Hautausmaiden puiden valinnat, käyttö ja hoito

Transkriptio

1 Hautausmaiden puiden valinnat, käyttö ja hoito Hautaustoimen koulutus- ja neuvottelupäivät, Turku Puuasiantuntija Aki Männistö Turun kaupunki, Kaupunkirakentaminen

2 Yleistä hautausmaiden puista Puiden rooli ja merkitys hautausmailla on suuri Hautausmaat merkittäviä puistokohteita Kujanteet, ryhmät, yksittäiset puut Maisemallinen merkitys Merkitys ihmisille Merkitys luonnolle Hautausmaat kuin kaupunkeja Puuston vanheneminen, kunto Hoidon haasteet Kaivutyöt, tilan puute Puiden kaataminen usein vielä haasteellisempaa?

3 Nuoret puut hautausmailla Päätavoitteena ensisijaisesti turvallisuus Vahva rakenne puulle! Ei rakennevikoja Tavoite ohjaa aina puun hoitotapaa; runkojohteinen, riippa, pylväs, monilatvainen Myöhempi runkokorkeuden nosto oltava usein mahdollista Latvan suosiminen; runkojohteisuuden turvaaminen Puiden hoito jatkaa taimistoviljelijän työtä taimilaatu on oltava kunnossa

4 Puun elinkaari! Leijonanhäntä Laatutaimi istutetaan Kiire!! Riskejä Rakenneleikkaus Riskejä Hyvä rakenne Säännöllinen rakenneleikkaus on erittäin tärkeää

5 Sisäänpäin kasvava kuori!!

6 Kerralla ei saa leikata liikaa!!!! Liian nopea alaoksien poisto on erittäin yleistä! Kuvan puu on lähes lopettanut kasvunsa Mitä tehdä puulla, joka ei kasva ja on samalla kasvatusvaiheessa?

7

8 Leikkaamisen haasteita

9 Vanhojen puiden hoito Puiden elävää latvusta leikataan vain, jos se on aivan välttämätöntä Mahdollisimman vähän sillä vanha puu tarvitsee energiaa (=lehdet) Puiden ylläpitäminen turvallisina ja esteettisesti moitteettomina Puista poistetaan kuolleita, vaurioituneita ja sairaita oksia Erilaiset työtekniikat

10 Latvustuennat Välineet ovat kauppavalmisteita, vöitä ja köysiä Usein dynaamisia

11 Latvuksen pienennysleikkaus Puu on todettu lahovikaiseksi tai rakenteellisesti heikoksi Elinkaaren pidentämiseksi koko latvusta voidaan kooltaan pienentää ja siten keventää Siirretään puun latvuksen painopistettä alaspäin Puun ulkonäkö pyritään säilyttämään Leikkaushaavoja syntyy paljon mutta kooltaan suhteellisen pieniä Ei pidä sekoittaa tapitukseen! Teknisesti vaatelias erikoisleikkaus Paras aika leikkaukselle talvikausi Sopii hyvin lehmuksille, tammille, jalavalle, vaahteralle, saarnelle jne.

12 Puiden kuntoarviointi Taustana puille tehtäville hoito- ja kaatotoimenpiteille Perustuu silmämääräiseen havainnointiin ulkoisista merkeistä puussa VTA (Visual Tree Assessment), Claus Mattheck Tehdään aina ensin ja systemaattisesti Dokumentointi: muistiinpanot, puurekisteri Hautausmailla silmälläpidon on oltava jatkuvaa Turvallisuusnäkökohdat Ennakoivat toimenpiteet Arvioitava milloin tarvitaan kunto-arviointiin perehtynyttä puunhoidon ammattilaista

13 Kuntoarvioinnin ajankohdat Lehdellinen aika kasvukaudella käytännössä paras Täyslehtisyys Kesällä ja syksyllä havaitaan helpoiten erilaiset lahottajasienet Kuntoarviointeja voidaan tehdä ympäri vuoden, mikäli hyväksytään tietyt rajoitteet Puiden rakenneviat hyvin näkyvissä ilman latvusten lehvästöä Pakkasella ei käytetä kuntoarviointi-laitteita

14 Ongelmat usein näkyvät Tyvi ja runko kuorivauriot, onkalot, juuriston pintaruhjeet, epäilyttävät pullistumat, halkeamat, lahottajasienten itiöemät Latvus lehtien heikkokuntoisuus (pieni koko, väriviat, tuholaiset, taudit), latvuksen harsuuntuminen, versojen kärkien ja koko oksien kuoleminen, puun latvuksen kuivuminen Myös juuristovauriot usein näkyvät latvuksesta Rakenneviat: oksatihentymät, heikko haaraliitos (sisäänpäin kasvava kuori)

