Perhekeskukset Suomessa

Samankaltaiset tiedostot
Perhekeskukset Suomessa

Perhekeskukset Suomessa

Perhekeskukset Suomessa

Lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhdistävä johtaminen

Perhekeskukset Suomessa

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti (liite 1)

Yhteensovittava johtaminen

Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta

Yhteensovittava johtaminen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluissa

Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Helena Saari perhekeskusvastaava Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta

KAINUUN PERHEKESKUKSET

Yhteensovittava johtaminen / Marja-Leena Perälä & Nina Halme 1

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos

Yhteensovittava johtaminen / Marja-Leena Perälä & Nina Halme 1

Yhteensovittava johtaminen / Marja-Leena Perälä & Nina Halme 1

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Mistä puhutaan kun puhutaan perhekeskustoimintamallista? Taustaa käsitteen määrittelylle

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden palvelukuvausten laadinta

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Teemme lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä.

Lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

LAPE KYMENLAAKSO Yhdessä kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.

Perhekeskustoimintamalli Etelä-Savo

HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI - hanke

Perhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL

Mistä puhutaan kun puhutaan perhekeskustoimintamallista? Perhekeskustoimintamallin maakuntapäivä Pieksämäki

Monitoimijainen yhteistyö Haastatteluiden yhteenveto Hanko

Pohjois-Savon LAPE Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus hyvään elämään. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma LAPE / STM

Perhekeskus työpajan tuotokset työskentelystä. Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari

Maakuntavaltuuston seminaari SOTEn uudistuvat palvelut/lasten, nuorten ja perheiden palvelut Mari Antikainen, perusturvajohtaja

LAPSET PUHEEKSI TOIMINTAMALLI / YHDEN PUHELUN PERIAATE KESKI-POHJANMAALLA

Varhainen tuki, hoito ja kuntoutus perhekeskuksen tehtävänä

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p

PERHEKESKUKSEN MALLINNUSTYÖRYHMÄ KLO Laivapuiston perhetalo Projektikoordinaattori Maria Antikainen LAPE Pirkanmaa

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

Etelä-Savon Perhekeskustoimintamalli

MAAKUNNALLINEN PERHEKESKUSTOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN. - Perhekeskuskortti

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

VERKOSTOMAINEN PERHEKESKUS KESKI-POHJANMAA

Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?

VARHAISKASVATUS LAPSEN KEHITYKSEN TUKENA

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Kasvu, oppiminen, perheet

LANUN PALVELUKARTTA, nykytila (oma tuotanto ja ostopalvelut)

PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT. Marjatta Kekkonen, THL Ulla Lindqvist, LSKL Esityksen nimi / Tekijä

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE

Perhekeskustoimintamalli Etelä-Savo

Hyvinvointiareena

Hallittua kaatumista ja kaaosta eteenpäin

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Ehkäisevän työn vahvistaminen vahvistamalla hallinnon alat ylittävää toimintaa

Pirkanmaan LAPE. Kohtaamispaikkatoiminnan kehittämisen työryhmän tapaaminen

Hyvin suunniteltu on puoliksi katettu

Lapsibudjetointi maakunnan akatemiassa

Rovaniemen lapset ja perheet

Yhdyspinnat lasten, nuorten ja perheiden palveluissa uudistuvassa toimintaympäristössä

Ajankohtaisfoorumi Kommenttipuheenvuoro Pirjo Matikainen

Valtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana

Kannonkoski Kannonkoski Kannonkoski Kannonkoski Tot Poikkeama Muutos 2015/16

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa / Seija Karjalainen

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. PERHEKESKUS METSOLA HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVȦ. Ȧ. ARKEA YHDESSȦ. Perhekeskustoiminta Etelä-Savossa

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

SoTen talousarvion toteutuminen TP 2017 Kannonkoski

Pohjois-Savon LAPE Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus hyvään elämään. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma LAPE / STM

Lapsiperheiden palvelut

Kuopion terveiset Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli. Anna-Mari Juutinen

Toimivaa yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja soten välillä

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

YHDESSÄ ja LÄHELLÄ. Lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Keski-Suomen perhekeskustoimintamallin kehittämisen tuloksia

VERKOSTOMAINEN PERHEKESKUS KESKI-POHJANMAA Perhekeskustiimit

PERHEKESKUSPALVELUT. Lyhyt oppimäärä. Mitä se on?

