1 (15) Antopäivä: 20.11.2013 Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 75 Voimaantulopäivä: 01.12.2013 Voimassa: toistaiseksi Täytäntöönpantava EU-lainsäädäntö: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY liitteen 1 lisäys Yhteisten turvallisuusindikaattorien yhteiset määritelmät ja onnettomuuksien taloudellisten vaikutuksien laskentamenetelmät Muutostiedot: Kumoaa määräyksen rautatieliikenteen harjoittajan ja rataverkon haltijan turvallisuuskertomuksesta (TRAFI/15772/03.04.02.00/2011) Rautatieliikenteen harjoittajan ja rataverkon haltijan turvallisuuskertomus SISÄLTÖ 1 SOVELTAMISALA... 2 2 TURVALLISUUSKERTOMUKSEN SISÄLTÖ... 2 2.1 Johdanto... 2 2.2 Rautatieturvallisuuden kehittyminen... 2 2.3 Turvallisuustavoitteiden saavuttaminen... 3 2.4 Omavalvonnan tulokset... 3 2.5 Riskien hallinta... 4 2.6 Onnettomuustutkintakeskuksen turvallisuussuosituksiin reagointi... 4 2.7 Muut havainnot... 4 2.8 Lähteet ja liitteet... 4 3 MÄÄRITELMÄT... 4 3.1 Onnettomuuksiin liittyvät määritelmät... 4 3.2 Vaarallisiin aineisiin liittyvät määritelmät... 6 3.3 Riskitekijöihin liittyvät määritelmät... 6 3.4 Onnettomuuksien taloudellisten vaikutusten laskemiseen liittyvät määritelmät... 7 3.5 Infrastruktuurin tekniseen turvallisuuteen ja sen toteuttamiseen liittyvät määritelmät... 7 3.6 Turvallisuuden hallinnointiin liittyvät määritelmät... 8 3.7 Mittayksiköiden määritelmät... 8 4 SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET... 9 LIITE 1 TURVALLISUUSINDIKAATTORITAULUKKO... 10 Liikenteen turvallisuusvirasto PL 320, 00101 Helsinki puh. 029 534 5000, faksi 029 534 5095 Y-tunnus 1031715-9 www.trafi.fi
2 (15) 1 SOVELTAMISALA Tätä määräystä sovelletaan rautatieliikenteen harjoittajan ja rataverkon haltijan rautatielain 41 :ssä tarkoitettuun turvallisuuskertomukseen. 2 TURVALLISUUSKERTOMUKSEN SISÄLTÖ Rautatieliikenteen harjoittajan ja rataverkon haltijan turvallisuuskertomus sisältää seuraavat luvut: 1. Johdanto 2. Rautatieturvallisuuden kehittyminen 3. Turvallisuustavoitteiden saavuttaminen 4. Omavalvonnan tulokset 5. Riskien hallinta 6. Onnettomuustutkintakeskuksen turvallisuussuosituksiin reagointi 7. Muut havainnot 8. Lähteet ja liitteet (turvallisuusindikaattoritaulukko ja tarpeen mukaan muut liitteet). Turvallisuuskertomuksessa on kuvattava vähintään tässä luvussa määritellyt asiat. 2.1 Johdanto Johdanto -lukuun on sisällytettävä vähintään: - turvallisuuskertomuksen tarkoitus, - lyhyt yhteenveto puuttuvasta tiedosta sekä tietojen keräämisessä mahdollisesti ilmenneistä ongelmista, - kuvaus toimintaympäristöstä ja toiminnasta, - mahdolliset muutokset toiminnassa ja toimintaympäristössä mukaan lukien muutokset organisaatiossa, - yleinen turvallisuuden kehittyminen, o o lyhyt kuvaus vakavimmista onnettomuuksista, rautatieliikenteen harjoittajan tai rataverkon haltijan havaitsemat pitkän aikavälin muutokset rautatieliikenteen turvallisuudessa. 2.2 Rautatieturvallisuuden kehittyminen Rautatieturvallisuuden kehittyminen -luvussa on kuvattava toimenpiteet, joita on tehty turvallisuuden varmentamiseksi ja parantamiseksi. Turvallisuuskertomuksessa on lisäksi kuvattava onnettomuuksien ja vaaratilanteiden seurauksena vastaavanlaisten onnettomuuksien välttämiseksi tehdyt turvallisuuden parantamistoimenpiteet. Ne on listattava alla olevan mallin mukaiseen taulukkoon.