15 Tekniset apuvälineet Tekniset laitteet mikropora Sibert DDD200 ja DmP, mikropora Resistograf, eri malleja ultraäänilaite Picus Sonic Tomograph

16 Kaivannot puiden juuristoalueilla Kaivannot merkittävässä roolissa hautausmailla Arkkuhautaukset Uurnahautaukset usein puuston kannalta helpompia kaivukohteita

17

18 Vaurioituneiden juurien hoito Vahingoittuneet juuret hoidetaan Juuri sahataan kohtisuoraan poikki Sahatut juuret suojataan auringolta, tuulelta ja pakkaselta peittämällä välittömästi kasvualustalla ja/tai suojapeitteellä

19 Uusien puiden istutus Uusien puiden kasvupaikkojen järjestäminen hautausmailla voi olla haasteellista Vanhat hautausmaat rauhallisia ja puistomaisia Uudemmat usein haasteellisia Uurnahautausmaat tilan ja kaivamisen puolesta usein helpompia (vrt. arkkuhautaus) Haasteet yllättävän samanlaisia kaupunkeihin verrattuna Kasvutilan puutetta Maanalainen tila on oltava hyvin hallussa

20 Taimilaatu oltava erittäin hyvää Vain paras kelpaa, säästö ei järkevää sillä se kostautuu kasvavina työkuluina Oltava hyvä suunnitelma Oikea puu oikeaan paikkaan Kasvualustat tehtävä huolella Istutustyö on huolellista työtä Istutussyvyys Juurten käsittely Tuennat ja materiaalit Katteet Kastelu ja muu jälkihoito

21 Kuvat InfraRYL ja VRT 17

22

23 TULEVAISUUDEN KAUPUNKIPUULAJISTO

24 Kaupunkipuiden merkityksestä Rakennettu ympäristö ja kasvillisuus on merkittävä tekijä nykyajan kaupunkien asukkaille Puut merkittävin kasvillisuustyyppi Pitkäikäisyys, maisemalliset ja ekologiset tekijät, kulttuurihistoria, monet ekosysteemipalvelut Merkittävä julkinen omaisuus Pitkän ajan investointi jota hallittava omaisuutena asianmukaisesti Nykyaikainen omaisuudenhallinta: paikkatieto, tilaaminen/urakointi, asiakirjat, koulutettu työvoima

25 Esittäjän nimi 25

26 Nykyinen kaupunkipuulajistomme Nykyiseen lajistoon on useita syitä Eri aikakausien tyylisuunnat Perinteet Suunnittelijoiden omat mieltymykset Kysyntä ja saatavuus kaupallisilta taimistoilta: rationalisointi vai runsaus? Kaupunkien omat taimistot Nähdyt esimerkit eri maissa ja kaupungeissa Nykyinen julkinen pääpuulajisto Yhteenvetona voidaan sanoa, että nykyinen pääpuulajisto on varsin suppea

27 Miksi uusia puulajeja? Miksi monilajisuutta istutuksiin? Muuttuvat ilmasto-olosuhteet: onko nykylajisto parasta jatkossa? Puiden taudit ja tuholaiset lisääntyvät (ekologinen kestävyys) Lisääntyvä tietoisuus ja vaatimustaso rakennettua viherympäristöä kohtaan Tulevaisuuden vuoksi! Jos ei kokeilla, ei jatkossa ole kokemuksia

28 Olosuhteet ovat muuttumassa Ilmastonmuutos Lämpötila etenkin talvilämpötilat tulevat kohoamaan ja hyvin alhaiset lämpötilat harvinaistuvat hellejaksot tulevat kesäisin yleistymään kaikkein korkeimmat lämpötilat todennäköisesti kohoavat Sademäärät etenkin talvisateet lisääntyvät ja talviset vesisateet yleistyvät Rankkasateiden oletetaan voimistuvan Lumipeite ja routa lumipeiteaika lyhenee ja lumen vesiarvo vähenee routaa on nykyistä vähemmän lauhojen ja sateisten talvien aikana maaperä on usein märkä

29 Suomi sijaitsee alueella, jossa lämpenemisen arvioidaan olevan selvästi voimakkaampaa kuin koko maapallon keskimääräinen lämpeneminen Mallitulosten perusteella eteläisen Suomen ilmasto muistuttaisi vuosisadan lopulla nykyistä Keski- Eurooppaa. Vuoteen 2050 mennessä kasvukausi pitenee maassamme noin 4 viikkoa tehokas lämpösumma nousee noin 25 % talven lumipeite vähenee % ilmasto muuttuu sateisemmaksi eli mereisemmäksi Uusi lajisto: Etelä-Ruotsi, Baltia (Viro, Latvia), Aasia (Japanin Hokkaido), P-Amerikka Lähde: Ilmatieteen laitos (www-sivu)

