Kone- ja metallialan perustutkinto, kokeilu
Kone- ja metallialan perustutkinto, kokeilu Tämä tutkinnon peruste on tarkoitettu noudatettavaksi kokeilussa. Koulutuksen järjestäjällä tulee olla opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä lupa. (L 630/1998, 23 ) Kone- ja metallialan perustutkinnon perusteilla kokeilua varten kokeillaan tutkintonimikettä hyvinvointilaiteasentaja ja sen edellyttämiä tutkinnon osia sisältäen kuitenkin sen,että opiskelija/tutkinnon suorittaja voi saada myös jonkun muun valmistustekniikan osaamisalantutkintonimikkeen suorittamalla valinnaisina tutkinnon osina siihen vaadittavan tutkinnon osan. Nämä tutkinnon perusteet kokeilua varten määrittävät vain sen, miten voimassa olevista kone ja metallialan perustutkinnon perusteista voidaan poiketa. Muilta osilta on voimassa Opetushallituksen määräys 50/011/2014 Kone- ja metallialan perustutkinto 2014. Perusteen nimi Määräyksen diaarinumero 24/011/2015 Muutosmääräykset Kone- ja metallialan perustutkinto, kokeilu http://www.oph.fi/ download/177323_maarays_11_011_2016_yto_16_6_2016.pdf Koulutuskoodit Kone- ja metallialan perustutkinto (351101) Osaamisalat Valmistustekniikan osaamisala (1524) Voimaantulo 01.08.2015
SISÄLTÖ 1. Tutkinnon muodostuminen................................ 1 2......................................... 8 2.1. Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus, 15 osp........... 8 2.2. Asennuksen ja automaation perustyöt, 15 osp............... 12 2.3. Asennushitsaus, 15 osp.............................. 15 2.4. Asiakkaan toimintakyvyn ylläpitäminen ja tukeminen, 15 osp...... 19 2.5. Automaatioasennus, 30 osp........................... 24 2.6. Automaatioverkkoasennukset, 15 osp..................... 28 2.7. CAD/CAM-2D-työstöratojen valmistus, 15 osp................ 31 2.8. CAD/CAM-3D-työstöratojen valmistus, 15 osp................ 34 2.9. CAD/CAM-suunnittelu ja -valmistus, 15 osp................. 37 2.10. CNC-jyrsintä, 15 osp............................... 41 2.11. CNC-sorvaus, 15 osp............................... 44 2.12. CNC-työstökoneiden ja robottien kunnossapito, 30 osp......... 48 2.13. Elektroniikan kokoonpanotyöt, 15 osp.................... 52 2.14. FMS-järjestelmien käyttö, 15 osp....................... 55 2.15. Hienomekaaninen CNC-koneistus, 15 osp................. 58 2.16. Hienomekaaninen valmistus, 30 osp..................... 60 2.17. Hionta, 15 osp................................... 64 2.18. Hitsaus, 15 osp................................... 67 2.19. Huippuosaajana toimiminen, 15 osp..................... 70 2.20. Hydrauliikka-asennukset, 15 osp....................... 74 2.21. Hyvinvointiteknologialaitteiden valmistus, 15 osp............. 78 2.22. Hyvinvointiteknologialaitteistojen asentaminen, 30 osp......... 82 2.23. Hyvinvointiteknologialaitteistojen kunnossapito, 15 osp......... 86 2.24. IW-hitsaus, 15 osp................................. 90 2.25. Kertamuottivalukappaleen valmistus, 45 osp................ 93 2.26. Kertamuottivalun perustyöt, 15 osp..................... 102 2.27. Kestomuottivalukappaleen valmistus, 45 osp............... 108 2.28. Kestomuottivalun perustyöt, 15 osp..................... 115 2.29. Koneautomaation asennus, 15 osp..................... 121 2.30. Koneenasennus, 30 osp............................ 124 2.31. Koneiden ja laitteiden korjaus, 30 osp................... 128 2.32. Koneistuksen perustyöt, 15 osp....................... 132 2.33. Koneistus, 30 osp................................ 135 2.34. Konepajamittaus, 15 osp............................ 140
2.35. Kunnossapito, 30 osp.............................. 143 2.36. Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus, 15 osp............... 147 2.37. Levy- ja hitsaustyöt, 30 osp.......................... 151 2.38. Levy- ja teräsrakennetyöt, 15 osp...................... 157 2.39. Levytyökeskuksen käyttö, 15 osp...................... 161 2.40. Levytöiden ja hitsauksen perustyöt, 15 osp................ 166 2.41. Logiikkaohjauksien asennukset, 15 osp.................. 171 2.42. Manuaalikoneistus, 15 osp........................... 175 2.43. Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp........... 178 2.44. Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus, 15 osp............... 187 2.45. Mikromekaaninen valmistus, 15 osp.................... 190 2.46. Moniakselinen valmistus, 15 osp....................... 193 2.47. Muovimallin valmistus, 15 osp........................ 196 2.48. NC-tarkkuussärmäys, 15 osp......................... 200 2.49. Ohjausjärjestelmien asennus, 15 osp.................... 204 2.50. Ohutlevytyöt, 15 osp............................... 207 2.51. Pneumatiikka-asennukset, 15 osp...................... 211 2.52. Putkilinjojen valmistus, 15 osp........................ 215 2.53. Rakennusten teräsosien valmistus, 15 osp................ 218 2.54. Rakennusten teräsrakenteiden asennus, 15 osp............. 223 2.55. Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp............... 227 2.56. Sähköasennus, 30 osp............................. 236 2.57. Sähkömekaaniset asennukset, 30 osp................... 240 2.58. Tarkkuuskoneistus, 15 osp........................... 244 2.59. Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp.............. 247 2.60. Työstö kipinätyöstökoneella, 15 osp..................... 249 2.61. Työvälineiden valmistus ja kunnossapito, 15 osp............ 253 2.62. Työvälinevalmistus, 30 osp.......................... 256 2.63. Valimoautomaation ohjaus, 15 osp..................... 260 2.64. Valimotekniikan perustyöt, 15 osp...................... 264 2.65. Valumallinvalmistuksen perustyöt, 15 osp................. 270 2.66. Valumallinvalmistus, 45 osp.......................... 273 2.67. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp.............. 277 2.68. Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp..... 313 2.69. Yrityksessä toimiminen, 15 osp........................ 328 2.70. Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp..................... 333 3. Kone- ja metellialan perustutkinto ja sen muodostuminen hyvinvointiteknologian koulutuskokeilussa................... 339