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta

Varhaisen tuen, hoidon ja kuntoutuksen malli

Perhekeskuskehittämisen valtakunnalliset linjaukset

Perhekeskusfoorumi Hankepäällikkö Pia Suvivuo

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

PERHEKESKUKSEN MALLINNUSTYÖRYHMÄ KLO Tampereen kulttuuripalvelut Projektikoordinaattori Maria Antikainen LAPE Pirkanmaa

Transkriptio:

Perhekeskukset Suomessa Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, FT, VTM Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, LANU

Perhekeskuksen palvelukonsepti Perhekeskus on palvelumalli, joka kokoaa yhteen lasten ja perheiden hyvinvointia ja terveyttä edistävät sekä varhaisen tuen palvelut. Perhekeskuksella tarkoitetaan palvelukokonaisuutta, johon kuuluvat vähintään äitiysneuvola, lastenneuvola, avoin varhaiskasvatus ja ehkäisevä perhetyö /lastensuojelutyö Lisäksi näiden palvelujen tai ainakin osan niistä edellytetään sijaitsevan fyysisesti samassa palvelukeskuksessa tai toimitiloissa. (Socialstyrelsen, Sverige 2008) 2013-11-14 Presentationens Namn / Faktor 2

Perhekeskustoiminnan tavoitteet yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa Rakentaa Tukea lasten ja perheiden hyvinvointia ja terveyttä vanhemmuutta Perheille kohtaamispaikka ja vahvistaa sosiaalisia verkostoja, osallisuutta Tarjota monialaista, ylisektorista yhteistoimintaa Edistää PERHE- KESKUS Toimia Vanhemmuuden tuen ja lapsen kehityksen asiantuntija- ja osaamiskeskuksena kohdennettua erityistukea riskiryhmille Tuottaa Tuottaa varhaisen tuen palveluja matalalla kynnyksellä 14.11.2013 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 3

Perhekeskukset Suomessa -selvitys SELVITYKSEN TAVOITTEENA TUOTTAA TIETOA 1. Perhekeskusten yleisyydestä, palvelukokonaisuuksista ja toiminnan sisällöstä 2. Perhekeskuksessa toimivien eri palvelujen ja kolmannen sektorin toimijoiden välisestä yhteistyöstä 3. Lasten ja perheiden osallisuudesta ja sitä tukevista toiminta- ja työkäytännöistä. SELVITYKSEN AINEISTO o Perhekeskustoiminnasta ei ole ollut saatavilla kattavaa, valtakunnallista tietoa o Webropol kysely kuntiin, N= 97 => palautui 52, joista 32 ilmoitti kunnassa olevan perhekeskuksen o Aineiston keruu huhtikuu-elokuu 2011 o Lopullinen aineisto 32 perhekeskusta perustuu vastaajien itse tekämään määritelmään siitä, että heillä on perhekeskus 14.11.2013 Esityksen nimi / Tekijä 4

Perhekeskusten hallinnointi kunnissa 14.11.2013 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 5

Perhekeskukset palvelujen tuottamistavan mukaan 14.11.2013 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 6

Kohderyhmä Ikäryhmä Kyllä % Alle kouluikäiset ja alakouluikäiset Alle 3-vuotiaat 100 3 6 -vuotiaat 100 7 12 -vuotiaat 61 Yläkouluikäiset ja sitä vanhemmat 13 16 -vuotiaat 52 17 23 -vuotiaat 31 14.11.2013 Perhekeskustapaaminen/Nina Halme 7

Perhekeskusten palvelukokonaisuudet 14.11.2013 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 8

