Pörssin jäsenille gradun kansitus ja kultaus 20% alennuksella hintaan 11,90! Toimitusaika vain 3 työpäivää. Hinta sisältää kansituksen ja kullatun selkämystekstin. Alennus vain Pörssin jäsenkortilla. Kauppakatu 3, 40100 JYVÄSKYLÄ Puh. (014) 675 133 valos@kopijyva.fi Avoinna arkisin klo 8.00 16.45. Oivalla digiajan mahdollisuudet. www.kopijyva.fi JYVÄSKYLÄ KUOPIO JOENSUU VARKAUS KOUVOLA MIKKELI Etsi 7 eroa: Vapun kunniaksi toimitus esittelee hilpeän kuvavisan. Tuijottelemalla puoli tuntia näitä heppuja saa varmasti hyvän mielen.
PÖRSSI KURSSI Business EDITION 8 12 PÄÄkirjoitus s. 4 Puheenjohtajan palsta s. 5 KYLLIN HYVÄÄ s. 6 SUURI SIMAVertailu s. 8 BRÄNDi s. 11 KIRJABISNESTÄ s. 12 KOPON Palsta s. 14 GLOBAL VENTURE LAB s. 15 rinnerieha s. 16 MALESIAN Matkaajat s. 18 JYU-talks s. 20 STAMMarit s. 21 Miniuutiset s. 23 HEIKIN KEITTIÖSSÄ s. 24 KYLTERIFUTISTA joensuussa s. 25 TARINOITA YRITTÄJYYDESTÄ s. 27 ZOPASTA rahaa s. 28 KVARTAALIN PÖRSSILÄinen s. 29 Viiniklubi s. 30 Pörssikurssi Kapitalistisen ilosanoman tuoja Julkaisija: Jyväskylän yliopiston taloustieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Pörssi ry Päätoimittaja: Antti Kupiainen tiedotus@porssiry.fi Yhteystiedot: Pörssi ry PL 35, 40014 JYVÄSKYLÄ (014) 260 2969 Artistic Director (AD): Lassi Eronen Director of Photography (DP): Kalle Jokinen Avustajat tässä numerossa: Hallitus 09, Anna Hartikainen, Noora Jokinen, Emma Nurminen, Kaisu Holopainen, Hannu Vehniäinen, Mikko Oksanen, Antti Kirmanen, Tuomas Uusi-Hakala, Lassi Eronen, Heikki Silvennoinen, Petri Salminen, Teemu Aholainen Kannen kuva: Kalle Jokinen Paino: Kopijyvä Oy, Jyväskylä Ilmestyminen: Viisi kertaa vuodessa. Nro 3 / 09 ilmestyy elokuussa Painosmäärä: 300 3.
Business Tuo monimuotoisuuden kukka Sanaa business on tiettävästi käytetty ensimmäistä kertaa kuvaamaan työtä ja ammattia vuonna 1387. Vuonna 1727 sanaa on käytetty todistettavasti kuvaamaan vaihtoa ja kaupankäyntiä. Busineksen juuret ovat syvällä ja ne vahvistuvat. Sukupolvi toisensa jälkeen sana elää ja muovautuu kuvastamaan jokaisen aikakauden teemoja, ihanteita ja pelkoja. PÄÄKIRJOITUS Muinoin business oli sitä, että kalakauppias myi saaliinsa torilla. Yhteiskunnan kehittyessä, talouden kasvaessa ja muuttuessa myös business on muuttunut. Henry Ford ja taylorilainen liikkeenjohto loivat uuden pohjan rationaaliselle työnteolle ja tehokkuudelle, samalla muokaten business sanan merkitystä. 50- luvulla businessmies oli tupakkamies. 80-luvulla markkinatalouksien avauduttua pankkiirit loivat käsitteen kasinotalous, velalla eläminen oli oleellinen osa businesta. 90-luvun lopulla it-buumin pauhatessa ja ihmisten pelätessä Y2K:ta silmälaseihin pukeutuvat ryhdittömät miehet olivat businessmaailman ihailun kohteena, aivan oikein he olivat niitä nörttejä. Kuten kaikki kuplat, aikanaan tämäkin puhkesi omaan mahdottomuuteensa, businekseen jäi tyhjiö, joka piti täyttää. Kapitalismin kovuuden runtelemassa talousympäristössä alettiin kaivata uutta erilaista tapaa tehdä businesta. Nostan hattua sille konsulttiyritykselle joka kaupallisti termin eettinen johtajuus. Business -perheessä ollaan oltu kovia lisääntymään ja pitkän yrityksen jälkeen perhe sai kuopuksensa, pappi risti tämän sinisilmäisen kaunokaisen Vihreäksiliikkeeksi. Nykyisin se mikä ei ole eettistä ja vihreää ei ole hyväksi businekselle, uusi supertrendi on syntynyt. Kaupankäynnin dynaamisuus luo businekselle monet kasvot. Se mikä tänään on hyvää ei välttämättä ole sitä huomenna. Tietty hektisyys pyörittää ihmisten elämää, oleellisesti se kuuluu myös businekseen. Busineksen voimavaroina voidaan pitää sen kykyä uudistaa ympärillään olevia asioita puhutaan ns. luovasta tuhosta. Toisaalta kolikolla on kääntöpuolensa, niin myös tässäkin tapauksessa, business voi myös olla häijyä ja julmaa, useimmiten asian ollessa juurikin näin. On kuitenkin hyvä muistaa, että kaiken hektisyyden, uudistuskyvyn ja julmuuden takana on vain ihminen. Joten älä ota sitä henkilökohtaisesti se on vain businesta! Päätoimittaja, Antti Kupiainen 4.
