KORJAUSTEN ONNISTUMISEN ARVIOINTI JA SEURANTA LYHYT OPPIMÄÄRÄ Tuula Putus, työterveyshuollon erikoislääkäri, professori Turun yliopisto T:mi IndoorAid www.indooraid.com tuula.putus@utu.fi
Miten vauriorakennukset eroavat vertailutaloista? pitoisuudet hiukan korkeammat ilman mikrobifloora erilainen indikaattorimikrobien osoitus e.g. Stachybotrys, Aspergillus versicolor, Streptomyces korjausten jälkeen indikaattorimikrobit katoavat/vähenevät merkittävästi erilaisia kemikaaleja Riittämätön tai virheellisesti toimiva ilmanvaihto
Korjausten onnistumisen edellytys Sisäilmaongelman syyt tunnistettu Kaikki ongelmia aiheuttaneet tekijät poistetaan Korjauksia tehdään riittävän laajasti Jälkityöt, siivous ja irtaimiston puhdistus tehdään oikein Tehdyt korjaukset dokumentoidaan Toimista tiedotetaan käyttäjille (!!!)
Korjausten jälkeisen tilanteen arviointi Purkutyön ja korjausten aikainen pölyn hallinta a ja o Ihmisten altistuminen ja irtaimiston saastuminen estettävä Alapohjat, käytävät, portaikot, hissikuilut ja läpiviennit kriittisiä Osastointi ei hyödytä, jos ovista kuljetaan ja purkujätettä viedään puhtaiden alueiden kautta
Korjausinterventio Miten arvioidaan kosteusvaurion ja terveyden välinen yhteys? Tekninen vaurio Terveyshaitta
Interventiomittarit Altisteen mittauksesta vasteen mittaukseen ja seurantaan; onko luotettavia mittareita, mikä on terveyshaitan mekanismi?
Rakennuksen korjauksen vaikutus mikrobeihin ja oireiluun oireet?? korjaukset?? aika
Kokemuksia kahden koulurakennuksen korjauksesta 2 ongelmakoulua, toinen perusteellisesti toinen osittain korjattu 2 kontrollikoulua mikrobimittaukset ja oirekysely ennen korjauksia ja niiden jälkeen Meklin et al. 2001
Perusteellisen korjauksen vaikutus ilman mikrobipitoisuuksiin 25 ** *** ennen jälkeen pitoisuus cfu/m 3 20 15 10 5 0 Vauriokoulu interventiokoulu vertailukoulu Vertailukoulu Meklin et al. 2001
Mikrobipitoisuudet osittain korjatussa rakennuksessa eivät vähentyneet 25 * *** before after concentration cfu/m 3 20 15 10 5 0 damaged school Meklin et al. 2001 undamaged school
Korjausten jälkeen Arvioidaan kuivausten onnistuminen Mitataan mikrobipitoisuudet Arvioidaan terveysmittarein korjausten onnistuminen Tehostettu tuuletus korjausten jälkeen Ns. huuhtoutumisaika 3-6 kk korjausten päättymisestä Viivästetty vaiheittainen paluumuutto
Meklinin väitöstutkimuksessa Osittain korjatussa koulussa oireet vähenivät vain hiukan Perusteellisesti korjatussa koulussa oireet vähenivät paljon, tilastollisesti merkitsevästi jopa matalammalle tasolle kuin vertailukouluissa VI-luokkalaisilla oireet vähenivät vähemmän kuin II-luokkalaisilla (myös Ulla Lignellin väitöskirja!)
