U 73/2012 vp Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi fluoratuista kasvihuonekaasuista (F-kaasuasetus) Perustuslain 96 :n 2 momentin perusteella lähetetään eduskunnalle Euroopan komission 7 päivänä marraskuuta 2012 tekemä ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi fluoratuista kasvihuonekaasuista sekä ehdotuksesta laadittu muistio. Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2012 Ympäristöministeri Ville Niinistö Ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio 296263
2 U 73/2012 vp YMPÄRISTÖMINISTERIÖ MUISTIO 10.12.2012 Ylitarkastaja EU/2012/1623 Eeva Nurmi EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI FLUORA- TUISTA KASVIHUONEKAASUISTA (F-KAASUASETUS) 1 Yleistä Euroopan komissio antoi 7 päivänä marraskuuta 2012 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi fluoratuista kasvihuonekaasuista (KOM(2012) 643 lopullinen). Asetuksella kumottaisiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus tietyistä fluoratuista kasvihuonekaasuista (EY) N:o 842/2006. Fluorattuja kasvihuonekaasuja (jäljempänä F-kaasut) käytetään jäähdytys- ja ilmastointilaitteissa, muovien paisutusaineena, aerosolien ponneaineena, palontorjunnassa, sähköisissä kytkinlaitteissa, ja magnesiumin painevalussa. F-kaasujen käyttö on lisääntynyt voimakkaasti, koska niillä on korvattu kielletyiksi tulleita otsonikerrosta heikentäviä aineita. Käyttömäärien kasvuun on vaikuttanut myös ilmastointi- yms. laitteiden yleistyminen. F-kaasut eivät ole haitallisia otsonikerrokselle, mutta ne ovat erittäin voimakkaita kasvihuonekaasuja. Niiden lämmitysvaikutus voi olla jopa 23 000-kertainen hiilidioksidiin verrattuna. Nykyisen F-kaasuja koskevan asetuksen mukaiset toimet päästöjen ehkäisemiseksi eivät enää ole riittäviä EU:n ilmastopolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi. Korvaamalla F-kaasut vaihtoehdoilla, joiden ilmastovaikutukset ovat pienemmät tai niitä ei ole lainkaan, voitaisiin hiilidioksidiekvivalentteina ilmaistuja vuotuisia päästöjä leikata tältä osin vuoteen 2030 mennessä kahdella kolmanneksella suhteellisen pienin kustannuksin. Tästä syystä komissio on antanut ehdotuksen uudeksi F-kaasuja koskevaksi EU:n asetukseksi. Ehdotuksella pyritään hillitsemään ilmastovaikutuksiltaan merkittävien fluorattujen kaasujen käyttöä, suosimaan energiatehokkaita ja turvallisia vaihtoehtoja, parantamaan vuotojen ehkäisemistä F-kaasuja sisältävissä tuotteissa ja laitteissa sekä hallitsemaan nykyistä paremmin tuotteiden ja laitteiden jätevaihetta. Ehdotuksella pyritään myös parantamaan vaihtoehtoisten teknologioiden ja ilmastovaikutuksiltaan vähäisten kaasujen markkinamahdollisuuksia. Ehdotuksella pyritään lisäksi luomaan oikeudelliset puitteet fluorihiilivetyjen (jäljempänä HFC-yhdisteet) asteittaisesta vähentämisestä mahdollisesti tehtävän kansainvälisen Montrealin pöytäkirjaan pohjautuvan sopimuksen täytäntöönpanolle. EU olisi tällaisen sopimuksen osapuoli. Sopimuksesta käydään kansainvälisiä keskusteluja. Ehdotuksella yksinkertaistetaan ja selkeytetään nykyisiä säädöksiä ja pyritään keventämään hallinnollista taakkaa. Ehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 192 artiklan 1 kohta (ympäristö). Ehdotus käsitellään tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. 