OMAVALVONTASUUNNITELMA PALVELUKESKUS KOTOKARTANO

1 OMAVALVONTASUUNNITELMA PALVELUKESKUS KOTOKARTANO JIK KY Palvelukeskus Kotokartano Päivitys hyväksytty 29.3.2017

2 SUUNNITELMAN LAATIJAT: Päiväys Nimi Tehtävä 24.11.2015 Johanna Koski Sairaanhoitaja Palvelukeskus Kotokartano Marjukka Haapala Osastonhoitaja Palvelukeskus Kotokartano SUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN: Päiväys Nimi Tehtävä SUUNNITELMAN PÄIVITYS: Päiväys Nimi Tehtävä 23.2.2017 Johanna Koski ja Aoh/sh Marjukka Haapala Oh Palvelukeskus Kotokartano

3 SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 3 1 TOIMINTAYKSIKÖN TIEDOT... 4 1.1 TOIMINTAYKSIKÖN PERUSTIEDOT... 4 1.2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET... 4 1.3 RISKIENHALLINTA... 6 2 ASUKKAAN ASEMA JA OIKEUDET... 7 2.1 HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA... 7 2.2 ASUKKAAN KOHTELU... 7 2.3. ASUKKAAN OSALLISUUS... 10 2.4 ASUKKAAN OIKEUSTURVA... 10 3 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA... 12 3.1 HYVINVOINTIA, KUNTOUTUMISTA JA KASVUA TUKEVA TOIMINTA... 12 3.2 RAVITSEMUS... 13 3.3 HYGIENIAKÄYTÄNNÖT... 14 3.4 TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO... 15 3.5 LÄÄKEHOITO... 16 3.6 YHTEISTYÖ ERI TOIMIJOIDEN KANSSA... 17 4. ASUKASTURVALLISUUS... 18 4.1 HENKILÖSTÖ... 19 4.2 TOIMITILAT... 20 4.3 TEKNOLOGISET RATKAISUT... 22 4.4 TERVEYDENHUOLLON LAITTEET JA TARVIKKEET... 22 5 ASIAKAS- JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY... 23 6 ALIHANKINTANA TUOTETTUJEN PALVELUJEN OMAVALVONTA... 24 7. OMAVALVONTASUUNNITELMAN PEREHDYTTÄMINEN JA PÄIVITTÄMINEN... 25 LÄHTEET

4 1 TOIMINTAYKSIKÖN TIEDOT 1.1 TOIMINTAYKSIKÖN PERUSTIEDOT NIMI: Palvelukeskus Kotokartano Y-TUNNUS: 22206827 PALVELUNTUOTTAJAN NIMI: JIK peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä TOIMINNASTA VASTAAVAN ESIMIEHEN NIMI: Osastonhoitaja Marjukka Haapala TOIMINTAYKSIKÖN OSOITE: Könnintie 34 A 60800 Ilmajoki PUHELIN: 044 7902285 PALVELUT JA PALVELUKOKONAISUUDET, JOITA YKSIKÖSSÄ TUOTETAAN SEKÄ ASIAKASPAIKKAMÄÄRÄ Kotokartanon palvelukeskus tuottaa hoiva- ja asumispalvelua ikääntyneille. Kotokartanon palvelukeskuksessa toimii kolme tehostetun asumispalvelun yksikköä, joissa on yhteensä 45 asukaspaikkaa. Yksiköt on tarkoitettu paljon apua, hoivaa ja valvontaa tarvitseville asukkaille. Asumisyksikkö Koivulassa on 17 pysyvää asukaspaikkaa, Lepolassa on 14 asukaspaikkaa ja Lintulassa 14 asukaspaikkaa. Kotokartanon palvelukeskuksessa tehdään työtä kolmessa vuorossa ympäri vuorokauden. 1.2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET ASUMISPALVELUIDEN TOIMINTA-AJATUS: Asumispalveluilla tuetaan ja edistetään asiakkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja hyvää elämänlaatua sekä korostetaan asiakkaan yksilöllisyyden ja itsemääräämisoikeuden kunnioittamista. Asiakastyö on voimavaralähtöistä, omatoimisuuteen kannustavaa sekä tähtää toimintakykyä tukevaan ja edistävään työhön Asiakkaan osallisuutta yhteisön jäsenenä tuetaan asiakkaan, omaisten ja henkilökunnan toimivalla yhteistyöllä sekä viihtyisän ja kodinomaisen hoitoympäristön luomisella. Asiakkaan turvallisuus saadaan aikaan ammattitaitoisen ja asiakaslähtöisen hoivan toteuttamisella. Asiakkaan elämän loppuaikana turvataan huolenpito luonnollisuuteen ja kivuttomuuteen perustuvan asianmukaisen saattohoidon avulla.

5 IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUIDEN VASTUUALUEEN ARVOT JA TOIMINNAN KESKEISET PERIAATTEET OMATOIMISUUS: Asiakkaan omatoimisuuden tukeminen ja kunnioittaminen, asiakkaan omat voimavarat käyttöön AMMATILLISUUS: Asiakkaan kohtaaminen ammatillisesti ja empaattisesti. Yhteisesti sovittujen hoitolinjojen noudattaminen persoonallisella työotteella ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS JA YKSILÖLLISYYS: Asiakkaan yksilöllisyyden ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Kunnioitetaan asiakkaan omia arvoja, tapoja ja kotia. Tarjotaan hoitosuunnitelmassa TALOUDELLISUUS: Työmenetelmien suunnittelu siten, että taloudellisuusnäkökulma on otettu huomioon YHDENVERTAISUUS: Asiakkaan kohteleminen yhdenvertaisina YHTEISTYÖ: Oman vastuualueen eri toimijoiden ja ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa tehtävässä yhteistyössä ollaan aktiivisia ja yhteistyötä toteutetaan myönteisessä hengessä

6 1.3 RISKIENHALLINTA Riskien arviointi on vaiheittainen prosessi, jolla tarkoitetaan työssä esiintyvien vaarojen tunnistamista, vaarojen aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä ja riskien merkityksen arviointia sekä niiden perusteella toimenpiteiden valintaa turvallisuuden parantamiseksi. Vaaratilanteiden tunnistamisessa ja riskien arvioinnissa hyödynnetään riskien arviointilomakkeita, tehtyjä vahinkoilmoituksia sekä RiskiArviriskienarviointiohjelmaa. Riskien arvioinnissa on kartoitettu fysikaaliset-, ergonomiset-, kemialliset-, tapaturma- ja henkisen kuormittumisen riskit. Kotokartanon palvelukeskuksessa on vaaratilanteiden tunnistamista ja riskien arviointia varten kerätty tietoa asumisyksiköiden työntekijöiltä eri ammattiryhmistä. Tulokset, jotka saatiin, käytiin läpi koko henkilökunnan kanssa osastokokouksessa. Riskien arviointia täydennettiin yhteisen keskustelun perusteella. Kotokartanon riskikartoitus palvelukeskukseen on laadittu 2013/2014, jolloin se on viety myös RiskiArviriskienarviointiohjelmaan. Seuraava riskien arviointi tehdään vuonna 2017. Kotokartanon palvelukeskuksessa riskien arvioinnin yhteydessä havaituille työturvallisuuden kehittämistarpeille on mietitty toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi. Riskien arvioinnin seurannassa arvioidaan suunniteltujen toimenpiteiden toteutumista ja seurataan tilanteen muuttumista. Riskien arviointi on jatkuvaa toimintaa. Riskien arviointia tulee ylläpitää ja päivittää säännöllisesti. JIK ky:ssä on sovittu, että riskien uudelleen arviointi tehdään kolmen vuoden välein tai erilaisten muutostilanteiden yhteydessä. Työntekijällä on velvollisuus ja vastuu tuoda esille riskitilanteet ja vaaratilanteet. Kotokartanon palvelukeskuksessa on perehdytysopas, jossa on ohjeita erilaisiin vaara- ja uhkatilanteisiin. JIK ky:n työntekijään kohdistuneen väkivalta- tai uhkatapahtuman jälkeen täytetään Haipro Vaaratapahtumien ilmoitus -ohjelmassa Työturvallisuusilmoitus, jonka käsittelee esimies ja ilmoituksesta menee tieto myös työsuojeluhenkilöstölle. Vakavat väkivaltatapahtumat analysoidaan tarkemmin esimiehen kanssa mahdollisimman pian ja pohditaan henkisen ensiavun tarvetta. Tarvittaessa tilanne käsitellään koko työyksikön kesken. Jälkiarvioinnissa voidaan hyödyntää työsuojeluhenkilöstön, työterveyshuollon ja kriisityöhön koulutetun henkilöstön asiantuntemusta. Mikäli väkivaltatapahtuma täyttää

