Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille ja vanhemmille KOTI JA PERHE (kohta 5) VANHEMMAN TAUSTATIEDOT (kohta 7) Suurin osa vanhemmista (91 %) kokee pärjäävänsä vanhempana hyvin tai melko hyvin Perheen arki toimii 96 % mielestä hyvin tai melko hyvin Parisuhteeseen tyytyväisten tai melko tyytyväisten osuus 84 % Ei oleellisia eroja Mikkeli vs. muu maa Perheiden yhteinen aika osin riittämätöntä Perheen yhteiset tavat vaikuttavat positiivisesti lasten mielialaan Lapsista reilu kymmenes kokee väkivaltaa tai kaltoinkohtelua kotona Väkivallan kokemisesta tai näkemisestä ei kerrota kenellekään (64 %) Perheiden sosioekonomiseen asemaan liittyvää eriarvoisuutta terveydessä ja hyvinvoinnissa havaittavissa Kouluterveyskysely 2013 (THL) Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen 8. ja 9. luokkalaiset Lukion 1. ja 2. luokkalaiset Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat ELINOLOT ELINOLOT ELINOLOT Vanhempien työttömyys Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa vät Perheen yhteinen ateriointi iltaisin yleisemmin Kokenut seksuaalista väkivaltaa 14 % Vanhempien tupakointi Vanhempien työttömyys Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa vät Läheisen alkoholin käytön aiheuttamat ongelmat vät vähemmän Toistuva rikkeiden teko Perheen yhteinen ateriointi iltaisin Kokenut seksuaalista väkivaltaa 12 % Koululääkärin vastaanotolle Koulupsykologin vastaanotolle yleisemmin Kokenut seksuaalista väkivaltaa 22 % 1
KOULU (kohta 3) KOULUOLOT KOULUOLOT KOULUOLOT Suurin osa lapsista kokee koulunkäynnin usein kivana (69%) Suurin osa lapsista tulee toimeen koulukaverien kanssa hyvin (63%), Koulun fyysiset työolot koettiin paremmiksi Koulutapaturmat vät Koulun fyysiset työolot koettiin paremmiksi Kuulluksi tuleminen oppilaitoksessa Opiskeluun liittyvät vaikeudet vät melko hyvin (34%), opettajien kanssa Lintsaaminen hyvin (56 %), melko hyvin (37%) Opiskeluun liittyvät vaikeudet Tietoisuus tavoista vaikuttaa Ei eroa koko maahan lasten Koulukiusatuksi joutuminen vät oppilaitoksen asioihin kokemissa vaikutusmahdollisuuksissa Lintsaaminen Kiusaamisessa ei oleellista eroa koko Tietoisuus tavoista vaikuttaa maan tuloksiin koulun asioihin 8 % kokee, että koulussa on kivaa harvoin tai ei koskaan Kouluviihtyvyys parempi, jos opettajien kohtelu koetaan reiluna ja tasa-arvoisena, oppiminen on helppoa, koulussa pärjää hyvin tai vähintään samalla tavalla kuin muut Vanhemmat arvioivat opettajien kanssa toimeen tulemisen paremmaksi kuin lapset (74 ja 25 %) Kouluviihtyvyydellä ja luokan sallivalla ilmapiirillä on yhteys luokan työrauhaan Vanhempien kokemus vaikuttamismahdollisuuksiinsa koulussa huonompi vanhemmilla, joilla matala SES (toimeentulo, perhetilanne, työtilanne) Kaikki kiusaaminen ei ole aikuisten tiedossa (18%), 61 % on kertonut opettajalle, 70 % vanhemmille Jos lapsi on kertonut kiusaamisesta, niin 15 % ei ole tehty mitään ja vain 12 % on varmistettu, että kiusaaminen on todella loppunut Muutokset pidemmällä aikavälillä Tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin Koulutyön määrä koettiin yleisemmin liian suureksi Opiskeluun liittyvät vaikeudet vät Muutokset pidemmällä aikavälillä Koulunkäynnin vaikeuksiin saatiin yleisemmin apua Koulutyön määrä koettiin yleisemmin liian suureksi - 2
