Tampere Pöytäkirja 7/2017 1 (65) Aika 20.02.2017, klo 13:08-14:58 Paikka Kaupunginhallituksen istuntosali Käsitellyt asiat 118 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 119 Pöytäkirjan tarkastus 120 Läsnäolo- ja puheoikeudet 121 Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitys 122 Tampereen kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2021 123 Talous- ja strategiaprosessin aikataulu vuonna 2017 124 Hatanpään sairaalan ja Tampereen yliopistollisen sairaalan hallinnollisen yhdistymisen valmistelun käynnistäminen 125 Työllisyydenhoidon ja muiden työllisyyttä tukevien toimien raportti tammi-joulukuu 2016 126 Piia Kurjen varavaltuutetun luottamustoimen päättyminen 127 Piia Kurjen luottamustoimen päättyminen sekä sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunnan jäsenen vaali 128 Piia Kurjen luottamustoimen päättyminen sekä yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaoston varajäsenen vaali 129 Kuntavaalien vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien täydentäminen 130 Keskusvaalilautakunnan sihteerien palkkio kuntavaaleissa 2017 131 Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös kaupunginhallituksen vaalia ja lautakuntien vaaleja koskevien valitusten johdosta 132 Oikaisuvaatimus kiinteistöjohtajan päätökseen puun kaatumista koskevassa vahingonkorvausasiassa 133 Perkiönkadun pilaantuneen maan vastaanotto Pirkanmaan jätehuollolta 134 Perkiönkadun pilaantuneen maan vastaanotto - hankinta 135 Valtuustoaloite verkkokalastuksen määräysten ja kuhan alamitan muuttamiseksi Tampereen vesialueilla - Juhana Suoniemi ym.
Tampere Pöytäkirja 7/2017 2 (65) 136 Lautakuntien ja jaostojen ym. pöytäkirjat sekä viranhaltijoiden ym. päätösten otto-oikeus 137 Tiedoksi merkittävät asiat 138 Ei julkinen
Tampere Pöytäkirja 7/2017 3 (65) Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Poissa Ikonen Anna-Kaisa, puheenjohtaja Aleksovski Atanas, 1. varapuheenjohtaja Mustakallio Jaakko, 2. varapuheenjohtaja Aleksi Jäntti Rantaviita-Tiainen Anna-Kaarina Kivistö Anneli Sasi Ilkka Sirniö Ilpo Virtanen Pertti Sirén Elina Virtanen Sirkkaliisa Lehtimäki Joni, varajäsen, saapui 14:10, poistui 14:24 Siuro Petri, varajäsen, saapui 14:10, poistui 14:24 Marin Sanna, valtuuston pj., poistui 14:56 Tulonen Irja, valtuuston 1. vpj., poistui 14:56 Schafeitel Yrjö, valtuuston 2. vpj., poistui 14:56 Kostiainen Leena, apulaispormestari, poistui 14:56 Salmi Pekka, apulaispormestari, poistui 14:56 Heinämäki Anna-Kaisa, apulaispormestari, poistui 14:56 Yli-Rajala Juha, konsernijohtaja Maunu Anna-Maria, viestintäjohtaja, poistui 14:56 Aarnio Jouko, kaupunginlakimies, pöytäkirjanpitäjä Nikkilä Elina T, päätösvalmistelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä Hautamäki Ranja, johtava erikoissuunnittelija, saapui 13:14, poistui 13:49 Nurminen Mikko, johtaja, saapui 13:14, poistui 13:49 Hastio Pia, yleiskaavapäällikkö, saapui 13:14, poistui 13:49 Kaukola Jukka, vammais- ja esteettömyysasiamies, saapui 14:10, poistui 14:24 Kuosmanen Taru, johtaja, saapui 14:10, poistui 14:49 Aaltonen Mikko, apulaispormestari Allekirjoitukset Ikonen Anna-Kaisa Puheenjohtaja Jouko Aarnio Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty 27.02.2017
Tampere Pöytäkirja 7/2017 4 (65) Atanas Aleksovski Aleksi Jäntti muut allekirjoittajat Elina T Nikkilä pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan nähtävänäolo Yleisesti nähtävillä kirjaamossa Puutarhakatu 6. 28.02.2017 Elina T Nikkilä, päätösvalmistelusihteeri
Tampere Pöytäkirja 7/2017 5 (65) 118 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
Tampere Pöytäkirja 7/2017 6 (65) 119 Pöytäkirjan tarkastus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Atanas Aleksovski ja Aleksi Jäntti (varalle Ilkka Sasi ja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen). Perustelut Pöytäkirja on tarkastettavana viimeistään maanantaina 27.2.2017.
Tampere Pöytäkirja 7/2017 7 (65) 120 Läsnäolo- ja puheoikeudet Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Myönnetään läsnäolo- ja puheoikeus tässä kokouksessa seuraavasti: johtaja Mikko Nurminen 121 johtava erikoissuunnittelija Ranja Hautamäki 121 yleiskaavapäällikkö Pia Hastio 121 vammais- ja esteettömyysasiamies Jukka Kaukola 122 johtaja Taru Kuosmanen 122-125 ohjelmajohtaja Regina Saari 125 suunnittelupäällikkö Tuula Mikkonen 125
Tampere Pöytäkirja 7/2017 8 (65) Kaupunginhallitus, 121, 20.02.2017 Kaupunginhallitus, 108, 31.10.2016 Kaupunginhallitus, 121, 07.11.2016 Kaupunginhallitus, 143, 21.11.2016 Kaupunginhallitus, 38, 23.01.2017 Kaupunginhallitus, 104, 13.02.2017 121 Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitys TRE:4187/00.01.08/2015 Kaupunginhallitus, 20.02.2017, 121 Valmistelija / lisätiedot: Nurminen Mikko Valmistelijan yhteystiedot Johtava erikoissuunnittelija Ranja Hautamäki, puh. 050 406 7184, yleiskaavapäällikkö Pia Hastio puh. 040 801 6917, kaupunginpuutarhuri Timo Koski, puh. 050 345 7568, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitys hyväksyttiin. Tampere etenee kohti kansallisen kaupunkipuiston hakuvaihetta, laatii tarvittavat lisäselvitykset hankkeen kannalta keskeisistä kaupunkirakenteen muutosalueista, määrittelee alueen rajauksen uudelleen sekä käynnistää hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelun. Esittelijä: Juha Yli-Rajala Päätösehdotus oli Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitys hyväksytään. Tampere etenee kohti kansallisen kaupunkipuiston hakuvaihetta, laatii tarvittavat lisäselvitykset hankkeen kannalta keskeisistä kaupunkirakenteen muutosalueista sekä käynnistää hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelun. Kokouskäsittely Mikko Nurminen, Ranja Hautamäki ja Pia Hastio olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa. Ilkka Sasi teki muutosehdotuksen, että toinen ponsi muutetaan kuulumaan seuraavasti:
Tampere Pöytäkirja 7/2017 9 (65) Tampere etenee kohti kansallisen kaupunkipuiston hakuvaihetta, laatii tarvittavat lisäselvitykset hankkeen kannalta keskeisistä kaupunkirakenteen muutosalueista, määrittelee alueen rajauksen uudelleen sekä käynnistää hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelun. Atanas Aleksovski kannatti Sasin muutosehdotusta. Koska muutosehdotusta ei hyväksytty yksimielisesti, siitä äänestettiin. Puheenjohtajan äänestysesitys: esittelijän päätösehdotus KYLLÄ, Sasin muutosehdotus EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksen tulos: Sasin muutosehdotus hyväksyttiin äänin 7-3, yksi tyhjä. Äänestys: Esittelijä KYLLÄ Sasi EI Kyllä 3 Mustakallio Jaakko, Rantaviita-Tiainen Anna-Kaarina, Virtanen Sirkkaliisa Ei 7 Aleksovski Atanas, Kivistö Anneli, Sasi Ilkka, Sirniö Ilpo, Sirén Elina, Jäntti Aleksi, Ikonen Anna- Kaisa Tyhjä 1 Virtanen Pertti Perustelut Asia jäi pöydälle 21.11.2016. Esittelijä uudisti päätösehdotuksensa. Tiedoksi Pekka Salmi/koha, Pia Hastio/kake, Ranja Hautamäki/Infra, supa, Timo Koski/kake Liitteet 1 Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitys 2 Tampereen tarina 3 Matti Höyssän valtuustoaloite kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi Tampereelle, 17.9.2012 Kaupunginhallitus, 31.10.2016, 108 Valmistelijat / lisätiedot: Nurminen Mikko Päätös Asia jätettiin pöydälle.
