia kilpailuongelmia ja siksi myös näille yrityksille tulee asettaa valokuitutilaajayhteyksien hinnoittelua koskeva velvoite. Myös HMV-yritysten tasapuolinen kohtelu ja vähittäismarkkinoiden alueellisten vääristymien estäminen edellyttävät tätä. Samalla on kuitenkin välttää turhan hallinnollisen taakan asettamista pienemmille HMV-yrityksille. Siksi pienemmille HMVyrityksille on perusteltua asettaa velvollisuus noudattaa oikeudenmukaista ja kohtuullista valokuitutilaajayhteyksien hinnoittelua. Tarkempien perustelujen osalta DNA viittaa aiempaan lausuntoonsa. Bitstream-tuotteita koskeva syrjimättömyysvelvoite Viestintävirasto esittää HMV-päätösluonnoksissa, että pienemmille HMV-yrityksille ei jatkossa enää asetettaisi syrjimättömyysvelvoitetta bitstream-tuotteiden osalta. Viestintävirasto ei päätösluonnoksissa perustele sitä, miksi syrjimättömyysvelvollisuus ei jatkossa olisi tarpeen pienempien HMVyritysten osalta ja miksi syrjimättömyysvelvollisuuden asettaminen ei ole enää tarpeen kilpailun edistämiseksi ja kilpailun esteiden poistamiseksi bitstream-markkinoilla. Viestintävirasto ei myöskään millään tavalla yksilöi sitä, miten markkinat ovat muuttuneet edellisen HMV-päätöskierroksen jälkeen, jolloin syrjimättömyysvelvollisuuden asettaminen kaikille HMV-yrityksille katsottiin tarpeelliseksi ja miten nämä muutokset perustelevat sen, että syrjimättömyysvelvoitetta ei enää aseteta kaikille HMV-yrityksille. Viestintävirasto toteaa HMV-päätösluonnoksen sivulla 126, että vaikutusarvioinnissa tarkastellaan teleyrityksille asetettujen velvollisuuksien vaikutuksia ensi sijaisesti niiltä osin kuin ne muuttuvat aiemmasta. Vaikka syrjimättömyysvelvollisuuden poistaminen pienempien HMV-yritysten myymiltä bitstream-tuotteilta on erittäin iso muutos, Viestintävirasto ei ole tehnyt asiasta varsinaista vaikutusarviointia. Viestintävirasto on sivulla 127 ainoastaan ristiriitaisesti todennut yhtäältä, että bitstream-markkinan osalta velvollisuudet pysyvät lähes ennallaan ja toisaalta, että vain kolmelle isoimmalle HMV-yritykselle asetetaan bitstream-markkinalla lisävelvollisuuksia ja muilta HMVyrityksiltä poistetaan velvollisuus noudattaa syrjimättömiä hintoja ja ehtoja. Syrjimättömyysvelvollisuuksien vaikutuksia koskevassa arvioinnissa sivulla 129 on käsitelty ainoastaan kolmelle isoimmalle HMV-yritykselle asetettavien lisävelvoitteiden vaikutuksia. Sen sijaan Viestintävirasto on monessa kohtaa perustellut, miten mahdollisuus vuokrata bitstreamtuotetta lisää kilpailevien teleyritysten mahdollisuuksia kilpailla tasapuolisesti laajakaistapalvelujen vähittäismarkkinoilla, alentaa markkinoille tulon kynnystä ja mahdollistaa vaiheittaisen siirtymisen palvelukilpailusta kohti verkkotason kilpailua. Tätä taustaa vasten on erityisen hämmästyttävää, että Viestintävirasto poistaa syrjimättömyysvelvoitteen pienemmiltä HMV-yrityksiltä bistreammarkkinoilta perustelematta muutosta mitenkään. DNA katsoo, että Viestintäviraston tulee ehdottomasti asettaa bitstream-markkinoita (M3b) koskeva syrjimättömyysvelvoite kaikille HMV-yrityksille. Syrjimättömyysvelvollisuuden asettamista puoltaa se, että pienillä HMV-yrityksillä on omalla HMValueellaan hyvin