4. Tutkinnon muodostuminen............................... 340
1. Tutkinnon muodostuminen Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava perustutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista (135 osaamispistettä), yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 osaamispistettä). Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Kone- ja metallialan perustutkinnon perusteilla kokeilua varten kokeillaan tutkintonimikettä hyvinvointilaiteasenta ja sen edellyttämiä tutkinnon osia. 1 Tutkinnon muodostuminen
AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 135 OSP Pakolliset tutkinnon osat 45 osp Asennuksen ja automaation perustyöt, 15 osp, P Koneistuksen perustyöt, 15 osp, P Levytöiden ja hitsauksen perustyöt, 15 osp, P Valmistustekniikan osaamisala 90 osp Hyvinvointilaiteasentaja Pakolliset tutkinnon osat 45 osp Hyvinvointiteknologialaitteistojen asentaminen, 30 osp, P Asiakkaan toimintakyvyn ylläpitäminen ja tukeminen, 15 osp, P Valinnaiset tutkinnon osat 45 osp Valinnaisia tutkinnon osia on valittava yhteensä 45 osp. Automaatioverkkoasennukset, 15 osp Koneautomaation asennus, 15 osp Elektroniikan kokoonpanotyöt, 15 osp Hydrauliikka-asennukset, 15 osp Koneiden ja laitteiden korjaus, 30 osp Logiikkaohjauksien asennukset, 15 osp Mikromekaaninen valmistus, 15 osp Ohjausjärjestelmien asennus, 15 osp Pneumatiikka-asennukset, 15 osp Sähköasennus, 30 osp Putkilinjojen valmistus, 15 osp Hienomekaaninen CNC-koneistus, 15 osp Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus, 15 osp Asennushitsaus, 15 osp Hitsaus, 15 osp IW-hitsaus, 15 osp Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus, 15 osp Levy- ja teräsrakennetyöt, 15 osp Levytyökeskuksen käyttö, 15 osp Tutkinnon muodostuminen 2 Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus, 15 osp NC-tarkkuussärmäys, 15 osp Ohutlevytyöt, 15 osp Rakennusten teräsosien valmistus, 15 osp Rakennusten teräsrakenteiden asennus, 15 osp CAD/CAM-2D-työstöratojen valmistus, 15 osp CAD/CAM-3D-työstöratojen valmistus, 15 osp
CNC-sorvaus, 15 osp CNC-jyrsintä, 15 osp Hionta, 15 osp FMS-järjestelmien käyttö, 15 osp Manuaalikoneistus, 15 osp Konepajamittaus, 15 osp Moniakselinen valmistus, 15 osp Tarkkuuskoneistus, 15 osp Työstö kipinätyöstökoneella, 15 osp Työvälineiden valmistus ja kunnossapito, 15 osp CAD/CAM-suunnittelu ja -valmistus, 15 osp Kertamuottivalun perustyöt, 15 osp Kestomuottivalun perustyöt, 15 osp Muovimallin valmistus, 15 osp Valimoautomaation ohjaus, 15 osp Valumallinvalmistuksen perustyöt, 15 osp Koneistus, 30 osp voidaan valita mikäli ei ole vielä valittu pakollisena tutkinnon osana Levy- ja hitsaustyöt, 30 osp voidaan valita mikäli ei ole vielä valittu pakollisena tutkinnon osana Koneenasennus, 30 osp voidaan valita mikäli ei ole vielä valittu pakollisena tutkinnon osana Työvälinevalmistus, 30 osp voidaan valita mikäli ei ole vielä valittu pakollisena tutkinnon osana Hienomekaaninen valmistus, 30 osp voidaan valita mikäli ei ole vielä valittu pakollisena tutkinnon osana Sähkömekaaniset asennukset, 30 osp voidaan valita mikäli ei ole vielä valittu pakollisena tutkinnon osana Automaatioasennus, 30 osp voidaan valita mikäli ei ole vielä valittu pakollisena tutkinnon osana Kunnossapito, 30 osp voidaan valita mikäli ei ole vielä valittu pakollisena tutkinnon osana CNC-työstökoneiden ja robottien kunnossapito, 30 osp voidaan valita mikäli ei ole vielä valittu pakollisena tutkinnon osana Valimotekniikan perustyöt, 15 osp voidaan valita mikäli ei ole vielä valittu pakollisena tutkinnon osana Kertamuottivalukappaleen valmistus, 45 osp voidaan valita mikäli ei ole vielä valittu pakollisena tutkinnon osana 3 Tutkinnon muodostuminen
Kestomuottivalukappaleen valmistus, 45 osp voidaan valita mikäli ei ole vielä valittu pakollisena tutkinnon osana Valumallinvalmistus, 45 osp voidaan valita mikäli ei ole vielä valittu pakollisena tutkinnon osana Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp ammatillisesta perustutkinnosta Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi ammatillinen tutkinnon osa ammatillisista perustutkinnoista, joiden tutkinnon perusteet Opetushallitus on määrännyt. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista. Kone- ja metallialan perustutkinnossa tällainen tutkinnon osa on 15 osaamispistettä. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää tutkinnon osa tai osia määritellyistä tutkinnoista niillä osaamispistemäärillä, mitkä niillä on alkuperäisessä tutkinnossa. Tutkinnot ja tutkinnon osan/osien enimmäismäärät ovat: Kaivosalan perustutkinto 45 osp, Kello- ja mikromekaniikan perustutkinto 45 osp, Liiketalouden perustutkinto, asiakaspalvelun ja myynninosaamisala 45 osp, Metsäalan perustutkinto metsäkoneasennuksen osaamisala 45 osp, Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto 45 osp, Pintakäsittelyalan perustutkinto teollisen pintakäsittelyn osaamisala 45 osp, Prosessiteollisuuden perustutkinto 45 osp, Suunnitteluassistentin perustutkinto 45 osp, Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 45 osp, Tietoja tietoliikennetekniikan perustutkinto 45 osp, Talotekniikan perustutkinto 45 osp, Autoalan perustutkinto autotekniikan tai autokorikorjauksen osaamisala 30 osp, Puualan perustutkinto 30 osp, Rakennusalan perustutkinto 30 osp, Veneenrakennuksen perustutkinto 30 osp Tutkinnon osa ammattitutkinnosta Tutkinnon muodostuminen 4 ammattitutkinnosta, erikoisammattitutkinnosta ja ammattikorkeakouluopinnoista ovat keskenään vaihtoehtoisia. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi tutkinnon osa alla määritellyistä ammattitutkinnoista. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää vain sellainen ammattitutkinnon osa, jonka ammattitaitovaatimukset ovat koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 30 osaamispistettä. Mahdollisia ammattitutkintoja ovat: Automaatioasentajan ammattitutkinto, elektroniikka-asentajan ammattitutkinto, hissiasentajan ammattitutkinto, hitsaajan ammattitutkinto. ilmastointiasentajan ammattitutkinto, kaivosalan ammattitutkinto, kaukolämpöasentajan ammattitutkinto, kengityssepän ammattitutkinto, kiinteistönpalvelujen ammattitutkinto, kivimiehen ammattitutkinto, koneenasentajan ammattitutkinto, koneistajan ammattitutkinto, korroosionestomaalarin ammattitutkinto, kunnossapidon ammattitutkinto, kylmäasentajan ammattitutkinto, laivanrakentajan ammattitutkinto, levytekniikan ammattitutkinto, lukkosepän ammattitutkinto, lämmityslaiteasentajan ammattitutkinto, maatalouskoneasentajan ammattitutkinto, markkinointiviestinnän ammattitutkinto, metallien jalostuksen ammattitutkinto, myynnin ammattitutkinto, pienkonemekaanikon ammattitutkinto, putkiasentajan ammattitutkinto, puusepänalan ammattitutkinto, rakennuspeltisepän ammattitutkinto, raskaskalustomekaanikon ammattitutkinto, rautatiekaluston kunnossapidon ammattitutkinto, seppäkisällin ammattitutkinto, suunnitteluassistentin ammattitutkinto, talonrakennusalan ammattitutkinto, teknisen eristäjän ammattitutkinto, teollisen pintakäsittelijän ammattitutkinto, teollisuusputkiasentajan ammattitutkinto, tieto- ja tietoliikennetekniikan ammattitutkinto, tuulivoima-asentajan ammattitutkinto, työvälinevalmistajan ammattitutkinto, ulkomaankaupan ammattitutkinto, valajan ammattitutkinto, valumallin valmistajan ammattitutkinto, veneenrakentajan ammattitutkinto ja yrittäjän ammattitutkinto. Jos ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteeseen tulee uusi tutkinto, jonka ammattitaitovaatimukset ovat verrattavissa johonkin edellä mainittuun
ammattitutkintoon, sen tutkinnon osa voidaan sisällyttää osaksi kone- ja metallialan perustutkintoa. Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta ammattitutkinnosta, erikoisammattitutkinnosta ja ammattikorkeakouluopinnoista ovat keskenään vaihtoehtoisia. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi tutkinnon osa alla määritellyistä erikoisammattitutkinnoista. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää vain sellainen erikoisammattitutkinnon osa, jonka ammattitaitovaatimukset ovat koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 30 osaamispistettä. Mahdollisia ammattitutkintoja ovat: Hitsaajamestarin erikoisammattitutkinto, koneenasentajamestarin erikoisammattitutkinto, koneistajamestarin erikoisammattitutkinto, kunnossapidon erikoisammattitutkinto, levytyömestarin erikoisammattitutkinto, tekniikan erikoisammattitutkinto, tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto, työvälinemestarin erikoisammattitutkinto, valajamestarin erikoisammattitutkinto, valumallimestarin erikoisammattitutkinto ja ympäristöalan erikoisammattitutkinto. Jos ammatillisten tutkintojen tutkintorakenteeseen tulee uusi tutkinto, jonka ammattitaitovaatimukset ovat verrattavissa johonkin edellä mainittuun erikoisammattitutkintoon, sen tutkinnon osa voidaan sisällyttää osaksi kone- ja metallialan perustutkintoa. Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista ammattitutkinnosta, erikoisammattitutkinnosta ja ammattikorkeakouluopinnoista ovat keskenään vaihtoehtoisia. Kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista joko 15 tai 30 osaamispisteen suuruisena. Ammattikorkeakouluopintojen osaamiskokonaisuuden tulee olla vähintään sellainen, että se vastaa kone- ja metallialan perustutkinnon ammattitaitovaatimuksiin suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 15 osaamispistettä. Jos ammattikorkeakouluopintojen osaamiskokonaisuus vastaa kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 30 osaamispistettä suhteutettuna koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin, se voidaan sisällyttää kone- ja metallialan perustutkintoon 30 osaamispisteen suuruisena. Ammattikorkeakouluopinnoista ei edellytetä ammattiosaamisen näyttöä. Yrityksessä toimiminen, 15 osp Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp Huippuosaajana toimiminen, 15 osp Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia 5-15 osp Tämä voi sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten ammattitaitovaatimusten ja opiskelijan ammattitaidon syventämistarpeiden mukaisia tutkinnon osia, joiden tulee vastata laajemmin paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin kuin pelkästään yhden yrityksen tarpeisiin. Nämä tutkinnon osat nimetään työelämän toimintakokonaisuuden pohjalta ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä (5-15 osp). Lisäksi määritellään tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/2014) liitteessä olevan arviointitaulukon mukaisesti. vapaasti valittavista tutkinnon osista 5-15 osp Kone- ja metallialan perustutkinnon ammatillisiin tutkinnon osiin voi sisällyttää tutkinnon osia (5 15 osp) vapaasti valittavista tutkinnon osista. Hyvinvointiteknologialaitteiden valmistus, 15 osp Hyvinvointiteknologialaitteistojen kunnossapito, 15 osp 5 Tutkinnon muodostuminen
hyvinvointiteknologian kokeilun toisten tutkintojen hyvinvointiteknologiaan painottuvista tutkinnon osista 15-45 osp Hyvinvointiteknologian koulutuskokeilussa kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää valinnaisina tutkinnon osina yksi, kaksi tai kolme tutkinnon osaa hyvinvointiteknologian kokeilun tutkintojen hyvinvointiteknologiaan painottuvista tutkinnon osista. Tällaisten kokeiltavien tutkinnon osien kokonaislaajuus voi olla enintää 45 osp. Kokeilussa kokeiltavat työelämän tarpeiden mukaiset tutkinnon osat 15-45 osp Hyvinvointiteknologian koulutuskokeilussa kone- ja metallialan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi, kaksi tai kolme paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvaa valinnaista ammatillista tutkinnon osaa. nimetään työelämän toimintakokonaisuuksien mukaan ja niille määritellään ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat. Tällaisten tutkinnon osien tulee olla ammattitaitovaatimuksiltaan sellaisia, että niille voidaan määritellä joko 15 tai 30 osaamispistettä, kun arvioidaan niiden kattavuutta, vaikeusastetta ja merkittävyyttä suhteessa koko tutkintoon. Kokeiltavien tutkinnon osien kokonaislaajuus voi olla enintää 45 osp. YHTEISET TUTKINNON OSAT 35 OSP Tutkinnon perusteissa määrättyjen osa-alueiden valinnaisten osaamistavoitteiden lisäksi tai niiden sijaan koulutuksen järjestäjä voi päättää erilaajuisia muita valinnaisia osaamistavoitteita. Koulutuksen järjestäjän itse päättämille valinnaisille osaamistavoitteille määritellään osaamisen arviointi ja laajuus osaamispisteinä. Tutkinnon osien valinnaiset osaamistavoitteet voivat olla myös opiskelijan aikaisemmin hankkimaa osaamista, joka tukee kyseisen tutkinnon osan ja sen osa-alueiden osaamistavoitteita. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp, P Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp, P Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp, P Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen -tutkinnon osaan voidaan sisällyttää muiden yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden valinnaisia osaamistavoitteita VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT 10 OSP Vapaasti valittavat tutkinnon osat (10 osp) tukevat tutkinnon ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita ja ne voivat koostua yhdestä tai useammasta tutkinnon osasta. voivat olla seuraavia: Ammatillisia tutkinnon osia 10 osp Tämä voi sisältää ammatillisia tutkinnon osia oman tai jonkin muun koulutusalan ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista tai erikoisammattitutkinnoista. Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia Tutkinnon muodostuminen 6 Tämä voi sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten ammattitaitovaatimusten ja opiskelijan ammattitaidon syventämistarpeiden mukaisia tutkinnon osia, joiden tulee vastata laajemmin paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin kuin pelkästään yhden yrityksen tarpeisiin. Nämä tutkinnon osat nimetään työelämän toimintakokonaisuuden pohjalta ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Lisäksi määritellään tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/2014) liitteessä olevan arviointitaulukon mukaisesti. Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai lukio-opintoja
Tämä voi sisältää ammatillisen perustutkinnon yhteisiä tutkinnon osia tai niiden osa-alueita tai lukio-opintoja, jotka toteutetaan lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja Tämä voi sisältää jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia tutkinnon osia. Nämä tutkinnon osat nimetään ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Lisäksi voidaan määritellä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat. Osaaminen voidaan koulutuksen järjestäjän päätöksellä arvioida asteikolla hyväksytty/hylätty. Mikäli käytetään arviointiasteikkoa T1-K3, määrittelyssä voidaan hyödyntää Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/2014) liitteessä olevaa arviointitaulukkoa. Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvat yksilölliset tutkinnon osat voivat olla oman tai muiden alojen työssä, itsenäisessä ammatin harjoittamisessa tai yrittämisessä hankittua osaamista. Nämä tutkinnon osat nimetään ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Lisäksi voidaan määritellä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat. Osaaminen voidaan koulutuksen järjestäjän päätöksellä arvioida asteikolla hyväksytty/hylätty. Mikäli käytetään arviointiasteikkoa T1-K3, määrittelyssä voidaan hyödyntää Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/2014) liitteessä olevaa arviointitaulukkoa. TUTKINTOA YKSILÖLLISESTI LAAJENTAVAT TUTKINNON OSAT Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Ne voivat olla ammatillisia tutkinnon osia tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia. 7 Tutkinnon muodostuminen
2. 2.1. Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus, 15 osp Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa hitsata alumiinia ja ruostumatonta terästä työpiirustusten ja hitsausohjeiden mukaan tehtävässä tuotevalmistuksessa. Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea hitsausohjetta (WPS) hitsata ruostumattomia teräksiä ja alumiinia TIG- ja MIG/MAG-hitsausprosesseilla TIG/MIG hitsausvirtalähteen toimintaperiaatteen tärkeimmät perusaineen hitsattavuutta rajoittavat tekijät ja erityistoimet hitsauksen suorittamiseksi, kuten hitsauksen korotetussa työlämpötilassa ja rajoitetun lämmön tuonnin työympäristön ja materiaalinkäsittelyn erityisvaatimukset käsitellä alumiinia ja ruostumatonta terästä olevia levyaihioita ruostumattomien terästen materiaaliopillisia perusteita yleisimmin käytetyt ruostumattomat teräkset ja niiden merkinnät ja kauppanimikkeitä perustiedot ruostumattomien terästen hitsauslisäaineista ruostumattomien terästen hitsattavuuden, hitsausliitokset ja muodonmuutokset ruostumattomien ja haponkestävien terästen hitsauksen erityispiirteet hitsien jälkikäsittelyn peittaamalla, harjaamalla ja hiomalla teroittaa volframielektrodeja alumiinin hitsauksen erityispiirteet, hitsattavuuden ja hitsauksen suoritustekniikat yleisimmin käytetyt alumiinilaadut ja niiden seosainemerkinnät perustiedot alumiinin hitsauslisäaineista alumiinituotteiden ja hitsien jälkikäsittelyn ja oikaisun tehdä kaarijuotoksia (hitsausjuotto, MIG-hitsauslaitteisto) hitsata valitsemallaan prosessilla standardien SFS-EN 287-1 tai SFS-EN ISO 9606-2 mukaisen levyhitsauskokeen FW tai BW asennoissa PA, PB, PF, hitsiluokka C. Arviointi 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Työn kokonaisuuden hallinta Tyydyttävä T1 osaa lukea työpiirustuksista hitsaustyövaiheet, mutta tarvitsee ohjausta hitsausjärjestykseen Hyvä H2 tarvitsee jonkin verran ohjausta hitsausjärjestyksessä ja joissain yksityiskohdissa Kiitettävä K3 tekee tuotekokonaisuuden hitsaustyöt itsenäisesti työpiirustusten mukaan Aloitekyky ja yrittäjyys Tyydyttävä T1 kysyy tarvittaessa neuvoa. Hyvä H2 pyrkii työskentelemään joutuisasti. Kiitettävä K3 työskentelee oma-aloitteisesti ja joutuisasti. 8
