17.9.2012 1 (12) Finanssivalvonnalle FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt lausuntoa Finanssialan Keskusliitolta (FK) määräys- ja ohjekokoelman (MOK) luonnoksesta Kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevat määräykset: Vakuutusyhtiöt, työeläkevakuutusyhtiöt, vakuutusyhdistykset, vakuutusomitusyhteisöt, kolmannen maan vakuutusyhtiön sivuliitteet ja lailla perustetut eläkelaitokset. FK esittää lausuntonaan seuraavaa: FK pitää hyvänä sitä, että kaikkien FIVAn valvottavien nykyiset määräys- ja ohjekokoelmat/standardit sijoitetaan samaan määräys- ja ohjekokoelmaan ja että ne ovat rakenteeltaan yhdenmukaiset ja niissä noudatetaan yhdenmukaisia laadintaperiaatteita (esim. määräyksessä tai ohjeessa ei toisteta sitä, mikä on todettu laissa tai asetuksessa). FK kiinnittää huomiota, että 13.9.2012 lausunnolle tulleet luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vastaavat MOK -luonnokset poikkeavat kuitenkin rakenteeltaan tästä MOK-luonnoksesta. FK toteaa, että tässä MOK -luonnoksessa ei ole erotettu toisistaan määräystä ja ohjetta, jolloin määräyksen ja ohjeen juridinen luonne muuttuu (sääntelyn sitovuuden ohjeistus). Aikaisemmin ohjeena ollut säännös on tämän määräysluonnoksen eri kohdissa muutettu pakottavaksi säännökseksi (määräys). Viranomaisohjeilla ei ole velvoittavaa vaikutusta, joten on mahdollista, että laitokset ovat soveltaneet ohjetta tarkoituksenmukaisella tavalla. Viranomaisen antamat ohjeet eivät voi sisältää oikeudellisesti sitovia oikeussäännöksiä. Säännöksen juridisen luonteen muuttaminen aiheuttaa yhtiöissä lyhyellä aikajänteellä järjestelmämuutoksia, joiden toteuttaminen vaatii aikaa ja resursseja. FK esittää, että määräys- ja ohjekokoelmassa määräykset ja ohjeet erotetaan selkeästi toisistaan ja että voimassa olevan MOKin ohjeet säilytetään rakennemuutoksen yhteydessä edelleen ohjeina. FK:n käsityksen mukaan pankkitoimialan vastaavassa MOK osiossa määräykset ja ohjeet on erotettu toisistaan. FK toteaa lisäksi, että määräyksissä on tehty asiamuutoksia (mm. lisätty täydentävää tekstiä, muutettu tekstiä tai termejä), vaikka näin ei liene ollut alunperin tarkoitus tehdä. Muuttunut määräys on muuttanut useimmiten myös määräyksen asiasisällön toiseksi. FK toteaa, että aikanaan säännöksiä (esim. fair value direktiivi) vakuutusyhtiöille implementoitaessa asioissa on tehty toimialalle tietyt linjaukset, joita ei tule myöskään tämän rakennemuutoksen yhteydessä muuttaa, etenkään koska taustasäännöksissä ei ole tapahtunut vastaavaa muutosta. Asiamuutokset aiheuttavat yhtiöissä järjestelmämuutoksia, joiden toteuttaminen lyhyellä aikajänteellä vaatii aikaa ja resursseja.
17.9.2012 2 (12) FK pitää hyvänä sijoitusten tuoton ja sijoitusjakauma tunnusluvun yhtenäistämistavoitetta Finanssivalvonnalle toimitettavan raportoinnin (VG) kanssa. Tämä vähentää yhtiöiden hallinnollista taakkaa (jatkossa yksi raportoitava jakauma). Sijoitustoiminnan sijoitusjakaumatunnusluvun riski- ja perusjakauman osalta FK esittää, että FIVA antaisi lisäohjeistusta riskikorjatun jakauman laatimisesta, jotta varmistettaisiin tunnusluvun yhdenmukainen laatiminen. Ongelmaksi muodostuvat myös vertailutiedot. Ongelma syntyy siirtymävaiheessa, jos vanhojen vuosien luvut on laskettu perusjakauma-ajattelun mukaisesti. FK esittää, että vanhoilta vertailuvuosilta annetaan luvut perusjakauman mukaisesti. Uudet vertailujakaumat kertyvät sitten vuosittain ensimmäisestä soveltamisvuodesta alkaen (ei taannehtivaa muutoksen tekemistä). FK esittää, että sijoitustoiminnan sijoitusjakauma tunnusluvun riskikorjattu jakauma vertailuvuosilta esitettäisiin vain prosentteina. FK esittää, että STM:n tilinpäätösasetuksessa esitettyä tietoa ei enää toistettaisi FIVAn määräyksessä, esimerkiksi tuloslaskelma ja tasekaavat sekä asetusteksti. Asioiden toistaminen toiseen kertaan alemmanasteisessa säännöksessä lisää FIVAn hallinnollista taakkaa ja sitoo henkilöresursseja. FK n esittää, että tilinpäätöksen liitetietojen erittelyissä säilytettäisiin malliviivaus. Tämä helpottaa liitetietojen laatimista ja varmistaa vakuutustoimialalla liitetietojen esitystavan yhdenmukaisuuden ja vertailukelpoisuuden. FK toteaa, että MOK -luonnoksesta puuttuvat työeläkevakuutusyhtiölain muutoksesta (442/2012) seuraavat MOK muutokset (vakavaraisuus). Muutokset tulevat voinaan 1.1.2013 alkaen ja ne vaikuttavat MOKin eri lukuihin. FIVAn