7 vakavan rikoksen tunnusmerkit, JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä työnantajana tekee asiasta poliisille tutkintapyynnön. Lievät pahoinpitelyt ja laittomat uhkaukset ovat asianomistajarikoksia, joista jokainen tekee itse rikosilmoituksen. 2 ASUKKAAN ASEMA JA OIKEUDET 2.1 HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon osallistuvat asukas voinnin salliessa, hänen omaisensa sekä nimetty omahoitaja. Tarvittaessa mukaan kutsutaan osastonhoitaja tai korvaava hoitaja, lääkäri tai muu erityistyöntekijä. HOPS:n laatiminen pohjautuu omahoitajan tekemään omakuvamonologin tietoihin asukkaasta sekä hoitoneuvottelun keskusteluun ja sopimuksiin. Hoito- ja palvelusuunnitelma tarkistetaan tarvittaessa hoidon tai hoivan tarpeen oleellisesti muuttuessa, vähintään 12kk välein. Hoito- ja palvelusuunnitelma allekirjoitetaan ja asukkaalle/omaiselle annetaan oma kappale. Mikäli asukas ei kykene allekirjoittamaan hoito- ja palvelusuunnitelmaa, niin omainen tai hänen edustajansa allekirjoittaa sen. Effica:ssa täytetään HOITOS -lehti, johon yhdessä sovitaan keskeisimmät hoivan tavoitteet ja keinot ao. lomakkeen mukaisesti. Keskeistä tavoitteiden ja keinojen nimeämisessä on niiden konkreettisuus ja niiden tuominen arkeen riittävän selkeästi sekä asukkaan voimavarojen ja yksilöllisyyden huomioiminen. Hoito- ja palvelusuunnitelmat ovat kaikkien asukasta hoitavien hoitajien nähtävillä Efficassa ja omahoitaja tiedottaa muita hoitajia, jos asukkaan tiedot tai tilanne muuttuvat oleellisesti. 2.2 ASUKKAAN KOHTELU Asukkaiden itsemääräämisoikeutta pyritään kunnioittamaan ja vaalimaan niin pitkälle, kuin se on mahdollista, eikä siitä koidu vaaraa tai haittaa asukkaalle itselle tai muille henkilöille. Joissain tilanteissa asukasta voidaan kuitenkin joutua rajoittamaan esimerkiksi suuren kaatumisriskin tai muistamattomuudesta johtuvien tekijöiden vuoksi. Asukasturvallisuuden vaatimien rajoitteiden käyttöön (ovien lukitseminen, turvavyö/-liivit, geriatrisen tuolin pöytälevy, sängyn laidat, magneettivyöt yms.) tarvitaan asukkaan oma

8 tahto kirjattuna tai lääkärin arviointi ja lupa sekä kirjaaminen Efficaan. Päätös tehdään aina määräaikaisena. JIK ky:ssä on käytössä Haipro - vaaratapahtumien raportointijärjestelmä, jonka avulla voidaan ilmoittaa erilaisia haittatapahtumia tai asukasturvallisuuden vaarantavia tapahtumia, jotka ovat aiheuttaneet tai voivat aiheuttaa asukkaalle haittaa (läheltä piti - tilanteet). Näitä tapahtumia voivat olla esimerkiksi lääkehoitoon, tiedonkulkuun ja tiedonhallintaan, toimenpiteisiin, hoitoon, tutkimuksiin, hoitolaitteisiin ja aseptiikkaan liittyvät virheet ja haitat sekä tapaturmat ja väkivaltatilanteet. Asukasta ja hänen omaisiaan tiedotetaan tarvittaessa vaaratapahtumasta, mikäli sillä on asukkaan voinnin kannalta keskeinen merkitys. Haiprosta saatavat poikkeamaraportit käsitellään anonyymisti osastopalavereissa. Tilanteesta selvitetään, mitkä syyt johtivat poikkeamaan, miten tilanne olisi voitu välttää ja pyritään löytämään kehityskohteita, joilla asukasturvallisuutta voidaan parantaa (mitä tästä opimme). Haipro- järjestelmässä on myös asiakkaan ilmoitus- osio, jossa asiakas pystyy itse tekemään ilmoituksen hoidossa tapahtuneesta vaaratilanteesta sähköisesti. Ilmoitus voidaan myös tulostaa asiakkaalle, mikäli hänellä ei ole mahdollisuutta tai osaamista sähköisen lomakkeen täyttöön. Asiakas voi tehdä ilmoituksen nimettömänä mutta mikäli asiakas haluaa palautteen siitä, miten ilmoitusta on yksikössä käsitelty ja mitä toimenpiteitä sen johdosta on tehty, tulee ilmoituksessa olla mainittuna asiakkaan nimi ja osoite. Ilmoitus ohjautuu potilasasiamiehelle, joka toimittaa ilmoituksen asianomaisen yksikön esimiehelle käsiteltäväksi. Asiakkaan ilmoitus käsitellään yksikössä samaan tapaan, kuin muutkin ilmoitukset. JIK ky:ssä on hyvän käytöksen opas opas häirinnän ja epäasiallisen kohtelun estämiseksi. Ohjeen tavoitteena on edistää hyvää käytöstä sekä puuttua mahdollisiin ongelmiin varhain. Henkilökunta on kouluttautunutta ja ammattitaitoista sekä ammattieettiset periaatteet tuntevaa. Mikäli epäasiallista asiakkaiden kohtelua havaitaan, on jokaisen työntekijän velvollisuutena asiasta ilmoittaa yksikön esimiehelle. Esimiehen velvollisuutena on puuttua tilanteeseen esimerkiksi välittävä työyhteisöneuvottelujen kautta tai tilanteen vaatimalla tavalla.

