KAUPUNKIPUIDEN tulevaisuuden haasteet 11.6.2014 Metsä- ja Viherpäivät Kuopio Puuasiantuntija Aki Männistö Hortonomi (AMK), arboristi (FASTCo) Turun kaupunki, Kiinteistöliikelaitos
Kaupunkipuiden merkityksestä Rakennettu ympäristö ja kasvillisuus on merkittävä tekijä nykyajan kaupunkien asukkaille Puut merkittävin kasvillisuustyyppi Pitkäikäisyys, maisemalliset ja ekologiset tekijät, kulttuurihistoria, monet ekosysteemipalvelut Merkittävä julkinen omaisuus Pitkän ajan investointi jota hallittava omaisuutena asianmukaisesti Nykyaikainen omaisuudenhallinta: paikkatieto, tilaaminen/urakointi, asiakirjat, koulutettu työvoima
Nykyinen kaupunkipuulajistomme Nykyiseen lajistoon on useita syitä Eri aikakausien tyylisuunnat Perinteet Suunnittelijoiden omat mieltymykset Kysyntä ja saatavuus kaupallisilta taimistoilta: rationalisointi vai runsaus? Kaupunkien omat taimistot Nähdyt esimerkit eri maissa ja kaupungeissa Nykyinen julkinen pääpuulajisto Yhteenvetona voidaan sanoa, että nykyinen pääpuulajisto on varsin suppea
Miksi uusia puulajeja? Miksi monilajisuutta istutuksiin? Muuttuvat ilmasto-olosuhteet: onko nykylajisto parasta jatkossa? Puiden taudit ja tuholaiset lisääntyvät (ekologinen kestävyys) Lisääntyvä tietoisuus ja vaatimustaso rakennettua viherympäristöä kohtaan Tulevaisuuden vuoksi! Jos ei kokeilla, ei jatkossa ole kokemuksia
Olosuhteet ovat muuttumassa Ilmastonmuutos Lämpötila: helteet, talvet? Sademäärät: talvisateet, rankkasateet Lumipeite ja routa: lumipeite vähenee, märkää Suomi sijaitsee alueella, jossa lämpenemisen arvioidaan olevan selvästi voimakkaampaa kuin koko maapallon keskimääräinen lämpeneminen
Puiden taudit ja tuholaiset Suomessa viheralalla suhteellisen vähän tunnettu ja käsitelty aihe sillä suuren mittakaavan tauti tai tuholainen puuttunut Kansainvälisesti hyvin tunnettu aihe etenkin hollanninjalavataudin (Dutch Elm Disease - DED) vuoksi Suomen tilanne on muuttumassa? Syitä mahdolliseen muutokseen: Globalisaatio: tavara liikkuu vapaasti kaupassa ilmaston lämpeneminen
Mahdollisia uhkatekijöitä mm.: Hollanninjalavatauti (Ophiostoma ulmi sensu lato): jalavat Saarnensurma (Hymenoscyphus albidus, Chalara fraxinea): saarnet Hevoskastanjan tuhot: kastanjamiinakoi (Cameraria ohridella), bakteeritauti Pseudomonas syringae Tammen äkkikuolema (Phytophthora ramorum): tammet Erilaiset Phytophthora-sienet useilla lajeilla tammikulkuekehrääjä (Oak Processionary Moth) (Thaumetopoea processionea): tammi Mäntyankeroinen (Bursaphelenchus xylophilus): mänty Ruskovyökariste (Mycosphaerella dearnessii): mänty Koivunkierrelehtitauti: koivut Lehmusetanainen (Caliroa annulipes): mm. lehmukset ja muitakin Tulipolte (Erwinia amylovora): useita lajeja Aasianrunkojäärät: useita lajeja Saarnen jalosoukko: saarnet, muitakin
Saarnensurmaa Turussa
Ohjeistukset Santamourin malli Tunnetuin nykyisin käytössä oleva ohjemalli taustalla amerikkalainen Frank J. Santamour Jr. tunnetaan myös nimellä 10-20-30 malli, sillä ohjeen mukaan arvioitavalla viheralueella ei saa olla enempää kuin: 10 % samaa puulajia 20 % samaa sukua 30 % samaa heimoa Malli on nykyisin käytössä useissa maissa ja kaupungeissa hieman ohjetta eri tavoin soveltaen.