2 Ehdotuksen pääasiallinen sisältö Ehdotuksella rajoitettaisiin HFCyhdisteiden markkinoille saattamista EU:ssa. Ehdotuksen mukaan vuonna 2015 markkinoille saatettava HFC-yhdisteiden määrä ei saisi ylittää vuosien 2008-2011 keskimääräistä tasoa ja määrä pienenisi asteittain niin, että 2030 mennessä saavutettaisiin taso, joka vastaa 21 prosenttia vuosien 2008 2011 keskimääräisestä markkinoille saatetusta määrästä. Komissio jakaisi yrityskohtaisia kiintiöitä HFC-yhdisteitä kemikaalina EU:n markkinoille saattaville yrityksille samaan tapaan kuin otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevan neuvoston ja parlamentin asetuksen (EY) N:o 1005/2009 mukaan jo jaetaan kyseisen asetuksen tarkoittamien aineiden kiintiöitä. Ehdotuksella kiellettäisiin HFC-yhdisteitä sisältävien valmiiksi täytettyjen laitteiden
U 73/2012 vp 3 markkinoille saattaminen. Sekä EU:ssa tuotetut että unionin alueelle tuodut laitteet olisi täytettävä asennuspaikalla. Ehdotuksella kiellettäisiin tietyt HFC-yhdisteiden käytöt. Vuodesta 2020 kiellettäisiin käytössä olevien jäähdytyslaitteiden huollossa HFC-yhdisteet, joiden lämmitysvaikutus (Global Warming Potential, GWP) on yli 2 500. Rikkiheksafluoridin käyttöä magnesiumin painevalussa koskeva rajoitus ulotettaisiin koskemaan myös valua, jossa rikkiheksafluoridia käytetään alle 850 kg vuodessa. Muita ehdotettuja tiukennuksia nykyiseen F-kaasuasetukseen verrattuna ovat mm. vuototarkastusten ulottaminen kylmäkuljetuskuorma-autoihin ja perävaunuihin, pätevyysvaatimusten asettaminen kylmäkuljetusajoneuvojen asennus- ja huoltohenkilöstölle sekä rikkiheksafluoridia käsitteleville henkilöille, F-kaasuille vaihtoehtoisten menetelmien sisällyttäminen asennus- ja huoltohenkilöstön koulutusohjelmiin sekä raportoinnin laajentaminen koskemaan myös muita aineita kuin F-kaasut. 3 Artiklakohtainen tarkastelu Seuraavassa esitellään ehdotetun asetuksen artiklakohtainen sisältö: Määritelmät (1 art.) Asetuksella säädettäisiin määritelmistä, jotka olisivat pääosin yhdenmukaisia voimassa olevan F-kaasuasetuksen kanssa. Uutena määriteltäisiin asetuksen piiriin tulevat kylmäkuljetuskuorma-autot ja perävaunut. Vuotojen estäminen (2-7 art.) Ehdotuksella kiellettäisiin F-kaasujen tarkoituksellinen päästäminen ilmaan. Olemassa olevien huoltoa ja asennusta suorittavien henkilöiden pätevyysvaatimuksia ehdotetaan laajennettavaksi siten, että myös liikuteltavien ilmastointilaitteitten ja rikkiheksafluoridia sisältävien sähköisten kytkinlaitteiden huoltaminen, kunnossapito tai käytöstä poistaminen edellyttäisi pätevyyttä. Pätevyysvaatimus koskisi myös henkilöitä ja yrityksiä, jotka toimittavat tai vastaanottavat F-kaasuja näihin tarkoituksiin tai yleisesti kylmä- tai sammutusaineeksi. F-kaasuja kylmäaineena tai sammutusaineena sisältävien laitteiden tarkastusvelvoite vuotojen varalta perustuu nykyisessä asetuksessa laitteen sisältämään kylmä- tai sammutusaineen kilomäärään. Ehdotuksessa tarkastusvelvoite ja tarkastusten tiheys määräytyisivät laitteen kylmä- tai sammutusaineen sisältämän hiilidioksidiekvivalenttimäärän mukaan. Tarkastusvelvoite koskee nykyisin kiinteitä laitteita ja ehdotuksella sen piiriin lisättäisiin kylmäkuljetuskuorma-autot ja - perävaunut. Komissiolle siirrettäisiin valta antaa delegoituja säädöksiä vuototarkastuksista ja lisätä uuden tyyppisiä laitteita tarkastettavien luetteloon markkinoiden ja tekniikan kehittymisen myötä. Suurimmissa laitteissa olisi oltava automaattinen vuotojen havaitsemisjärjestelmä. F-kaasuja sisältävien laitteiden haltijan kirjanpitovelvoite