lausuntopyynnössä todetaan, että määräykset ja ohjeet on tarkoitus saattaa voimaan 31.12.2012. FK esittää, että määräykset ja ohjeet tulevat voimaan 1.1.2013, mutta niitä voidaan soveltaa 31.12.2012 tilinpäätöksessä. Yksityiskohtaiset kommentit MOK luonnokseen: Luku 4 Yleiset kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevat määräykset Alakohta 9 FK kiinnittää huomiota, että määräyksestä ei ilmene, koskeeko määräys sekä hankintamenopohjaista että käyvän arvon kirjanpitoa. Määräys on siirretty aikaisemmasta asiayhteydestä, joten määräystä tulisi selkeyttää. Luku 5 Sijoitusten arvostaminen hankintamenoon Alakohta 9 Määräysluonnoksessa ehdotetaan, että indeksiin sidottujen lainojen ohella myös muut vastaavan tyyppiset yhdistelmäinstrumentit, joihin liittyy johdannainen, jaetaan kirjanpidossa pääsopimukseksi ja johdannaissopimukseksi. Määräys koski aikaisemmin indeksiin sidottuja lainoja. Indeksiin sidottu laina voidaan jakaa kirjanpidossa laina-osuuteen ja johdannaisosuuteen (tuottoon). Indeksilainaa voi käsitellä kirjanpidossa myös yhtenä kokonaisuutena (ks. KILA). IAS 39 tai tuleva IFRS 9 ei myöskään edellytä yhdistelmäinstrumentin pakottavaa jakamista osiin. Käytännössä
17.9.2012 3 (12) yhdistelmäinstrumentin jakaminen kirjanpidossa ja sen alajärjestelmissä saattaa olla vaikeata tai ainakin työlästä. Tästä johtuen vakuutuslaitokset saattavat joutua arvostamaan yhdistelmäinstrumentin yhtenä kokonaisuutena alimman arvon periaatteella. Lisäksi vakuutusyritys, joka laatii IFRS - konsernitilinpäätöksen ja kansallisen erillistilinpäätöksen käsittelisi eri tilinpäätöksissä yhdistelmäinstrumenttia eri tavalla. Määräyksen muut vastaavat yhdistelmäinstrumentit tulee myös määritellä tarkemmin. Yhdistelmäinstrumentteja on erilaisia. Yhdistelmäinstrumentin osiin jakamisen tavoitteena kirjanpidossa on tuoda tilinpäätöksessä esille sijoitukseen liittyvät riskit. Vakuutusyritysten tilinpäätöksessä sijoituksista ja niiden riskeistä annetaan nykyisin laajasti lisätietoa liitetietoina tilinpäätöksen lukijalle. Vakuutusyhtiöiden sijoituskanta pitää sisällään erilaisiin sijoituksiin liittyviä sijoitusriskejä. Yhden sijoitusinstrumenttityypin pakottava jakaminen osiin hankintamenopohjaisessa kirjanpidossa ei paranna tai muuta sijoitusten riskeistä vakuutusyrityksen tilinpäätöksessä jo nykyisin annettavaa riski-informaatiota. Pakollinen jakaminen osiin johtaisi usein suuriin järjestelmämuutoksiin ja lisäisi valvottavien hallinnollista taakkaa. Vakuutusyhtiöt noudattavat hankintamenopohjaisessa kirjanpidossa aina alimman arvon periaatetta. FK esittää, että määräys kirjoitettaisiin siten, että se mahdollistaa indeksiin sidotun lainan käsittelemisen hankintamenopohjaisessa kirjanpidossa aina myös yhtenä kokonaisuutena. Alakohta 13 Määräyksessä todetaan, että Rakennuksesta tehdään suunnitelman mukaisten poistojen lisäksi arvonalentuminen. FK esittää, että määräyksessä säilytettäisiin nykyinen viittaus käyttöomaisuusluonteisen sijoituksen erityissäännökseen. Määräys antaa muutoin väärän kuvan asiasta. Luku 7 Suojaaminen kirjanpidossa Alakohta 11 Suojaavat johdannaiset: Ko. kohdassa on lueteltu riskit, joilta voidaan suojautua. Siinä ei lue esim.. Tämä johtaa siihen, ettei miltään muulta riskiltä suojautumista voida katsoa kirjanpidolliseksi suojaukseksi. Alakohta 19 Määräyksessä todetaan, että Suojauksen kohteena voi olla myös taseen vastuuvelkaan liittyvä valuuttariski ja markkinaehtoisen vastuuvelan korkoriski. FK esittää, että lause muutetaan seuraavaksi: Suojauksen kohteena voi olla myös vastuuvelkaan liittyvä riski, esim. valuutta- tai korkoriski. Vakuutusyhtiön vastuuvelan riskin suojaamista kirjanpidossa ei tule rajata vain valuuttariskiin tai markkinaehtoisen vastuuvelan korkoriskiin. Yhtiöille voi tulevaisuudessa, muuttuvissa taloudellisissa tilanteissa syntyä tarve suojata vastuuvelkaan sisältyvää muutakin riskiä. Ylemmänasteiset säännökset eivät rajoita vastuuvelan eri riskien kirjanpidollista suojaamista. Alakohta 23 Määräyksessä todetaan, että Operatiivisesti suojaavia johdannaissopimuksia käsitellään kirjanpidossa samalla tavalla kuin ei-suojaavia johdannaissopimuksia. Asia on todettu jo määräyksen alakohdassa 6. Alakohdassa 24 todetaan, että Kirjanpidollisen suojauksen kohteena voi olla taseen vastuuvelkaan liittyvä markkinariski ja markkinaehtoisen vastuuvelan korkoriski. Asia on jo todettu alakohdassa 19.