Tampere Pöytäkirja 7/2017 10 (65) Esittelijä: Juha Yli-Rajala Päätösehdotus oli Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitys hyväksytään. Tampere etenee kohti kansallisen kaupunkipuiston hakuvaihetta, laatii tarvittavat lisäselvitykset hankkeen kannalta keskeisistä kaupunkirakenteen muutosalueista sekä käynnistää hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelun. Kokouskäsittely Ilkka Sasi ehdotti asian jättämistä pöydälle. Jaakko Mustakallio kannatti Sasin ehdotusta. Puheenjohtaja tiedusteli Sasin pöydällepanoehdotuksen saamaa kannatusta ja totesi sen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti. Perustelut Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitystyö käynnistyi 17.9.2012 päivätyn valtuustoaloitteen pohjalta. Työtä on valmisteltu pormestarin nimeämissä ohjaus- ja suunnitteluryhmissä vuosina 2013-2016, ja tarveselvitys on luovutettu pormestarille 17.6.2016. Työn tavoitteena on ollut selvittää kansallisen kaupunkipuiston (myöhemmin KKP) perustamisen edellytyksiä ja vaikutuksia Tampereella. Tarveselvityksessä on tutkittu kaupungille keskeisiä teemoja ja tarkasteltu erilaisia KKP:n aluerajausvaihtoehtoja sekä KKP:n kriteerien ja kaavallisten edellytysten täyttymistä eri alueilla. Tärkeänä osana selvitystä on ollut vaikutusten arviointi, jossa on kartoitettu laajalla kyselyllä KKP:n hyötyjä ja haasteita. Kansallinen kaupunkipuisto maankäyttö- ja rakennuslaissa Kansallinen kaupunkipuisto on määritelty maankäyttö- ja rakennuslaissa ( 68 71) ja se muodostuu kaupungin keskeisistä maisemista, puistoista, kulttuuriympäristöistä ja luontoalueista. Kaupunkipuistoa koskevat ympäristöministeriön määrittelemät kriteerit sisällön, kaupunkikeskeisyyden, laajuuden, eheyden, ekologisuuden sekä jatkuvuuden näkökulmista. Lisäksi kansalliseen kaupunkipuistoon liitettävien alueiden arvojen tulee olla kaavallisesti turvattu. KKP:n perustamisesta päättää ympäristöministeriö kaupungin hakemuksen pohjalta. Kaupunki laatii kaupunkipuistoksi osoitetulle alueelle sen kehittämistä ohjaavan hoito- ja käyttösuunnitelman, jonka hyväksyy ympäristöministeriö. Suomeen on perustettu tähän mennessä kahdeksan kansallista kaupunkipuistoa: Hämeenlinnaan, Heinolaan, Poriin, Hankoon, Porvooseen, Turkuun, Kotkaan ja Forssaan. Ympäristöministeriön tavoitteena on perustaa Suomeen kymmenkunta kansallista kaupunkipuistoa. Tampereen tarina ja kansallisen kaupunkipuiston tarkastelualue
Tampere Pöytäkirja 7/2017 11 (65) Tampereen kansallinen kaupunkipuiston aluerajausta ovat ohjanneet kaupungille tunnusomaiset teemat, nk. Tampereen tarina sekä ympäristöministeriön asettamat kriteerit. Alueilla tulee lisäksi olla tunnustettuja suojeluarvoja ja kaavatilanteen on tuettava kansallisen kaupunkipuiston tavoitteita. Kansallinen kaupunkipuisto kertoo Tampereen tarinasta historiallisena teollisuuskaupunkina järvien ja harjujen solmukohdassa. Tarkastelualueen ytimen muodostavat Tammerkosken teollisuusmaisema, Kauppi-Niihama ja Pyynikin harjumaisema. Myös Näsijärvi, Pyhäjärvi ja Iidesjärvi ovat tunnusomainen osa Tampereen tarinaa. Teollisuuskaupungin historiaan liittyvät useat merkittävät työväenasuinalueet: Pispala, Petsamo, Lappi ja Viinikka. Reuharinniemi, Messukylän kulttuurimaisema ja Hatanpään kartano tuovat tarinaan ajallista syvyyttä ennen kaupungin perustamista. Kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvat myös keskeiset puistot ja julkiset tilat: koskenvarren puistonauha ja Hämeenpuisto päätteineen sekä Hämeenkatu ja Keskustori. Kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitysvaiheen aluerajaus täyttää pääosin ympäristöministeriön asettamat kriteerit ja sillä on myös suurimmaksi osaksi kaavallinen valmius hankkeen eteenpäin viemistä varten. Pääosa tarkastelualueesta on asemakaavoitettu ja asemakaavat tukevat kansallisen kaupunkipuiston tavoitteiden toteutumista. Myös keskustan strateginen osayleiskaava antaa hyvän perustan kansallisen kaupunkipuiston linjauksille. Aluerajauksen kannalta tärkeät, mutta samalla maankäytöltään muuttuvat alueet, on esitetty tarkempaa selvitystä edellyttävinä muutosalueina. Näistä keskeisin on Viinikanlahden-Viinikanojan-Eteläpuiston aluekokonaisuus. Jatkossa tehtävissä lisäselvityksissä on kiinnitettävä huomiota erityisesti eheyden kriteerin toteutumiseen eli siihen, miten alueet liittyvät toisiinsa. Eteläpuiston alueen käynnissä olevassa asemakaavatyössä on otettu huomioon keskustasta Pyynikille johtava rannan viher- ja virkistysyhteys, joka on ympäristöministeriön mukaan alueen olennaisin kehittämiskohde kansallisen kaupunkipuiston näkökulmasta. Eteläpuiston kaavallinen valmius saavutettaneen ennen mahdollista hakuvaihetta. Pyhäjärven ja Iidesjärven kytkevä Viinikanoja on tällä hetkellä asemakaavassa katualuetta ja vaatii kokonaisvaltaista kehittämistä virkistysyhteyden parantamiseksi. Viinikanlahden ranta on tärkeä viher- ja virkistysyhteys keskustasta Hatanpäälle. Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon siirtymisen myötä sen paikalle toteutuva täydennysrakentaminen muuttaa merkittävästi rantavyöhykettä, minkä vuoksi tarkkaa KKP:n aluerajausta on tässä vaiheessa mahdotonta tehdä. Viinikanlahden rannan ja Viinikanojan osalta on selvitettävä tarkemmin, voidaanko ne jättää mahdollisessa hakuvaiheessa rajauksen ulkopuolelle, nk. optioalueiksi, jotka liitettäisiin kaupunkipuistoon myöhemmin. On myös mahdollista, että ympäristöministeriö voi edellyttää alueiden osalta kaavoitusta ohjaavia erillismääräyksiä perustamispäätöksen yhteydessä.