koskisi ehdotuksen mukaan kaikkien laitteiden haltijoita eli sitä laajennettaisiin koskemaan rikkiheksafluoridia sisältävien sähköisten kytkinlaitteiden haltijoita ja kylmäkuljetuskuorma-autojen ja - perävaunujen haltijoita. Komissiolle siirrettäisiin valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä kirjanpidon yksityiskohdista. Fluorattujen yhdisteiden valmistajien olisi rajoitettava päästöjä tuotannosta, kuljetuksesta ja varastoinnista. Sivutuotteena syntyvä HFC-23 olisi hävitettävä osana tuotantoprosessia. F-kaasujen talteenottovelvoite laajennettaisiin koskemaan kiinteiden laitteiden lisäksi myös liikuteltavia laitteita. Koulutus ja pätevöinti (8 art.) Ehdotuksella laajennettaisiin jäsenvaltioiden velvollisuutta järjestää koulutus- ja pätevöintiohjelmia henkilöille, jotka asentavat, huoltavat, kunnossapitävät, korjaavat, poistavat käytöstä laitteita, tekevät niiden vuototarkastuksia tai ottavat talteen F-kaasuja. Uudet pätevöinnin piiriin tulevat alat olisivat kylmäkuljetusajoneuvot ja rikkiheksafluoridia sisältävät laitteet. Asetuksessa säädettäisiin koulutusohjelmien pääasiallisesta sisällöstä. Pätevyystodistuksen voimassaolo ehdotetaan
4 U 73/2012 vp muutettavaksi määräaikaiseksi. Jäsenvaltioiden on tunnustettava toisessa jäsenvaltiossa annetut pätevyystodistukset, eivätkä ne saisi rajoittaa palvelujen tarjoamisen vapautta tai sijoittautumisvapautta. Komissio antaisi delegoituja säädöksiä, joissa täsmennettäisiin koulutusta ja pätevöimistä koskevat vähimmäisvaatimukset ja pätevyystodistuksen vastavuoroista tunnustamista koskevat edellytykset. Lisäksi komissio voisi täytäntöönpanosäädöksillä määrittää jäsenvaltioiden ilmoituksen muodon. Markkinoille saattaminen ja käytön valvonta (9-12 art.) Asetuksella kiellettäisiin tietyt F-kaasujen käytöt kokonaan. Nykyisen asetuksen kieltojen lisäksi kiellettäisiin HFC-23:n käyttö palontorjuntalaitteistoissa ja palonsammuttimissa 1.1.2015 alkaen, yli 150 GWP:n omaavien HFC-yhdisteiden käyttö kotitalouksien kylmälaitteissa 1.1.2015 alkaen sekä kaupallisessa käytössä olevissa hermeettisesti suljetuissa kylmälaitteissa ja liikuteltavissa hermeettisesti suljetuissa huoneilmastointijärjestelmissä 1.1.2020 alkaen. Lisäksi korkean GWP:n eli yli 2500 omaavien HFCyhdisteiden käyttö kaupallisessa käytössä olevissa hermeettisesti suljetuissa kylmälaitteissa kiellettäisiin 1.1.2017 alkaen. Kiellot eivät kuitenkaan koskisi sellaisia HFClaitteita, joiden koko elinkaaren aikaisten hiilidioksidipäästöjen on direktiivin 2009/125/EY (ns. Ecodesign-direktiivi) mukaisesti energiatehokkuuden vuoksi todettu olevan pienemmät kuin vastaavan laitteen, joka ei sisällä HFC:a. Lisäksi määriteltäisiin laskentamenetelmät F-kaasuja sisältävien seosten lämmitysvaikutuksen laskemiseksi. Komissio voisi antaa delegoituja säädöksiä muidenkin tuotteiden ja laitteiden kieltämiseksi, jos niissä käytettävien F-kaasujen GWP on yli 150 ja niille on saavilla vaihtoehtoja. Komissio voisi delegoidulla säädöksellä myös poistaa kieltoja määräajaksi, jos osoittautuu, ettei teknisesti, taloudellisesti tai turvallisuussyistä sopivia vaihtoehtoja ole. Nykyisiä vain kiinteitä laitteita ja säiliöitä koskevia F-kaasuja sisältävien tuotteiden ja laitteiden merkintävaatimuksia laajennetaan koskemaan myös liikuteltavia laitteita, aerosolitölkkejä sekä solumuoveja. Merkinnöissä olisi 1.1.2017 alkaen oltava myös tuotteen tai laitteen sisältämien