17.9.2012 4 (12) Alakohdassa 26 todetaan, että Arvonmuutosten välillä on riittävä yhteys ja suojaus on tehokas, jos suojauksen arvonmuutokset kumoavat suojattavan kohteen arvonmuutokset 80 125 %:sesti. FK esittää, että lausetta korjattaisiin seuraavasti jos suojaavan arvonmuutokset kumoavat suojattavan kohteen arvonmuutokset 80-125 %:sesti. Suojauksen arvonmuutokseen vaikuttavat sekä suojaava että suojattava. Alakohta 27 Kirjanpidollisesti suojaavan OTC-johdannaisen edellytetään olevan ISDA:n ja CSAmenettelyn alaisia. Kun vuoden vaihteessa tulee voimaan EU:n CCP-menettely (tietyt OTCjohdannaiset tehtävä keskusvastapuolen kanssa), tällaiset johdannaiset eivät enää ole ISDA/SCAmenettelyn alla ja siten eivät kelpaa suojaukseen. Tämä ei liene FIVAn tarkoitus? Miksi edellytys koskee vain markkinaehtoista vastuuvelkaa? Alakohdassa 33 todetaan, että Johdannaissopimuksen korvaaminen uudella sopimuksella tilanteissa, jossa suojattavat erät eivät enää ole identtiset tekohetkellä suojatun suhteen, rinnastetaan sopimuksen sulkemiseen. FK:n käsityksen mukaan suojattavat erät ja suojattu viittaa samaan kohteeseen. FK esittää, että määräystä muutetaan muotoon: jossa suojattavat erät eivät ole identtiset tekohetkellä suojaavan suhteen tai jossa suojaavat erät eivät ole identtiset tekohetkellä suojatun suhteen. Alakohdassa 34 todetaan, että jos suojaussuhde ei täytä kirjanpidollisen suojauksen edellytyksiä (80-125 %), suojaussuhde puretaan. FK toteaa, että määräys on ristiriidassa määräyksen luvun 7.2 kanssa. FK esittää, että määräyksessä ei edellytettäisi ehdotonta, jatkuvaa 80-125 %:n määrää riittävälle yhteydelle (suojauksen tehokkuudelle), vaan esim. tilapäiset, hetkelliset ylitykset/alitukset voitaisiin korjata tietyllä lyhyellä aikajänteellä (esim. Jos tehokkuus ei tietyllä hetkellä toteudu, yhtiön on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla tehokkuus palautetaan vaaditulle välille. ). Vrt. esim. tuleva IFRS 9:n yleinen suojauslaskenta (tai vakavaraisuusrajojen hetkelliset alitukset). Vastuuvelan korkosuojaus on useinkin monimutkainen järjestely, jossa hetkelliset tehokkuuden alitukset/ylitykset voivat olla mahdollisia. Luku 8 Johdannaissopimukset Alakohta 12 Miten huomioidaan OTC-johdannaiset, jotka tehdään kahdenvälisenä, mutta selvitetään keskusvastapuolen kanssa. Asia tulee täsmentää. Luku 10 Sijoitusten arvostaminen käypään arvoon ja suojauslaskenta Alakohdat 25, 27 ja 28 Määräyksen kohdassa painotetaan, että johdannaisiin liittyvät erät voivat olla vain kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä. FK toteaa, että jos johdannaista käsitellään kirjanpidossa suojaavana, se luokitellaan suojattavan sijoituksen mukaiseen luokkaan. Säännöstä on muutettu aikaisemmasta määräyksestä. Johdannainen voi käypää arvoon arvostamista sovellettaessa olla myös suojaava. Alakohta 26 FK toteaa, että viittaus tulee olla alakohtaan 25.