2. TYÖMENETELMIEN, VÄLINEIDEN JA MATERIAALIN HALLINTA Hitsaus Tyydyttävä T1 osaa hitsata hitsausohjeen (WPS) mukaan, lukea hitsauksen yksityiskohdat piirustuksista ja tulkita hitsausmerkit hitsaa silmämääräisesti arvioitavan levyhitsauskokeen FW tai BW asennossa PA, hitsiluokka C tuntee TIG- ja MIG-hitsausvirtalähteen rakenteen ja toimintaperiaatteen Hyvä H2 osaa vaikuttaa hitsin laatuun hitsausparametrien säädöllä hitsaa silmämääräisesti arvioitavan levyhitsauskokeen FW tai BW asennoissa PA ja PB, hitsiluokka C osaa välttää hitsausvirheitä osaa suorittaa kaarijuotoksia (hitsausjuotto Mig-hitsauslaitteisto) Kiitettävä K3 pitää hitsausvirran hallinnassa hitsaa silmämääräisesti arvioitavan levyhitsauskokeen FW tai BW asennoissa PA, PB ja PF, hitsiluokka C tietää tyhjäkäyntijännitteen (OVC), AC, DC ja suurtaajuuden käyttömahdollisuudet osaa teroittaa volframielektrodeja Hitsien viimeistely ja jälkikäsittely Tyydyttävä T1 poistaa hitsausroiskeet osaa hitsien peittauksen suoritusteknisesti Hyvä H2 hioo terävät särmät tekee peittauksen vaadittavaan tasoon Kiitettävä K3 osaa jälkikäsitellä hitsausliitokset itsenäisesti tekee peittauksen siististi Hitsauslisäaineiden käsittely Tyydyttävä T1 osaa hitsauslisäaineiden säilytyksen ja tarvittaessa kuivauksen Hyvä H2 osaa valita MIG- ja TIG-hitsaukseen WPS:n mukaiset hitsauslisäaineet tietylle hitsaustyölle Kiitettävä K3 Materiaalien käsittely Tyydyttävä T1 osaa ottaa työssään huomioon ruostumattomien teräs- ja alumiinilevyjen kanssa kosketukseen tulevien työtasojen, pyöristystelojen, levynpidättimien yms. puhtauden ja kunnon merkityksen tuotteen pinnan laatuun osaa käyttää levyjen ja työkappaleiden nostoissa ja siirroissa ruostumattomien teräslevyjen ja alumiinilevyjen pintaa vahingoittamattomia välineitä Hyvä H2 tietää materiaaleja suojaavien suojakalvojen merkityksen tuotteen pinnanlaatuun, osaa säilyttää ne ehyinä materiaalin käsittelyn ajan ja poistaa hitsausalueelta Kiitettävä K3 osaa suorittaa itsenäisesti tarvittavat työkappaleen suojaukset tuotteen pinnan laatua vaarantavissa työtilanteissa 9
Mittaaminen Tyydyttävä T1 ymmärtää ja osaa mitata tulkilla hitsien a- ja z-mitan ja päittäisliitoksessa kuvun korkeuden. Hyvä H2 osaa mitata ja ottaa hitsatessa huomioon monipalkohitsauksen osahitsien ja valmiin hitsaussauman poikkileikkausten mitat hitsausohjeiden mukaan. Kiitettävä K3 tekee mittaukset huolellisesti ja tarkasti sekä arvioi mittaustuloksen oikeellisuutta ja vaikutusta hitsin lujuuteen. 3. TYÖN PERUSTANA OLEVAN TIEDON HALLINTA Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Tyydyttävä T1 tuntee keskeisimmät piirrosmerkit Hyvä H2 tuntee ohjauslaitteiden ohjauksien esitystavat Kiitettävä K3 selvittää piirustusten ja kaavioiden avulla laitteen toiminnan Materiaalit Tyydyttävä T1 ymmärtää materiaalien jaon: seostamattomat teräkset, seostetut teräkset, ruostumattomat teräkset ja haponkestävät teräkset omaa perustiedot MIG-hitsauksen hitsauslisäaineista Hyvä H2 tietää eri ruostumattomat teräslajit ja niiden ominaisuudet: austeniittinen, ferriittinen, martensiittinen, duplex (austeniittisferriittinen) tuntee teoreettiset perusteet alumiinista ja alumiiniseoksista Kiitettävä K3 tunnistaa perusainemateriaalit asiakirjan ISO/TR 15608 mukaan Hitsauksen teoreettiset perusteet Tyydyttävä T1 tietää seosterästen, ruostumattomien terästen ja alumiinien tyypilliset hitsausvirheet ymmärtää ruostumattoman teräksen hitsauksen erot verrattuna seostamattoman teräksen ja alumiiniseosten hitsaukseen Hyvä H2 tietää seosterästen, ruostumattomien terästen ja alumiinien tyypillisten hitsausongelmien teoreettiset perusteet tuntee lämmöntuonnin vaikutuksen perusaineen ominaisuuksiin Kiitettävä K3 tuntee lämmöntuonnin ja välipalkolämpötilan hallinnan tärkeyden tietää, miten seostuminen hallitaan Laadunhallinta Tyydyttävä T1 tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa Hyvä H2 tunnistaa laatuvaatimukset Kiitettävä K3 osaa korjata työsuoritustaan laatuvaatimusten mukaisesti 10
Matematiikan ja luonnontieteiden taidot Tyydyttävä T1 tietää, mihin perustuu ruostumattomien terästen korroosiokestävyys tietää työturvallisuusnäkökohdat, jotka liittyvät ruostumattoman teräksen hitsaukseen. Hyvä H2 tietää ruostumattomien terästen eri korroosiotyypit osaa kertoa hitsaustapahtuman vaikutuksesta ruostumattomaan teräkseen. Kiitettävä K3 tietää eri jälkikäsittelymenetelmien tehokkuuden korroosiota vastaan tuntee hitsauslisäaineiden ja juurikaasun perusteet. 4. ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAIDOT Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Tyydyttävä T1 noudattaa työturvallisuusohjeita tietää alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsauksen terveyshaitat ja huolehtii henkilökohtaisesta suojautumisesta Hyvä H2 huolehtii työpaikan työsuojelusta Kiitettävä K3 työskentelee ergonomisesti oikein Oppiminen ja ongelmanratkaisu Tyydyttävä T1 tarvitsee ohjausta ja esimerkkejä Hyvä H2 etsii tietoa ja ratkaisee ongelmia avustettuna Kiitettävä K3 ratkaisee työhön liittyvät ongelmat itsenäisesti Vuorovaikutus ja yhteistyö Tyydyttävä T1 ottaa huomioon toiset työntekijät Hyvä H2 toimii vuorovaikutteisesti Kiitettävä K3 toimii aktiivisena työparina tai ryhmän jäsenenä Ammattietiikka Tyydyttävä T1 käyttää työvälineitä niin, että levypinnat eivät vahingoitu. Hyvä H2 työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineistä ja koneiden käyttökuntoisuudesta. Kiitettävä K3 työskentelee huolellisesti ja tarkasti. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa hitsaamalla ammattitaitovaatimuksissa määritellyt hitsauskokeet ja tekemällä jonkin alumiinisen tai ruostumattomasta teräksestä olevan rakennekokonaisuuden hitsaukset työpiirustuksen mukaan. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. 11
Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/ työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. 2.2. Asennuksen ja automaation perustyöt, 15 osp Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa kokoonpanopiirustusten ja kytkentäkaavioiden avulla asentaa koneenosia ja komponentteja sekä pienimuotoisia toimintajärjestelmiä ja moottorien ja toimilaitteiden kytkentöjä. Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea asennus- ja kokoonpanopiirustuksia lukea sähköisiä, pneumaattisia ja hydraulisia kytkentäkaavioita lukea työohjeita sekä käyttö- huolto- kokoonpano-ohjeita koneiden ja toimilaitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita ja koneenelimiä käyttää käsityövälineitä turvallisesti ja huolehtii niiden kunnosta tehdä laiteasennusmittauksia rulla- ja työntömitalla ja osaa käyttää konevesivaakaa selvittää tavallisimmat kierteet mittaamalla ja taulukoiden avulla sekä osaa tehdä kierteitä manuaalisesti tehdä vierintälaakerien asennuksia ja ketju- ja hihna-asennuksia sekä osaa asentaa tiivisteitä pneumatiikan ja hydrauliikan peruskomponentit, niiden toiminnan, ohjaustavat ja piirrosmerkit sekä tietää hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien toimintaperiaatteet paineilman tuottamisen perusasiat, kuten suodattamisen, kuivaamisen ja paineen säädön valita komponentit ja rakentaa yksinkertaisen jotain toimintoa mallintavan pneumaattisen järjestelmän sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset ja fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin lain ja perusasiat tasa- ja vaihtovirrasta yleistä sähköturvallisuutta koskevien määräysten koneita ja laitteita ja niiden sähköasennuksia koskevat perusasiat tiedollisesti ja taidollisesti perusasiat sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 määrittämästä sähkötyöturvallisuuskoulutuksesta perusasiat sähköjärjestelmistä ja instrumentoinnista suorittaa sähkötekniikan perusmittauksia yleismittarilla varmistaa työkohteen jännitteettömyyden ja suojamaadoituksen tehdä yksinkertaisia sähkömekaanisia ohjauksia kaavioiden perusteella tiedollisesti ja taidollisesti EA1:tä vastaavan ensiavun annon laatujärjestelmien mukaisen toiminnan ja laadunvalvonnan periaatteet asennuksessa. Arviointi 1. TYÖPROSESSIEN HALLINTA Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 tarvitsee ohjausta Hyvä H2 tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä Kiitettävä K3 työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaan 12
Työn kokonaisuuden hallinta Tyydyttävä T1 suorittaa mekaaniset asennukset vähäisellä ohjauksella. Hyvä H2 suorittaa asennuksen perustehtäviä piirustusten ja ohjeiden mukaan. Kiitettävä K3 asentaa laitekokonaisuuden osista ja komponenteista. 2. TYÖMENETELMIEN, VÄLINEIDEN JA MATERIAALIN HALLINTA Mekaaniset asennukset Tyydyttävä T1 tekee kierreliitoksia suorittaa asennusmittauksia asentaa kaavion mukaan harjoitusalustalle pneumatiikan kytkentöjä Hyvä H2 asentaa pyörivän liikkeen koneenosia asentaa tehonsiirrossa käytettäviä komponentteja Kiitettävä K3 asentaa hydrauliikan ja pneumatiikan komponentteja koneisiin tai laitteisiin sekä niihin liittyviä putkia ja letkuja Sähköasennukset Tyydyttävä T1 kiinnittää sähköiset laitteet ja komponentit oikein käyttää mittauksiin yleismittaria Hyvä H2 asentaa johdot ja kaapelit piirustusten mukaan käyttää hyväksyttyjä kaapeleiden ja johtimien asennustapoja Kiitettävä K3 tulkitsee sähkökaavioita saa aikaan itsenäisesti oikeat ja siistit laite- ja johdinasennukset Työvälineiden käyttö Tyydyttävä T1 käyttää annettuja työvälineitä tarkoituksenmukaisesti niin, että ne eivät vahingoita komponentteja Hyvä H2 tekee tarkoituksenmukaiset työvälinevalinnat Kiitettävä K3 huoltaa ja pitää kunnossa työvälineitään Materiaalin hallinta Tyydyttävä T1 tunnistaa laitteissa käytettävien rakenteiden, kaapeleiden ja johtimien materiaalin. Hyvä H2 tietää materiaalien valintaperusteet käsittelee materiaaleja oikein. Kiitettävä K3 ratkaisee materiaalivalintoja ennakoi materiaalitarpeen. 13
3. TYÖN PERUSTANA OLEVAN TIEDON HALLINTA Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Tyydyttävä T1 osaa lukea yksinkertaisia osa- ja kokoonpanopiirustuksia ja hahmottaa piirustusten mukaisen osan ja kokonaisuuden osaa lukea yksinkertaisia toimintakaavioita ja tietää tavallisimmat komponenttimerkit Hyvä H2 osaa tulkita osa- ja kokoonpanopiirustusten eri projektioita tuntee pneumaattiset ja hydrauliset piirrosmerkit ja osaa lukea piirikaavioita Kiitettävä K3 osaa lukea itsenäisesti osa- ja kokoonpanopiirustuksia tuntee komponenttien piirrosmerkit ja osaa lukea myös sähköisiä piirikaavioita Laadun hallintataidot Tyydyttävä T1 tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa Hyvä H2 tunnistaa työhön liittyvät laatuvaatimukset Kiitettävä K3 saa aikaan laadukkaan lopputuloksen Matematiikan ja luonnontieteiden taidot Tyydyttävä T1 ymmärtää työhön liittyvät fysikaalisten suureiden merkityksen. Hyvä H2 päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutuksen työkohteessa. Kiitettävä K3 tarkastelee tarvittaessa matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan. 4. ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAIDOT Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Tyydyttävä T1 noudattaa työturvallisuusmääräyksiä Hyvä H2 työskentelee ergonomisesti oikein Kiitettävä K3 huolehtii työympäristön siisteydestä ja järjestyksestä Oppiminen ja ongelmanratkaisu Tyydyttävä T1 kysyy tarvittaessa neuvoa Hyvä H2 osaa arvioida omaa työtään Kiitettävä K3 parantaa työsuoritustaan työn edetessä Vuorovaikutus ja yhteistyö Tyydyttävä T1 ottaa huomioon toiset työntekijät selviytyy suoraan työhön liittyvistä vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä Hyvä H2 toimii vuorovaikutteisesti selviytyy vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä Kiitettävä K3 on aktiivinen hoitaa vuorovaikutustilanteita myös vieraalla kielellä 14