kasvihuonekaasujen määrä painona ja hiilidioksidiekvivalentteina. Merkinnät olisi tehtävä myös käyttöohjeisiin ja mikäli käytetyn kaasun lämmitysvaikutus (GWP) on yli 150, vastaavat tiedot olisi esitettävä myös mainonnassa. Komissio voisi antaa täytäntöönpanosäädöksiä merkintöjen muodosta. Delegoidulla säädöksillä voitaisiin säätää merkintöjen sisällöstä sekä lisätä uusia laitteita ja tuotteita merkintöjä vaativien luetteloon kaupallisen ja teknologisen kehityksen perusteella. Rikkiheksafluoridin käyttökieltoa magnesiumin painevalussa ja magnesiumvaluseosten kierrätyksessä laajennettaisiin myös pienimuotoiseen käyttöön 2015 alkaen. Aineen käyttö ajoneuvojen renkaiden täyttämisessä on kielletty jo nykyisen asetuksen mukaisesti. Asetuksella kiellettäisiin 1.1.2020 alkaen sellaisten kasvihuonekaasujen, joiden GWP on yli 2500, käyttö täytöskooltaan vähintään 5 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (jäljempänä t CO2 ekv.) olevien jäähdytyslaitteiden huollossa ja kunnossapidossa. Valmiiksi täytettyjen jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteiden markkinoille saattaminen kiellettäisiin kolme vuotta asetuksen voimaantulon jälkeen. Laitteet olisi täytettävä tarkoitetussa käyttöpaikassaan, ja täyttäjän olisi oltava pätevöity. Säädöstä ei sovellettaisi hermeettisesti suljettuihin laitteisiin eikä laitteisiin, joiden sisältämien fluorihiilivetyjen määrä vastaa alle kahta prosenttia laitteen suunnitellusta enimmäistilavuudesta. Fluorihiilivetyjen markkinoille saattamisen vähentäminen (13-16 art.) Asetuksella perustettaisiin HFC-yhdisteille ja niiden seoksille kiintiöjärjestelmä. Liitteessä määriteltäisiin EU:lle vuosittainen enimmäismäärä HFC-yhdisteiden tuotannolle ja maahantuonnille. Yrityksille, joiden tuottama tai maahantuoma määrä on yli 1000 t CO2 ekv., myönnettäisiin enimmäiskiintiöt. Kiintiötä ei sovellettaisi aineisiin, jotka tuodaan unioniin hävitettäväksi. Komissio voisi antaa delegoituja säädöksiä EU:n enimmäis-
U 73/2012 vp 5 määrän suuruudesta sekä myöntää poikkeuksia kiintiöistä, jos HFC-yhdisteiden käyttö on tarpeen terveyteen tai turvallisuuteen liittyvistä syistä. Komissio määrittelisi täytäntöönpanopäätöksillä viitearvon kullekin yritykselle, joka on vuosina 2008-2011 nykyisen asetuksen nojalla raportoinut HFC-yhdisteiden tuotannosta tai maahantuonnista. Uusille yrityksille varattaisiin osuus kiintiöstä. Komissio myöntäisi yrityskohtaiset vuosittaiset tuotanto- ja tuontikiintiöt 1.1.2015 alkaen. Lisäksi komissio voisi antaa delegoituja säädöksiä viitearvojen laskemisesta sekä kiintiöiden jakamisesta. Komissio perustaisi sähköisen rekisterin yrityksistä, joille kiintiöitä on myönnetty tai siirretty tai jotka ovat kiinnostuneita hakemaan kiintiötä. Toiminnanharjoittajalle myönnettyjä kiintiöitä voitaisiin siirtää toiselle komission rekisterissä olevalle yritykselle. Tietojen ilmoittaminen (17-18 art.) Ehdotuksen mukaisesti raportointivelvollisuus ulotettaisiin koskemaan F-kaasujen lisäksi myös liitteessä II mainittuja aineita. Yritysten olisi ilmoitettava vuosittain komissiolle liitteessä mainitut tiedot, mikäli ne tuottavat, tuovat, vievät tai hävittävät F- kaasuja yli yhden tonnin tai 1000 t CO2 ekv. vastaavan määrän. Raportointivelvollisuus koskisi myös tuotteissa ja laitteissa olevia F- kaasuja ja liitteen II aineita. Mikäli yrityksen ilmoittama määrä on yli 10 000 t CO2 ekv., riippumattoman