9 Sosiaalihuoltolain 48 ja 49 velvoittaa ilmoittamaan asiakkaan epäasiallisesta kohtelusta tai sen uhasta. Jos työntekijä huomaa työssään epäkohtia tai ilmeisiä epäkohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa, hän voi tehdä ilmoituksen. Epäkohdalla tarkoitetaan esim. asiakkaan epäasiallista kohtaamista, asiakkaan loukkaamista sanoilla, asiakasturvallisuudessa ilmeneviä puutteita, asiakkaan kaltoinkohtelua ja toimintakulttuurista johtuvia asiakkaalle vahingollisia toimia. Ilmoituksen tekemisen tulee aina ensisijaisesti perustua asiakkaan huolenpitoon liittyviin tarpeisiin. Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena eikä työntekijöiden oikeussuoja saa vaarantua ilmoituksen vuoksi. Kaltoinkohtelu voi olla fyysistä väkivaltaa, psyykkistä tai sosiaalista kaltoinkohtelua, seksuaalista hyväksikäyttöä, taloudellista hyväksikäyttöä, hoidon ja avun laiminlyöntiä tai muuta oikeuksien rajoittamista ja loukkaamista sekä ikäihmisen ihmisarvoa alentavaa kohtelua. Fyysistä kaltoinkohtelua voivat olla kovakouraisuus hoitotoimenpiteissä, liikkumisen estäminen, pakottaminen tiettyihin toimenpiteisiin ja pahoinpitely. Psyykkinen ja sosiaalinen kaltoinkohtelu voi olla sanallista: määräilyä, rankaisemista, toiveiden tai tahdon huomiotta jättämistä tai karkeaa, epäasiallista kielenkäyttöä. (Lähde: Kaltoinkohtelu ympärivuorokautisissa vanhustenhuollon yksiköissä työntekijöiden havainnoimana, Valviran kysely 25.2 18.3.2016, selvityksiä 1:2016.) Työntekijä täyttää ilmoituslomakkeen ja kuvaa asiakkaaseen kohdistuvan epäkohdan tai sen uhan. Lomake toimitetaan ikääntyneiden palvelujohtajalle. Asiakastietoja ei laiteta lomakkeeseen vaan ilmoituksen vastaanottaja selvittää ilmoittajalta, kenestä asiakkaasta on kyse. Ikääntyneiden palvelujohtaja lähettää ilmoituslomakkeen ko. yksikön esimiehelle. Esimies kirjaa lomakkeelle selvityksen yksikössä tehdyistä toimenpiteistä ja palauttaa lomakkeen ikääntyneiden palvelujohtajalle. Ikääntyneiden palvelujohtaja kirjaa lomakkeelle JIK ky:n yhteenvedon annetusta ohjauksesta ja neuvonnasta, tehdyistä toimenpiteistä sekä arvioinnin. Kopio lomakkeesta lähetetään yksikön esimiehelle ja ilmoituksen tehneelle työntekijälle. Vakavista epäkohdista lähetetään tieto myös aluehallintovirastoon.

10 Työntekijän ilmoituslomake löytyy tietokoneen Y-asemalta(yhteiset) hoiva yhteiset yhteiset lomakkeet ilmoituslomakkeet. Ilmoitusvelvollisuutta on käsitelty Kotokartanon henkilökunnan osastopalaverissa tammikuussa 2017. 2.3. ASUKKAAN OSALLISUUS Asumispalveluiden asukkailta ja heidän omaisiltaan kerätään asiakaspalautetta säännöllisesti asiakastyytyväisyyskyselyllä. Kyselyn tulokset käydään läpi osastokokouksessa ja tulosten perusteella pyritään asumispalveluiden toimintaa edelleen kehittämään. Asiakkailta, omaisilta, Haipro- järjestelmästä tai muilta tahoilta esimiehelle, osaston työntekijöille tai potilasasiamiehelle tullut palaute käsitellään osastokokouksessa, jossa sovitaan palautteen aiheuttamista toimenpiteistä. JIK ky:ssä kerätään kirjallista palautetta www.jikky.fi internet-palautejärjestelmän kautta. Sen kautta tullut palaute käsitellään samoin periaattein. Asukaskokoukset on aloitettu syksyllä 2016 aluksi yksiköittäin ja nyt koko Kotokartanon yhteisinä, joissa on muutaman asukkaan edustus joka yksiköstä. Asukaskokouksissa pyritään selvittämään asukkaiden toiveita ja mielenkiinnon kohteita. Viimeisimmässä asukaskokouksessa on selvitetty minkälainen tekeminen asukkaita kiinnostaa, esille nousi mm. retket, autoajelu tutussa ympäristössä. Kesäksi onkin suunnitteilla kiertoajelua asukkaiden kotikylille. 2.4 ASUKKAAN OIKEUSTURVA Laki potilaan asemasta ja oikeuksista edellyttää, että jokaisessa terveydenhuollon toimintayksikössä on nimetty potilasasiamies. JIK ky:n potilasasiamiehen tavoittaa numerosta 044 7902 373. Potilasasiamies antaa tietoa potilaan asemaan ja oikeuksiin liittyvissä asioissa: neuvoo ja ohjaa hoitoon ja kohteluun liittyvissä asioissa

11 neuvoo ja avustaa tarvittaessa muistutukseen, kanteluun ja korvaushakemukseen liittyvissä asioissa tiedottaa potilaan oikeuksista toimii potilaiden oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi antaa tarvittaessa palautetta henkilökunnalle Potilasasiamieheen voi ottaa yhteyttä, jos asia koskee esimerkiksi: hoitoon pääsyä tai joutumista ongelmia tiedonsaannissa potilasasiakirjassa olevan tiedon korjaamista potilasvahinkoepäilyä lääkevahinkoepäilyä rekisteritietojen tarkastusta. tietosuojaa tyytymättömyyttä hoitoon tai kohteluun (https://www.jikky.fi/potilaat_asiakkaat_ja_laheiset/terveyskeskus/potilaan_ja_asiakkaan_oi keudet/potilasasiamies). JIK ky:n ohje muistutuksen tekemiseksi: Asiakkaan kohdatessa JIK ky:ssä palvelun, johon hän on syystä tai toisesta tyytymätön, on asia ensisijaisesti keskusteltava kyseisen toimintayksikön vastuuhenkilön kanssa. Tässä keskustelussa pyritään ratkaisuun ja mahdollinen todettu epäkohta pyritään korjaamaan. Jos tässä tilanteessa asiakas haluaa tehdä kirjallisen muistutuksen, hänelle annetaan kirjallinen lomake ja sen täyttämiseen tarvittava ohjaus. Kirjallinen muistutus toimitetaan JIK ky:n johtavalle ylilääkärille ja suun terveydenhuollon osalta ylihammaslääkärille. (https://www.jikky.fi/potilaat_asiakkaat_ja_laheiset/terveyskeskus/potilaan_ja_asiakkaan_oi keudet/muistutuksen_teko). Ylilääkäri tai ylihammaslääkäri arvioi, mitä toimenpiteitä muistutuksen johdosta on tehtävä, ja ottaa tarvittaessa yhteyttä muistutuksen tekijään sekä muistutuksen kohteena olevaan, toiminnasta vastaavaan tahoon. Muistutuslomakkeeseen kirjataan muistutuksen johdosta käydyt keskustelut ja tehtävät toimenpiteet. Kopio siitä lähetetään muistutuksen tekijälle.