Tampere Pöytäkirja 7/2017 12 (65) Muiden kaupunkien kokemukset vaikutusten arvioinnin pohjana Tampereen tarveselvitystä varten tehtiin neljä kyselyä, joissa selvitettiin kansallisen kaupunkipuiston vaikutuksia erityisesti maankäytön suunnitteluun sekä elinkeino- ja maapolitiikkaan. Vastaajina olivat kansallisen kaupunkipuiston statuksen saaneet kaupungit, valmisteluvaiheessa olevat kaupungit sekä myös prosessin keskeyttäneet kaupungit. Vaikutusten arviointia täydennettiin asiantuntijatyöpajalla ja Valma-kyselyllä. Kyselyn perusteella kansallinen kaupunkipuisto on koettu arvostetuksi statukseksi ja hyödylliseksi työkaluksi kokonaisvaltaisen sekä pitkäjännitteisen kaupunkisuunnittelun edistämiseksi. Kansallisen kaupunkipuiston prosessin on koettu parantaneen myös kaupungin eri hallintokuntien välistä yhteistyötä. Status on myös tukenut kaupungin imagon rakentamista ja markkinointia. Kaupunkipuisto ei kuitenkaan tuo automaattisesti lisäarvoa, mikäli sitä ei aktiivisesti hyödynnetä. Haasteena on nähty myös eri hallintokuntien sitoutuminen hankkeeseen statuksen saamisen jälkeen. Hankkeeseen on arvioitu liittyvän muutamia uhkia, joista keskeisimmät ovat maankäytön suunnittelun vaikeutuminen ja päätösvallan siirtyminen ympäristöministeriölle. Ministeriöllä on suuri rooli valmisteluvaiheessa sekä hakemuksen ja hoito- ja käyttösuunnitelman vahvistamisessa. Sen jälkeen ympäristöministeriön rooli muuttuu kuitenkin konsultatiiviseksi, minkä mukaisesti ministeriö toimii useimmiten osallisena KKP:a koskevissa kaavoitushankkeissa. Kyselyiden mukaan kaupungit eivät kuitenkaan ole kokeneet asiaa kielteiseksi. Kyselyn vastausten perusteella kansallisella kaupunkipuistolla ei ole ollut kielteisiä vaikutuksia maankäytön suunnitteluun. Hanke ei ole estänyt alueiden kehittämistä. Kansallinen kaupunkipuisto ei ole museoinut rajauksen sisällä olevia alueita eli määritettyjen arvojen säilymistä tukevaa kehittämistoimintaa on ollut mahdollista tehdä. Vaikutukset maa- ja kiinteistöpolitiikkaan on koettu muissa kaupungeissa neutraaleiksi. Tarveselvityksen prosessi Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitys käynnistettiin 17.9.2012 päivätyn valtuustoaloitteen pohjalta, johon kaupunginvaltuusto vastasi 15.4.2013. Pormestarin päätöksellä nimettiin 30.10.2013 ja 4.2.2015 hankkeelle ohjausja suunnitteluryhmät. Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut apulaispormestari Pekka Salmi ja suunnitteluryhmän puheenjohtajana yleiskaavapäällikkö Pia Hastio. Ohjausryhmä kokoontui 5 kertaa ja suunnitteluryhmä 14 kertaa. Osana tarveselvitystä julkaistiin kesäkuussa 2015 Tampereen tarina -julkaisu, jossa eri alojen asiantuntijat valottavat kaupungin keskeisiä teemoja. Tarveselvityksen luonnosta esiteltiin yleisötilaisuuksissa 1.6.2015 ja 14.4.2016. Aineisto oli lisäksi kommentoitavana Valma-valmistelufoorumissa 22.6. 15.8.2015. Hanketta esiteltiin 2.12.2014 ja 23.8.2016
Tampere Pöytäkirja 7/2017 13 (65) yhdyskuntalautakunnassa sekä 18.8.2016 sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunnassa, 25.8.2016 osaamisja elinkeinolautakunnassa ja 30.8.2016 ympäristö- ja rakennusjaostossa. Selvitys luovutettiin pormestarille ja kaupungin johtoryhmälle 17.6.2016. Johtopäätökset ja ohjausryhmän esitys Tarveselvityksen yhteenvetona voidaan todeta, että Tampereen tarina ja sen pohjalta muodostettu alustava tarkastelualue luovat hyvän lähtökohdan kansallisen kaupunkipuiston eteenpäin viemiseen. Kansallinen kaupunkipuisto on myös linjassa kaupungin strategioiden kanssa. Tarveselvityksen valmisteluun liittyneissä keskusteluissa kansallisella kaupunkipuistolla on pääosin nähty monenlaisia hyötyjä ja mahdollisuuksia. Hahmotetulla tarkastelualueella on pääosin kaavalliset edellytykset hankkeelle. Maankäytön muutosalueet ja muutamat eheyden kannalta kriittiset avainkohteet vaativat vielä lisäselvitystä. Ohjausryhmä esittää, että Tampere etenee kohti kansallisen kaupunkipuiston hakuvaihetta, laatii tarvittavat lisäselvitykset hankkeen kannalta keskeisistä kaupunkirakenteen muutosalueista sekä käynnistää hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelun. Liitteet 1 Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitys 2 Tampereen tarina 3 Matti Höyssän valtuustoaloite kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi Tampereelle, 17.9.2012 Kaupunginhallitus, 07.11.2016, 121 Valmistelijat / lisätiedot: Nurminen Mikko Päätös Asia jätettiin pöydälle. Esittelijä: Juha Yli-Rajala Päätösehdotus oli Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitys hyväksytään. Tampere etenee kohti kansallisen kaupunkipuiston hakuvaihetta, laatii tarvittavat lisäselvitykset hankkeen kannalta keskeisistä kaupunkirakenteen muutosalueista sekä käynnistää hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelun. Kokouskäsittely
Tampere Pöytäkirja 7/2017 14 (65) Elina Sirén ehdotti asian jättämistä pöydälle. Ilkka Sasi kannatti Sirénin ehdotusta. Puheenjohtaja tiedusteli Sirénin pöydällepanoehdotuksen saamaa kannatusta ja totesi sen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti. Liitteet 1 Matti Höyssän valtuustoaloite kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi Tampereelle, 17.9.2012 2 Tampereen tarina 3 Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitys Kaupunginhallitus, 21.11.2016, 143 Valmistelijat / lisätiedot: Nurminen Mikko Päätös Asia jätettiin pöydälle. Esittelijä: Juha Yli-Rajala Päätösehdotus oli Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitys hyväksytään. Tampere etenee kohti kansallisen kaupunkipuiston hakuvaihetta, laatii tarvittavat lisäselvitykset hankkeen kannalta keskeisistä kaupunkirakenteen muutosalueista sekä käynnistää hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelun. Kokouskäsittely Mikko Nurminen oli asiantuntijana läsnä ja poistui ennen päätöksentekoa. Ilkka Sasi ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Ehdotusta kannattivat Elina Sirén ja Anneli Kivistö. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Sasin pöydällepanoehdotuksen. Liitteet 1 Matti Höyssän valtuustoaloite kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi Tampereelle, 17.9.2012 2 Tampereen tarina 3 Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitys
Tampere Pöytäkirja 7/2017 15 (65) Kaupunginhallitus, 23.01.2017, 38 Valmistelijat / lisätiedot: Nurminen Mikko Päätös Asia poistetaan esityslistalta. Esittelijä: Juha Yli-Rajala Päätösehdotus oli Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitys hyväksytään. Tampere etenee kohti kansallisen kaupunkipuiston hakuvaihetta, laatii tarvittavat lisäselvitykset hankkeen kannalta keskeisistä kaupunkirakenteen muutosalueista sekä käynnistää hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelun. Kokouskäsittely Asian esittelijä Juha Yli-Rajala peruutti esityksensä. Asia poistettiin esityslistalta. Perustelut Asia jäi pöydälle 21.11.2016. Esittelijä uudisti päätösehdotuksensa. Liitteet 1 Tampereen tarina 2 Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitys 3 Matti Höyssän valtuustoaloite kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi Tampereelle, 17.9.2012 Kaupunginhallitus, 13.02.2017, 104 Valmistelijat / lisätiedot: Mikko Nurminen mikkonurm Mikko.Nurminen@tampere.fi Päätös Asia poistettiin esityslistalta. Esittelijä: Juha Yli-Rajala Päätösehdotus oli Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitys hyväksytään. Tampere etenee kohti kansallisen kaupunkipuiston hakuvaihetta, laatii tarvittavat lisäselvitykset hankkeen kannalta keskeisistä
Tampere Pöytäkirja 7/2017 16 (65) kaupunkirakenteen muutosalueista sekä käynnistää hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelun. Kokouskäsittely Asian esittelijä Yli-Rajala peruutti esityksensä. Asia poistettiin esityslistalta. Perustelut Asia jäi pöydälle 21.11.2016. Esittelijä uudisti päätösehdotuksensa. Liitteet 1 Matti Höyssän valtuustoaloite kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi Tampereelle, 17.9.2012 2 Tampereen tarina 3 Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitys
Tampere Pöytäkirja 7/2017 17 (65) Kaupunginhallitus, 122, 20.02.2017 Kaupunginhallitus, 68, 06.02.2017 Kaupunginhallitus, 105, 13.02.2017 122 Tampereen kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2021 TRE:756/00.01.02/2017 Kaupunginhallitus, 20.02.2017, 122 Valmistelija / lisätiedot: Kuosmanen Taru Valmistelijan yhteystiedot Vammais- ja esteettömyysasiamies Jukka Kaukola, puh. 040 801 6188, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Liitteenä oleva Tampereen kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille 2017 2021 hyväksyttiin. Lisäksi hyväksyttiin toivomusponsi: Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden aseman parantamiseksi työmarkkinoilla Tampereen kaupunki pyrkii palkkaamaan kesätöihin maahanmuuttajataustaisia vähintään väestösuhteen mukaan eli vähintään maahanmuuttajataustaisten kuntalaisten % osuuden. Eriävä mielipide Pertti Virtanen Esittelijä: Juha Yli-Rajala Päätösehdotus oli Liitteenä oleva Tampereen kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille 2017 2021 hyväksytään. Kokouskäsittely Jukka Kaukola ja Taru Kuosmanen olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa. Jaakko Mustakallio teki seuraavan muutosehdotuksen: "Tampereen kaupunki toteuttaa työnhaussa nimettömän työnhaun kokeilun tehtävään tai tehtäviin, joissa se on helppo toteuttaa ilman kohtuutonta lisätyötä." Lisäksi Mustakallio teki seuraavan toivomusponsiehdotuksen: "Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden aseman parantamiseksi työmarkkinoilla Tampereen kaupunki pyrkii palkkaamaan
Tampere Pöytäkirja 7/2017 18 (65) kesätöihin maahanmuuttajataustaisia vähintään väestösuhteen mukaan eli vähintään maahanmuuttajataustaisten kuntalaisten % osuuden." Sirkkaliisa Virtanen kannatti Mustakallion ehdotuksia. Pertti Virtanen ehdotti asian palauttamiseksi uudelleen valmisteltavaksi. Ehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi. Virtanen ilmoitti päätökseen eriävän mielipiteen. Puheenjohtajan äänestysesitys: Mustakallion muutosehdotus KYLLÄ, hylkäys EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksen tulos: Mustakallion muutosehdotus hylättiin ääni 2-9. Äänestys: Mustakallion muutosehdotus KYLLÄ hylkäys EI. Kyllä 2 Mustakallio Jaakko, Virtanen Sirkkaliisa Ei 9 Jäntti Aleksi, Rantaviita-Tiainen Anna-Kaarina, Kivistö Anneli, Sasi Ilkka, Sirniö Ilpo, Virtanen Pertti, Sirén Elina, Aleksovski Atanas, Ikonen Anna-Kaisa Tyhjä 0 Puheenjohtajan äänestysesitys: Mustakallion toivomusponsiehdotus KYLLÄ, hylkäys EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksen tulos: Mustakallion toivomusponsisehdotus hyväksyttiin äänin 8-2, yksi tyhjä. Äänestys: Mustakallion toivomusponsiehdotus KYLLÄ hylkäys EI. Kyllä 8 Jäntti Aleksi, Kivistö Anneli, Sasi Ilkka, Sirniö Ilpo, Virtanen Pertti, Sirén Elina, Aleksovski Atanas, Ikonen Anna-Kaisa Ei 2 Mustakallio Jaakko, Virtanen Sirkkaliisa Tyhjä 1 Rantaviita-Tiainen Anna-Kaarina Perustelut Asia jäi pöydälle 6.2.2017 kokouksessa. Esittelijä uudisti päätösehdotuksensa. Tiedoksi
Tampere Pöytäkirja 7/2017 19 (65) Taru Kuosmanen, Teppo Rantanen, Mikko Nurminen, Niina Pietikäinen, Sami Uusitalo, Reija Linnamaa, Heli Hirvelä, Markus Kiviaho, Leena Kostiainen, Mikko Aaltonen, Anna-Kaisa Heinämäki, Pekka Salmi, Hanna-Leena Jalonen, Jukka Kaukola/vane, Kirsi Nurmio/elne, Marja Nyrhinen/mane, Tiia Heinäsuo, ko-pa-li Liitteet 1 Tampereen kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2012, kh 20.2.pdf Kaupunginhallitus, 06.02.2017, 68 Valmistelijat / lisätiedot: Taru Kuosmanen koutotaku Taru.Kuosmanen@tampere.fi Päätös Asia jätettiin pöydälle. Esittelijä: Juha Yli-Rajala Päätösehdotus oli Liitteenä oleva Tampereen kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille 2017 2021 hyväksytään. Kokouskäsittely Atanas Aleksovski edotti, että asia jätetään pöydälle. Ilkka Sasi kannatti edotusta. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Aleksovskin pöydällepanoehdotuksen. Perustelut Vuonna 2015 voimaanastuneen yhdenvertaisuuslain mukaan viranomaisen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Näiden toimenpiteiden on oltava viranomaisen toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia. Ensimmäinen uuden lain mukainen yhdenvertaisuussuunnitelma tulee laatia 1.1.2017 mennessä. Liitteenä oleva yhdenvertaisuussuunnitelma koskee Tampereen kaupunkitasoista toimintaa ja niitä toimenpiteitä, joilla kaupunki pyrkii edistämään yhdenvertaisuuden toteutumista ja ehkäisee ja puuttuu syrjintään ja mahdollistaa hyvien väestösuhteiden kehittymistä.