3 (15) Onnettomuudet/vaaratilanteet, joiden seurauksena toimenpiteet tehtiin Turvallisuustoimenpide Pvm Paikka Tapahtuman kuvaus Jos turvallisuustoimenpiteen perusteena on jokin muu kuin onnettomuus tai vaaratilanne, asiasta on tehtävä erillinen kuvaus ja lisättävä asianomainen tieto alla olevan mallin mukaiseen taulukkoon. Turvallisuustoimenpide Toimenpiteen peruste Tässä luvussa on lisäksi kuvattava uudet turvallisuutta parantavat toiminnot tai järjestelmät. Kertomusvuoden turvallisuusindikaattoriarvot on ilmoitettava käyttäen liitteen 1 taulukkoa tai vastaavaa taulukkoa, joka sisältää toimijaa koskevat turvallisuusindikaattoriarvot. Turvallisuuskertomuksessa on lisäksi annettava selvitys indikaattoritietojen luotettavuuteen mahdollisesti vaikuttavista tekijöistä. 2.3 Turvallisuustavoitteiden saavuttaminen Turvallisuustavoitteiden saavuttaminen -luvussa on kuvattava: - organisaation turvallisuustavoitteet, - toimenpiteet, joita organisaatiossa on tehty organisaation turvallisuustavoitteiden saavuttamiseksi, - miten turvallisuustavoitteiden saavuttaminen onnistui. Jos organisaation turvallisuustavoitteita ei saavutettu, rautatieliikenteen harjoittajan ja rataverkon haltijan on kuvattava toimenpiteet, joiden avulla tavoitteisiin pääsemistä pyritään parantamaan. 2.4 Omavalvonnan tulokset Omavalvonnan tulokset -luvussa on kuvattava sisäisten turvallisuuteen liittyvien auditointien, turvallisuusjohtamisjärjestelmään kohdistuvien tarkastusten sekä muiden turvallisuuteen liittyvien sisäisten tarkastusten ja katselmusten toteuttaminen. Rautatieliikenteen harjoittajan ja rataverkon haltijan tulee sisällyttää kuvaukseen: - omavalvonnan suunnitellut painopistealueet, - omavalvonnan toteutuneet kohteet, - omavalvonnan tulokset,
4 (15) - toimenpiteet, joihin ryhdyttiin omavalvonnan tulosten pohjalta turvallisuuden ja turvallisuusjohtamisen kehittämiseksi, - toteutettujen toimenpiteiden tehokkuuden arvioinnin tulokset. 2.5 Riskien hallinta Riskien hallinta -luvussa rautatieliikenteen harjoittajan ja rataverkon haltijan on kuvattava lyhyesti organisaatiossa kertomusvuonna tehdyt toimijan turvallisuusjohtamisjärjestelmässä kuvattuun riskienhallintamenettelyyn perustuvat riskianalyysit sekä riskien arvioinnin yhteisestä turvallisuusmenetelmästä annetun komission asetukseen (EY) N:o 352/2009 perustuvat riskianalyysit sekä niissä esiin tulleet merkittävät havainnot. Lisäksi on raportoitava edellä mainitun asetuksen soveltamisesta saadut kokemukset. 2.6 Onnettomuustutkintakeskuksen turvallisuussuosituksiin reagointi Onnettomuustutkintakeskuksen turvallisuussuosituksiin reagointi -luvussa on kuvattava, miten toimija on kertomusvuonna reagoinut sen toimintaa koskeviin turvallisuussuosituksiin, jotka olivat avoimia tai toteuttamatta. 2.7 Muut havainnot Muut havainnot -luvussa on kuvattava sellaiset rautatieturvallisuuteen liittyvät havainnot, joita ei ole esitetty turvallisuuskertomuksen muissa luvuissa. 2.8 Lähteet ja liitteet Liitteet ja lähteet -osiossa on yksilöitävä kyseisen kertomuksen laadinnassa käytetty mahdollinen lähdeaineisto ja kertomukseen liittyvät liitteet. 3 MÄÄRITELMÄT 3.1 Onnettomuuksiin liittyvät määritelmät Junalla tarkoitetaan tietyllä numerolla tai erityisellä nimellä kulkevaa, määrätyltä lähtöasemalta määrätylle pääteasemalle liikennöivää yhden tai useamman veturin tai moottorivaunun hinaamaa yhtä tai useampaa raidekulkuneuvoa tai yhtä yksin kulkevaa moottorivaunua. Yksinään kulkevaa veturia pidetään junana. Junien yhteentörmäyksillä, mukaan luettuina törmäykset aukean tilan ulottuman sisäpuolella oleviin esteisiin tarkoitetaan yhteenajoja, peräänajoja ja sivutörmäyksiä kahden junan osien välillä tai junan ja jonkun seuraavista välillä: i) vaihtotyöveturit, ii) kiinteät tai väliaikaiset raiteilla tai niiden lähellä olevat esineet (paitsi tasoristeyksissä ylittävästä ajoneuvosta tai ylittävältä käyttäjältä pudonneet esineet). Kuolemantapauksella (kuolleella) tarkoitetaan henkilöä, joka on onnettomuuden () seurauksena kuollut välittömästi tai 30 päivän kuluessa siitä. Laajoilla liikennehäiriöillä tarkoitetaan raideliikenteen keskeytymistä pääradalla vähintään kuuden tunnin ajaksi. Liikkeessä olevan liikkuvan kaluston aiheuttamilla henkilövahinko-onnettomuuksilla