Uusista puulajeista Malttia oltava lajivalinnoissa aiempia kokemuksia ei juuri ole olosuhteet eivät muutu hetkessä! Kylmiä talvia tulee jatkossakin kasvupaikka mietittävä tarkasti: kiveykset, keskusta-alueet Eivät ne puulajit nyt noin vain muutu! Ruotsin, Viron, Tanskan lajisto pitkälti samaa Mallia voidaan helposti ottaa mm. Ruotsista sekä kotimaisista puulajikokoelmista yms. Turussa: Puulajivalikoimaa on laajennettu vuosien aikana Taimihankinta: kotimaa, Ruotsi, oma taimisto Työtä tulee määrätietoisesti jatkaa Haasteena oman organisaation toiminta: mm. urakat
Ruotsin tutkimushanke Ruotsin SLU tutki 10 suurimman pohjoismaisen kaupungin puulajiston monilajisuutta Julkaisu: Urban Forestry and Urban Greening (1/2012) Diversity and distribution of the urban tree population in ten major Nordic cities Henrik Sjöman, Johan Östberg, Oliver Bühler Mukana: Kööpenhamina, Århus (DK), Oslo (NO), Tukholma, Malmö, Göteborg (SE), Helsinki, Espoo, Tampere ja Turku (FI) Käytettiin hyväksi puurekistereiden tietoja
Suomalaiset kaupungit Puusukujen prosentuaaliset osuudet
Suomalaiset kaupungit Lajit ja lajikkeet (species) Katu- ja puistopuut (street, park)
Hieman tilastoja Lukumäärä Suku Taksonit Taksonit 5 kpl Taks. 10 v. istutettu Havupuut 6322 7 32 8 5 Lehtipuut 27652 29 190 68 70 Katupuina 12159 Puistopuina 21839 + Tonteilla 8139 12.6.2014 Esittäjän nimi 14
Puusuvut ja osuudet Puusuku Lukumäärä kpl Taksonit kpl Osuus % Abies 390 6 1,1 Larix 208 5 0,6 Picea 2393 10 7,0 Pinus 3166 6 9,3 Pseudotsuga 120 1 0,4 Thuja 46 3 Juniperus 1 1 12.6.2014 Esittäjän nimi 15
Puusuku Lukumäärä kpl Taksonit kpl Osuus % Acer 4395 16 12,9 Aesculus 168 3 Alnus 1158 9 3,4 Amelanchier 112 3 Betula 4445 9 13,1 Caragana 3 1 Carpinus 1 1 Cercidiphyllum 15 1 Cladrastis 2 1 Corylus 7 1 Crataegus 283 8 Fagus 22 4 Fraxinus 974 5 2,9 Juglans 18 2 Laburnum 3 1 Malus 1276 21 3,8 Phellodendron 4 1 Populus 826 15 2,4 Prunus 1530 22 4,5 Pterocarya 4 1 Pyrus 41 3 Quercus 1204 6 3,5 Rhamnus 2 1 Robinia 1 1 Salix 1019 14 3,0 Sorbus 2971 16 8,7 Syringa 76 4 Tilia 4940 13 14,5 Ulmus 2145 7 6,3 12.6.2014 Esittäjän nimi 16
10 yleisintä puulajia Puulaji kpl Osuus % Tilia x vulgaris 4371 12,9 Acer platanoides 4101 12,0 Betula pendula 3683 10,8 Pinus sylvestris 2769 8,1 Ulmus glabra 1932 5,7 Sorbus aucuparia 1464 4,3 Quercus robur 1190 3,5 Alnus glutinosa 1062 3,1 Picea omorika 1003 3,0 Fraxinus excelsior 799 2,3 Yhteensä 10 lajia 22374 65,8 Muut 11606 34,2 12.6.2014 Esittäjän nimi 17
Acer platanoides Deborah Acer saccharinum Acer pseudoplatanus