12 Muistutus käsitellään kahden viikon kuluessa siitä, kun muistutus on jätetty (https://www.jikky.fi/potilaat_asiakkaat_ja_laheiset/terveyskeskus/potilaan_ja_asiakkaan_oi keudet/muistutuksen_teko). Kuluttajaneuvonnan toimipisteet sijaitsevat maistraateissa ja palvelua ohjaa Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Lähin Länsi-Suomen kuluttajaneuvonnan toimipiste sijaitsee Seinäjoella, osoitteessa Juhonkatu 4. Kuluttajaneuvonnan puhelinnumero on 029 553 6901. Kuluttajaneuvonnan tehtävänä on: avustaa ja sovittelee kuluttajan ja yrityksen välisessä riitatilanteessa antaa kuluttajille ja yrityksille tietoa kuluttajan oikeuksista ja velvollisuuksista neuvoo asunto- ja kiinteistökaupan ongelmissa (http://www2.kuluttajavirasto.fi) 3 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA 3.1 HYVINVOINTIA, KUNTOUTUMISTA JA KASVUA TUKEVA TOIMINTA Asumispalveluissa hoidon keskeisenä tavoitteena on asukkaiden omatoimisuuteen kannustaminen sekä toimintakykyä tukeva ja edistävä työote. Tavoitteena on turvata ja ylläpitää korkein mahdollinen toimintataso sairauksista ja vammoista huolimatta ja siten kohentaa asukkaan omatoimisuutta ja elämänlaatua. Tärkeää on toimintakykyä tukeva työote kaikissa päivittäisissä toiminnoissa, huomioiden asukkaan henkilökohtaiset fyysiset, kognitiiviset sekä psyykkiset voimavarat. Asukkaita aktivoidaan toimimaan itsenäisesti omien voimavarojensa puitteissa. Asukasta kannustetaan pukeutumaan itsenäisesti, tarvittaessa autetaan pukeutumisessa. Asukkaiden ulkoileminen toteutetaan sääolojen puitteissa mahdollisuuksien ja yksilöllisen hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Kannustetaan omaisia ja vapaaehtoisia ulkoiluttamaan. Tarkoituksenmukaisten apuvälineiden tarve arvioidaan ja avustetaan hankkimisessa yhteistyössä JIK ky:n fysioterapian henkilökunnan kanssa. Apuvälineiden käytössä avustetaan ja ohjataan ja välineiden kunto tarkistetaan säännöllisesti.

13 Asukkaan sosiaalisuutta ja psyykkistä hyvinvointia tuetaan mm. virkistystoiminnalla. Tavoitteena ovat päivittäiset virkistystuokiot mm. lehden luku, tv- ja radio, keskustelutuokiot, laulaminen, yhteinen tekeminen, yhdessäoloon kannustaminen ja ryhmätoiminnoissa avustaminen. Tapahtumien järjestäminen asukkaille, omaisille ja läheisille toteutetaan vähintään kerran vuodessa. Lisäksi tehdään aktiivista yhteistyötä kolmannen sektorin ja vapaaehtoistahojen kanssa. Ulkopuolisten toimijoiden järjestämiä tapahtumia koordinoimaan on nimetty yksi työntekijä ja hänelle varahenkilö. Kannustetaan omaisia ja läheisiä jatkamaan yhteydenpitoa asukkaaseen. 3.2 RAVITSEMUS Jokapäiväinen ateriointi sisältää aamupalan, lounaan, päiväkahvin, päivällisen, iltapalan sekä tarvittaessa yöpalan. Kotokartanossa on keittiö, jossa ruoka valmistetaan ja hoitajat hakevat ruoan sieltä sovittuina kellonaikoina. Asumisyksiköissä ruoan tarjoiluajankohtia muokataan asukkaiden tarpeiden ja mieltymysten mukaan. Ruokailussa avustetaan toimintakyvyn mukaisesti tai tarvittaessa syötetään. Turvataan mahdollisimman rauhallinen ruokailutilanne; istumajärjestys huomioidaan, ulkoiset häiriötekijät minimoidaan (tv, radio yms.) Tarvittavat erityisruokavaliot (myös lisäenergian tarve), dieetit tai tarvittava aterian rakenne huomioidaan. Perustelluista hoidollisista syistä, esim. mikäli asukas ei pysty syömään normaalia ruokaa lainkaan, asukkaalle voidaan tarjota lisäravinteita. Lisäravinteiden antamiseen pyydetään lääkärin Efficaan kirjattu kannanotto ja lääkärin määräyksestä lisäravinteet voidaan ostaa apteekista Kotokartanon tilille JIK ky:n kustantamana. Jatkuvaa nestetasapainon seurantaa tehdään kliinisesti (virtsan eritys) ja pyritään turvaamaan riittävä nesteensaanti. Ravitsemustilaa seurataan mm. MNA-testin ja painon seurannan avulla. Efficaan kirjataan huomiot mahdollisista ravitsemustilan tai ruokahalun muutoksista. Ruokalista noudattaa vähintään kuuden viikon kiertoa ja se on asukkaiden ja omaisten nähtävillä ruokasalissa ja asumisyksiköiden keittiössä. Ruokailuajat on määritelty ja ne ovat asukkaiden ja omaisten tiedossa ja nähtävillä. Aterioiden tulee noudattaa yleisiä suosituksia terveellisestä ruokavaliosta (Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositus). Alkoholin käytöstä sovitaan erikseen hoitohenkilökunnan kanssa. Palautetta annetaan ruokahuollosta

14 vastaavalle taholle ja tehdään yhteistyötä heidän kanssaan, tarvittaessa järjestetään yhteispalavereita. Vuonna 2016 aloitettiin henkilökunnan ideoimat ravintolapäivät kerran kuussa. Joka yksiköstä muutama asukas kerrallaan viedään syömään Kotokartanon isoon ruokasaliin oman solun ruokailutilan sijaan. 3.3 HYGIENIAKÄYTÄNNÖT Hyvä aseptiikka ja käsihygienia on hoitotyössä tärkeää ja käytössä ovat tavanomaiset varotoimet kuten hanskat, suojaessut ja käsivarsisuojat tarpeen mukaan. Hanskoja tulee käyttää lähihoitotilanteissa, näytteenotoissa ja haavahoidoissa. Vaipan vaihdon yhteydessä likaiset hanskat vaihdetaan puhtaisiin ennen puhtaan vaipan laittoa. Hanskoja tulee vaihtaa tarvittaessa samaa haavaa hoidettaessakin, puhtaaseen haavaan ei enää kosketa kontaminoiduin käsinein, vaan ne vaihdetaan uusiin. Hanskat eivät kokonaan suojaa mikrobeilta ja siksi hyvä käsihygienia tulee huomioida hanskoja käytettäessäkin. Käsihygieniasta huolehditaan siten, että kädet pestään aina kun ne ovat likaiset. Käsidesiä käytetään aina pesun jälkeen, ennen ja jälkeen suojakäsineiden käytön sekä jokaisen asiakaskontaktin välillä. Käsihygieniassa oleellista on käsien oikean desinfioinnin lisäksi koruttomuus, kellottomuus, kynsilakattomuus, kynsien pituus ja rakennekynsien käyttökielto. Lähihoitotilanteissa on suositeltavaa suojata itsensä kosketuksilta ja roiskeilta, joten myös suojaessua käytetään. Tarvittaessa käytetään myös suusuojia. ESBL ja MRSA- tartuntaa kantavien asukkaiden hoidossa tulee käyttää kertakäyttöisiä suojaimia, lähikontaktissa esimerkiksi hanskoja ja kertakäyttöesiliinaa haavahoidossa ja suihkutuksissa. Asukkaiden MRSA- pyykki pestään omassa koneessa erillään muusta pyykistä ja pesulaan menevä pyykki kuten vuodevaatteet laitetaan erillisiin muovipusseihin. Vaikka tartunta olisi todettu esimerkiksi haavassa, on kuitenkin mahdollista, että bakteereita esiintyy nenässä, suussa tai taipeissa. Kotokartanon palvelukeskuksessa on nimetty hygieniayhdyshenkilö, joka osallistuu hygieniayhdyshenkilöiden tapaamisiin Kotokartanon edustajana. Hygieniayhdyshenkilö tiedottaa ja ohjeistaa työyhteisöä hygienia-asioissa, eristyskäytännöissä sekä tarvittaessa pyytää neuvoa keskussairaalan hygieniahoitajalta.