5 (15) tarkoitetaan onnettomuuksia, joissa on osallisena yksi tai useampi henkilö ja joissa henkilöihin törmää raidekulkuneuvo tai siihen liitetty tai siitä irronnut osa. Tähän sisältyvät raidekulkuneuvoista putoavat henkilöt sekä henkilöt, jotka kaatuvat tai joihin osuu irtonainen esine heidän matkustaessaan raidekulkuneuvossa. Liikkuvan kaluston tulipaloilla tarkoitetaan tulipaloja ja räjähdyksiä, jotka tapahtuvat raidekulkuneuvossa (niiden kuorma mukaan luettuna) matkalla lähtöasemalta määränpääasemalle, mukaan luettuina tilanteet, joissa kulkuneuvo on pysähdyksissä lähtöasemalla, määränpääasemalla tai välipysähdysasemalla, sekä tilanteet vaihtotyön aikana. Matkustajalla tarkoitetaan junan miehistöä lukuun ottamatta kaikkia henkilöitä, jotka matkustavat raidekulkuneuvossa. Onnettomuustilastoissa mukaan luetaan matkustajat, jotka yrittävät nousta liikkuvaan junaan tai poistua liikkuvasta junasta. Merkittävillä kalustoon, rataan, muihin laitteistoihin tai ympäristöön kohdistuvilla vahingoilla tarkoitetaan vahinkoja, joista aiheutuu vähintään 150 000 kustannukset. Merkittävällä onnettomuudella tarkoitetaan onnettomuutta, jossa on osallisena vähintään yksi liikkeessä oleva raidekulkuneuvo ja jonka seurauksena vähintään yksi henkilö kuolee tai loukkaantuu vakavasti tai jonka seurauksena syntyy merkittäviä kalustoon, rataan, muihin laitteistoihin tai ympäristöön kohdistuvia vahinkoja tai laajoja liikennehäiriöitä. Tähän eivät sisälly verstaissa, varastoissa ja varikoilla tapahtuvat onnettomuudet. Muilla (kolmansilla osapuolilla) tarkoitetaan henkilöitä, jotka eivät ole matkustajia, työntekijöitä alihankkijoiden henkilöstö mukaan luettuna, tasoristeyksen käyttäjiä eivätkä rautatiealueilla luvattomasti liikkuvia henkilöitä. Muun tyyppisillä onnettomuuksilla tarkoitetaan kaikkia muita onnettomuuksia kuin edellä mainittuja (eli junien yhteentörmäyksiä, raiteelta suistumisia, tasoristeysonnettomuuksia ja liikkeessä olevan liikkuvan kaluston aiheuttamia henkilövahinko-onnettomuuksia). Onnettomuudella tarkoitetaan ei-toivottua tai tahatonta äkillistä tapahtumaa tai erityistä tällaisten tapahtumien ketjua, jolla on haitallisia seurauksia. Onnettomuudet jaetaan seuraaviin luokkiin: törmäykset, raiteilta suistumiset, tasoristeysonnettomuudet, liikkeessä olevasta liikkuvasta kalustosta aiheutuneet henkilöonnettomuudet, tulipalot tai muut. Pääradalla tarkoitetaan rataverkon haltijan tärkeimpiä kauttakulkuraiteita. Raiteelta suistumisella tarkoitetaan tilannetta, jossa vähintään yksi junan pyöristä putoaa raiteeltaan. Rautatiealueilla luvattomasti liikkuvilla henkilöillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka oleskelevat rautatiealueilla, joissa oleskelu on kiellettyä, tasoristeyksen käyttäjiä lukuun ottamatta. Tasoristeyksen käyttäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka käyttää tasoristeystä ylittäessään radan millä tahansa kulkuneuvolla tai jalan. Tasoristeysonnettomuuksilla tarkoitetaan sellaisia tasoristeyksissä tapahtuvia onnettomuuksia, joissa on osallisena ainakin yksi raidekulkuneuvo ja yksi tai useampi rataa ylittävä ajoneuvo, muita tasoristeyksen käyttäjiä, kuten jalankulkijoita, tai väliaikaisesti raiteilla tai niiden lähellä olevia esineitä, jotka ovat pudonneet rataa ylittävästä ajoneuvosta tai rataa ylittävältä käyttäjältä.