Palvelu/ toimija Universaalit palvelut Kuuluu pe-ke toimintaan % Äitiysneuvola 73 29 Lastenneuvola 77 32 Avoin vaka, ph 70 35 Kohdennetut palvelut Kasvatus- ja perheneuvola 68 33 Perhetyö 74 46 Kotipalvelu 52 26 Puheterapia 59 25 Toimintaterapia 39 4 Fysioterapia 26 4 Sosiaalityö 73 30 Kolmas ja yksityinen sektori Järjestö 55 16 Srk 57 4 Yksityinen 33 4 Samassa rakennuksessa % 14.11.2013 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 9

Perhekeskustoiminnan kehittämistarpeet 1. Monialaisen palvelurakenteen vahvistaminen 2. Strateginen yhteen sovittava johtaminen 3. Perhekeskuksen koordinaattori sekä johto-/ohjausryhmät 4. Kolmannen sektorin integrointi kiinteäksi osaksi toimintaa 5. Perheiden osallisuuden ja vanhemmuuden tukeminen 14.11.2013 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 10

Perhekeskuksen monialaisen palvelurakenteen vahvistaminen Monialainen perhekeskus Hyvinvointineuvolatyyppinen perhekeskus Avoimen varhaiskasvatuksen perhekeskus Erikoistunut perhetukikeskus Äitiysneuvola Äitiysneuvola (tk) Ei kiinteää yhteyttä Lastensuojelu Lastenneuvola Lastenneuvola (tk) Ei kiinteää yhteyttä Lasten- /nuorisopsykiatria Varhaiskasvatus Ei kiinteää yhteyttä Varhaiskasvatus (avo) Päihdepalvelut Ehkäisevät sosiaalipalvelut Ehkäisevät sosiaalipalvelut Ehkäisevät sosiaalipalvelut Muita erityispalveluja 14.11.2013 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 11

Kohti monialaista perhekeskusta Perhekeskuksen tavoitteet toteutuivat selvityksen mukaan parhaiten monialaisessa perhekeskuksessa => Kunnissa, joissa perhekeskustoiminta on järjestetty hyvinvointineuvolatyyppisesti ilman kytkentää varhaiskasvatukseen, tulee neuvolan tiivistää yhteistoimintaa päivähoidon kanssa => Kunnissa, joissa on avoimen varhaiskasvatuksen perhekeskus tulee tiivistää yhteistyötä äitiys- ja lastenneuvolan ja varhaisen tuen palvelujen kanssa 14.11.2013 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 12

Varhaisen tuen ja erityisen tuen palvelut Perhekeskuksen palvelukokonaisuutta lasten ja perheiden varhaisen tuen palvelurakenteena tulee vahvistaa ja selkiyttää Selvityksessä kohdennettuina, varhaisen tuen palveluina mainittiin perhetyö, sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvolapalvelut sekä kotipalvelu ja puheterapia Lapsi-, perhe- ja ryhmäkohtaisen varhaisen tuen palvelujen sekä erityispalvelujen paikkaa ja tehtäviä tulee selkiyttää Erikoistuneista neuvonta- ja palveluyksiköistä, joilla ei ole kiinteää yhteyttä peruspalveluihin, olisi tarkoituksenmukaista käyttää nimitystä erikoistunut perhetukikeskus erotuksena matalan kynnyksen perhekeskustoiminnasta 14.11.2013 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 13

Perhekeskustoiminnan strateginen, yhteen sovittava johtaminen Perhekeskustoiminnan toteuttamiseksi kunnissa tarvitaan perhekeskusta laajemmat ylisektoriset yhteistyö- ja ohjausrakenteet ja palveluja yhteen sovittavaa johtamista sekä kumppanuussopimuksia 3. sektorin kanssa 14.11.2013 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 14

Yhteistoiminta perhekeskuksessa Yhteistoiminnan mahdollisti se, että kunnassa oli perhekeskusta laajemmin luotu lapsi- ja perhepalvelujen ylisektoriset yhteistyö- ja ohjausrakenteet. Yhteistoiminta toteutui paremmin, kun perhekeskukselle oli nimetty oma koordinaattori tai johto- /ohjausryhmä. Eri palvelusektoreiden käytännön yhteistyö mahdollistui parhaiten kunnissa, joissa oli luotu perhekeskustiimit. => Mitä paremmin yhteistyöstä oli sovittu, sitä paremmin vanhempien vertaistuki, kohdennettu varhainen tuki ja tiedon välittäminen perheille toteutuivat. 14.11.2013 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 15