15 Hyvän käsihygienian toteutumista seurataan pistokokein, jossa on tarkastettu työntekijöiden korujen käyttö, kynsilakattomuus ja kynsien pituus. Kotokartanossa hygieniaa koskevaa asiaa ja ohjeita löytyy "Hygienia-asiaa"- kansiosta, käsihygieniasta myös perehdytyskansiosta. Molemmat kansiot löytyvät Lepolan kanslian hyllystä. Asukkaiden henkilökohtaisesta hygieniasta huolehditaan päivittäin aamu- ja iltapesujen yhteydessä sekä tarvittaessa. Inkontinenssi asukkaiden hygienia hoidetaan jokaisen vaipan vaihdon yhteydessä, erityisesti huolehditaan myös ihon kunto. Asukkaan koko suihkutus tehdään asukkaan tarpeiden mukaisesti vähintään kerran viikossa. Kokosuihkutuksen yhteydessä huolehditaan aina myös hiuksien puhtaus ja hoito. Ihon peruskunnosta huolehditaan ja ihoa rasvataan tarvittaessa. Parranajo tehdään tarpeen mukaan. Käsien ja jalkojen kynsien leikkaus huolehditaan tarvittaessa. Suuhygieniasta huolehditaan päivittäin, tarvittaessa hoitoonohjaus hammaslääkärille tai suuhygienistille. Asukkaan vaatteiden puhtaudesta, siisteydestä ja tarkoituksenmukaisuudesta huolehditaan päivittäin. Tarvittaessa asukas ohjataan parturikäynneille ja esim. jalkahoitoon, nämä palvelut asukkaat maksavat itse. 3.4 TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO Asukkaiden hoidossa tärkeää on terveydentilan ja voinnin aktiivinen seuranta. Lääketieteelliset hoidot toteutetaan käypähoito- ym. ohjeiden mukaisesti (mm. haavahoidot, katetroinnit, injektiot, näytteenotot jne.) Asukkaiden terveydentilaa seurataan päivittäisen hoidon yhteydessä hoitohenkilökunnan toimesta. Pitkäaikaissairaiden asukkaiden terveydentilaa seurataan myös säännöllisten mittausten kuten punnitus, RR- ja vs-mittausten sekä lääkärin määräämien verikokeiden avulla. Asukkaan vointiin liittyviä asioita/ongelmia/kysymyksiä kirjataan muistiin lääkärinkiertoa varten. Kiireellisemmässä tapauksessa otetaan yhteyttä suoraan terveyskeskukseen, akuuteista lääkärinkonsultaatioista huolehtivat kaikki hoitohenkilökuntaan kuuluvat työvuoronsa mukaan. Hätätilanteissa otetaan yhteys yleiseen hätänumeroon. Lääkäri käy asumispalveluyksiköissä pääsääntöisesti joka toinen viikko ja lääkärikierrolla käsitellään niiden asukkaiden tilannetta, joiden vointi vaatii lääkärin arviota ja hoitomääräyksiä. Geriatri on aloittanut JIK ky:ssä vuonna 2016 ja käy Kotokartanossa n. kerran kuukaudessa. Yhteistyö ja tarvittava konsultointi tapahtuu myös

16 muun perusterveydenhoidon sekä erikoissairaanhoidon kanssa. suuhygienistin palvelut järjestetään asiakkaille tarpeen mukaan. Hammaslääkärin ja JIK ky:ssä on ohjeet (6/2014) DNR-käytännöistä ja ohje kuolemantapauksen sattuessa on päivitetty alkukesästä 2014. Nämä on saatettu henkilökunnan tietoon palavereissa ja tiedottamalla sähköpostilla. Lisäksi käytännöistä on kirjallinen ohje joka osastolla. 3.5 LÄÄKEHOITO JIK ky:ssä lääkehoitosuunnitelman pohjana on käytetty Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän julkaisemaa Turvallinen lääkehoito-opasta (www.stm.fi). Kotokartanon palvelukeskuksen lääkehoitosuunnitelma on päivitetty 11/2015. Kliininen ylilääkäri hyväksyy suunnitelman. Myös JIK Ky:n farmaseutti neuvoo ja opastaa suunnitelman laatimisessa. Jokaisen työntekijän, niin lyhytaikaiseen sijaisuuteen kuin toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen tulevan velvollisuutena on perehtyä yksikön lääkehoitosuunnitelmaan. Lääkehoitosuunnitelmassa on määritelty muun muassa henkilöstön vastuut ja velvollisuudet, lääkelupakäytännöt sekä lääkkeiden tilaamiseen, säilyttämiseen ja valmistamiseen liittyviä asioita. Toimintayksikön lääkehoito on terveydenhuollon toimintaa, jota toteutetaan lääkehoidon koulutuksen saaneiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimesta ja vastuulla. Lääkäri vastaa lääkehoidon kokonaisuudesta, lääkehoidon toteuttamisen edellyttämän osaamisen ja lisäkoulutuksen tason määrittämisestä sekä tarvittavien lupien antamisesta. Lääkäri ja osastonhoitajat ohjaavat ja valvovat yhdessä lääkehoidon toteuttamista ja laatua ja osastonhoitaja varmistaa, että henkilökunnalla on tarvittava lääkehoidon osaaminen. Keväällä 2013 JIK ky:ssä on aloitettu Love-koulutukset ja tentit. Kotokartanossa hoitohenkilökunnan osaaminen varmistetaan lisäksi pistonäyttöjen ja lääkejaon näyttöjen avulla. Myös PKV-lääkkeiden (pääasiassa keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet) käyttöön on JIK ky:ssä tulossa erilliset tentit ja näytöt kevään 2017 aikana. Kotokartanossa lääkehoidon vastuuhenkilöiksi on nimetty kunkin yksikön (asumisyksiköt Koivula, Lepola ja Lintula) sairaanhoitajat/terveydenhoitaja. Sairaanhoitajilla/terveydenhoitajalla on lupa toteuttaa lääkehoitoa lääkärin antamien ohjeiden mukaisesti. Lähihoitajat/kodinhoitaja/geronomi