6 (15) Työntekijöillä (mukaan luettuina alihankkijoiden henkilöstö ja sopimussuhteiset itsenäiset ammatinharjoittajat) tarkoitetaan kaikkia henkilöitä, joiden työ liittyy rautateihin ja jotka ovat töissä onnettomuushetkellä. Mukaan luetaan junahenkilöstö sekä liikkuvasta kalustosta ja infrastruktuurista huolehtiva henkilöstö. Vakavalla loukkaantumisella (vakavasti loukkaantuneella) tarkoitetaan henkilöä, joka on onnettomuuden seurauksena loukkaantunut (itsemurhayrityksiä lukuun ottamatta) ja saanut sairaalahoitoa yli vuorokauden ajan. 3.2 Vaarallisiin aineisiin liittyvät määritelmät Vaarallisilla aineilla tarkoitetaan aineita ja tavaroita, joiden kuljettaminen on RIDohjesäännössä kielletty tai sallittu vain siinä määrätyin ehdoin. Vaarallisten aineiden kuljettamiseen liittyvällä onnettomuudella tarkoitetaan onnettomuutta tai vaaratilannetta, josta on ilmoitettava RID 1 /ADR-määräysten 1.8.5 kohdan mukaisesti. 3.3 Riskitekijöihin liittyvät määritelmät Kiskon katkeamalla tarkoitetaan kaikkia kiskoja, jotka ovat erottuneet kahteen tai useampaan osaan, tai kaikkia kiskoja, josta on irronnut pala metallia siten, että syntyy yli 50 millimetrin pituinen ja yli 10 millimetrin syvyinen lovi kiskon pintaan. Punaisen (seis-opastimen) ohiajolla tarkoitetaan kaikkia tilanteita, joissa jokin junan osa on liikkunut liikenteenohjauksen lupaa pidemmälle. Liikenteenohjauksen luvan vastainen ajo tarkoittaa, että on ohitettu jokin seuraavista: - raidepuolella oleva valo-opastin tai siipiopastin taikka pysähtymiskäsky, rataosuuksilla, joilla ei ole junien automaattista kulunvalvontajärjestelmää (JKV) - JKV-järjestelmän antaman, turvallisuuteen liittyvän ajoluvan päättyminen, - säännöissä vahvistetulla suullisella tai kirjallisella luvalla ilmoitettu paikka, - seis-levyt (päätepuskimet pois luettuina) tai käsiopasteet. Tähän eivät sisälly tapaukset, joissa rautateillä liikkuva kalusto, johon ei ole kiinnitetty vetoyksikköä tai jonka mukana ei ole miehistöä, liikkuu seis-opastimen ohi. Tähän eivät myöskään sisälly tapaukset, joissa seis-opastetta ei ole laitettu päälle niin ajoissa, että kuljettaja ehtisi pysäyttää junan ennen kyseistä opastinta. Raiteen nurjahduksilla tarkoitetaan sellaisia virheitä raiteen jatkumossa ja raidegeometriassa, jotka edellyttävät raiteen sulkemista tai sallitun enimmäisnopeuden alentamista turvallisuuden ylläpitämiseksi. Rikkoutuneilla pyörillä ja rikkoutuneilla akseleilla tarkoitetaan vikaa, joka vaikuttaa pyörän tai akselin olennaisiin osiin ja joka aiheuttaa onnettomuusriskin (raiteelta suistumis- tai törmäysriskin). 1 RID-ohjesääntö (vaarallisten aineiden kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevat määräykset) sellaisena kuin se on hyväksyttynä vaarallisten aineiden sisämaankuljetuksista 24 päivänä syyskuuta 2008 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2008/68/EY (EUVL L 260, 30.9.2008, s. 13).