Käyttäjien oireiden väheneminen Herkin ja paras mittari Toimii ryhmätasolla (oirekysely) Yksittäisiä herkistyneitä voidaan joutua siirtämään pysyvästi muualle Oireiden laajentuminen kemikaali- ja hajusteyliherkkyydeksi ei ilmeisesti johdu mikrobeista vaan kemikaaleista
Outi Koskisen väitöstutkimuksessa Huonokuntoinen, moneen kertaan vaurioitunut päiväkotiparakki päätettiin sulkea Lapset siirrettiin puhtaaseen rakennukseen ja oireita seurattiin 1 v. Oireet vähenivät Antibioottihoitoa vaativat infektiot loppuivat kokonaan (myös korvatulehdukset)
Lopputulos ratkaisee Osittainen korjaus, oireet jatkuvat tai voivat jopa pahentua Kunnollinen korjaus, tulos on yleensä hyvä Korjausten aikaiset lisävauriot tavallisia, materiaalien väärä varastointi, työaluetta ei suojata sateelta, purkutyön yhteydessä käytetään liikaa vettä Käytetään yhteen sopimattomia materiaaleja
Korjausten jälkeen Arvioidaan kuivausten onnistuminen Mitataan mikrobipitoisuudet Arvioidaan terveysmittarein korjausten onnistuminen Tehostettu tuuletus korjausten jälkeen Ns. huuhtoutumisaika 3-6 kk korjausten päättymisestä Viivästetty vaiheittainen paluumuutto
Muita interventiotutkimuksia Terveyskeskusrakennus Pohjois- Savossa Henkilökuntaa seurattu jo 12-15 vuotta Alkuvaiheessa hengitystie- ja niveloireita sekä reumasairauksia Korjattu nyt kolme kertaa Niveloireet jatkuvat Reuma vähentynyt, nivelrikkoa paljon!
Muita interventiotutkimuksia Tiivistyskorjattu päiväkoti Oireseuranta sekä lapsille että henkilökunnalle Ilmeni, että kohteeseen olikin jätetty homekasvustoja alapohjaan Uusille työntekijöille tuli IgG- ja IgEvasta-aineita samoille mikrobeille jota alapohjassa oli todettu Lapsilla todettiin IgE-homevasta-aineita
Terveysmittarit Oirekyselyt, erilaisia lomakkeita eri ikäisille (pvk-lapset, koulul, aikuiset) Oireseuranta, päivittäinen oireiden rekisteröinti PEF-seuranta + oireseuranta Pitkällä aikavälillä uusien allergia- ja astmatapausten seuranta, (reumat, syöpä) IgE- ja IgM-va. IgG? FGF-21, CIC
Käyttäjien oireiden väheneminen Herkin ja paras mittari Toimii ryhmätasolla Yksittäisiä herkimpiä voidaan joutua siirtämään pysyvästi muualle Pitkä altistuminen hidas toipuminen Ilmanpuhdistimista hyvin vähän hyötyä (yksittäistapauksissa kyllä)
Raja-arvot Muistettava: eivät ole terveysperusteisia Sisäilman pitoisuus talviaikana <100fcu/m3, kouluissa 20 50 cfu/3 Pintanäytteessä 1000 cfu/cm2 Materiaalinäytteessä 10 000 cfu/g Pitoisuuden ohella myös lajisto on tärkeää, myös korjausten onnistumisen arvioinnissa, sädesienille eri ohjearvot
Siivousohjeet Ei muita viranomaisohjeita kuin Timo Kauhasen opinnäytetyö, TSP Kuopio HELI ry:llä omia ohjeita, www.heli.fi TTL:lla oma ohje: Homeettomaksi siivous myös Hometalkoot.fi Esko Korhosen väitöskirja (suomeksi!) syyskuussa 2011 Jyväskylän yliopisto, löytyy netistä (yläpölyt!)