korkea markkinaosuus ja kyseisillä alueilla on erityisen vähän kilpailua verrattuna esimerkiksi moniin suurten HMV-yritysten HMV-alueisiin ja niiden markkinaosuuksiin omilla HMValueillaan. Käytännössä syrjimättömyysvelvoitteen poistaminen (varsinkin yhdistettynä tilaajayhteystuotteilta puuttuvaan hinnoitteluvelvoitteeseen) mahdollistaa sen, että pieni HMV-yritys voi suojata alueensa vähittäismarkkinat täysin kilpailulta pitämällä tilaajayhteyksien hinnat korkealla ja tarjoamalla bitstream-tuotteita kilpaileville teleyrityksille ainoastaan syrjivin ehdoin. Pieni HMV-yritys voi myös käyttää mahdollisuuttaan syrjivään hinnoitteluun ja ehtoihin siten, että se suosii alueellaan esimerkiksi yhtä suurista HMV-yrityksistä. Tämä vääristää kilpailua myös valtakunnan tasolla. Vaikutus on erityisen merkittävä, koska pienempien HMV-yritysten alueilla bitst-
5 (6) ream-tuotteet ovat keskeisiä tukkutuotteita, koska pienten HMV-yritysten toimialue on usein suhteellisen laaja ja asiakaspotentiaali per keskitinalue on melko pieni ja koska monet pienet HMVyritykset ovat rakentaneet verkkojaan PON-tekniikalla, jolloin bitstream-tuotteen vuokraaminen on käytännössä ainoa vaihtoehto kilpailijalle päästä ko. yrityksen verkkoon. Tarkempien perustelujen osalta DNA viittaa aiempaan lausuntoonsa. Syrjimättömyysvelvollisuuden sisältö Tietoyhteiskuntakaaren 68 :ssä todetaan, että syrjimättömyysvelvollisuudella tarkoitetaan velvollisuutta noudattaa hinnoittelua (syrjimätön hinnoittelu) tai ehtoa (syrjimätön ehto), joka kohtelee samanlaisessa tilanteessa olevia teleyrityksiä tasapuolisesti. Jos teleyritys tai 57 :n 2 momentissa tarkoitettu yritys käyttää tiettyä palvelua itse tai tarjoaa sitä tytäryhtiölleen tai muulle sellaiselle taholle, sen on tarjottava vastaavaa palvelua vastaavin ehdoin ja vastaavanlaatuisena kilpailevalle teleyritykselle. Viestintävirasto kuitenkin esittää HMV-päätösluonnoksessa, että hinnoittelun syrjimättömyysvelvollisuus edellyttää, että HMV-yritys hinnoittelee tukkutuotteensa siten, että se mahdollistaa tukkutuotetta vuokraavan, yhtä tehokkaan toimijan tarjoamaan vähittäistuotetta samaan hintaan kuin DNA tarjoaa. Viestintäviraston HMV-päätösluonnoksessa esittämä määritelmä menee selkeästi pidemmälle kuin tietoyhteiskuntakaaren 68 :ssä määritelty syrjimättömyysvelvollisuuden sisältö, koska tietoyhteiskuntakaaren määritelmän mukaan syrjimättömyysvelvollisuudella ei sidota HMV-yrityksen hinnoittelun tasoa muutoin, kuin että HMV-yrityksen on tarjottava tukkutuotetta samaan hintaan ja muutenkin samoin ehdoin kilpaileville teleyrityksille ja omalle palveluoperaattorille. Tietoyhteiskuntakaaren syrjimättömyysvelvollisuus ei siis ota kantaa siihen, myykö HMV-yritys vähittäistuotetta nollakatteella tai kenties jopa tappiolla. Kilpailuoikeuden perusteella määritelty hintaruuvi ja siihen liittyvät velvollisuudet ja reunaehdot sen sijaan sitovat määräävässä markkina-asemassa olevaa yritystä, mutta nämä velvoitteet tulevat kilpailuoikeudesta ja kuuluvat Suomessa Kilpailu- ja kuluttajaviraston valvonnan alaan. Viestintävirastolla ei ole oikeutta tällaiseen tietoyhteiskuntakaaressa tehdyn määritelmän laajentamiseen. Viestintäviraston