7 (15) Väärin annetuilla opasteilla tarkoitetaan kaikkia opastinjärjestelmän virheitä (sekä infrastruktuurin että liikkuvan kaluston osalta), joiden vuoksi opastetiedot eivät ole tarpeeksi rajoittavia. 3.4 Onnettomuuksien taloudellisten vaikutusten laskemiseen liittyvät määritelmät Liikkuvalle kalustolle tai infrastruktuurille aiheutuneiden omaisuusvahinkojen kustannuksilla tarkoitetaan korjauskelvottomaksi vahingoittuneen liikkuvan kaluston tai infrastruktuurin tilalle hankittavan, toiminnoiltaan ja teknisiltä ominaisuuksiltaan vastaavan uuden liikkuvan kaluston tai infrastruktuurin hankintakustannuksia sekä kustannuksia, jotka aiheutuvat korjattavissa olevan liikkuvan kaluston tai infrastruktuurin palauttamisesta onnettomuutta edeltäneeseen tilaan. Rautatieliikenteen harjoittajat/rataverkon haltijat arvioivat nämä kustannukset kokemustensa pohjalta. Tähän sisältyvät myös liikkuvan kaluston vuokrakustannukset, kun onnettomuudessa vahingoittunutta liikkuvaa kalustoa joudutaan korvaamaan. Viivästymisminuuteilla tarkoitetaan onnettomuuksien junille aiheuttamia viivästysminuutteja. Viivästykset lasketaan seuraavasti: - todelliset viivästykset rataosuuksilla, joilla onnettomuus tapahtui, - todelliset viivästykset tai, jos tämä ei ole mahdollista, arvioidut viivästykset muilla rataosuuksilla, joihin onnettomuus vaikuttaa. Ympäristövahinkojen kustannuksilla tarkoitetaan vahingoittuneen alueen palauttamisesta rautatieonnettomuutta edeltäneeseen tilaan aiheutuvia kustannuksia, jotka rautatieliikenteen harjoittajien/rataverkon haltijoiden on katettava ja jotka arvioidaan heidän kokemuksensa pohjalta. 3.5 Infrastruktuurin tekniseen turvallisuuteen ja sen toteuttamiseen liittyvät määritelmät Junien kulunvalvontajärjestelmällä (JKV) tarkoitetaan järjestelmää, joka pakottaa noudattamaan opastimia ja nopeusrajoituksia valvomalla nopeuksia ja pysäyttämällä junan automaattisesti opastimien niin määrätessä. Kulkuväylällä tarkoitetaan kaikkia julkisia tai yksityisiä katuja, teitä tai maanteitä, polut ja pyörätiet mukaan luettuina, tai muita ihmisten, eläinten, ajoneuvojen tai koneiden ja laitteiden kulkua varten varattuja reittejä. Tasoristeyksellä tarkoitetaan kaikkia samalla tasolla olevia risteymäkohtia rautatien ja rataverkon haltijan tunnustamien ja julkisille tai yksityisille käyttäjille avoimien kulkuväylien välillä. Mukaan ei lueta laituripolkuja eikä huoltoteiden tasoristeyksiä. Varoituslaitteettomalla tasoristeyksellä tarkoitetaan tasoristeystä, jossa ei ole aktivoituna minkäänlaista varoituslaitosta ja/tai puomia/porttia silloin, kun sen ylittäminen ei ole käyttäjälle turvallista. Varoituslaittein varustetulla tasoristeyksellä tarkoitetaan tasoristeystä, jossa risteyksen käyttäjät erotetaan lähestyvästä junasta tai joissa heitä varoitetaan siitä laitteilla, jotka aktivoituvat, kun risteystä ei ole turvallista ylittää. - Erottaminen fyysisillä laitteilla: o o puoli-, pari- tai kokopuomit, portit.