Tampere Pöytäkirja 7/2017 20 (65) Tampereen kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelma on laadittu yhteistoiminnassa kaupungin eri hallintokuntien ja neuvostojen sekä nuorisoparlamentin kanssa. Yhdenvertaisuustyöryhmä, jota on vetänyt apulaispormestari Leena Kostiainen, on kuullut yhdenvertaisuuslaissa mainittujen syrjintäperusteiden mukaisten ryhmien edustajia. Yhdenvertaisuuden nykytilannetta on selvitetty yhdenvertaisuuskyselyllä, järjestämällä kuntalaisille asukasilta asiasta sekä arvioimalla vuoden lopussa 2016 päättyvän yhdenvertaisuussuunnitelman toteutumista. Tampereen peruskouluissa on keskusteltu teemasta ja koulujen oppilaskunnat sekä Lasten Parlamentti ja Nuorisovaltuusto ovat työstäneet materiaalia aiheesta. Aihetta on käsitelty myös kaupungin neuvostoissa. Suunnitelman keskeiset toimintalinjaukset liittyvät henkilöstön osaamisen kehittämiseen yhdenvertaisuusasioissa, syrjintäpalautetta koskevan neuvonnan koordinointiin, kuntalaisten tiedon saantiin yhdenvertaisuuskysymyksistä, palvelujen ja tilojen esteettömyyden ja saavutettavuuden edistämiseen sekä positiivisen erityiskohtelun toteuttamiseen soveltuvissa tilanteissa. Kehikkona linjauksille toimii hyvien väestösuhteiden kehittäminen esim. kaupungin ja järjestöjen yhteistyössä. Yhdenvertaisuuden näkökohdat huomioidaan kaupungin toiminnassa läpikäyvänä perusperiaatteena. Suunnitelmassa esitettävät yhdenvertaisuuden edistämistoimenpiteet päivitetään tarvittaessa suunnitelmakauden aikana. Toimenpiteet on vastuutettu ja ne liitetään soveltuvin osin lautakuntien palveluja vuosisuunnitelmiin ja kaupungin johtamisjärjestelmän muihin asiakirjoihin. Pormestarin nimeämän yhdenvertaisuustyöryhmän ehdotus Tampereen kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelmaksi vuosille 2017 2021 on pykälän liitteenä. Liitteet 1 Tampereen kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelma 2017 2021 Kaupunginhallitus, 13.02.2017, 105 Valmistelijat / lisätiedot: Taru Kuosmanen koutotaku Taru.Kuosmanen@tampere.fi Päätös Asia poistettiin esityslistalta. Esittelijä: Juha Yli-Rajala
Tampere Pöytäkirja 7/2017 21 (65) Päätösehdotus oli Liitteenä oleva Tampereen kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille 2017 2021 hyväksytään. Kokouskäsittely Asian esittelijä Yli-Rajala peruutti esityksensä. Asia poistettiin esityslistalta. Perustelut Asia jäi pöydälle 6.2.2017 kokouksessa. Esittelijä uudisti päätösehdotuksensa. Liitteet 1 Tampereen kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelma 2017 2021
Tampere Pöytäkirja 7/2017 22 (65) 123 Talous- ja strategiaprosessin aikataulu vuonna 2017 TRE:1010/02.02.01/2017 Valmistelija / lisätiedot: Linnamaa Reija, Männikkö Jukka Valmistelijan yhteystiedot Talousjohtaja Jukka Männikkö, puh. 050 576 7539 ja strategiajohtaja Reija Linnamaa, puh. 040 572 9610, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala Päätösehdotus oli Vuoden 2017 talous- ja strategiaprosessin aikataulu hyväksytään. Perustelut Talous- ja strategiaprosessin sisältöä ja aikataulua on uudistettu vuodelle 2017 osana kaupungin toimintamallin uudistamista. Uudessa toimintamallissa korostuu tuloksellisuutta tukevien tavoitteiden asettaminen ja johtaminen. Talous- ja strategiaprosessin uudistuksen taustalla on tarve kytkeä taloutta ja toimintaa entistä tiiviimmin yhteen, lisätä poliittisten toimielinten roolia, kehittää prosessia niin, että se tukee kaupungin uudistetun toimintamallin toteutusta sekä ottaa huomioon valtuustokauden vaihtuminen kesken suunnitteluvuotta. Tampereen nykyisessä kaupunkistrategiassa on asetettu tavoitteet vuoden 2017 loppuun. Kaupungin laajennettu johtoryhmä keskusteli 31.1.2017 kaupunkistrategian valmistelusta ja totesi, että valmistelutyö aloitetaan siten, että uusi kaupunkistrategia olisi hyväksyttävissä vuoden 2017 lopussa. Aikataulua tarkistetaan uuden valtuuston ja poliittisen johdon aloitettua työnsä. Strategian laadintaan yhdistyy tässä esitettyjen poliittisten toimielinten kokousten ja seminaarien lisäksi myös muita tilaisuuksia ja osallistumisen muotoja. Näiltä osin aikataulu tarkentuu kevään ja alkukesän aikana. Vuoden 2017 keväällä tulee arvioida kaupunkistrategian toteutumista ja luoda kuva Tampereen kaupungin tilanteesta ja toimintaympäristöstä tulevan strategiatyön pohjaksi. Kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa 27.3.2017 käsitellään kaupunkistrategiatyön ja vuoden 2018 talousarviovalmistelun tietopohjaa, jossa on mukana
Tampere Pöytäkirja 7/2017 23 (65) arvio strategian toteumasta, alustavat esitykset toiminnan painopisteiden muutoksista sekä tulopohjan kehitysarvio. Lautakunnat pitävät huhtikuussa talous- ja strategiaseminaarit, joissa painopiste on tietopohjaan perustuvassa kaupunkistrategian ja talousarvion painopisteiden valmistelussa sekä toiminnan ja talouden yhteensovittamisesitysten tekemisessä. Valtuuston strategiaseminaari pidetään 2.5.2017. Seminaarissa arvioidaan päättyvän kauden strategian toteumaa ja annetaan viestejä uuteen strategian valmisteluun. Kaupungin toimintayksiköiden kanssa käydään kehysneuvottelut viikoilla 18 ja 19. Kaupungin laajennetun johtoryhmän talous- ja strategiaseminaari järjestetään toukokuussa. Valtuustoseminaarin ja johtoryhmän valmistelun pohjalta kaupunginhallitus antaa kaupungin talousarviokehyksen 29.5.2017. Uuden valtuuston koulutus pidetään 13. - 14.6.2017. Koulutuksessa valmistellaan myös uutta kaupunkistrategiaa. Lisäksi valtuustolle järjestetään kaupunkistrategiatyöhön liittyvä seminaari 28.8.2017 ja mahdollisesti myös lokakuussa 2017. Lokakuun seminaarin ajankohtaa ja tarvetta tarkennetaan uuden poliittisen johdon kanssa. Lautakunnille järjestetään kehyksen ja strategisten painopisteiden tarkentamiseksi seminaarit elokuussa. Toimielimet käsittelevät talousarvioehdotuksensa 13.9.2017 mennessä. Kaupungin laajennetun johtoryhmän talous- ja strategiaseminaari pidetään 14. - 15.9.2017. Pormestarin talousarvioehdotus esitellään lehdistölle, kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle 23.10.2017. Kaupunginvaltuuston talousarviokokous on 13.11.2017, ja kaupunkistrategian hyväksymiskäsittely olisi alustavan suunnitelman mukaan 20.11.2017. Lautakunnat ja johtokunnat hyväksyvät vuoden 2017 loppuun mennessä uutta kaupunkistrategiaa täydentävät ja talousarvioon perustuvat palvelu- ja vuosisuunnitelmat. Niiden valmistelu kytketään osaksi kaupunkistrategiatyötä. Tiedoksi Reija Linnamaa, Jukka Männikkö, Tarja Puskala, Lotta Perämaa, Nina Mustikkamäki Liitteet 1 Talous- ja strategiaprosessi 2017, kaupunginhallitus 20.2.2017