30 Puiden taudit ja tuholaiset Suomessa viheralalla suhteellisen vähän tunnettu ja käsitelty aihe sillä suuren mittakaavan tauti tai tuholainen puuttunut Kansainvälisesti hyvin tunnettu aihe etenkin hollanninjalavataudin (Dutch Elm Disease - DED) vuoksi Suomen tilanne on muuttumassa? Syitä mahdolliseen muutokseen: Globalisaatio: tavara liikkuu vapaasti kaupassa ilmaston lämpeneminen

31 Mahdollisia uhkatekijöitä mm.: Hollanninjalavatauti (Ophiostoma ulmi sensu lato): jalavat Saarnensurma (Hymenoscyphus pseudoalbidus): saarnet Hevoskastanjan tuhot: kastanjamiinakoi (Cameraria ohridella), bakteeritauti Pseudomonas syringae Tammen äkkikuolema (Phytophthora ramorum): tammet Erilaiset Phytophthora-sienet useilla lajeilla tammikulkuekehrääjä (Oak Processionary Moth) (Thaumetopoea processionea): tammi Mäntyankeroinen (Bursaphelenchus xylophilus): mänty Ruskovyökariste (Mycosphaerella dearnessii): mänty Koivunkierrelehtitauti: koivut Lehmusetanainen (Caliroa annulipes): mm. lehmukset ja muitakin Tulipolte (Erwinia amylovora): useita lajeja Aasianrunkojäärä: useita lajeja Saarnen jalosoukko: saarnet, muitakin

32 Saarnensurmaa Turussa

33 Ohjeistukset Santamourin malli Tunnetuin nykyisin käytössä oleva ohjemalli taustalla amerikkalainen Frank J. Santamour Jr. tunnetaan myös nimellä malli, sillä ohjeen mukaan arvioitavalla viheralueella ei saa olla enempää kuin: 10 % samaa puulajia 20 % samaa sukua 30 % samaa heimoa Malli on nykyisin käytössä useissa maissa ja kaupungeissa hieman ohjetta eri tavoin soveltaen.

34 Uusista puulajeista Malttia oltava lajivalinnoissa aiempia kokemuksia ei juuri ole olosuhteet eivät muutu hetkessä! Kylmiä talvia tulee jatkossakin kasvupaikka mietittävä tarkasti: kiveykset, keskusta-alueet Eivät ne puulajit nyt noin vain muutu! Ruotsin, Viron, Tanskan lajisto pitkälti samaa Mallia voidaan helposti ottaa mm. Ruotsista sekä kotimaisista puulajikokoelmista yms. Turussa: Puulajivalikoimaa on laajennettu vuosien aikana Taimihankinta: kotimaa, Ruotsi, oma taimisto Turun kaupunkipuulinjaus

35 Ruotsin tutkimushanke Ruotsin SLU tutki 10 suurimman pohjoismaisen kaupungin puulajiston monilajisuutta Julkaisu: Urban Forestry and Urban Greening (1/2012) Diversity and distribution of the urban tree population in ten major Nordic cities Henrik Sjöman, Johan Östberg, Oliver Bühler Mukana: Kööpenhamina, Århus (DK), Oslo (NO), Tukholma, Malmö, Göteborg (SE), Helsinki, Espoo, Tampere ja Turku (FI) Käytettiin hyväksi puurekistereiden tietoja

36 Suomalaiset kaupungit Puusukujen prosentuaaliset osuudet

37 Suomalaiset kaupungit Lajit ja lajikkeet (species) Katu- ja puistopuut (street, park)

38 Hieman tilastoja Turusta Lukumäärä Suku Taksonit Taksonit 5 kpl Taks. 10 v. istutettu Havupuut Lehtipuut Katupuina Puistopuina Tonteilla Esittäjän nimi 38

39 10 yleisintä puulajia Puulaji kpl Osuus % Tilia x vulgaris ,8 Acer platanoides ,0 Betula pendula ,3 Pinus sylvestris ,9 Ulmus glabra ,3 Quercus robur ,5 Sorbus aucuparia ,1 Alnus glutinosa ,0 Picea omorika 972 2,9 Fraxinus excelsior 789 2,4 Yhteensä 10 lajia ,2 Muut , Esittäjän nimi 39