17 jakavat lääkkeet dosettiin ja antavat asukkaille sekä toteuttavat lääkemuutoksia sairaanhoitajan lääkäriltä saamien ohjeiden mukaisesti. Lähihoitajilla on lihakseen (im)- ja ihon alle (sc)-pistolupa, kodinhoitajalla/geronomilla ei ole im-lupaa. Kotokartanossa jokaisen työvuoron aluksi yksiköissä sovitaan kokenut, asukkaat tunteva ja LOVE-lääkeluvan omaava työntekijä lääkevastaavaksi vastaamaan työvuorossaan asukkaiden lääkityksestä.. Lääkehoitosuunnitelman sisältö tarkistetaan vuosittain sekä toimintakäytäntöjen muuttuessa ja tarvittaessa suunnitelma päivitetään ajantasaiseksi. Asukkaan henkilökohtaisen lääkehoidon toteuttaminen: Palvelukeskus Kotokartanon asumisyksiköissä on käytössä lääkkeiden annosjakelu Anja. Tarvittavat ja ns. kuuriluontoiset lääkkeet haetaan lisäksi apteekista henkilökohtaisilla resepteillä ja jaetaan lääkeohjeen mukaisesti dosetteihin. Sairaanhoitaja vastaa Effica:n lääkelehden päivittämisestä lääkärin määräysten perusteella. Lääkkeet annetaan valvotusti, lääkärin määräämän lääkeohjeen mukaisesti ja tarvittaessa annettavat lääkkeet kirjataan asukkaan tietojärjestelmään. Lääkehoitoa ja lääkeainepitoisuuksia seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Säännöllinen lääkärikonsultaatio on tärkeä turvallisen lääkehoidon toteutumisen takaamiseksi. Lääkkeiden säilytys ja käyttö toteutetaan JIK lääkehoitosuunnitelman mukaisesti. Muiden kuin lääkärin määräämien lääkkeenomaisten luontaistuotteiden käytöstä on informoitava henkilökuntaa kirjallisesti. 3.6 YHTEISTYÖ ERI TOIMIJOIDEN KANSSA Yhteistyötä tehdään asukkaan läheisten sekä muiden asukkaan hoitoon ja hoivaan liittyvien yhteistyötahojen kanssa. Tavoitteena on toimiva tiedonkulku. Asukkaan hoitoon liittyvistä asioista tiedotetaan ensisijaisesti sovitulle yhteyshenkilölle. Osalla asukkaista on yhteyshenkilönä omaisen sijaan edunvalvoja, joka huolehtii taloudellisesta puolesta. Kotokartanon palvelukeskus tekee yhteistyötä terveyskeskuksen lääkärin ja keskussairaalan poliklinikoiden kanssa asukkaan sairauksien hoitoon liittyvissä asioissa. Asukkaan ollessa sairaalahoidossa ollaan yhteydessä asukasta hoitavaan osastoon, asukkaan kotiutumisasioissa. Hammaslääkäripalvelut tilataan tarvittaessa Kotokartanon asukkaille

18 Ilmajoen hammashoitolasta. Etelä-pohjanmaan alueella on käytössä yhteinen EP-potti efficatietojärjestelmä, joka parantaa tiedon kulkua yksiköiden välillä. Apuvälinetarpeissa ollaan tarvittaessa yhteydessä fysioterapiaan. Fysioterapeutti tai kuntohoitaja voi tehdä kartoituskäynnin asukkaan apuvälinetarpeen arvioimiseksi ja ohjaa tarvittaessa henkilökuntaa ja läheisiä apuvälineiden käytössä. 4 ASUKASTURVALLISUUS Kotokartanon palvelukeskukseen on tehty pelastussuunnitelma noudattaen pelastuslain 379/2011 sekä pelastusasetuksen 407/2011 pelastussuunnitelmalle asettamia vaatimuksia. Pelastussuunnitelman laadinnasta ja päivittämisestä vastaa toimipisteen turvallisuuspäällikkö ja turvallisuuspäällikön varahenkilö ja suunnitelman hyväksymisestä hoivapalveluiden johtaja. Kotokartanon pelastussuunnitelmaa päivitetään aina tarpeen vaatiessa. Pelastussuunnitelmassa on poistumisturvallisuusselvityksen lisäksi ohjeet mm. toiminnasta hätätilanteissa, vaaratilanteiden ennaltaehkäisystä sekä tärkeät yhteystiedot vaaratilanteiden varalle. Lisäksi pelastussuunnitelmaan on kirjattu suositukset tarvittavista koulutuksista. Kotokartanon henkilökunnalle on järjestetty säännöllisesti paloturvallisuus- ja ensiapukoulutusta. Paloturvallisuuskoulutukset toteutetaan yhteistyössä paikallisen pelastuslaitoksen kanssa. Ikääntyneiden palveluiden turvallisuuspäällikkö valvoo suunnitelman ajantasaisuutta ja sitä, että suunnitelma päivitetään tarvittaessa tilanteen muuttuessa. Asunnossa käytettävien laitteiden tulee täyttää paloturvallisuusmääräykset (tv, valaisimet yms.). Paloturvallisuutta tulee muutoinkin noudattaa mm. kynttilöiden polttaminen ja tupakointi on kielletty sisätiloissa. Kotokartanossa käy säännöllisesti öisin ja lisäksi tarvittaessa vartija tarkastamassa kiinteistön ja sen ympäristön turvallisuuden. Uhkaavissa tilanteissa voidaan ottaa vartijan lisäksi yhteyttä poliisiin. Henkilökunnalla on käytössä henkilöturvahälyttimet, joilla saa hälytettyä vartijan ja Kotokartanon muiden yksiköiden henkilökunnan paikalle. Myös äkilliset kuolintapaukset velvoittavat poliisin kutsumista paikalle. Asukkaan terveyttä koskevissa hätätilanteissa apua pyydetään hätäkeskukselta.

19 4.1 HENKILÖSTÖ PALVELUKESKUS KOTOKARTANON HOITOHENKILÖKUNNAN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ YHTEENSÄ (ASUMISYKSIKÖT KOIVULA, LEPOLA JA LINTULA) YKSIKÖT NIMIKKEET MÄÄRÄ KOKO KOTOKARTANO OSASTONHOITAJA APULAISOSASTONHOITAJA SAIRAANHOITAJA LÄHI-/PERUSHOITAJA/GERONOMI 1 0,5 3 23 Henkilöstön palkkaaminen perustuu JIK ky:n hallintosääntöön. Vastuualueiden ja -yksiköiden johtajat valitsevat työntekijät vakituisiin tehtäviin sekä yli 12 kuukauden määräaikaisiin työsuhteisiin. Yksikön lähiesimies päättää sijaisten ottamisesta sekä enintään 12 kuukauden määräaikaisen henkilöstön palkkaamisesta. Vakituiset virat ja pääsääntöisesti myös vakituiset työsuhteet täytetään julkisen haun periaatteella. Työntekijä voidaan kuitenkin ottaa ilman julkista hakumenettelyä sellaiseen työsuhteeseen, jota vastaavia tehtäviä hän on hoitanut liikelaitoskuntayhtymässä määräaikaisesti vähintään vuoden. Työntekijöiden pätevyys varmistetaan tarkastamalla alkuperäiset työ- ja opintotodistukset. Lähi- ja sairaanhoitajien pätevyys varmistetaan myös Valviran Terhikki tietojärjestelmästä. Määräaikaiset sijaisuudet täytetään tilannekohtaisesti, tarvittaessa järjestetään hakumenettely ja haastattelut. Henkilökunta on mitoitettu työvuoroihin asukasmäärien mukaan. Äkillisiin sijaistarpeisiin sijaisia palkataan esimiehen harkinnan ja yksiköiden asukastilanteen mukaisesti. Tarvittaessa voidaan tehdä myös työvuorojärjestelyjä. JIK ky:ssä on ollut vuoden 2016 aikana kokeilussa varahenkilöstö, joista osa on vakinaistettu alkuvuodesta 2017. Rekrytoinnissa on käytössä Laura- tietojärjestelmä. Järjestelmän kautta työntekijät voivat ilmoittautua sijaisiksi sekä hakea avoinna olevia virkoja ja toimia. Esimiehet voivat etsiä järjestelmästä sopivia työntekijöitä sijaisuuksiin.

