SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO Edellä käyden vammoista huolimatta 1940-2015
Oma järjestö avuksi Sotien jälkeen lähes 100 000 vammautuneen piti opetella uudenlainen elämä ilman kättä, näköä tai kipujen kanssa. Sotainvalidit päättivät perustaa tueksi ja turvaksi oman huolto-, etu- ja veljesjärjestön. Sotainvalidien Veljesliitto kuntoutti ja koulutti jäseniään sekä tarjosi vertaistukea. Elämään palaaminen helpottui, kun sodan traumoja pääsi purkamaan kohtalotovereiden kanssa. Veljesliitto antoi vertaistukea ennen kuin kyseinen sana edes tuli suomen kieleen.
Apua omista laitoksista Moni sotainvalidi joutui viettämään vammautumisen jälkeen vuosia sairaalassa. Kun sotavammasairaalat ajettiin alas, päätti Veljesliitto huolehtia jatkuvaa hoitoa tarvitsevista sotainvalideista itse ja perusti 1940-luvulla kuusi huoltolaitosta. Ensimmäisenä, vuonna 1945, toimintansa aloitti aivovammaisille tarkoitettu Suitia ja seuraavana vuonna vaikeavammaisten sotainvalidien Kauniala. Kaunialassa hoidetaan yhä sotainvalideja, mutta myös muuta vanhusväestöä.
Opaskoirakoulu sotasokeiden avuksi Sotien jäljiltä Suomessa oli yli 200 sotasokeaa. Koska opaskoirien koulutustarve oli suuri, siirtyi opaskoirien kouluttaminen SPR:ltä Sotainvalidien Veljesliitolle ja sen omiin opaskoiratiloihin. Veljesliitto koulutti koiria kolmen vuosikymmenen ajan, myös siviilisokeille. Lisäksi Veljesliitto koulutti Suomen ensimmäiset huumekoirat tullille.
Juomajätti Suomeen Coca-Colaa tarjottiin Suomessa ensimmäisen kerran Helsingin olympialaisissa kesällä 1952. Sotainvalidien Veljesliitto sai hoitaakseen myynnin ja myyntitulot käytettiin sotainvalidityön tueksi. Kuva: Coca-Cola Finland Olympialaisten jälkeen Veljesliitolla oli mahdollisuus alkaa valmistaa Coca-Colaa Suomessa. Hanke koki vastoinkäymisiä, eikä sen kannattavuuteen lopulta uskottu. Juomaa pidettiin ohimenevänä nuorisovillityksenä.
Proteesit kuntoon Sotien jälkeen lähes 6 000 amputoitua tarvitsi proteesia avukseen. Mutta mikäli proteesia ei käyttänyt oikein, aiheutti se usein särkyjä ja nivelten kulumia. Sotainvalidien Veljesliitto etsi proteesitietoutta ulkomailta. Se kehitti tekojäseniä ja opasti niiden käyttämisessä. Kehitystyö näkyy edelleen amputoitujen kuntoutuksessa.
Kuntoutuksen aloittaminen Valtio korvasi amputoiduille proteesin käyttökoulutuksen. Fyysisten ja henkisten hyötyjen kannustamana kuntoutus kehitettiin huipputasolle. Vähitellen myös muut sotainvalidit saatiin kuntoutuksen piiriin. Tällä hetkellä sotainvalidit saavat valtion korvaamaa kuntoutusta. Vammoistaan huolimatta sotainvalidit ovat keskimääräistä paremmassa kunnossa ja elävät kauemmin kuin muut ikäisensä! Veljesliiton järjestämä kuntoutus amputoiduille oli lähtölaukaus nykyiselle, aktiiviselle kuntoutukselle Suomessa.
Karmiva juhla rantautuu Suomeen Ensimmäisen kerran Suomessa juhlittiin pyhäinpäivän aattoa vuonna 1950. Helsingin sotainvalidien naisjaosto järjesti Halloween Partyn Kalastajatorpalla sotainvalidien hyväksi.