17.9.2012 5 (12) Alakohta 29 FK toteaa, että rahoitusvarojen (ml. eräpäivään asti pidettävät) uudelleen luokittelua koskevat säännökset ovat muuttuneet voimassa olevasta MOKista, ilman, että taustasäännöksissä on tapahtunut muutosta. Alakohdat 29 ja 30 (eräpäivään pidettävä sijoitus) Eräpäivään pidettävien rahoitusvarojen määräystä on muutettu aikaisemmasta ja määräyksen alakohtaan 30 on lisätty uusi määräys, jossa todetaan, että Jos luokittelun muutoksiin on alkuperäisen kirjaamisen jälkeen tarvetta, tulee niistä ottaa yhteyttä Finanssivalvontaan. FK toteaa, että määräystä ei tule muuttaa nykyisestä ja että laissa tai asetuksissa ei Finanssivalvonnalle ole annettu määräyksen alakohdan 30 mukaisia valtuuksia. Alkuperäinen säännös on linjattu IAS 39 säännöksiä implementoitaessa vakuutusyhtiöiden kirjanpitoon ja säännös on ollut IAS 39 mukainen (kielto olla luokittelematta eräpäivään pidettäviin ei voi kestää määräämättömän ajan ja uudelleen luokittelu tulee jäädä soveltajan päätettäväksi). Vakuutuslaitoksille rajattiin uudelleen luokittelumahdollisuus koskemaan vain eräpäivään pidettäviä rahoitusvaroja ja mikäli säännöstä rikkoi (saastuminen), kielto luokitella ko. ryhmään kesti määräajan (Kielto on voimassa kaksi vuotta tilikauden päättymisestä). Lisäksi aikaisemmassa määräyksessä oli määritelty olennaisuuden laskentapohja (Olennaisuutta tarkastellaan suhteessa koko eräpäivään asti pidettävien ryhmään ). FK toteaa, että IAS/IFRS standardit ovat periaatepohjaisia ja säännökset uudelleen luokittelun osalta eivät ole muuttuneet määräyksessä esitetyllä tavalla. FK esittää, että aikaisemman määräyksen linjauksia ei tässä vaiheessa muuteta. Alakohta 35 Määräyksessä todetaan, että Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset on arvostettava alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Aikaisempi säännös salli eräpäivään asti pidettävien sijoitusten arvostamisen jaksotettuun hankintamenoon joko efektiivisen koron menetelmällä tai lineaarisella jaksotusmenetelmällä. Aikaisempi määräys edellytti aina myös arvonalentumisen kirjaamista, mikäli oli objektiivista näyttöä arvonalentumisesta, jaksotustavasta riippumatta. Lineaarinen jaksotustapa ei aiheuta vakuutusyhtiöiden tulokseen jaksotuksesta syntyvää kirjanpidollista volatiliteettia kuten efektiivisen koron menetelmä. FK esittää, että nykyinen määräys pidetään ennallaan tai ainakin asiamuutos edellyttäisi pitkää siirtymäaikaa. Alakohdassa 39 todetaan, että Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen. FK toteaa, että kaikkia lainoja ja saamisia ei voi arvostaa jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä, esim. saaminen jolla ei ole eräpäivää tai saaminen, jolle ei kerry korkoa. FK esittää siten, että lauseessa todettaisiin: jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen tai hankintamenoon. Alakohdassa 68 todetaan, että Suojauksen kohteena ei kuitenkaan voi olla markkinaehtoisen vastuuvelan korkoriski eikä eräpäivään pidettävien sijoitusten korkoriski. FK toteaa, että voimassa olevan määräyksen asiasisältöä on muutettu siten, että määräyksen asiasisältö on laajennettu kattamaan myös markkinaehtoisen vastuuvelan korkoriskin. FK:n toteaa, että käypään arvoon arvostettaessa suojauslaskennan kohteena voi olla myös 7 luvun 8 alakohdan mukainen markkinaehtoisen vastuuvelan korkoriski. (vrt, kappale 7). Ylemmän asteiset säännökset tai IAS 39 (eikä tuleva IFRS 9) ei rajaa sitä suojauslaskennan ulkopuolelle. FK toteaa, että määräyksen termi markkinaehtoinen vastuuvelka tulee määritellä. Esim. voi olla markkinaehtoisen vastuuvelan (ks. luku 7 alakohta 8).