TERVEYS, HYVINVOINTI JA MIELIALA (2) KOETTU TERVEYS KOETTU TERVEYS KOETTU TERVEYS Suurin osa lapsista voi hyvin Viikoittain koetut niska- tai Päivittäin koettu väsymys Huoliin puuttumiseksi on jo tehty hartiakivut vät paljon Vanhemmat ja lapset kokivat yleisen terveydentilansa pääosin hyväksi Vanhemmat arvioivat lapsen tilanteen Viikoittain koettu päänsärky Ylipainoisia oli enemmän myönteisemmäksi kuin lapset itse yleistyi lapselta kysymisen tärkeys Koulu-uupumus Yli puolet lapsista on ainakin joskus huolissaan erilaisista kivuista ja säryistä, omasta väsymyksestä koulussa pärjäämisestä tai ulkonäköön liittyvistä asioista. Sen lisäksi yksinäisyys kiusaamiseen ja erilaiset kavereihin ja perheeseen liittyvät asiat askarruttavat. Usein lapset eivät kerro näistä huolista kenellekään. Lasten terveydentila merkitsevästi huonompi perheissä, joissa matalampi SES (toimeentulon saaminen, muu kuin ydinperhe, muut kuin ansiotyössä/yrittäjänä/ vuorotteluvapaalla olevat, muut kuin pysyvässä parisuhteessa elävät) Tyttöjen mieliala koulussa merkitsevästi poikia parempi, poikien mieliala kotona merkitsevästi tyttöjä parempi Lapsilla, jotka eivät asu molempien vanhempien kanssa yhteisessä kodissa, on enemmän surua ja kurjaa oloa sekä kotona että koulussa Lapsen mielialalla yhteys erilaiseen oireiluun ja vaikeuksiin Lapsen ja vanhemman välisellä suhteella vahva yhteys lapsen mielialaan sekä kotona että koulussa Koettu terveydentila parani Viikoittain koetut niska- tai hartiakivut vät Useiden oireiden kokeminen päivittäin Päivittäin koettu väsymys 3
VAPAA-AIKA (kohta 6) TERVEYSTOTTUMUKSET TERVEYSTOTTUMUKSET TERVEYSTOTTUMUKSET 93 % ei ole koskaan tupakoinut/nuuskannut - 13 % juonut alkoholia, joista 7 % juonut itsensä humalaan 11 % tuntee lapsia tai nuoria, jotka ovat kokeilleet tai käyttäneet huumeita 3 %:lle tarjottu huumeita joko ilmaiseksi tai ostettavaksi Aamupalan syöminen arkisin Ruutuaika arkipäivisin Päivittäinen tupakointi Humalajuominen Hampaiden harjaamistottumukset paranivat Liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla Päivittäinen tupakointi Humalajuominen Huumekokeilut vät Koululounaan syöminen päivittäin Hampaiden harjaamistottumukset paranivat Liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla Päivittäinen tupakointi Humalajuominen Huumekokeilut vät Aamupalan syöminen arkisin Koululounaan syöminen päivittäin 4
PALVELUT (kohta 4) Avun saaminen riittävämpää kuin maassa keskimäärin Oppilashuollon palvelujen käyttö vastaa tilannetta koko maassa Viidesluokkalaisten terveystarkastukset toteutuneet hyvin ja vanhemmat osallistuneet tarkastuksiin keskimääräistä paremmin Vaikka avun saaminen parempi kuin maassa keskimäärin, noin kolmannes vanhemmista kokee, etteivät saa lainkaan apua huoliinsa Peruspalveluja käytetään hieman enemmän kuin maassa keskimäärin: peruspalvelujen saatavuus hieman vaikeampaa Moninainen avun ja tuen tarve sekä palvelujen runsas käyttö asettavat haasteita erilaisten palvelujen toimintatapoja yhteen sovittavalle johtamiselle Lasten ja vanhempien avun saamisen keskeisimpiä lähteitä ovat ystävät, sukulaiset ja perhepiiri: lähes joka neljäs saanut apua (siis yli 75 % ei ole pyytänyt tai saanut) miten palvelut vastaavat lasten ja perheiden tarpeisiin? Kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi - Koulukuraattorin vastaanotolle Koulunkäynnin vaikeuksiin saatiin yleisemmin apua Kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi Koululääkärin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi - - 5