8 (15) - Varoittaminen tasoristeyksessä sijaitsevilla varoituslaitteilla: o o o näkyvät laitteet: valot, äänilaitteet: kellot, äänitorvet jne., fyysiset laitteet, esim. tiehidasteiden aiheuttama tärinä. Varoituslaittein varustetut tasoristeykset luokitellaan seuraavasti: 1) Tasoristeyksellä, jossa on automaattiset puomit ja/tai automaattinen ääni- ja/tai valovaroituslaitos tarkoitetaan tasoristeystä, jossa risteyksen puomit ja/tai varoituslaitokset aktivoituvat junan lähestyessä. Tällaiset tasoristeykset luokitellaan seuraavasti: i) automaattinen valo- ja/tai äänivaroituslaitos, ii) automaattiset puomit ilman valoja tai äänivaroituslaitosta, iii) automaattiset puomit sekä automaattinen ääni- ja/tai valovaroituslaitos, iv) automaattiset puomit, automaattinen ääni- ja/tai valovaroituslaitos sekä tasoristeyksen vapaana olon valvonta. Tasoristeyksen vapaana olon valvonnalla tarkoitetaan opastinta tai muuta junan suojajärjestelmää, joka sallii junan edetä ainoastaan, jos tasoristeys on tieliikennepuolelta raideliikenteestä erotettu ja vapaana; tällainen vapaus todetaan valvonnan ja/tai esteiden ilmaisimen avulla. 2) Tasoristeyksellä, jossa on käsin kytkettävä ääni- ja/tai valovaroituslaitos ja/tai puomit/portit tarkoitetaan tasoristeystä, jossa puomit/portit ja/tai varoituslaitokset aktivoidaan manuaalisesti ja jossa ei ole asetinlaitteeseen kytkettyjä opastimia, jotka näyttävät junan suuntaan kulkulupaa ainoastaan silloin kun tasoristeyksen puomit/portit ja/tai varoituslaitokset on aktivoitu. Tällaiset tasoristeykset luokitellaan seuraavasti: v) käsin kytkettävä ääni- ja/tai valovaroituslaitos, vi) käsinkytkennällä tai käsin avattavat puomit tai portit, vii) käsin kytkettävä ääni- ja/tai valovaroituslaitos sekä puomit tai portit. 3.6 Turvallisuuden hallinnointiin liittyvät määritelmät Auditoinnilla tarkoitetaan järjestelmällistä, riippumatonta ja dokumentoitua prosessia, jonka tarkoituksena on hankkia tarkastusaineistoa ja arvioida sitä puolueettomasti sen määrittämiseksi, missä määrin auditointikriteerit täyttyvät. 3.7 Mittayksiköiden määritelmät Junakilometrillä tarkoitetaan mittayksikköä, joka vastaa junan kulkemista kilometrin matkan. Käytettävä etäisyys on tosiasiallisesti kuljettu matka, jos se on saatavissa, muussa tapauksessa käytetään rataverkon lähtö- ja saapumispaikan välistä vakioetäisyyttä. Matkustajakilometrillä tarkoitetaan mittayksikköä, joka vastaa yhden matkustajan kuljettamista rautateitse yhden kilometrin matkan. Raidekilometrillä tarkoitetaan rataverkon pituutta kilometreinä. Moniraiteisilta rataosuuksilta lasketaan kukin raide erikseen. Ratakilometrillä tarkoitetaan rataverkon pituutta kilometreinä. Moniraiteisilta rataosuuksilta lasketaan vain lähtöpaikan ja määränpään välinen etäisyys.