17.9.2012 6 (12) Luku 11 Sijoitusten käypien arvojen määrittäminen Alakohtien 35 ja 36 otsikossa todetaan, että Indeksiin sidotut lainat ja muut yhdistelmäinstrumentit. FK esittää, että otsikkoa muutetaan seuraavasti Indeksiin sidotut lainat ja muut vastaavat yhdistelmäinstrumentit. Yhdistelmäinstrumentteja on erilaisia (kaikki eivät ole lainapapereita). Alakohdassa 36 todetaan, että Lähtökohtaisesti käypä arvo määritetään erikseen yhdistelmäinstrumentin pääsopimukselle ja siihen sisältyvälle johdannaiselle. FK toteaa, että yhdistelmäinstrumentille, mm. indeksiin sidottua lainalle, voidaan määritellä käypä arvo myös yhtenä kokonaisuutena. Luku 12 Tuloslaskelma FK esittää, että Stm:n tilinpäätösasetuksessa esitettyä tietoa ei enää toistettaisi FIVAn määräyksessä, esimerkiksi tuloslaskelma ja tasekaavat sekä asetusteksti. Asioiden toistaminen toiseen kertaan alemmanasteisessa säännöksessä lisää FIVAn hallinnollista taakkaa ja sitoo henkilöresursseja. Alakohdissa 5-9 esitetyt tiedot sekä tuloslaskelma- ja tasekaavat on jo esitetty STM:n tilinpäätösasetuksessa (STMtpA). Tuloslaskelma-kaavassa on tekninen virhe, joka johtaa siihen, että tuloslaskelma-kaava ei vastaa STMtpA:sta. Ja lisäksi tuloslaskelma-kaavaan alaviittaukset eivät vastaa STMtpA:sta. Alakohdassa 39 todetaan, että saatavat Eläketurvakeskus (ETK) luottovakuutustoiminnan lopettamisesta. FK toteaa, että Eläketurvakeskuksen luottovakuutuksen lopettaminen on jo saatettu loppuun. Määräyksen kohdassa 54 todetaan, että Yhdistelmäinstrumentista voidaan kirjata tilikaudelle korkotuottoa mikäli liikkeeseenlaskija tai muu osapuoli on alkuperäisissä lainaehdoissa tai muussa kirjallisessa sopimuksessa sitoutunut maksamaan tuoton (taattu tuotto). Tuoton takaavan järjestelyn tulee olla liikkeeseenlaskijaa tai muuta osapuolta sitova siten, ettei sitä voida purkaa sopimusaikana. Määräys koski aikaisemmin indeksiin sidotun lainan (yksi yhdistelmäinstrumentin muoto) tuoton kirjaamista. FK esittää, että nykyistä määräystä ei muuteta tai mikäli voimassa olevaa indeksiin sidottua lainaa koskevaa määräystä muutetaan, määräys olisi seuraava Yhdistelmäinstrumentista voidaan kirjata tilikaudelle tuottoa mikäli liikkeeseenlaskija. Yhdistelmäinstrumentteja on erilaisia (kaikki eivät ole lainapapereita) ja niiden tuotto voi olla erilainen (ei välttämättä korkotuotto). Mikäli käytetään yleistermiä yhdistelmäinstrumentti, tulee määräyksen kattaa ne kaikki ja niiden kaikenlainen tuotto (korko, osinko, muu tuotto jne.). Aikaisempi määräys koski indeksiin sidottua lainaa ja sen taatun korkotuoton kirjaamista. Määräyksen alakohdassa 57 todetaan, että Sijoituksen realisoitumattomat arvonkorotukset ja niiden peruutukset esitetään tuloslaskelmassa kohdissa Sijoitusten realisoitumattomat arvonnousut ja Sijoitusten realisoitumattomat arvonlaskut. FK toteaa, että säännösten mukaan arvonkorotukset voidaan esittää myös erillisenä eränä (vrt. luonnoksen sivu 54, alaviite 8).
17.9.2012 7 (12) Alakohta 72 MOKin luvun 7 alakohdassa (30) puhutaan ylityksen kirjaamisesta, mutta 12 luvun alakohdassa (72) koko vastuuvelkaa suojaavan johdannaisinstrumentin arvostustuloksen kirjaamisesta. Alakohdassa 72 todetaan Vastuuvelan suojaamiseksi tehtyjen johdannaissopimusten arvostustulos kirjataan sijoitusten arvonalentumisiin ja arvonalentumisten palautuksiin. Määräykset ja ohjeet 2/2012 kohden 12 tekstin mukaan nämä erät kirjattiin muiden sijoitusten tuottoihin ja kuluihin. Ehdotettu muutos vastaa muita ehdotettuja johdannaisten kirjausmääräyksiä, mutta eroaa keväällä julkaistusta määräyksestä. FK toteaa, että jos kaikki 2/2012 määräyksen ja ohjeen Vastuuvelan suojaaminen, kirjanpito- ja tilinpäätöskäsittely asiat on sisällytetty lausunnolla olevaan luonnokseen, em. määräys 2/2012 tulee kumota. Alakohta 90 Esimerkki vakuutusyhtiö Garantian osakkeiden myynnistä on jo toteutunut vakuutusalan järjestely. Vakuutusyhtiö Garantiaa koskevan esimerkin voi poistaa vanhentuneena. Samoin alakohta 92 on