Hallilan raitiotiepysäkin osallistava havainnekuva KYSELYN TULOKSET 6.9.2017
Tampereen raitiotie tulee kulkemaan Hallilan kohdalla metsässä. Hallilan raitiotiepysäkiltä on kulku myös Lukonmäkeen Hervannan valtaväylän ali tulevaa Siikin alikulkua pitkin. Kaikki kulkureitit pysäkille rakennetaan esteettömiksi, lisäksi pysäkille tulee polkupyörille liityntäpysäköintipaikkoja. Metsäinen sijainti antaa mahdollisuudet kehittää Hallilan raitiotiepysäkistä omaleimainen metsäpysäkki. Hallilan pysäkkiympäristön kehittämistä koskevaan kyselyyn sai vastata 23. kesäkuuta 2017 asti. Hallilan kyselyssä kaupunkilaiset tutustuivat pysäkkiympäristön vaihtoehtoihin havainnekuvan avulla, ja valita vaihtoehdoista itselleen mieleisimmät. Vaihtoehtoja selattiin klikkaamalla hiirellä kuvan alla olevia tekstilaatikoita. Kyselyn tuloksia hyödynnetään Hallilan pysäkkiympäristön suunnittelussa. Kyselyn laati Tampereen kaupungin toimeksiannosta Villi vyöhyke ry. 2 Kysely verkkoselaimessa. Poh joislu iskan pain ikkeilla void aan valita vaih toeh d ot ku van etu alalle keskelle. Etelälu iska jää ku vassa vasem m alle, h iem an pysäkin viereisen jalkakäytävän taakse. Reu n u s on ku vassa etu alalla. Klikkaam alla m etsän reu n at -pain ikkeita vaih tu vat m etsän reu n at ku van m olem m illa reu n oilla.
Vastaajien taustatiedot Vastausten tarkastelua Havainnekuvakysely oli avoinna vastauksille touko-kesäkuussa 2017 noin neljän viikon ajan. Kyselyyn saatiin 356 vastausta. Vastaajat olivat pääosin Tampereelta. Ulkopaikkakuntalaisia oli vain yhdeksän prosenttia vastaajista. Suosituin vaihtoehtojen yhdistelmä Hallilan raitiotiepysäkin ympäristöksi oli metsäpuutarha eteläluiskaan, kivireunus ja puusto pohjoisluiskaan sekä hoidetut reunametsät. Toiseksi suosituin vaihtoehto sisälsi samat vaihtehdot hoitamattomilla reunametsillä. Kolme seuraavaksi suosituinta vaihtoehtojen yhdistelmää olivat sellaisia, joissa pohjoisluiskassa oli puuston sijaan tuore niitty. Kyselyn taustamuuttujiksi pyydettyjen postinumeroiden perusteella vastaajien asuinpaikat painottuivat selvästi tulevan raitiotien rakentamisen 1. vaiheen reitin tienoille. Esimerkiksi Länsi-Tampereelta saatiin kyselyyn niukasti vastauksia. Yksittäisinä elementteinä tarkasteltuna eteläluiskassa metsäpuutarha oli selvästi suositumpi (256 vastaajaa, 72 %) kuin nurmikko (100 vastaajaa, 28 %). Pohjoisluiskaan kivistä reunusta toivoi 235 vastaajaa (66 %) ja massiivipuista reunusta kannatti 121 vastajaa (34 %). Puita toivottiin pohjoisluiskaan eniten (116 vastaajaa, 33 %). Pensasmaisista vaihtoehdoista pohjoisluiskaan toivoi atsaleioita 48 vastaajaa (13 %) ja hortensioita 18 vastaajaa (5 %). Pensasmaista kasvillisuutta pohjoisluiskaan kannatti yhteensä 18 prosenttia vastaajista. 3 Avoimista ympäristön vaihtoehdoista pohjoisluiskaan suosituin oli tuore niitty (74 vastaajaa, 21 %). Kuivaa ketoa pohjoisluiskaan toivoi 49 vastaajaa (14 %), kunttaa 42 vastaajaa (12 %) ja nurmikkoa 9 vastaajaa (3 %). Jos keskenään melko samankaltaiset kukkivat ruohovartiset kasvillisuustyypit (niitty ja keto) yhdistettiin, suosi niitä 35 prosenttia vastaajista. Erilaisia avoimia ympäristöjä yhteensä pohjoisluiskaan toivoi 49 prosenttia vastaajista. Reunametsien hoidon osalta vastaukset eivät suosineet merkittävästi kumpaakaan vaihtoehtoa. Hoidettua ja avointa reunametsää toivoi 197 vastaajaa (55%). Luonnontilaista ja sulkeutuneempaa reunametsää kannatti 161 vastaajaa (45 %). Vastauksien muuttujien ristiintaulukoinnissa ei ollut merkitseviä riippuvuuksia. Hoidettuja reunametsiä suosittiin hieman enemmän nurmikkoa toivovien vaihtoehtojen yhdistelmissä kuin muissa vastauksissa, mutta riippuvuus ei ollut merkitsevä.
Asuinalueen vaikutus vastauksiin Menetelmän arviointia Asuinalueen merkitys vastauksiin ei ollut merkitsevä. Tulevalla raitiotien reitillä asuvien henkilöiden vastaukset eivät merkitsevästi eronneet muista vastauksista. Ulkopaikkakuntalaisten vastaukset eivät eronneet merkitsevästi tamperelaisten vastauksista. Postinumeron sijaan olisi kyselyssä voinut tiedustella taustamuuttujaksi vastaajan asuinpaikan kadunnimeä. Silloin vastaajia olisi voinut ryhmitellä yksityiskohtaisemmin. Postinumeroalueet olivat raitiotiereitin varren vaikutuksen yksityiskohtaisemman tarkastelun osalta jossain määrin liian laajoja alueita. Postinumeron lisäksi vastaajan taustatiedoksi olisi voinut kysyä myös iän ja sukupuolen. Vastauksien painotuksiin saattoi vaikuttaa se, että visualisoinnissa osa vaihtoehdoista vaikutti graafisesti houkuttelevammilta kuin toiset. Esimerkiksi kuntta-vaihtoehdossa kanervat eivät kukkineet samaan tapaan kuin muissa kukkivia kasveja sisältävissä vaihtoehdoissa. 4
Su o si tu i m m a ssa va sta u ksi e n yh d i ste lm ä ssä ku va n e tu a la lle to i vo tti i n p u u sto a 5
Tu o re n i i tty o li p u u sto n j ä lke e n to i se ksi su o si tu i n yksi ttä i n e n e le m e n tti ku va n e tu a la lle 6