esittämä lakia selvästi laajempi määrittely voi myös aiheuttaa lukuisia epäselvyyksiä ja turhia kiistoja, koska käytännössä on mahdoton esimerkiksi verrata hyvin erilaisten toimijoiden tehokkuutta. Siksi Viestintäviraston tulee korjata HMV-päätöksissä syrjimättömyysvelvollisuuden sisältö vastaamaan tietoyhteiskuntakaaressa määriteltyä. Yhteenveto DNA pitää erittäin tärkeänä, että Viestintävirasto edistää aktiivisesti valokuitutilaajayhteyksien saatavuutta, alentaa niiden hintaa ja lisää näin kilpailua vähittäismarkkinoilla. Fyysisen tilaajayhteyden vuokraamisen tulee olla ensisijainen vaihtoehto myös PON-verkoissa, mikäli dedikoitu kuitu on valmiina tai kytkettävissä loppuasiakkaalta HMV-yrityksen keskittimeen asti. Mikäli fyysistä tilaajayhteyttä ei ole mahdollista toteuttaa PON-verkossa, HMV-yrityksellä tulee olla velvollisuus vuokrata virtuaalista tilaajayhteyttä sekä valokuitutilaajayhteyden osaa. Tämän lisäksi Viestintäviraston tulee edellyttää, että PON-verkkotekniikkaa käyttävät HMV-yritykset toteuttavat fyysisen tilaajayhteyden korvaavan aallonpituustuotteen PON-verkoissa, mikäli verkossa käytössä olevat laitteet sen mahdollistavat. Tilaajayhteyksiin perustuvan vähittäismarkkinakilpailun lisäämiseksi Viestintäviraston tulee laajentaa liitännäis-/lisäpalvelujen tarjoamisvelvollisuus koskemaan yksiselitteisesti myös backhaul-
6 (6) kuituyhteyttä HMV-yrityksen keskittimestä paikkaan, jossa kilpaileva yritys voi liittää yhteyden omaan runkoverkkoonsa. Viestintäviraston tulee liittää backhaul-kuituyhteyden tarjoamisvelvollisuuteen myös kustannussuuntautuneen hinnoittelun velvollisuus. DNA pitää positiivisena sitä, Viestintävirasto on kuullut alan toimijoita, tehnyt muutoksia päätösluonnoksiin ja järjestää nyt toisen kansallisen kuulemiskierroksen. DNA pitää kuitenkin valitettavana, että päätösluonnoksissa ei edelleenkään ole, erityisesti siltä osin kuin velvoitteita on jätetty asettamatta, perusteltu ehdotettuja ratkaisuja eikä arvioitu ehdotettujen ratkaisujen vs. vaihtoehtoisten ratkaisujen vaikutuksia markkinoiden toimivuuteen. DNA katsoo edelleen, että Viestintäviraston tulee asettaa pienemmille HMV-yrityksille velvollisuus vuokrata valokuitutilaajayhteyksiä oikeudenmukaiseen ja kohtuulliseen hintaan sekä velvollisuus vuokrata bitstream-tuotteita syrjimättömin ehdoin. Virtuaalisen tilaajayhteyden osalta Viestintäviraston tulee varmistaa, että HMV-päätökset määrittelevät yksiselitteisesti oikeudenmukaisen ja kohtuullisen hintatason sekä sen, että oikeudenmukainen ja kohtuullinen hinta sisältää kaikki palvelun toimittamiseksi tarvittavat komponentit. Viestintäviraston tulee myös varmistaa, että siirtyminen tilaajayhteyden käytöstä virtuaalisen tilaajayhteyden käyttöön ei aiheuta kustannuksia kilpailevalle teleyritykselle esim. asennusmaksun muodossa. Viestintäviraston ei tule HMV-päätöksissä laajentaa syrjimättömyysvelvollisuuden sisältöä tietoyhteiskuntakaaren 68 :n mukaiseen määritelmään verrattuna. Lisäksi Viestintäviraston tulee yleisestikin välttää tulkinnanvaraa ja epäselvyyttä luovia muotoiluja. Muilta osin DNA viittaa ensimmäisellä lausuntokierroksella antamaansa lausuntoon. DNA Oyj Jutta Uusitalo lakimies