Ammattietiikka Tyydyttävä T1 huolehtii työvälineistä ja työympäristöstä. Hyvä H2 huolehtii työvälineiden huollosta. Kiitettävä K3 toimii laatujärjestelmän mukaisesti. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin kuuluvia työtehtäviä työpaikkaolosuhteissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/ työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. 2.3. Asennushitsaus, 15 osp Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa hitsata asennushitsauksia niissä tarvittavilla hitsausprosesseilla (puikko-, MIG/MAG- ja TIG-) sekä polttoleikata, juottaa kovajuotoksia ja hitsata kaasuhitsausprosessilla. Hän osaa korjaushitsauksen perusteet, kuten hitsaamalla täyttämisen, päällehitsauksen ja eri metallien hitsaamisen yhteen. Tutkinnon osan suorittaja osaa hitsausmerkinnät ja lukea työpiirustuksia hitsata puikko-, MIG-, MAG- ja TIG-hitsausprosesseilla ja tuntee niiden keskeiset ominaisuudet sekä käyttöä rajoittavat tekijät asennusolosuhteissa kaasupoltinlaitteiston käytön kovajuottamisen kaasuhitsausprosessin teräksen, alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsattavuuteen vaikuttavat keskeiset ominaisuudet ottaa huomioon hitsauspaikalla vallitsevat olosuhteet valita sopivat lisäaineet ja suojakaasun perusaineen mukaan esivalmistella hitsattavat kappaleet ennen yhteen liittämistä: railon valmistus, puhdistus, kappaleiden asemointi ja silloitus ennen hitsausta havaita yleisimmät hitsausvirheet ja välttää ne työssään ottaa huomioon lämmöntuonnin merkityksen ja sen seuraukset hitsattavalle materiaalille ottaa huomioon hitsausjännitysten ja muodonmuutosten vaikutukset työkappaleeseen päälle- ja täyttöhitsauksen suoritustekniikan kuumilla oikaisun periaatteen ja osaa tehdä yksinkertaisia oikaisuja hitsien jälkikäsittelyn ja hitsaustyöhön kuuluvan välittömän korroosiosuojauksen eri metallien hitsaamisen yhteen ja oikean lisäaineen valinnan korroosion sähkökemialliset perusteet ja eri metallien sähkökemialliset jalousaste-erot korroosion estoon vaikuttavia rakenneratkaisuja ja tehdä hiontoja ja esimerkiksi kolojen ja rakojen täyttöjä tulityöturvallisuuden tilapäisellä tulityöpaikalla. 15
Arviointi 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Työkokonaisuuden hallinta Tyydyttävä T1 tarvitsee ohjausta Hyvä H2 selviytyy työstä käytettävissä olevilla työohjeilla ja materiaalioppailla sekä jonkin verran kyselemällä Kiitettävä K3 suoriutuu työstä itsenäisesti Aloitekyky ja yrittäjyys Tyydyttävä T1 kysyy tarvittaessa neuvoa. Hyvä H2 on oma-aloitteinen ja pyrkii työskentelemään itsenäisesti. Kiitettävä K3 työskentelee itsenäisesti ja joutuisasti. 2. TYÖMENETELMIEN, VÄLINEIDEN JA MATERIAALIN HALLINTA Hitsaus Tyydyttävä T1 osaa hitsata puikko-, MIG-, MAG- ja TIG-hitsausprosesseilla tietää pääsäätöarvojen merkityksen hitsauksen laatuun osaa teroittaa volframielektrodin ohjeen mukaan osaa lisäaineiden oikean varastoinnin Hyvä H2 käyttää puikko- ja TIG-hitsausvirtalähteiden toimintoja tehokkaasti osaa ohjeisiin tutustumalla valita lisäaineet osaa teroittaa elektrodin teräkselle ja alumiinille ilman ohjetta osaa kuivata lisäaineet Kiitettävä K3 hitsaa puikko-, MIG-, MAG- ja TIG-hitsausprosesseilla vaikeissakin asennoissa tehokkaasti osaa käyttää OVC-, AC-, DC- ja suurtaajuuspulssitoimintoja ymmärtää hyvin teroituksen merkityksen osaa säätää elektrodin teroituksella valokaarta tunnistaa ongelmat, jotka aiheutuvat lisäaineen virheellisestä varastoinnista Polttoleikkaus Tyydyttävä T1 osaa polttoleikkauslaitteiston turvallisen käytön Hyvä H2 osaa valita sopivat suuttimet ja kaasunpaineet ohjeiden mukaan Kiitettävä K3 osaa ilman ohjeita valita sopivat suuttimet polttoleikkaukseen Kovajuottaminen ja kaasuhitsaus Tyydyttävä T1 osaa tehdä kovajuotoksia ja hitsata kaasuhitsausprosessilla Hyvä H2 osaa tehdä kovajuotoksia ja hitsata kaasuhitsausprosessilla tehokkaasti Kiitettävä K3 osaa tehdä kohteeseen sopivia menetelmäratkaisuja ja kovajuote- ja hitsauslisäainevalintoja 16
Materiaalien hallinta Tyydyttävä T1 suojaa ruostumattoman teräksen ja alumiinipinnat Hyvä H2 käsittelee alumiinia ja ruostumatonta terästä puhtausvaatimusten mukaisesti Kiitettävä K3 huolehtii kaikissa tilanteissa puhtaudesta ja pintojen suojauksista Työympäristö, työvälineet ja hitsauksen viimeistely Tyydyttävä T1 ymmärtää olosuhteiden vaikutuksen hitsaustyön suoritukseen Hyvä H2 osaa tehdä tarvittavat työympäristön suojaukset hitsausolosuhteista riippuen Kiitettävä K3 osaa oma-aloitteisesti ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, että hitsaus onnistuu vallitsevissa olosuhteissa ja tuntee hitsausmenetelmien säärajoitteet asennusolosuhteissa Hitsin viimeistely Tyydyttävä T1 tekee hitsien hionnat Hyvä H2 tekee huolellisesti hitsien viimeistelyhionnat ja poistaa terävät särmät Kiitettävä K3 tekee kaikki viimeistelyhionnat huolehtien juoheudesta ja ulkonäköseikoista osaa jälkikäsitellä ruostumattomat hitsaussaumat asennushitsaustilanteeseen sopivimmalla tavalla Mittaukset Tyydyttävä T1 osaa hitsata ja mitata piirustuksessa ja ohjeissa määrätyn mittaisia hitsejä. Hyvä H2 osaa tulkita hitsausohjetta luotettavasti ja toteuttaa hitsauksen mitat ja muodot ohjeen mukaan. Kiitettävä K3 tekee mittaukset huolellisesti ja tarkasti sekä arvioi mittauksen oikeellisuutta. 3. TYÖN PERUSTANA OLEVAN TIEDON HALLINTA Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Tyydyttävä T1 ymmärtää hitsausmerkinnät ja osaa lukea hitsausohjeita (WPS) Hyvä H2 osaa lukea taulukoita ja esimerkiksi lisäaineiden valintaopasta Kiitettävä K3 pystyy soveltamaan oppaiden ja ohjeiden tietoja joustavasti asennushitsaustöihin 17