korjattava vastaavasti. Luku 13 Tase Tasekaavassa on tekninen virhe, joka johtaa siihen, että tase ei vastaa STMtpA:sta. Tasekaavan alaviittausten tulee vasta asetusta (STMtpA). Luku 15 Liitetiedot FK n esittää, että liitetietojen erittelyissä säilytettäisiin malliviivaus. Tämä helpottaa liitetietojen laatimista ja varmistaa vakuutustoimialalla liitetietojen esitystavan yhdenmukaisuuden ja vertailukelpoisuuden. FK toteaa, että MOK luonnoksen liitetiedoista puuttuvat työeläkevakuutusyhtiölain vakavaraisuutta koskevien säännösten muutokset. Muutokset tulevat voinaan 1.1.2013 alkaen. FK toteaa, että alan esityksen mukaisesti liitetieto sijoitustoiminnan nettotuottoerittely on poistettu sekä eläkelaitoksilta että vahinko- ja henkivakuutusyhtiöiltä. FK esittää, että koska termi sijoitustoiminnan nettotuotto säilyy eri liitetiedoissa edelleen, määräyksessä (tunnuslukujen tekstiosio) säilytettäisiin sijoitustoiminnan nettotuoton määritelmä ja vaatimus siitä, että sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin tulee eri taulukoissa olla sama. Liitetieto 15.2 Vahinkovakuutuksen vakuutusluokkaryhmäkohtaiset tiedot FK toteaa, että yhteistakuuerää koskevat tiedot tulee poistaa taulukosta. Liitetieto 15.4 Lakisääteisen työeläkevakuutuksen vakuutusmaksutulo ja maksetut korvaukset FK toteaa, että alakohdasta 22 puuttuu tieto YEL:n mukaisesta lisäeläkevakuutuksesta. Liitetieto 15.7 Sijoitustoiminnan nettotuoton erittely Alakohdan 28 alaviite 3) rivillä Korkokulut ja muut vieraan pääoman kulut pitäisi olla 4), joka on alaviitteenä sivulla 92.
17.9.2012 8 (12) Alakohdan 28 rivin Sijoitustoiminnan nettotuotto ennen realisoitumattomia arvonmuutoksia alaviitteen pitäisi olla 5) sekä liitetiedon kaavassa että sivun 93 alaviitteessä. Arvonalentumisten palautukset pitäisi olla samassa sarakkeessa kuin Myyntivoitot ja Arvonalentumiset ja poistot pitäisi olla yksi sarake ennen rivejä Arvonalentumiset ja Rakennusten suunnitelmapoistot eli kahden viimeksi mainitun rivin otsikkona. Liitetieto 15.12.1 Sijoitusten käypä arvo ja arvostusero Ensimmäiseen alaviitteeseen on jäänyt vanhan sisällysluettelon mukainen viittaus. Liitetieto 15.15 Sijoitussidonnaisen vakuutuksen katteena olevat sijoitukset Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat sijoitukset 31.12. on ensimmäisen sarakkeen otsikko ja pitäisi siirtää vasemmalle tekstirivien Osakkeet ja osuudet jne. yläpuolelle. Liitetieto 15.21 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Alakohdassa 81 todetaan, että sanallinen selostus asian luonteesta, liiketoiminnallisesta perusteesta ja arvostusperiaatteista. Voimassa olevan määräyksen tekstiin on lisätty sanat liiketoiminnallisesta perusteesta. FK toteaa, että vastuusitoumusten ja muiden taloudellisten vastuiden osalta ei pitäisi vaatia kertomaan julkisesti vastuusitoumusten tai muiden taloudellisten vastuiden liiketoiminnallista perustetta. Liiketoiminnalliset perusteet sisältävät yhtiön liikesalaisuuksiin kuuluvia asioita. FK toteaa, että vastaava vaatimus ei määräyksessä koske esim. vakuuksia. Liitetieto 15.23 Johdannaissopimuksia koskevat liitetiedot Alakohta 90 FK esittää, että liitetiedon kohtaan Muut johdannaissopimukset lisättäisiin alarivi Muut, jolloin vakuutusyritys voi esittää liitetiedossa myös esim. luottoriskin vaihtosopimukset ja muita johdannaissopimuksia. Esimerkiksi luottojohdannaisia käytetään nykyisin myös vakuutustoimialalla. Liitetieto 15.26 Lähipiirilainat, lähipiirille annetut vakuudet ja vastuusitoumukset ja lähipiiriliiketoimet Alakohta 109 FK toteaa, että VYL 8 luvun mukaan kaikki vakuutusyrityksen lähipiiriä koskevat tiedot on aina mahdollista antaa myös tilinpäätöksen liitetiedoissa toimintakertomuksen sijaan. Liitetieto 15.28 Vakavaraisuutta koskevat liitetiedot Alakohta 112 FK toteaa, että tasoitusmäärä suhteessa täyteen määräänsä on saanut alaviitteen 5) VYL 11 luvun 5 kohta, pitäisi olla alaviite 4) Koskee vain vahinkovakuutusyhtiöitä, vakuutusyhdistyksiä ja sivuliikkeitä.