20 JIK ky järjestää runsaasti omaa sisäistä koulutusta. Henkilöstön koulutusmäärät ovat valtakunnallisten kriteerien mukaisia. Kunkin työntekijän koulutustarvetta pyritään kartoittamaan esimerkiksi kehityskeskustelujen yhteydessä. JIK: n koulutuksia suunnittelee ja järjestää koulutussuunnittelija esiin tulleiden koulutustarpeiden pohjalta. Ajantasainen sisäisen koulutuksen tarjonta on nähtävissä HRM-ohjelmasta. JIK ky:n ulkopuolista koulutusta järjestävät muun muassa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, ammattijärjestöt, opistot ja yhdistykset. Uudet työntekijät, sijaiset ja opiskelijat perehdytetään Kotokartanon toimintaan, tiloihin, asukastyöhön ja tietojärjestelmiin ensimmäisten päivien aikana. Opiskelijoille määrätään ohjaaja/ohjaajat harjoittelun ajaksi. JIK Ky:ssä on käytössä JIK ky:n perehdytysopas ja perehtymislomake perehdyttämisen rungoksi. Kotokartanon palvelukeskukseen on laadittu perehdytyskansio, joka täydentää JIK ky:n opasta. Perehdytyskansio löytyy asumisyksikkö Lepolan kansliasta. Lisäksi on laadittu uuden työntekijän esite sekä lyhytaikaisille sijaisille on tehty tiivis pikaperehdytysopas tärkeimmistä läpikäytävistä asioista. JIK ky:n sisäisille nettisivuille eli Jikkariin ja Y-asemalle on koottu runsaasti materiaalia, joka on oleellista myös työhön perehtymisen kannalta. Osaan kyseisestä materiaalista viitataan perehdytyskansiomateriaalissa linkillä tai polulla, mistä kyseisen tiedon löytää. 4.2 TOIMITILAT Kotokartanon palvelukeskus toimii Ilmajoen kunnan omistamassa kiinteistössä, JIK on vuokrannut tilat kunnalta. Asumisyksiköt sijaitsevat palvelukeskuksen siivissä. Asukkailla on omat huoneet, joihin voi halutessaan tuoda omia pienkalusteita ja asukkaalle tärkeitä esineitä ja tavaroita. Kalusteiden tuomisesta on hyvä neuvotella ensin henkilökunnan kanssa, jotta huomioidaan asukas- ja työturvallisuus sekä paloturvallisuus. Jokaisessa asumisyksikössä on yhteinen oleskelutila ja ruokailutila. Kotokartanossa on asukkaille myös sauna, kuntosali, iso ruokasali sekä askartelutila. Sauna ja pesutilat ovat varustettu tukikaiteilla ja asiaankuuluvilla apuvälineillä. Kotokartanon tiloissa toimii myös päivätoiminta. Päivätoiminnan asiakkaat

21 käyttävät myös tarpeen mukaan kuntosalia ja saunaa. Kotokartanon tilat ovat esteettömiä ja niissä pystyy liikkumaan myös apuvälineiden kanssa. Kotokartanon siivous- ja jätehuollosta huolehtivat pääsääntöisesti Ilmajoen kunnan puhdistuspalvelut. Siivouspalveluilla varmistetaan toiminnan vaatiman puhtaustason ylläpito siivoustoimen mitoituksien mukaan. Yhteiset tilat täyttävät puhtaus- ja siisteysvaatimukset. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että tilojen yleisilme on siisti, lattiat ovat puhtaat ja roskat tyhjätään säännöllisesti. Sisääntuloväylät ovat siistit ja turvalliset. Parveke- tai terassitilat sekä asunnon sisääntuloväylät ovat siistit ja turvalliset. Kiinteistön jätteiden kuljetus on huolehdittu asianmukaisesti ja niiden maksuista huolehtii kiinteistön omistaja. Tilojen kunnossapidosta ja huollosta vastaa kunta ja yksikön kiinteistönhuoltaja on kunnan työntekijä. Pyykkihuoltoa varten Kotokartanossa työskentelee 60 %:lla työajalla yksi työntekijä, joka pääosin huolehtii asukkaiden henkilökohtaisten vaatteiden pyykkihuollosta. Isompi pyykki, kuten vuodevaatteet lähetetään Jurvan pesulaan pestäväksi. Asiakkaiden vaatteita pestään tarpeen mukaan, mutta ainakin suihkupäivinä eli kerran viikossa vaihdetaan ja pestään kaikki käytössä olevat vaatteet. Vähintään pesupäivinä kerran viikossa vaihdetaan tyynyliinat, poikkilakanat ja pyyhkeet, tarvittaessa useammin. Vuodevaatteet pedataan kokonaan puhtaaksi vähintään kerran kuussa, tarvittaessa useammin. Tyynyt ja peitot pestään kaksi kertaa vuodessa tai tarpeen mukaan. Vaatehuollossa on tärkeää, että omaiset ovat merkinneet kaikki asukkaan vaatteet, liinavaatteet peitot, tyynyt ym. asukkaan nimellä ja Kotokartano merkinnällä. JIK ky:ssä toimii kuntakohtaiset sisäilmatyöryhmät, jotka kokoontuvat vuosittain ja tarvittaessa. Sisäilmatyöryhmissä käsitellään kiinteistöjen sisäilma-asioita. Mikäli JIK:n käytössä olevien kiinteistöjen sisäilmassa havaitaan poikkeamia, havainnon tekijä ilmoittaa asiasta yksikön esimiehelle tai työsuojelupäällikölle. Henkilökunta ottaa itse yhteyttä työterveyshuoltoon, jos heillä on mahdollisia oireita sisäilmaan liittyen. Tarvittaessa järjestetään sisäilmakysely, viimeisin kysely 2/2017. Kiinteistöissä järjestetään kiinteistökierrokset tarpeen mukaan yhteistyössä Ilmajoen kunnan teknisen viraston, työsuojelun, työterveyshuollon ja toimipisteen käyttäjien kanssa. Toimipisteen käyttäjät esittävät kunnossapitoesityksiä ja -tarpeita rakennuksen omistajalle

22 (kunnalle) ja määrärahojen puitteissa kunta tekee lopullisen suunnitelman seuraaville vuosille. 4.3 TEKNOLOGISET RATKAISUT Kotokartanon asukkaiden ja henkilökunnan turvallisuutta lisääviä tekijöitä ovat ovihälytykset, asukaskohtaiset rannekehälyttimet sekä henkilökunnan käyttämät henkilöturvahälyttimet. Näissä ilmenevistä toimintahäiriöistä on laadittu ohjeet, joista selviää yhteydenottotahot eri tilanteissa. Hoitohenkilökunta vastaa oman osastonsa asukkaiden hälytyksiin ja pyytää tarvittaessa apua muulta henkilökunnalta. Kotokartanon pääovi lukitaan klo 16, muut rakennuksen ovista ovat aina lukittuna, ja ovista poistuttaessa tulee hälytys asumisyksiköiden hoitajien puhelimiin ja käytävänäyttöihin. Kotokartanon palvelukeskuksessa on automaattinen paloilmoitinjärjestelmä. Ilmoitus mahdollisesta tulipalosta menee automaattisesti yksiköstä hätäkeskukseen. Kotokartanon palvelukeskuksen asumisyksiköihin ja päivätoimintaan on asennettu myös automaattinen sammutusjärjestelmä (sprinklaus) paloturvallisuutta lisäämään. Paloilmoitinjärjestelmille on määritelty pelastussuunnitelmissa hoitaja, joka tarkistaa laitteiston toiminnan säännöllisesti. Myös palo-ovien ja palokellojen toiminta tarkistetaan säännöllisesti. 4.4 TERVEYDENHUOLLON LAITTEET JA TARVIKKEET Kotokartanon yhteisessä käytössä olevia apuvälineitä hankitaan asumisyksiköiden budjetin mukaan ja henkilökohtaisia apuvälineitä apuvälinelainaamosta. Fysioterapeutti ja kuntohoitaja ohjaavat ja opastavat tarvittaessa apuvälineiden käytössä ja niiden hankinnassa. Erilaisten käytössä olevien laitteiden ja apuvälineiden luotettavan seurantajärjestelmän luomiseksi ja laitelain velvoittamien laiteturvallisuusasioiden saattamiseksi lain vaatimalle tasolle, on JIK ky:ssä keväällä 2015 nimetty ja koulutettu yksiköihin laiteturvallisuusvastaavia. Kotokartanossa on nimetty ja koulutettu 3 laiteturvallisuusvastaavaa, he toimivat yhteyshenkilöinä, tiedonkerääjinä, apuna ja tilanteiden selvittäjinä laiteturvallisuutta koskevissa asioissa. He kartoittavat kaikki Kotokartanon asukkaiden hoidossa käytettävät