tarkastajan olisi varmennettava ilmoitukset. Komissio voisi antaa delegoituja säädöksiä, joilla muutettaisiin ilmoitusvelvollisuuden kynnysarvoja ja täytäntöönpanosäädöksiä ilmoituksen muodosta ja toimitustavasta. Jäsenvaltioiden olisi kerättävä tietoja F- kaasujen päästöistä. Tietojen keräämiseksi jäsenvaltioiden olisi perustettava joko tietokanta, johon kerätään toiminnanharjoittajien kirjanpitotiedot, tai inventaariojärjestelmä. Komissiolle siirrettäisiin valta antaa delegoituja säädöksiä tiedonkeruujärjestelmien yksityiskohdista sekä siitä, onko joillain aloilla perustettava tietokanta vai käytettävä inventaariotietoa. Loppusäännökset (19-24 art.) Asetuksella siirrettäisiin komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tiettyjen aineiden lisäämiseksi liitteeseen I sekä päivittää liitteitä I, II ja IV. Komissio seuraisi asetuksen soveltamista ja vaikutuksia. Komissio tekisi viimeistään 31.12.2020 kertomuksen HFC:n saatavuudesta erityisesti lääketieteelliseen käyttöön ja viimeistään 31.12.2024 kertomuksen asetuksen vaikutuksista. Tämä kertomus sisältäisi ennusteen HFC-yhdisteiden kysynnästä 2030 jälkeen. Jäsenvaltiot velvoitettaisiin säätämään asetuksen rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista. Lisäksi yrityksille, jotka ovat ylittäneet kiintiönsä, voitaisiin antaa seuraavalla kaudella pienempi kiintiö. Asetus antaisi säännöt kiintiön pienentämiselle. Liitteet Liitteessä I lueteltaisiin asetuksen tarkoittamat F-kaasut. Liitteessä II lueteltaisiin muut fluoratut kaasut, joiden tuotannosta, tuonnista, viennistä ja hävityksestä tuotteissa ja laitteissa on raportoitava. Liite III sisältäisi tuotteille ja laitteille säädetyt kiellot. Liitteessä IV olisi menetelmä seoksien lämmitysvaikutuksen laskemiseksi. Liite V sisältäisi HFC-yhdisteiden enimmäismäärät EU:ssa ajalle 2015-2030. Liitteessä VI kuvattaisiin kiintiöiden jakomenettely. Liitteessä VII lueteltaisiin tuonnista, viennistä ja hävittämisestä 17 artiklan mukaisesti raportoitavat tiedot. Liite VIII olisi asetuksen ja kumottavan asetuksen artikloiden vastaavuustaulukko. 4 Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate Ehdotus olisi komission mukaan toissijaisuusperiaatteen mukainen, koska ilmastonsuojelu on valtioiden rajat ylittävä tavoite eikä sitä voida saavuttaa riittävällä tavalla pelkästään jäsenvaltioiden toimin. Ehdotus olisi komission mukaan myös suhteellisuusperiaatteen mukainen. Ehdotetut toimenpiteet perustuvat arvioon kustannustehokkuudesta. Kaikki toimialat pystyisivät mukautumaan muutokseen taloudellisesti tehokkaalla tavalla. Kielletyissä käyttökohteissa on olemassa
6 U 73/2012 vp teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja. Aloilla, joilla tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin toteuttamalla toimia muilla politiikan aloilla, ei ehdoteta yksityiskohtaisia säännöksiä. 5 Ehdotuksen vaikutukset 5.1 Lainsäädännölliset vaikutukset Ehdotettu asetus on jäsenvaltioissa sellaisenaan sovellettavaa lainsäädäntöä. Asetuksen 22 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on säädettävä asetuksen noudattamatta jättämisen seuraamuksista ja ryhdyttävä toimeen sen varmistamiseksi, että asetusta sovelletaan. Asetuksen valvontaan ja muuhun sen edellyttämään täytäntöönpanoon tulisi sovellettavaksi ympäristönsuojelulaki (86/2000) ja sen nojalla annettava säädökset. Ympäristönsuojelulakiin tulisi sisällyttää tarvittavat