17.9.2012 9 (12) Luku 16 Tunnusluvut ja niiden LIITTEET 1.1-4-4 FK pitää hyvänä sijoitusten tuoton ja sijoitusjakauma tunnusluvun yhtenäistämistavoitetta Finanssivalvonnalle toimitettavan raportoinnin (VG) kanssa. Tämä vähentää yhtiöiden hallinnollista taakkaa (jatkossa yksi raportoitava jakauma). FK toteaa, että MOK luonnoksen tunnuslukuosiosta puuttuvat työeläkevakuutusyhtiölain vakavaraisuutta koskevien säännösten muutokset. Muutokset tulevat voinaan 1.1.2013 alkaen. FK esittää, että sijoitustoiminnan sijoitusjakaumatunnusluvun riskikorjattu jakauma vertailuvuosilta esitettäisiin vain prosentteina. Alakohta 22 tulee poistaa tarpeettomana. Taulukoihin on tehty muutos, jonka mukaan taulukoiden erä muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset sisältää tase-erän rahat ja pankkisaamiset. Alakohdassa 27 termi rahoitusvälineet tulee muuttaa termiksi rahoitusmarkkinavälineet. Sama termimuutos tulee tehdä tunnuslukuliitteessä 1.7 ja 2.5 ja alakohdassa 85. Alakohta 28 Tekstiin on lisätty vaatimus muiden sijoitusten jaottelusta kuten VG:llä (hedge-rahastot, hyödykesijoitukset ja muut sijoitukset), mikäli muiden sijoitusten määrä on olennainen. FK toteaa, että mikäli jaottelu on tehtävissä liitetiedoissa, asiaa koskeva ohjeistus tulisi siirtää ao. liitetiedon alaviitteeksi (liitteet 1.7 ja 2.5). Alakohdassa 24 tulee viittaus olla liitteeseen 2.6 (ei 2.5) ja alakohdassa 30 tulee viittaus olla liitteeseen 2.5 (ei 2.6). Alakohdassa 51 on jäänyt vanhat liitetietoviittaukset. Alakohdat 68 ja 69 Vahinkovakuutuksen tulosanalyysin rivin Vähemmistöosuudet ja Henkivakuutuksen tulosanalyysin rivien Osuus osakkuusyrityksen voitoista ja tappioista ja Vähemmistöosuudet viittaukset viittaavat nyt sivun 123 alaviitteeseen 1) Lisäetuihin sisällytetään takuukoron ylimenevät korot, vaikka niiden tulisi viitata sivun 122 alaviitteeseen 19 Koskee konsernitilinpäätöstä. Alakohta 79 Määräyksessä todetaan, että Rahoihin ja pankkisaamisiin sisältyvien euromääräisten että valuuttatilien tuotot kirjataan kohdistamattomiin tuottoihin. FK toteaa, että määräystä on muutettu siten, että rahat ja pankkisaamiset otetaan mukaan uusitussa sijoitusten jakauma tunnusluvussa tase-erässä muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset. Sijoitusten tuotto tunnusluvussa ko. instrumenttien tuottoa käsitellään vastaavasti. Alakohdassa 81 viittaus tulee olla liitteeseen 3.6. Alakohta 86 Muut sijoitukset eritellään raportissa (p.o. liitteessä) hedge -rahastoihin, hyödykesijoituksiin ja muihin sijoituksiin mikäli määrä on olennainen. Mikä on olennainen määrä? Liitteessä ei ole kohtaa näille sijoituksille, lisätäänkö rivit itse. Liitteissä 1.7, 2.5, 3.5. ja 4.3 on viittaus 2) kohdassa Muut sijoitukset, alaviite puuttuu.
17.9.2012 10 (12) Alakohdassa 88 viittaukset tulee olla liitteisiin 3.5 ja 4.3. Tunnuslukujen liitteet (luku 20) Liitteet 1.7 ja 2.5 Sijoitusjakauma käyvin arvoin ja liitteiden 1.8 ja 2.6 Sijoitustoiminnan nettotuotto sitoutuneelle pääomalle. Liitetietojen listalle olisi näiden liitteiden nimien jälkeen hyvä lisätä maininta siitä, että ne koskevat työeläkevakuutusyhtiöitä, merimieseläkekassaa ja maatalousyrittäjien eläkelaitosta. Muissa liitteissä on vastaavat maininnat. Liite 1.1. Tiivistelmä tunnusluvuista Siirto asiakashyvityksiin tunnusluku pitäisi ilmoittaa kahdella prosentin desimaalilla, sillä 1 desimaalilla olennainen informaatio jää pyöristyessä jo pois. Liite 1.4 Tunnusluvut/tulosanalyysi Tulosanalyysissa Liite 1.4 Tuloksen käyttö kohdassa puuttuvat sisennykset. Liite 1.6. Tunnusluvut TP liitteissä - vakavaraisuus Toimintapääoma termi on 31.12.2012 alkaen vakavaraisuuspääoma. Taulukon riveillä olisi selkeämpää esittää suhdeluvut yleisillä termeillään vakavaraisuusraja-% ja vakavaraisuusaste-%. Liite 1.7. Tunnusluvut TP liitteissä sijoitusjakauma käyvin arvoin Liitteissä 1.7 ja 3.5 on tullut vuodelle 201x raportoitavaksi sekä perusjakauma että riskikorjattu jakauma. Liitteissä 1.7 ja 3.5 raportoidaan vanhemmista vuosista vain riskikorjattu jakauma. Riskikorjattu jakauma 5 vuotta taaksepäin on hankala toteuttaa ja sen informaatioarvo jää vähäiseksi (kukin riskikorjaus heijastelee suhdannetilanteita hyvinkin päiväkohtaisen satunnaisesti). Perusjakauman historiatiedolla on sen sijaan merkitystä käteisinstrumenttien jakaumamuutoksia on helpompi vertailla. Termi rahoitusvälineet tulee muuttaa termiksi rahoitusmarkkinavälineet. Rivin Muut sijoitukset puuttuu 2 -alaviitteeseen liittyvä lisäkommentti? Vrt. alakohta 86:n kommentit. Yksi vaihtoehto on esittää kaikki alaviite 2)-kommentit kohdan 86 alla tai sitten erikseen jokaisen liitteen kohdalla. Nyt liitteiden 3.5 ja 4.3 puutteet ovat kohdan 86 alla, kohdan 1.7 puute tässä ja kohdan 2.5 puutetta ei ole missään.