9 (15) 4 SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Tätä määräystä sovelletaan rataverkon haltijan turvallisuusluvan ja rautatieliikenteen harjoittajan turvallisuusluvan tai -todistuksen myöntämisvuotta seuraavia kalenterivuosia koskeviin turvallisuuskertomuksiin. Tätä määräystä sovelletaan kuitenkin kertomusvuotta 2013 koskevaan ja sitä seuraaviin turvallisuuskertomuksiin sellaisen rataverkon haltijan ja rautatieliikenteen harjoittajan osalta, jonka voimassa oleva turvallisuuslupa tai -todistus on myönnetty 31.12.2012 tai sitä ennen. Tuomas Routa ylijohtaja Ville Vainiomäki erityisasiantuntija
10 (15) LIITE 1 TURVALLISUUSINDIKAATTORITAULUKKO Rataverkon haltija ja rautatieliikenteen harjoittaja täyttävät toimintaansa koskevat turvallisuusindikaattoritiedot taulukon oikean reunan sarakkeeseen. Kohta 1 on täytettävä aina. Kohdat 2-6, 8 ja 9 täytetään siltä osin kuin tapahtumia on ilmennyt. Vain rataverkon haltija täyttää myös kohdan 7 infrastruktuurin tekniseen turvallisuuteen liittyvät tiedot. Tiedon kuvaus Viranomaisen tietokoodi Tietomuoto Täytä indikaattoriluvut alla oleviin kenttiin 1. Raportointitiedot RO Raportoivan organisaation nimi YY Raportointivuosi vvvv 2.1. Merkittävien onnettomuuksien kokonaismäärä jaoteltuina seuraaviin onnettomuustyyppeihin Junien yhteentörmäykset, mukaan lukien törmäykset aukean N01 tilan ulottuman sisäpuolella oleviin esteisiin N02 Junien raiteelta suistumiset N03 N04 Tasoristeysonnettomuudet, mukaan lukien onnettomuudet, Liikkeessä olevan liikkuvan kaluston aiheuttamat henkilövahinko-onnettomuudet N05 Liikkuvan kaluston tulipalot N06 Muut onnettomuudet 2.2. Vaarallisten aineiden kuljettamiseen liittyvien onnettomuuksien kokonaismäärä jaoteltuina seuraaviin ryhmiin Onnettomuudet, joihin liittyy ainakin yksi vaarallisia aineita N19 kuljettava raidekulkuneuvo, jotka eivät aiheuta vaarallisten aineiden päästöjä N20 Onnettomuudet, joihin liittyy ainakin yksi vaarallisia aineita kuljettava raidekulkuneuvo, jotka aiheuttavat vaarallisten aineiden päästöjä 3.1. Vakavasti loukkaantuneiden matkustajien kokonaismäärä onnettomuustyypeittäin jaoteltuina seuraaviin ryhmiin Liikenteen turvallisuusvirasto PL 320, 00101 Helsinki puh. 029 534 5000, faksi 029 534 5095 Y-tunnus 1031715-9 www.trafi.fi
11 (15) PS01 tilan ulottuman sisäpuolella oleviin esteisiin PS02 Junien raiteelta suistumisissa PS03 PS04 PS05 Liikkuvan kaluston tulipaloissa PS06 Muissa onnettomuuksissa 3.2. Vakavasti loukkaantuneiden työntekijöiden kokonaismäärä, mukaan lukien alihankkijoiden henkilöstö, onnettomuustyypeittäin jaoteltuina seuraaviin ryhmiin tilan ulottuman sisäpuolella oleviin SS01 esteisiin SS02 Junien raiteelta suistumisissa SS03 SS04 SS05 Liikkuvan kaluston tulipalot SS06 Muissa onnettomuuksissa 3.3. Vakavasti loukkaantuneiden rautatiealueilla luvattomasti liikkuvien henkilöiden kokonaismäärä onnettomuustyypeittäin jaoteltuina seuraaviin ryhmiin tilan ulottuman sisäpuolella oleviin US01 esteisiin US02 Junien raiteelta suistumisissa US03 US04 US05 Liikkuvan kaluston tulipaloissa US06 Muissa onnettomuuksissa 3.4. Muiden vakavasti loukkaantuneiden henkilöiden kokonaismäärä onnettomuustyypeittäin jaoteltuina seuraaviin ryhmiin tilan ulottuman sisäpuolella oleviin OS01 esteisiin OS02 Junien raiteelta suistumisissa