Perusaineiden tuntemus Tyydyttävä T1 erottaa toisistaan hiiliteräksen, ruostumattoman teräksen ja alumiinin Hyvä H2 ymmärtää seostamattoman teräksen ja seosteräksen eron hitsattavuuden kannalta tunnistaa perusaineet asiakirjan ISO/TR 15608 mukaan Kiitettävä K3 tietää teräksen, seostetun teräksen, ruostumattoman teräksen ja alumiinin hitsausongelmat Korroosionesto Tyydyttävä T1 tietää eri materiaalien yhteensopimattomuuden ja epäpuhtauksien ja kuona-aineiden merkityksen korroosion kannalta Hyvä H2 osaa tehdä oikeat lisäainevalinnat liitettäessä eri materiaaleja yhteen Kiitettävä K3 tietää korroosiota hillitseviä rakenneratkaisuja ja osaa tehdä täyttöjä ja hiontoja Laadunhallinta Tyydyttävä T1 tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa Hyvä H2 tunnistaa laatuvaatimukset Kiitettävä K3 tuntee laatuvaatimukset ja osaa korjata työsuoritustaan laatuvaatimusten mukaisesti Matematiikka ja luonnontieteet Tyydyttävä T1 ymmärtää suojakaasujen merkityksen hitsauksessa. Hyvä H2 tietää tavallisimmat hitsausvirheet ja miten niitä vältetään. Kiitettävä K3 ymmärtää hitsisulan muodostumisen ja jähmettymisen teoreettiset perusteet. 4. ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAIDOT Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Tyydyttävä T1 noudattaa työturvallisuusmääräyksiä ja käyttää henkilönsuojaimia Hyvä H2 huolehtii työsuojelusta työpaikalla Kiitettävä K3 työskentelee ergonomisesti oikein ja pitää työpaikkansa siistinä ja järjestyksessä Oppiminen ja ongelmanratkaisu Tyydyttävä T1 tarvitsee ohjausta, opastusta ja esimerkkejä Hyvä H2 etsii tietoa ja ratkaisee ongelmia avustettuna Kiitettävä K3 ratkaisee työhön liittyvät ongelmat itsenäisesti 18
Vuorovaikutus ja yhteistyö Tyydyttävä T1 ottaa huomioon toiset työntekijät Hyvä H2 on joustava ja toimii vuorovaikutteisesti Kiitettävä K3 toimii aktiivisena työparina tai ryhmän jäsenenä Tyydyttävä T1 on täsmällinen. Ammattietiikka Hyvä H2 työskentelee vastuuntuntoisesti. Kiitettävä K3 huolehtii työvälineistä ja niiden kunnosta ja noudattaa ammatillisesti oikeita työskentelytapoja. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kahdella hitsausprosessilla asennustyöolosuhteissa työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/ työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. 2.4. Asiakkaan toimintakyvyn ylläpitäminen ja tukeminen, 15 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kohdata asiakkaan ja ottaa huomioon asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa sekä käyttäytyä kunnioittavasti tuntee hoito- ja hoivatyön eettiset periaatteet ja vastuut ja osaa soveltaa niitä omassa työssään tietää ihmisen elimistön rakenteen ja toimintakyvyn tukemiseen ja ylläpitämiseen liittyvät keskeiset menetelmät sosiaali- ja terveysalan työssä osaa ottaa huomioon asiakkaalla mahdollisesti olevat toimintakyvyn rajoitteet tuntee yleisimpiä vammaisuuden muotoja ja sairauksien aiheuttamia muutoksia ihmisen toimintakykyyn ja osaa ottaa huomioon niiden vaikutukset asiakkaan kykyyn tulla toimeen erilaisissa tilanteissa tuntee toimintakyvyn rajoitteiden vaikutuksia asiakkailla, joilla on diabetes, epilepsia, Parkinsonin tauti, Alzheimerin tauti, reuma, artroosi tai aistisairauksia/-vammoja tietää yleisimpien sairauksien ( diabetes, epilepsia, Parkinsonin tauti, muistisairaudet, reuma, aistivammat, päihderiippuvuudet ) vaikutuksia ihmisen terveyteen ja toimintakykyyn ja osaa antaa tarvittaessa ensiavun tuntee vapaa-ajan viettoon, liikuntaan, kommunikointiin, turvallisuuteen, hygieniaan, pukeutumiseen, asumiseen ja päivittäistoimenpiteisiin liittyvät hyvinvointiteknologisia apuvälineitä, niiden käyttötarkoitukset ja toiminnat sekä osaa asettaa ne käyttökuntoon ja opastaa asiakasta niiden käytössä 19
osaa hakea ja antaa tietoa hyvinvointiteknologisten apuvälineiden ja laitteiden palvelujärjestelmästä tietää toimintakykyluokituksen periaatteet ja vaikutuksen apuvälinetarpeeseen tuntee toimintakykymittareita ja osaa osaltaan arvioida niiden soveltuvuutta asiakkaalle tietää, mistä apuvälineitä saa, millaiset ovat maksujärjestelyt, miten toimii niiden asennus ja huolto sekä osaa auttaa asiakasta niihin liittyvissä pulmakysymyksissä tietää omatoimisuuteen tukemisen periaatteet teknologian käyttöönotossa ja toimii niiden mukaan osaa esittää asiakkaan selviytymisen paranemiseen tarvittavia muutoksia teknisiin apuvälineisiin ja palveluihin tuntee terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetut keskeiset ja erityisesti hyvinvointiteknologiaan liittyvät laiteturvallisuuden säädökset ja määräykset osaa opastaa hyvinvointiteknologiaan liittyvien laitteiden käytössä sekä kertoa huolto- ja korjaustarpeista ymmärrettävästi myös englannin kielellä ja silloin kun asiakas puhuu toista kotimaista kieltä tietää oman toimintansa rajat hoito- ja hoivatyöhön, tuntee säädökset henkilötietojen ja sähköisen viestinnän tietosuojasta sekä noudattaa niitä osaa havainnoida toimintakykymuutoksia ja tiedottaa niistä osaa tehdä havaintoja asiakkaan kykenevyydestä huolehtia omasta toimeentulosta, terveydestä ja turvallisuudesta tietää säädösten mukaisen ilmoitusvelvollisuuden ja tekee viipymättä ilmoituksen havaitsemistaan avuntarpeista ja puutteista sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle tietää hygienian merkityksen, pitää huolta omasta hygieniastaan ja toimii aseptisten periaatteiden mukaisesti tuntee sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmät osaa toimia yhteistyössä asiakkaan ja hänen palveluistaan ja hoidoistaan huolehtivien henkilöiden kanssa osaa toimia työpaikoilla ja neuvottelutilanteissa hyvinvointipalvelujen ja terveydenhuollon henkilöiden kanssa. Arviointi 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Työtilanteen hallinta Tyydyttävä T1 ymmärtää, mikä on tilanne ja mitä pitäisi tehdä Hyvä H2 ottaa tilanteen haltuun ja ryhtyy työhön Kiitettävä K3 pystyy toimimaan tilanteiden muuttuessa ilman, että se vaikuttaa omaan varsinaiseen työhön Aloitekyky ja yrittäjyys Tyydyttävä T1 toimii annettujen ohjeiden mukaisesti, kysyy tarvittaessa neuvoa. Hyvä H2 tekee itsenäisesti ja vastuuntuntoisesti Kiitettävä K3 toimii kaikissa tilanteissa oma-aloitteisesti ja vastuuntuntoisesti Oman työn arviointi Tyydyttävä T1 kysyy neuvoa tarvittaessa Hyvä H2 osaa arvioida omaa suoritustaan Kiitettävä K3 korjaa menettelytapojaan työn kuluessa 20