Ilmanpuhdistimien käyttö Vain muutamasta laitteesta tutkittua terveystietoa Eräät jopa lisäävät oireilua! Malleja ja useita toimintaperiaatteita markkinoilla Vain tilapäiseen käyttöön Ei korvaa korjauksia Varottava otsonia tuottavia puhdistimia
Desinfiointitekniikat Ei korvaa kosteusvauriokorjauksia TTL ja THL eivät suosittele Vaarana väärä turvallisuudentunne Kemiallisesti käsitelty mikrobikasvusto ei kasva viljelyssä, mutta terveyshaitat säilyvät samana, mikrobit poistettava Lisäksi voi tulla uusia haitta-aineita ja mikrobiresistenssiä
Puhdistustekniikat vähän tutkittu alue Otsonointi ei tehokas mikrobien poistoon Otsonointi + ravistelu kontissa parempi? (ei mitattu terveyshyötyä), ei 100 % tehoa Peroksidi, kuivasavu; ei terveystutkimuksia Kloori, 100 ºC vesihöyry, ei 100% tehoa Vesihöyryn ruiskuttamista eristevillatilaan ei suositella
Materiaalien käsittelyaineet Boorihappo, teho lyhytaikainen Puunsuoja-aineet ja kyllästeet; vain ulkokäyttöön Monet siveltävät lahonsuoja-aineet kiihdyttävät mikrobien kasvua vanhat keinot kuten terva ja kivihiiliterva nykyään kiellettyjä syöpävaaran vuoksi
Muuta muistettavaa Akryylibetoni, herkistäviä kemikaaleja PU-vaahdot, herkistäviä kemikaaleja, sopivat huonosti läpivientien eristämiseen koska ovat tulipalon yhteydessä vaarallisia, kiihdyttävät paloa Turvallisista, edullisista, käytännönläheisistä ratkaisuista on kova pula (esim. ctrap-matto)
Riskinarvioinnin kaavio Rantanen, ym TTL Otetaan huomioon sekä altistumisen aste että terveyshaitan todennäköisyyden aste Sietämätön riski tarkoittaa käytännössä usein käyttökieltoa Pysyvien terveyshaittojen syntyminen tulisi estää (aikaikkuna!)
Milloin kohde tulisi purkaa? Monivaurioinen kohde: pitäisi miettiä kannattaako korjauksia edes yrittää Toistuvat korjaukset, investointien tekemisen jälkeen purkupäätös entistä vaikeampi Purkukriteereitä ei ole Kunnat jätetty yksin pohtimaan päätöksiä, viranomaisapua tarvitaan Museoviraston rooli?
Uusia tutkimustuloksia Palomiehet ja teknillisen yliopiston työntekijät sairastuvat siinä kuin opettajat ja sairaanhoitajatkin Miehillä oireita vähemmän, mutta astma ja homeallergia yhtä yleisiä Toksisuustestit (E.coli lux) korreloivat oireisiin ja sairauksiin sekä altisteisiin Yläpölyjen siivous ei auttanut vauriokohteessa, mutta auttoi vert.rak.
Mikrobien toksisuus Kasvualusta vaikuttaa, onko kosteusvauriomikrobi toksiinia tuottava Kipsilevyllä eniten toksisia kantoja verrattuna puuhun / puupohjaisiin materiaaleihin Biosidien käyttö lisää toksisuutta Useita väitöskirjoja julkaistu (esim. Murtoniemi, Mikkola jne.)
Lisää uusia tutkimustuloksia Tiivistyskorjaukset epäonnistuvat useimmissa tapauksissa Uudetkin eristevillat ovat usein homeessa Ilmanpudistimet auttavat vain osaa käyttäjiä, joillakin oireet pahenevat Astma yleistyy väestössä edelleen, vaikka tupakointi vähenee
Uudet energiamääräykset Asiantuntijat kiistelevät jo nyt aiheuttavatko uudet energiansäästömääräykset homekasvun riskiä Passiivitaloissa riskirakenteita Energian hinnan nousun myötä suuri houkutus tinkiä ilmanvaihdosta Toistetaanko samat virheet kuin 70-l?
Yhteenveto uutta tutkimustietoa tarvitaan Kehittämishankkeita STM:n ja YM:n rahoituksella? TEKESin rahoitus? työnantajien ja tutkimuslaitosten yhteistyö on tarpeen Korjattujen kohteiden käyttäjien pitkäaikaisseuranta on tarpeen