12 (15) OS03 OS04 OS05 Liikkuvan kaluston tulipaloissa OS06 Muissa onnettomuuksissa 4.1. Kuolleiden matkustajien kokonaismäärä onnettomuustyypeittäin jaoteltuina seuraaviin ryhmiin tilan ulottuman sisäpuolella oleviin PK01 esteisiin PK02 Junien raiteelta suistumisissa PK03 PK04 PK05 Liikkuvan kaluston tulipaloissa PK06 Muissa onnettomuuksissa 4.2. Kuolleiden työntekijöiden kokonaismäärä, mukaan lukien alihankkijoiden henkilöstö, onnettomuustyypeittäin jaoteltuina seuraaviin ryhmiin tilan ulottuman sisäpuolella oleviin SK01 esteisiin SK02 Junien raiteelta suistumisissa SK03 SK04 SK05 Liikkuvan kaluston tulipaloissa SK06 Muissa onnettomuuksissa 4.3. Kuolleiden rautatiealueilla luvattomasti liikkuvien henkilöiden kokonaismäärä onnettomuustyypeittäin jaoteltuina seuraaviin ryhmiin tilan ulottuman sisäpuolella oleviin UK01 esteisiin UK02 Junien raiteelta suistumisissa UK03 UK04
13 (15) UK05 Liikkuvan kaluston tulipaloissa UK06 Muissa onnettomuuksissa 4.4. Muiden kuolleiden henkilöiden kokonaismäärä onnettomuustyypeittäin jaoteltuina seuraaviin ryhmiin tilan ulottuman sisäpuolella oleviin OK01 esteisiin OK02 Junien raiteelta suistumisissa OK03 OK04 OK05 Liikkuvan kaluston tulipaloissa OK06 Muissa onnettomuuksissa 5. Onnettomuuksien riskitekijöihin liittyvien tapahtumien kokonaismäärä jaoteltuina seuraaviin tyyppeihin I01 Kiskon katkeamien kokonaismäärä I02 Raiteen nurjahdusten kokonaismäärä I03 Väärin annettujen opasteiden kokonaismäärä I04 Punaisen (seis-opasteen) ohiajojen kokonaismäärä I05 I06 Käytössä olevan liikkuvan kaluston rikkoutuneiden pyörien kokonaismäärä Käytössä olevan liikkuvan kaluston rikkoutuneiden akseleiden kokonaismäärä 6. Onnettomuuksien taloudellisten vaikutusten laskemiseen liittyvät indikaattorit Merkittävien onnettomuuksien seuraukset C13 Liikkuvalle kalustolle tai infrastruktuurille aiheutuneiden materiaalisten vahinkojen kustannukset C15 Matkustajajunien viivästysminuutit min C16 Tavarajunien viivästysminuutit min C17 Ympäristövahinkojen kustannukset 7. Infrastruktuurin tekniseen turvallisuuteen liittyvät indikaattorit (koskee vain rataverkon haltijoita)
14 (15) T01 T02 T03 Ratakilometrien prosenttiosuus, joilla on käytössä junien kulunvalvontajärjestelmä (JKV) Junakilometrien prosenttiosuus, joilla käytetään junien kulun valvontajärjestelmiä (JKV) Tasoristeysten kokonaismäärä (varoituslaittein varustetut ja varoituslaitteettomat) T06 Varoituslaitteellisten tasoristeysten kokonaismäärä, joissa on T07 automaattinen valo- ja/tai äänivaroituslaitos T08 automaattiset puomit T09 T10 automaattiset puomit sekä automaattinen valo- ja/tai äänivaroituslaitos automaattiset puomit, automaattinen ääni- ja/tai valovaroituslaitos sekä tasoristeyksen vapaana olon valvonta T11 käsin kytkettävä valo- ja/tai äänivaroituslaitos T12 käsin kytkennällä tai käsin avattavat puomit T13 käsin kytkettävä ääni- ja/tai valovaroituslaitos sekä puomit T14 Varoituslaitteettomien tasoristeysten kokonaismäärä 8. Turvallisuuden hallinnointiin liittyvät indikaattorit A01 Suoritettujen auditointien kokonaismäärä A02 Suoritettujen auditointien prosenttiosuus suunnitelluista auditoinneista 9. Liikenteen ja infrastruktuurin referenssitiedot R01 R02 R05 R06 Junakilometrien kokonaismäärä Matkustajakilometrien määrä Matkustajajunakilometrien määrä Tavarajunakilometrien määrä % % % miljoonaa junakilometriä miljoonaa matkustajakilometriä miljoonaa junakilometriä miljoonaa junakilometriä
15 (15) R07 R08 R03 Rahtitonnikilometrien määrä Ratakilometrien määrä (kaksiraiteiset radat lasketaan KER- RAN) Ratakilometrien määrä (kaksiraiteiset radat lasketaan KAH- DESTI) miljoonaa tonnikilometriä km km