Tampere Pöytäkirja 7/2017 24 (65) Kaupunginhallitus, 124, 20.02.2017 Kaupunginhallitus, 69, 06.02.2017 124 Hatanpään sairaalan ja Tampereen yliopistollisen sairaalan hallinnollisen yhdistymisen valmistelun käynnistäminen TRE:6278/06.02.03/2016 Kaupunginhallitus, 20.02.2017, 124 Valmistelija / lisätiedot: Kuosmanen Taru Valmistelijan yhteystiedot Hallintoylilääkäri Arto Lemmetty, puh. 040 806 3669, palvelujohtaja Arto Ranta, puh. 050 512 1546 ja projektijohtaja, yhteyspäällikkö Tuukka Salkoaho, puh. 040 806 3086, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Hyväksytään terveydenhuoltolain muutokseen perustuen Hatanpään sairaalan ja Tampereen yliopistollisen sairaalan erikoissairaanhoidon toiminnallisen ja hallinnollisen yhdistämisen valmistelun käynnistäminen siten, että 1.1.2018 Tampereen yliopistollisen sairaalan kanssa yhdistettäväksi tulevat Tampereen kaupungin sairaala- ja kuntoutuspalvelujen palvelut tukipalveluineen pois lukien Oriveden terveyskeskusvuodeosastopalvelut, Hatanpään puistosairaalan psykogeriatrian palvelut ja Rauhaniemen sairaalan kuntoutuspalvelut. Lopullinen yhdistymispäätös tuodaan kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi valmisteluprosessin edettyä syksyllä 2017. Lisäksi kaupunginhallitus edellyttää, että sairaaloiden yhdistymisen valmistelussa selvitetään yhdistymistapaa sekä Hatanpään sairaalan ja henkilöstön asemaa osana sairaanhoitopiiriä. Esittelijä: Juha Yli-Rajala Päätösehdotus oli Hyväksytään terveydenhuoltolain muutokseen perustuen Hatanpään sairaalan ja Tampereen yliopistollisen sairaalan erikoissairaanhoidon toiminnallisen ja hallinnollisen yhdistämisen valmistelun käynnistäminen siten, että 1.1.2018 Tampereen yliopistollisen sairaalan kanssa yhdistettäväksi tulevat Tampereen kaupungin sairaala- ja kuntoutuspalvelujen palvelut tukipalveluineen pois lukien Oriveden terveyskeskusvuodeosastopalvelut, Hatanpään
Tampere Pöytäkirja 7/2017 25 (65) puistosairaalan psykogeriatrian palvelut ja Rauhaniemen sairaalan kuntoutuspalvelut. Lopullinen yhdistymispäätös tuodaan kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi valmisteluprosessin edettyä syksyllä 2017. Kokouskäsittely Ilpo Sirniö, Jaakko Mustakallio, Elina Sirén olivat esteellisiä (hallintolaki 28.5 ) ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Joni Lehtimäki ja Petri Siuro olivat läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn ajan. Atanas Aleksovski teki seuraavan muutosehdotuksen: "Lisäksi kaupunginhallitus edellyttää, että sairaaloiden yhdistymisen valmistelussa selvitetään yhdistymistapaa sekä Hatanpään sairaalan ja henkilöstön asemaa osana sairaanhoitopiiriä." Ilkka Sasi kannatti ehdotusta. Kaupunginhallitus hyväksyi Aleksovskin muutosehdotuksen yksimielisesti. Perustelut Terveydenhuoltolain 1326/2010 muutos koskien erikoissairaanhoidon työnjakoa ja eräiden tehtävien keskittämistä on tullut voimaan 1.1.2017. Muutetun 45 :n 3 momentin mukaan leikkaustoiminta, joka edellyttää leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa, tulee kokonaisuudessaan koota niihin sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Lain siirtymäsäännöksen mukaan pykälää on sovellettava viimeistään 1. päivästä tammikuuta 2018 lukien. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys on keskitetty kolmeen sairaalaan (Tays Acuta, Valkeakosken aluesairaala ja Jokilaakson sairaala). Lainsäädännön muutoksella on näin ollen suoria vaikutuksia Tampereen kaupungin Hatanpään sairaalan edellytyksiin jatkaa leikkaustoimintaa. Tampereen kaupungin, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteinen neuvottelu Hatanpään sairaalan leikkaustoiminnan jatkumisen edellytyksistä käytiin 19.1.2017. Neuvottelua taustoittanut kaupungin ja sairaanhoitopiirin kannanottopyyntö ministeriölle sekä neuvottelusta laadittu muistio ovat esityslistan liitteenä. Neuvottelun keskeisin johtopäätös oli, että voimaantulleen lainsäädännön mukaan Hatanpään sairaalassa ei voida jatkaa leikkaustoimintaa itsenäisenä sairaalana 1.1.2018 lukien. Sen sijaan hallinnollinen yhdistyminen sairaanhoitopiirin kanssa vuoden 2018 alkuun mennessä ja Hatanpään sairaalan oman etupäivystyksen vahvistaminen luo tilanteen, jossa leikkaustoiminnan jatkumiselle on edellytykset.
Tampere Pöytäkirja 7/2017 26 (65) Terveydenhuoltolain muutoksen vaikutukset on otettu huomioon myös projektiylilääkäri Hannu Päivän johdolla tehdyssä selvityksessä Pirkanmaan somaattisesta erikoissairaanhoidosta. Selvitystyön tavoitteena oli laatia vuoden 2016 aikana esitys julkisesti tuotetun erikoissairaanhoidon organisoinnista Pirkanmaalla osana integroituvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Projektin aikana selvittiin laajasti sairaaloiden ja terveyskeskusvuodeosastojen nykytilaa. Lisäksi kyselyin, haastatteluin ja asiantuntijoita kuulemalla on suunniteltu tulevaa toimintaa. Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että erikoissairaanhoidon toiminta jatkuu kaikissa selvityksen kohteena olevissa neljässä sairaalassa (Tays, Hatanpään sairaala, Vammalan sairaala ja Valkeakosken sairaala). Suunnittelun keskeisin painopiste on ollut leikkaustoiminnassa, jota ohjaavat terveydenhuoltolaki ja päivystysasetus. Leikkaustoiminnan suunnittelussa on huomioitu myös lisääntyvä kilpailutilanne yksityisten palveluntuottajien kanssa sekä mahdolliset potilaan vapaan hoitopaikan valinnan vaikutukset. Suunnittelu on lähtenyt siitä, että avopalveluita toteutetaan vahvasti kaikissa alueen sairaaloissa ja erikoisosaamista viedään myös perustasolle digitaalisia välineitä tarvittaessa hyödyntäen. Ympärivuorokautisen päivystyksen järjestämiseen vaikuttavat terveydenhuoltolain ja päivystysasetuksen tuomat uudet velvoitteet. Loppuraportin kaksi keskeisintä suositusta koskien Tampereen kaupungin Hatanpään sairaala kuuluvat seuraavasti: 1. Rationaalisen, laadukkaan ja asiakaslähtöisen toiminnan varmistaminen puoltaa Hatanpään sairaalan ja Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) hallinnollista yhdistämistä, johon pyritään jo vuoden 2018 alkuun mennessä. Aikatauluun vaikuttaa erityisesti se että, uudistetun terveydenhuoltolain mukaan anestesiaa ja leikkaussaliolosuhteita vaativa operatiivinen toiminta tulee viimeistään 1.1.2018 alkaen kokonaisuudessaan koota sairaaloihin, joissa on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Ehdotuksena on, että Hatanpään sairaalan toiminta kokonaisuudessaan yhdistetään Taysin kanssa. 2. Leikkaustoiminta keskitetään Pirkanmaalla kolmeen sairaalaan: Taysiin, Hatanpään sairaalaan ja Valkeakosken sairaalaan. Tays keskittyy päivystys- ja raskaaseen kirurgiaan, Hatanpään sairaala päiväkirurgiaan ja vuodeosastohoitoa vaativaan elektiiviseen leikkaustoimintaan ja Valkeakosken sairaala pääasiassa päiväkirurgiaan. Kullekin sairaalalle on suunniteltu erikoisalakohtaisesti omat painopistealueensa. Yksityiskohtaista suunnittelua jatketaan, kun lainsäädäntö on valmis ja päätös Taysin ja Hatanpään sairaalan yhdistymisestä tehty. Tampereen kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 10.10.2016 selvityksen väliraporttia. Kaupunginhallitus pyysi tuolloin virkamiehiä neuvottelemaan valtion kanssa ensisijaisesti kaksivuotisesta siirtymäajasta. Kaupunginhallituksen väliraportista antamassa lausunnossa todettiin hallinnollisen