23 laitteet ja apuvälineet, tarkastavat niiden kunnon ja ovat luoneet laitteille seurantarekisterin, josta selviää laitteiden jäljitettävyys, vaaratilanteiden tiedot sekä muita tietoja, kuten huoltohistoria. Seurantarekisterin (laiteturvallisuustaulukko) päivityksestä huolehtii koko henkilökunta. Laiteturvallisuusvastaavat huolehtivat asianmukaiset laitteiden käyttöohjeet saataville sinne, missä laitetta käytetään sekä myös keskitetysti laiteturvallisuuskansioihin, jotka löytyvät joka yksiköstä. Laiteturvallisuusvastaavat pyrkivät varmistamaan yhdenmukaiset menettelytavat organisaatiossa. Heille on laadittu koko JIK ky:n yhteinen tehtävänkuvaus, joka löytyy Jikkarin sivuilta klikkaamalla kohtaa potilas- ja asiakasturvallisuus laiteturvallisuus laiteturvallisuusvastaavan työkaluja tehtävänkuva. Hoitotyössä käytettävät laitteet ja mittarit kalibroidaan/huolletaan suunnitelman mukaisesti. Perehdytyksen asiaan saanut henkilökunta kalibroi verensokerimittarit yksiköiden käytön mukaan. JIK ky:n laitehuollosta vastaavat kaksi lääkintä- ja sähkölaitteiden huoltamiseen perehtynyttä ammattimiestä, joihin henkilökunta ottaa aina tarvittaessa yhteyttä. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Kotokartanossa laiteturvallisuusasioista keskustellaan osastotunneilla ja laiteturvallisuusvastaavat ovat laatineet laiteturvallisuusasioista tiedotteen ja toimintaohjeita henkilökunnalle. Kirjallinen tiedote löytyy jokaisesta yksiköstä ja siinä kerrotaan mm. laiteturvallisuusvastaavien tehtävistä, jokaisen työntekijän vastuusta lukea ja noudattaa annettuja ohjeita, puuttua epäkohtiin ja tiedottaa niistä sekä vaaratilanteiden ilmoittamiseen liittyvistä käytännöistä. 5 ASIAKAS- JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY JIK ky:n tietosuojavastaavana toimii laatusuunnittelija, jonka tavoittaa puhelimitse numerosta 044 790 2373. JIK:ssä noudatetaan tietosuojavaltuutetun (www.tietosuoja.fi) ja JIK ky:n omia tietosuoja ja turvaohjeita. JIK ky:ssä on laadittu seuraavat erilliset lisäohjeet tietoturvasta ja tietosuojasta: henkilöstön tietoturvaohjeet, sähköpostin käsittely sääntö ja sosiaalisen median käyttö. Tietosuoja-asioista järjestetään JIK ky:ssä koulutusta ja tietosuoja ja tietoturva- asioita käsitellään yksiköiden palavereissa tarpeen mukaan. Työntekijät ovat suorittaneet

24 tietosuojan ja tietoturvan verkkokoulutuksen (Kanta) varmennekortin suorittamisen yhteydessä. Kotokartanon palvelukeskuksessa noudatetaan lakia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä. Uusia asiakkaita tai heidän edustajiaan informoidaan sairaanhoitopiirin yhteisestä potilastietojärjestelmästä ja kanta-arkistosta asiakkaan tullessa palvelun piiriin. Asiakkaalta tai hänen edustajaltaan pyydetään Kanta-suostumus, jonka perusteella Kanta-arkistosta voidaan hakea tietoja. Lisäksi uusilta asiakkailta pyydetään suostumus terveydenhuollon potilastietojen luovuttamiseen sosiaalihuoltoon ja sosiaalihuollon asiakastietojen luovuttamiseen terveydenhuoltoon. Tiedot suostumuksista kirjataan Effica-tietojärjestelmään. Asiakas määrittää ne henkilöt, joille hänen tietojaan saa luovuttaa. Asiakas tai hänen omaisensa voi käyttää sähköpostia viestinnän välineenä, mutta henkilökunta ei tietosuojasyistä voi antaa asiakasta koskevaa tietoa suojaamattomassa sähköpostiyhteydessä. Tarvittaessa lisätietoja voidaan kysyä asiakkaalta tai hänen omaiseltaan puhelimitse tai kirjeitse. Asiakirjahallinnassa noudatetaan JIK ky:n voimassa olevaa tiedonhallinta suunnitelmaa. Työsuhteen alussa jokainen työntekijä allekirjoittaa tietosuoja ja tietoturva- asioita koskevan salassapito- ja käyttäjäsitoumuksen ja saa henkilökohtaiset käyttäjätunnukset potilastietojärjestelmään. Asiakastietojen arkistointi tapahtuu sähköiseen Efficapotilastietojärjestelmään. Paperiset asiakirjat säilytetään työyksiköissä tai Ilmajoen terveyskeskuksen arkistossa arkistointisuunnitelman mukaisesti. 6 ALIHANKINTANA TUOTETTUJEN PALVELUJEN OMAVALVONTA Kotokartanon palvelukeskuksen ruokahuollosta huolehtii keittiöhenkilökunta, jotka ovat Ilmajoen kunnan työntekijöitä. Asukkaiden antamasta palautteesta tai henkilökunnan huomioista ruuan määrään tai laatuun liittyen keskustellaan keittiöhenkilökunnan kanssa suoraa tai yhteisissä palavereissa. Kotokartanon kiinteistön omistaa Ilmajoen kunta, jolta myös ostetaan kiinteistönhoitopalvelut.

25 7 OMAVALVONTASUUNNITELMAN PEREHDYTTÄMINEN JA PÄIVITTÄMINEN Omavalvontasuunnitelma tarkistetaan kerran vuodessa ja päivitetään tarvittaessa. Toimintaohjeisiin tulleet muutokset kirjataan viiveettä omavalvontasuunnitelmaan. Omavalvonta suunnitelma käsitellään työpaikkakokouksessa vähintään kerran vuodessa. Uusille työntekijöille omavalvonta perehdytetään muun perehdytyksen yhteydessä.

26 LÄHTEET JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän asumispalveluiden prosessi, sisältö ja kriteeri https://www.jikky.fi http://www2.kuluttajavirasto.fi Valvira 2014: yksityisten sosiaalipalvelujen ja julkisten vanhuspalvelujen omavalvontasuunnitelman sisältöä, laatimista ja seurantaa koskeva määräys 1/2014 Valvira, selvityksiä 1:2016, Kaltoinkohtelu ympärivuorokautisissa vanhustenhuollon yksiköissä työntekijöiden havainnoimana, Valviran kysely 25.2 16.3.2016