Kodit kuntoon Sotainvalidien ikääntyessä huomattiin, että heidän asuinolonsa vaihtelivat suuresti. Useille ei tullut edes juoksevaa vettä. Todettiin, että kotien korjaaminen vanhuuden tarpeita vastaaviksi tulee laitoshoitoa huomattavasti halvemmaksi. Sotainvalidien Veljesliittoon palkattiin korjausneuvojia, jotka opastivat asuntojen korjaamisessa. Nykyään korjausneuvojat työskentelevät Vanhustyön keskusliitossa ja auttavat myös muuta vanhusväestöä.
Kotiapua ja työtä Sotainvalidien suuri toive on saada asua omassa kodissaan. Sotainvalidien Veljesliitto kouluttaa ja työllistää pitkään työttöminä olleita sotainvalidien ja muiden veteraanien avustajiksi. Avustajan kanssa keitetään kuppi kahvia, tehdään pieniä kotiaskareita ja jutellaan, toiminta täydentää kunnallista kotiapua. Sekä avustajat että sotainvalidit ovat olleet hankkeeseen erittäin tyytyväisiä. Samalla kun kotihommat hoituvat, yksinäisyys katoaa.
Suomen neidot Sotainvalidien Veljesliitto järjesti ensimmäiset Suomen Neito -kilpailut yhteistyössä Seuralehden kanssa vuonna 1952. Eräs sotainvalidi sai houkuteltua mukaan Armi Kuuselan, joka valittiin samana vuonna myös maailman kauneimmaksi naiseksi. Myöhemmin kisoista ponnistivat maineeseen Teija Sopanen ja Lenita Airisto. Kisan voittaja osallistui Veljesliiton tilaisuuksiin ja auttoi näin keräämään rahaa sotainvalideille. Liitto luopui Suomen Neito -kisojen järjestämisestä ensimmäisen kerran jälkeen, mutta Lahden sotainvalidipiiri järjesti kisat vielä kahdesti.
Erilaista urheilua Sotainvalidien kuntoutuksessa on aina korostettu liikunnan merkitystä. Moni jatkoikin urheilu-uraansa vammautumisesta huolimatta ja pärjäsi myös olympiatasolla. Kultaa tuli uinnista heti ensimmäisistä paralympialaisista Roomasta vuonna 1960. Suomen ensimmäiset istumalentopallo-ottelut pelattiin Kaskisaaressa amputoitujen kuntoutumiskurssilla. Vammautuminen ei enää ollut este huippuurheilulle!
Vanhuuden turvaksi Keski-iässä sotainvalidit huolestuivat tulevaisuudestaan missä vammautuneen olisi hyvä elää vanhana? Sotainvalidien aktiivisuuden ansiosta ympäri Suomea rakennettiin 21 sairas- ja veljeskotia sodassa vammautuneiden vanhuudenturvaksi. Nyt, sotainvalidien määrän vähentyessä, laitoksissa saa hoitoa myös muu väestö.
Kiitos! Vuoden 2015 alussa sotainvalideja oli elossa noin 3 900. Heidän keski-ikänsä on 92 vuotta. Sota invalidien puolisoita ja leskiä on elossa noin 10 500. Osa sotainvalideista kertoo mielellään sotakokemuksistaan, osa ei pysty enää palaamaan rintamalle edes muistoissaan. Joka tapauksessa he voivat katsoa kiitollisin mielin taaksepäin Suomen puolustaminen ja jälleenrakentaminen kannatti. Sinä saat elää vapaassa maassa!
SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO Ratamestarinkatu 9 C, 00520 HELSINKI Käyntiosoite: Kellosilta 4 Puh. 09 478 500 www.sotainvalidit.fi Kuvat: Sotainvalidien Veljesliitto, Janne Ulvinen, Vesa-Matti Väärä Esite: Mainostoimisto Smoy