Tampere Pöytäkirja 7/2017 27 (65) yhdistymisen aikataulun osalta, että mikäli lainsäädännössä määritelty siirtymäaika on lyhyempi kuin kaksi vuotta, tulee hallinnolliseen yhdistämiseen pyrkiä jo 2018 vuoden alusta lukien. Kaupunginhallitus katsoi, että hallinnolliseen yhdistymiseen liittyvä päätös tulee tehdä tammikuun 2017 loppuun mennessä, jotta valmistelulle jää riittävä aika. Selvityksen ja valtion kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta Tampereen kaupungin ja sairaanhoitopiirin virkamiesjohto on käsitellyt yhdistettävää kokonaisuutta neuvotteluissaan 18.1.2017 ja 30.1.2017. Neuvotteluissa on päädytty esittämään, että Hatanpään sairaalasta Tampereen yliopistollisen sairaalan kanssa yhdistettäväksi tulevat sairaala- ja kuntoutuspalvelujen palvelut tukipalveluineen pois lukien Oriveden terveyskeskusvuodeosastopalvelut, Hatanpään puistosairaalan psykogeriatrian palvelut ja Rauhaniemen sairaalan kuntoutuspalvelut. Hallinnolliseen yhdistymiseen liittyvä tilakysymys tulee ratkaista ja tuoda päätöksentekoon erikseen. Tiloihin liittyvissä järjestelyissä on otettava huomioon 1.7.2016 voimaan tullut laki kuntien ja kuntayhtymien oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä vielä valmistelussa oleva sote- ja maakuntauudistusta koskeva lainsäädäntö. Esitetyn järjestelyn piiriin kuuluvien Hatanpään sairaalan rakennusten tasearvo Tampereen kaupungin kirjanpidossa on noin 50 milj. euroa (12/2016). Mahdollisen sairaaloiden yhdistämispäätöksen jälkeen tulee käynnistää projekti, jonka yhteydessä valmistellaan sairaaloiden yhdistäminen. Projektissa on tarpeen huolehtia siitä, että Hatanpään sairaalan merkitys tamperelaisten terveydenhuoltopalvelujen tuottajana säilyy vähintään yhtä laadukkaana kuin nykyisin. Lisäksi on tarpeen selvittää, miten yhdistymisen jälkeen turvataan Hatanpään sairaalan palvelujen ja muiden Tampereen kaupungille edelleen jääneiden sote-palvelujen integraatio ja saumattomat hoitoketjut. Projektissa valmisteltavia konkreettisia asioita ovat muun muassa henkilöstön siirtyminen, sairaalan johtamisjärjestelmä, tietojärjestelmäratkaisut, rekisterit ja tilastointi. Yhdistymissopimus, liikkeenluovutusasiakirjat ja tilajärjestelyihin liittyvät sopimukset tuodaan kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston päätettäväksi valmisteluprosessin edettyä. Tiedoksi kirjaamo@pshp.fi, Taru Kuosmanen, Arto Ranta, Arto Lemmetty, Tuukka Salkoaho Liitteet 1 Tampereen ja Pshp_n kannanottopyyntö STM_lle Hatanpään sairaalan toiminnasta ja kiinteistöstä, 11.1.2017 2 Muistio neuvottelusta STM, Tampereen kaupunki ja PSHP, 19.1.2017 3 Pirkanmaan somaattisen erikoissairaanhoidon selvitys, loppuraportti
Tampere Pöytäkirja 7/2017 28 (65) Kaupunginhallitus, 06.02.2017, 69 Valmistelijat / lisätiedot: Taru Kuosmanen koutotaku Taru.Kuosmanen@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala Päätösehdotus oli Terveydenhuoltalain muutos koskien erikoissairaanhoidon työnjakoa ja eräiden tehtävien keskittämistä merkitään tiedoksi. Pirkanmaan somaattisen erikoissairaanhoidon selvityshankkeen loppuraportti merkitään tiedoksi. Kokouskäsittely Taru Kuosmanen ja Tuukka Salkoaho olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa ja poistuivat ennen päätöksentekoa. Elina Sirén, Ilpo Sirniö ja Jaakko Mustakallio olivat esteellisiä (hallintolaki 28.5 ) Heitä kuitenkin kuultiin asiantuntijoina keskustelun aikana. He poistuivat kokouksesta päätöksenteon ajaksi. Joni Lehtimäki ja Petri Siuro olivat läsnä kokouksessa asian käsittelyn ajan. Irja Tulonen poistui kokouksesta. Perustelut Terveydenhuoltolain 1326/2010 muutos koskien erikoissairaanhoidon työnjakoa ja eräiden tehtävien keskittämistä on tullut voimaan 1.1.2017. Muutetun 45 :n 3 momentin mukaan leikkaustoiminta, joka edellyttää leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa, tulee kokonaisuudessaan koota niihin sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Lain siirtymäsäännöksen mukaan pykälää on sovellettava viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2018 lukien. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys on keskitetty kolmeen sairaalaan (Tays Acuta, Valkeakosken aluesairaala ja Jokilaakson sairaala). Lainsäädännön muutoksella on näin ollen suoria vaikutuksia Tampereen kaupungin Hatanpään sairaalan edellytyksiin jatkaa leikkaustoimintaa. Tampereen kaupungin, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteinen neuvottelu Hatanpään sairaalan leikkaustoiminnan jatkumisen edellytyksistä käytiin 19.1.2017. Neuvottelua
Tampere Pöytäkirja 7/2017 29 (65) taustoittanut kaupungin ja sairaanhoitopiirin kannanottopyyntö ministeriölle sekä neuvottelusta laadittu muistio ovat esityslistan liitteenä. Neuvottelun keskeisin johtopäätös oli, että voimaantulleen lainsäädännön mukaan Hatanpään sairaalassa ei voida jatkaa leikkaustoimintaa itsenäisenä sairaalana 1.1.2018 lukien. Sen sijaan hallinnollinen yhdistyminen sairaanhoitopiirin kanssa vuoden 2018 alkuun mennessä ja Hatanpään sairaalan oman etupäivystyksen vahvistaminen luo tilanteen, jossa leikkaustoiminnan jatkumiselle on edellytykset. Terveydenhuoltolain muutoksen vaikutukset on otettu huomioon myös projektiylilääkäri Hannu Päivän johdolla tehdyssä selvityksessä Pirkanmaan somaattisesta erikoissairaanhoidosta. Selvitystyön tavoitteena oli laatia vuoden 2016 aikana esitys julkisesti tuotetun erikoissairaanhoidon organisoinnista Pirkanmaalla osana integroituvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Projektin aikana selvittiin laajasti sairaaloiden ja terveyskeskusvuodeosastojen nykytilaa. Lisäksi kyselyin, haastatteluin ja asiantuntijoita kuulemalla on suunniteltu tulevaa toimintaa. Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että erikoissairaanhoidon toiminta jatkuu kaikissa selvityksen kohteena olevissa neljässä sairaalassa (Tays, Hatanpään sairaala, Vammalan sairaala ja Valkeakosken sairaala). Suunnittelun keskeisin painopiste on ollut leikkaustoiminnassa, jota ohjaavat terveydenhuoltolaki ja päivystysasetus. Leikkaustoiminnan suunnittelussa on huomioitu myös lisääntyvä kilpailutilanne yksityisten palveluntuottajien kanssa sekä mahdolliset potilaan vapaan hoitopaikan valinnan vaikutukset. Suunnittelu on lähtenyt siitä, että avopalveluita toteutetaan vahvasti kaikissa alueen sairaaloissa ja erikoisosaamista viedään myös perustasolle digitaalisia välineitä tarvittaessa hyödyntäen. Ympärivuorokautisen päivystyksen järjestämiseen vaikuttavat terveydenhuoltolain ja päivystysasetuksen tuomat uudet velvoitteet. Loppuraportin kaksi keskeisintä suositusta koskien Tampereen kaupungin Hatanpään sairaala kuuluvat seuraavasti: 1. Rationaalisen, laadukkaan ja asiakaslähtöisen toiminnan varmistaminen puoltaa Hatanpään sairaalan ja Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) hallinnollista yhdistämistä, johon pyritään jo vuoden 2018 alkuun mennessä. Aikatauluun vaikuttaa erityisesti se että, uudistetun terveydenhuoltolain mukaan anestesiaa ja leikkaussaliolosuhteita vaativa operatiivinen toiminta tulee viimeistään 1.1.2018 alkaen kokonaisuudessaan koota sairaaloihin, joissa on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Ehdotuksena on, että Hatanpään sairaalan toiminta kokonaisuudessaan yhdistetään Taysin kanssa. 2. Leikkaustoiminta keskitetään Pirkanmaalla kolmeen sairaalaan: Taysiin, Hatanpään sairaalaan ja Valkeakosken sairaalaan. Tays keskittyy päivystys- ja raskaaseen kirurgiaan, Hatanpään sairaala päiväkirurgiaan ja vuodeosastohoitoa vaativaan elektiiviseen leikkaustoimintaan ja Valkeakosken sairaala
Tampere Pöytäkirja 7/2017 30 (65) pääasiassa päiväkirurgiaan. Kullekin sairaalalle on suunniteltu erikoisalakohtaisesti omat painopistealueensa. Yksityiskohtaista suunnittelua jatketaan, kun lainsäädäntö on valmis ja päätös Taysin ja Hatanpään sairaalan yhdistymisestä tehty. Tampereen kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 10.10.2016 selvityksen väliraporttia. Kaupunginhallitus pyysi tuolloin virkamiehiä neuvottelemaan valtion kanssa ensisijaisesti kaksivuotisesta siirtymäajasta. Kaupunginhallituksen väliraportista antamassa lausunnossa todettiin hallinnollisen yhdistymisen aikataulun osalta, että mikäli lainsäädännössä määritelty siirtymäaika on lyhyempi kuin kaksi vuotta, tulee hallinnolliseen yhdistämiseen pyrkiä jo 2018 vuoden alusta lukien. Kaupunginhallitus katsoi, että hallinnolliseen yhdistymiseen liittyvä päätös tulee tehdä tammikuun 2017 loppuun mennessä, jotta valmistelulle jää riittävä aika. Selvityksen ja valtion kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta Tampereen kaupungin ja sairaanhoitopiirin virkamiesjohto on käsitellyt yhdistettävää kokonaisuutta neuvotteluissaan 18.1.2017 ja 30.1.2017. Neuvotteluissa on päädytty esittämään, että Hatanpään sairaalasta Tampereen yliopistollisen sairaalan kanssa yhdistettäväksi tulevat sairaala- ja kuntoutuspalvelujen palvelut tukipalveluineen pois lukien Oriveden terveyskeskusvuodeosastopalvelut, Hatanpään puistosairaalan psykogeriatrian palvelut ja Rauhaniemen sairaalan kuntoutuspalvelut. Hallinnolliseen yhdistymiseen liittyvä tilakysymys tulee ratkaista ja tuoda päätöksentekoon erikseen. Tiloihin liittyvissä järjestelyissä on otettava huomioon 1.7.2016 voimaan tullut laki kuntien ja kuntayhtymien oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä vielä valmistelussa oleva sote- ja maakuntauudistusta koskeva lainsäädäntö. Esitetyn järjestelyn piiriin kuuluvien Hatanpään sairaalan rakennusten tasearvo Tampereen kaupungin kirjanpidossa on noin 50 milj. euroa (12/2016). Mahdollisen sairaaloiden yhdistämispäätöksen jälkeen tulee käynnistää projekti, jonka yhteydessä valmistellaan konkreettisesti sairaaloiden yhdistäminen. Projektissa valmisteltavia asioita ovat muun muassa henkilöstön siirtyminen, sairaalan johtamisjärjestelmä, tietojärjestelmäratkaisut, rekisterit ja tilastointi. Yhdistymissopimus, liikkeenluovutusasiakirjat ja tilajärjestelyihin liittyvät sopimukset tuodaan kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston päätettäväksi valmisteluprosessin edettyä. Liitteet 1 Pirkanmaan somaattisen erikoissairaanhoidon selvitys, loppuraportti 2 Tampereen ja Pshp_n kannanottopyyntö STM_lle Hatanpään sairaalan toiminnasta ja kiinteistöstä, 11.1.2017 3 Muistio neuvottelusta STM, Tampereen kaupunki ja PSHP, 19.1.2017
Tampere Pöytäkirja 7/2017 31 (65)
Tampere Pöytäkirja 7/2017 32 (65) 125 Työllisyydenhoidon ja muiden työllisyyttä tukevien toimien raportti tammi-joulukuu 2016 TRE:4018/00.01.03/2016 Valmistelija / lisätiedot: Rantanen Teppo T Valmistelijan yhteystiedot Suunnittelupäällikkö Tuula Mikkonen, puh. 040 800 4962 ja ohjelmajohtaja Regina Saari, puh. 050 346 9603, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Asia jätettiin pöydälle. Esittelijä: Juha Yli-Rajala Päätösehdotus oli Työllisyydenhoidon ja muiden työllisyyttä tukevien toimien raportti vuodelta 2016 merkitään tiedoksi. Kokouskäsittely Atanas Aleksovski ehdotti asian jättämistä pöydälle. Aleksi Jäntti kannatti ehdotusta. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Aleksovskin pöydällepanoehdotuksen. Taru Kuosmanen poistui kokouksesta asian käsittelyn jälkeen. Perustelut Raporttiin on koottu työllisyystilannetta kuvaavia yleisiä indikaattoreita sekä tietoa Tampereen työllisyystilannetta edistävistä toimista. Raportoitavia teemoja ovat 1) alueen ja yritysten elinvoimaisuuden vahvistaminen, 2) työvoiman osaamisen vahvistaminen sekä 3) työllistymistä edistävät palvelut (työllisyyspalvelut ja sosiaalipalvelut). Teemojen 1-2 osalta toimintaa ei raportoida kattavasti, vaan siitä on tehty muutamia nostoja. Tampereen kaupunki yhdessä muun kaupunkiseudun kanssa valittiin työ- ja elinkeinoministeriön päätöksellä mukaan työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliseen kokeiluun. Pirkanmaan kokeilualueen muodostavat Tampereen kaupunkiseutu sekä Sastamala ja Punkalaidun. Kokeiluja valittiin toteutettavaksi yhdeksän koko Suomessa.