17.9.2012 11 (12) Liite 1.8. Tunnusluvut TP liitteissä sijoitustoiminnan nettotuotto sitoutuneelle pääomalle Sitoutunut pääoma sarake pitäisi esittää ainakin viimeisimmästä tuloskaudesta; se kertoo aidon keskimääräisen rahamääräisen panostuksen kauden aikana sekä liiteotsikon mukaisesti. Sitoutuneen pääoman sarakkeet on poistettu myös liitteistä 3.6 ja 4.4. sekä liitteestä 2.5, jonka kohdalla kommenteissa viitataan liitteen 1.8 kommentteihin. Sisällöllisten muutosten takia saattaa olla hankalaa alkuun laskea useita vuosia taaksepäin vertailukelpoista tietoa. Sijoitusjakauman muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset ryhmään mukaan otetut pankkitilien tuotot pitäisi näyttää pääoman mukaisesti samassa ryhmässä, ei kohdistamattomissa tuotoissa ja kuluissa. Liite 2.4. Tunnuslukujen esittäminen osavuosiraportoinnissa - vakavaraisuus Samat kommentit kuin liite 1.6. Liite 2.4. Tunnuslukujen esittäminen osavuosiraportoinnissa sijoitusjakauma käyvin arvoin Samat kommentit kuin liite 1.7. ilman historiaongelmaa Liite 2.5 Tunnuslukujen esittäminen osavuosiraportoinnissa sijoitustoiminnan nettotuotto Samat kommentit kuin liite 1.8. ilman historiaongelmaa Liitteessä 2.5 on lisätty teksti perusjakauma sarakkeeseen 30.6.201x. mutta riskikorjattu jakauma samalta ajankohdalta puuttuu. Riskikorjatun jakauman kohdalla (keskimmäisessä sarakkeessa) tulisi päivämäärän olla 30.6.201X. Liite 2.6 Tunnuslukujen esittäminen osavuosiraportoinnissa FK esittää, että vertailutiedoissa riittäisi tuottoprosentit kuten ehdotetussa liitteessä 1.8 (koskien tp-tunnuslukuja) ja kuten nykyisinkin.
17.9.2012 12 (12) Liite 3.5 Tunnuslukujen esittäminen tilinpäätöksen liitetiedoissa Liitteessä 3.5 tulee esittää riskikorjatut jakaumat neljältä edeltävältä vuodelta. Näiden raportointia ei ole vaadittu aikaisemmin, joten on haasteellista laatia ne jälkikäteen näin monelta ajankohdalta. FK esittää, että vanhoilta vertailuvuosilta annetaan luvut perusjakauman mukaisesti. Uudet vertailujakaumat kertyvät vuosittain ensimmäisestä soveltamisvuodesta alkaen. FK esittää, että riskikorjattu jakauma vertailuvuosilta esitettäisiin vain prosentteina. Liite 4.3 Tunnuslukujen esittäminen osavuosiraportoinnissa Liitteessä esitetään perusjakauma, vertailutietoina on riskikorjattu jakauma Perusjakaumien ja riskikorjattujen jakaumien vertailu eri ajankohdilta ei ole mielekästä. Riskikorjatun jakauman laadinnasta ei ole ohjeistusta. Liite 4.4 Tunnuslukujen esittäminen osavuosiraportoinnissa sijoitustoiminnan nettotuotto sitoutuneelle pääomalle Liitteessä 4.4. on sarakkeissa 30.6.201x-1 ja 31.12.201x-1 nyt myös sarakkeet absoluuttisille tuottoluvuille ei vain prosenteille. Luku 18 Konsernitilinpäätös Alakohdan 22 viittaus tulee olla 18.1.14 FINANSSIALAN KESKUSLIITTO Esko Kivisaari Varatoimitusjohtaja