Kolmas sektori vahvimmin mukana monialaisessa perhekeskuksessa 14.11.2013 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 16

Kolmas sektori vanhempien vertaistuen, osallisuuden ja sosiaalisten verkostojen vahvistajana Suurin osa (55-93%) arvioi vanhempien vertaistuen toteutuneen hyvin tai melko hyvin. Vertaistuki toteutui paremmin perhekeskuksissa, joissa oli mukana kolmas sektori. Kohtaamispaikka oli tarjolla 59 %:ssa perhekeskuksia. Kohtaamispaikka oli muita useammin perhekeskuksissa, jotka suunnattu alle kouluikäisten ja alakouluikäisten lasten perheille Kohtaamispaikka oli useammin perhekeskuksissa, joissa oli mukana kolmas sektori tai jotka eivät olleet erikoistuneita perhetukikeskuksia. Vanhempien ja lasten osallisuus toteutui sangen hyvin. Osallisuus toteutui paremmin perhekeskuksissa, joissa oli mukana kolmas sektori ja joissa oli oma kohtaamispaikka perheille. 14.11.2013 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 17

Perheiden kohtaamispaikka Kohtaamispaikalla merkitsevä yhteys vanhempien keskinäisen vertaistuen sekä vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tukemiseen. 14.11.2013 Perhekeskustapaaminen/Nina Halme 18

Perhekeskus vanhemmuuden tuen osaamiskeskuksena Pääsääntöisesti henkilöstön osaaminen perhekeskuksissa arvioitiin erittäin hyväksi Suurimmat kehittämistarpeet liittyvät 1. Strukturoitujen vanhemmuuden tuen ohjelmien osaamiseen 2. Hallinnonalat ylittävään johtamiseen 3. Toiminnan arviointiin 4. Ehkäisevään parisuhdetyöhön Perhekeskuksissa, joissa oli kirjatut toimintasuunnitelmat ja tavoitteet osaaminen toteutui muita paremmin 14.11.2013 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 19

Sote taustatyöryhmän luonnos lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuksiksi ja periaatteiksi SOTE -järjestämislaissa Alle kouluikäisten lasten palveluverkosto Ytimenä koko ikäluokalle tarjottavat universaalit terveyspalvelut Äitiys- ja lastenneuvolat Suun terveydenhuolto Kouluikäisten palveluverkosto Ytimenä on oppilashuolto (HE 67/2013) Koulujen toiminta (opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto) Kouluterveydenhuolto ml. suun terveydenhuolto Psykologi- ja kuraattoripalvelut Opiskeluikäisten palveluverkosto (ml opiskelu- tai työterveyshuollon ulkopuolelle jäävät) Ytimenä on opiskelijahuolto (HE 67/2013) Oppilaitosten toiminta (opetussuunnitelman mukainen opiskelijahuolto) Opiskeluterveydenhuolto, sis. terveyden- ja sairaanhoidon, suun th Psykologi- ja kuraattoripalvelut Muut sote-palvelut Ehkäisevä perhetyö/varhaisen tuen perhetyö/perheohjaus Ehkäisevä perhetyö Kasvatus- ja perheneuvola Kasvatus- ja perheneuvola Kasvatus- ja perheneuvola (hoitosuhteiden jatkumisen osalta) Lastensuojelu Lastensuojelu Lastensuojelu (18-21 -vuotiaiden jälkihuolto) Lapsiperheiden sosiaalityö (lastenvalvoja ja toimeentulotuki) Puheterapia, fysioterapia, toimintaterapia, ravitsemusterapia, psykologin palvelut ym. Sairauksien hoito Lasten sairauksien hoito eli nykyisen perusterveydenhuollon sairaanhoidon ja erikoissairaanhoidon palvelut. Lapsiperheiden sosiaalityö (lastenvalvoja ja toimeentulotuki) Ehkäisevät mielenterveys- ja päihdepalvelut Puheterapia, fysioterapia, toimintaterapia, ravitsemusterapia, psykologin palvelut ym. Lasten sairauksien hoito eli nykyisen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut. Sosiaalityö (mm. sosiaalihuollon kuntouttava työtoiminta, toimeentulotuki) Mielenterveys- ja päihdetyön palvelut Puheterapia, fysioterapia, toimintaterapia, ravitsemusterapia, psykologin palvelut ym. Ehkäisyneuvola tai vastaava Sairauksien hoito eli nykyisen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut. Vammais/kehitysvammapalvelut Muut palvelut Varhaiskasvatus Työterveyshuolto (työssä käyville) Verkosto toimii kiinteässä yhteistyössä: Järjestöt Seurakunnat Yksityiset palveluntuottajat Etsivä nuorisotyö, nuorisotoimi Poliisi, Järjestöt, Seurakunnat Yksityiset palveluntuottajat Lapset aikuisten palveluissa Perhekeskus alle kouluikäisten lasten palvelujen tuottamis- ja organisointitapana Etsivä nuorisotyö, muu nuorisotoimi Nuorisoasemat, Järjestöt,Seurakunnat Ykstyiset palveluntuottajat, Poliisi TE-toimistot, työpajat 14.11.2013 Marjatta Kekkonen/Lanu 20