säännökset asetuksen valvonnasta ja toimivaltaisista viranomaisista sekä säännökset niistä asetuksen artikloista, joiden rikkomisesta voitaisiin tuomita sakkorangaistukseen. Lisäksi rikoslain (39/1889) terveysrikosta ja ympäristön turmelemista (luvut 44 ja 48) koskeviin säännöksiin lisättäisiin viittaus asetukseen. Nykyistä valtioneuvoston asetusta otsonikerrosta heikentäviä aineita ja eräitä fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävien laitteiden huollosta (452/2009) tulisi muuttaa uuden asetuksen mukaiseksi. 5.2 Taloudelliset ja hallinnolliset vaikutukset Fluorattuja kaasuja käyttävällä alalla on erilaisia toimijoita, joihin asetuksen säännökset voivat vaikuttaa eri tavoin, kuten fluorattujen kaasujen tuottajat, laitevalmistajat, sähköyhtiöt, laitteita huoltavat yritykset, tuojat ja viejät, laitteiden käyttäjät ja vähittäismyynti ja raaka-ainesektorit (esim. metallit ja tuotteet). Komission tekemän vaikutusarvioinnin mukaan ehdotuksella ei olisi merkittäviä taloudellisia vaikutuksia unionin tasolla. F- kaasuja käyttävillä aloilla toimivista yrityksistä suuri osa on pk-yrityksiä. Niillekään ei odoteta koituvan kohtuutonta rasitusta. Myöskään yritysten kansainväliseen kilpailukykyyn komission arvion mukaan ei kohdistu vaikutuksia, koska laitteiden EU- tuottajiin ja maahantuojiin sovelletaan samoja vaatimuksia tuotteiden saattamiseen EU:n markkinoille. Työllisyysvaikutukset jäisivät marginaalisiksi. Työpaikkoja syntyisi koneja laitesektorille ja tuotantomateriaaleja (esimerkiksi perusmetalleja ja metallituotteita) tuottaville sektoreille. Työpaikkojen ennustetaan vähenevän energiahuollossa ja palvelualalla, jolla vaikutukset todennäköisesti tasautuvat muiden vaikutusten kautta. Asetusehdotuksen kansallisia vaikutuksia on arvioitu alustavasti taustaryhmässä, jossa ovat edustettuina keskeiset alan toimijat. Suomessa ei valmisteta F-kaasuja. Kylmälaitteita tai jäähdytys- ja ilmastointilaitteita valmistavia yrityksiä on muutamia. Niistä merkittävä osa on jo siirtynyt lämmitysvaikutukseltaan alhaisiin vaihtoehtoihin. Lämpöpumppuja valmistaa muutama yritys ja ne käyttävät tällä hetkellä korkean GWP:n aineita. Polyuretaanieristeiden valmistuksessa Suomessa ei enää käytetä F-kaasuja. Näin ollen kustannukset valmistussektorilla eivät Suomessa kokonaisuudessaan olisi merkittäviä. Kylmälaitteiden sekä jäähdytys- ja ilmastointilaitteiden käyttäjille mm. kaupan alalla ja kylmäkuljetuksissa kustannukset voivat olla merkittäviä, mikäli asetus johtaisi tarpeeseen korvata jo hankittuja laitteita uusilla ennen laitteiden normaalia uudistamistarvetta. Laitekantaa on merkittävästi uudistettu lähivuosina, koska otsonikerrokselle haitalliset kylmäaineet on kielletty. Laitteiden käyttöikä on 10-30 vuotta. Kylmäkuljetusalalle tulisi jonkin verran lisäkustannuksia myös määräaikaistarkastuksia ja vähimmäispätevyysvaatimuksia koskevista velvoitteista. Pätevyystodistusten muuttaminen määräaikaiseksi tuottaisi merkittäviä kustannuksia mm. laitteiden asennus- ja huoltoliikkeille. Tällä hetkellä Suomessa on n. 2 000 kylmälaiteliikettä ja n. 3 700 pätevyytensä osoittanutta henkilöä. Hallinnolliset vaikutukset liittyvät ensisijaisesti asetuksen toimeenpanon ja uuden lainsäädännön velvoitteiden omaksumisen aiheuttamaan lisätyöhön viranomaisissa. Jos pätevyys muutettaisiin määräaikaiseksi, henkilöiden rekisteröinti lisäisi myös hallinnollista työtä ja kustannuksia.