LNP palvelujen moninaisuus ja siirtymät palveluihin Siirtymä Leikkikentät, puistot ym. Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Lasten ja nuorten lomatoiminta Kotiapu, siivousapu ym. Vertaistoiminta Leikkitoiminta ja muu päivähoito Avoin varhaiskasvatus Järjestötoiminta (kerhot) Koti Päivähoito Esiopetus Varhaiskasvatuksen ympäristöt K a s v u- ja k e h i t y s y m p ä r i s t ö t Alaluokat Perusopetus Yläluokat Ammatillinen koulutus tai lukio Äitiys- ja lastenneuvola Oppilashuoltopalvelut Opiskelijahuoltopalvelut Suun terveydenhuolto Varhainen tuki päivähoidossa Erityisvarhaiskasvatus Kasvatus- ja perheneuvola Kotipalvelu Eri ammattiryhmien lisä-ja kotikäynnit Ehkäisevä päihdetyö Ehkäisevä toimeentulotuki Sosiaalihuollon erityispalvelut Siirtymä Aamu- ja iltapäivä toiminta Terveydenhuollon erikoispalvelut ja kuntoutus Yleinen tai tehostettu tuki esi-/ perusopetuksessa Erityisopetus ammatillisessa Erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa koulutuksessa Nuorisotyö Työ- ja elinkeinotoimiston palvelut Lähde: Perälä, Halme, Nykänen: Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen yhteensovittava johtaminen. THL 19/2013. Siirtymä Siirtymä 21

Perhekeskus hyvinvointi ja terveyttä edistävä ja ennalta ehkäisevä palvelumalli Perhekeskuksen perusajatus on, että se, mitä me pitkällä aikavälillä voimme tehdä edistääksemme kansanterveyttä, on työskennellä turvallisen lapsuuden puolesta. (Mirjam Kalland, MLL) Kolmas kerros erityispalvelujen intensiivinen tuki Lapsille, nuorille ja perheille, joilla tarve erityiseen tukeen. Toinen kerros preventiiviset palvelut Lapset, nuoret ja perheet, joilla tarve selektiiviseen, kohdennettuun tukeen. Ensimmäinen kerros - promotiiviset, universaalit palvelut Kaikille lapsiperheille Perustukset - Ammatillinen perusta 2013-11-14 Presentationens Namn / Faktor 22

Perhekeskukset Suomessa raportti Nina Halme, Marjatta Kekkonen, Marja-Leena Perälä Perhekeskukset Suomessa Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen 14.11.2013 THL 23

Perhekeskus kokoaa yhteen perheet ja palvelut Kiitos ja hyvää päivän jatkoa. 14.11.2013 Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL/Lanu 24