U 73/2012 vp 7 5.3 Ympäristövaikutukset Ehdotuksella vähennettäisiin komission arvion mukaan kasvihuonekaasupäästöjä noin 72 miljoonaa t CO2 ekv. eli noin kaksi kolmasosaa nykyisistä F-kaasujen päästöistä. Päästöt putoaisivat vuoteen 2030 noin 60 prosenttia vuoden 2005 tasosta. Tämä olisi linjassa vähähiiliseen talouteen siirtymistä koskevan EU:n tiekartan tavoitteiden kanssa. 6 Ahvenanmaan asema Ehdotus koskee ympäristönsuojelua, joka Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 :n 10 kohdan mukaan kuuluu Ahvenanmaan maakunnan lainsäädäntövaltaan. 7 Ehdotuksen käsittely Euroopan unionin toimielimissä Komissio esitteli asetusehdotuksen neuvoston ympäristötyöryhmässä marraskuussa 2012. Puheenjohtajamaa Irlanti aloittaa asetusehdotuksen käsittelyn puheenjohtajuuskaudellaan. Euroopan parlamentin aikataulu ei vielä ole tiedossa. 8 Ehdotuksen kansallinen käsittely Asetusehdotuksesta on järjestetty sidosryhmien kuulemistilaisuus 4.12.2012. U- kirjelmäluonnos on ollut keskeisten viranomaistahojen (Työ- ja elinkeinoministeriö, Liikenne- ja viestintäministeriö, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Suomen ympäristökeskus, Liikenteen turvallisuusvirasto) kommentoitavana 5.-10.12.2012 ja se on käsitelty U-asioiden komitean ympäristöjaoston virkamieskokoonpanon kirjallisessa menettelyssä 11.-13.12.2012. Ehdotuksen käsittely jatkuu ympäristöjaoston laajan kokoonpanon kokouksessa 19.12.2012. 9 Valtioneuvoston alustava kanta Valtioneuvosto pitää komission ehdottamaa oikeusperustaa (SEUT 192 artiklan 1 kohta, ympäristö) asianmukaisena. Ehdotus on myös toissijaisuusperiaatteen mukainen, sillä fluorattujen kasvihuonekaasujen käyttöä käsitellään jo EU-lainsäädännössä eikä asetuksen ympäristönsuojelutavoitteita saavutettaisi riittävällä tavalla kansallisilla säädöksillä. Valtioneuvosto pitää fluoratuista kasvihuonekaasuista annettavaa asetusta kannatettavana. F-kaasut ovat voimakkaita ilmastokaasuja ja niiden käyttöä on tarkoituksenmukaista välttää aina kun korvaavia aineita ja menetelmiä on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista käyttää. Nykyisen asetuksen mukaiset toimet eivät ole riittävät EU:n ilmastopolitiikan tavoitteiden toteuttamiseksi. Valtioneuvosto kannattaa pääosin ehdotuksen linjauksia siitä, että EU:lle määrätään asteittain vähenevä HFC-yhdisteiden markkinoille saattamisen enimmäismäärä ja että tätä enimmäismäärää voidaan tarvittaessa tarkistaa tieteen ja teknologian kehityksen sekä kansainvälisten sopimusten edellyttämällä tavalla. Valtioneuvosto kannatta myös esitystä, että HFC-yhdisteiden käyttö kielletään tietyissä käyttötarkoituksissa kokonaan. Valtioneuvosto katsoo, että asetusehdotuksen valmiiksi täytettyjen laitteiden markkinoille saattamiskieltoa ja laitteiden huollossa käytettävien korkean GWP:n aineiden käytön määräaikaa koskevia säännöksiä tulisi vielä tarkastella ottaen huomioon kokonaisvaikutukset ympäristöön ja toimien tarkoituksenmukaisuus. Valtioneuvosto kannattaa ehdotusta, että toiminnanharjoittajien raportointivelvollisuuksia laajennetaan nykyiseen asetukseen verrattuna. Raportointia koskevia säännöksiä on kuitenkin vielä syytä tarkastella yksityiskohtaisesti niiden tehokkaan soveltamisen varmistamiseksi ja asetuksen tavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi. Valtioneuvosto pitää perusteltuna pätevyysvaatimusten laajentamista liikuteltavia ilmastointilaitteita ja rikkiheksafluoridia käsitteleviin henkilöihin, kuten myös ehdotusta, että pätevöintiin johtava koulutusohjelma kattaisi vaihtoehtoiset aineet ja menetelmät. Pätevöinnin määräaikaisuuden perusteita on vielä syytä tarkastella. Valtioneuvosto pitää pääosin asianmukaisina ehdotuksia, joilla komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä. Toimivallan siirron yksi-
8 U 73/2012 vp tyiskohtaisuutta ja ehdotettujen valtuutusten tarkkarajaisuutta tulee vielä tarkastella. Suomen kantoja tarkennetaan neuvostokäsittelyn edetessä.