Pelkkä pahvinen läpyskä? Usein on toivotonta muistella kavereiden puhelinnumeroita ja toisille omankin numeron muistaminen on haaste. Numeromemot ja puhelinluettelot pölyttyvät laatikoissa, mutta puhelinnumeron sisältävä muistilappu, käyntikortti, on säilyttänyt asemansa. Käyntikorttisi kertoo sinusta paljon. Yhdellä vilkaisulla kortin saaja tietää osoitteesi, puhelinnumerosi, ammattisi, asemasi ja työnantajasi. Vain siviilisääty ja sosiaaliturvatunnus puuttuvat. Myöhemmin korttia vilkaistessaan kortin kuva helpottaa kohtaamisenne muistelua kenties surkeaa ensivaikutelma tai onnistunut lopputulos? Kliseistä lausahdusta mukaillen; kuva kortissa kertoo enemmän kuin sata sanaa kokousmuistiossa. Vastaanottajalle kortti kertoo myös muutakin, kuin painetun sisällön. Se on muisto tapaamisesta ja muistio sovituista asioista. Se on muistuttaa, millainen tyyppi kortin ojentaja olikaan. Väitän, että vain pieni osa jokaisen käyntikortista on painettu pahville ja valtaosa koostuu asioista, joita kohtaamisessa välitämme itsestämme. Aasialaisissa kulttuureissa sanotaan olevan suurta merkitystä tavalla, jolla käyntikortti ojennetaan. Mielestäni sanonta on yhtälailla globaali ja avarammin tarkastellen se sopii jokaiseen arkipäivän kohtaamiseen: Sillä on suurta ja kauaskantoista merkitystä, millä tavalla käyntikortin ojennamme. Meidät pörssiläiset tunnetaan viimeksi tällä palstalla kirjoittamastani pörssistylestä eli muun muassa isoista bileistä, valkoisista haalareista, suurista tavoitteista sekä kovaäänisistä huudoista, kommenteista ja lauluista. Liikkeellä ollessamme me siis näymme sekä kuulumme ja meidät kyllä huomataan. Millaisen käyntikortin jätämme jälkeemme? Mielestäni pörssiläisten kortti on helppo muistaa ja pääsääntöisesti on myös muistamisen arvoinen. Toisinaan voisimme kuitenkin vilkaista pikaisesti peiliin ja panostaa vieläkin enemmän kortin ojentamisen hetkeen. Ainakaan oma korttini ei aina ole puhtaan valkoinen. Toisinaan siinä on läikkynyttä bisseä, toisinaan tenttistressiä, joskus kiireisen aikataulun kiukkua ja joskus jopa humalaisen kylterin itsekeskeistä huutelua. Edustaessamme itseämme, edustamme myös opiskelijakollegoitamme sekä Pörssin tulevaisuuden toivoja. Mitä useammin luomme tilanteita käyntikorttien ojentamiselle ja mitä paremman käyntikortin annamme, sen kirkkaampi on yhteinen ekonomitulevaisuutemme. Hallituksena teemme parhaamme, jotta jokaiselle pörssiläiselle järjestyisi foorumeita verkostoitua ja osallistua foorumeita ojentaa oma käyntikortti. Jos sinulle ei vielä löydy kiinnostavaa kerhoa, tiimiä tai tapahtumaa, niin tulethan kertomaan siitä minulle tai kirjoita viestiä kotisivuille avattuun palautepörssiin! Peiliin vilkaisten ja kortin ojentaen, Aarne s. 5
Kyllin hyvää Minusta tulee isona...ihan oikea ekonomi. Vaikka vielä ei tuntuisi ajankohtaiselta, on se meillä kaikilla edessä ennemmin tai myöhemmin. Neljäs opiskeluvuoteni alkaa kohta olla takanapäin ja vaikka tuntuu, ettei valmistumisen kanssa ole minkäänlaista kiirettä, tulevaisuuteen suuntautuvat ajatukset vaivaavat mieltäni nykyisin yhä useammin. Vanhempien kysyessä opintojen edistyneisyyttä, olen viime aikoina vedonnut tämän päivän työllisyystilanteeseen perustellessani aikomustani kuluttaa luentosalien penkkejä vielä muutaman vuoden ajan. Vaikkakin toisaalta on ihana olla innoissaan valmistumisen mukanaan tuomasta uudesta elämänvaiheesta ja haasteista, talousuutisten synkät otsikot eivät juuri lievennä pian valmistuvan epävarmuutta. Nuoren ekonomin tukena on onneksi SEFE. Liittyminen SEFEn jäseneksi valmistumisen jälkeen ei kuitenkaan tarkoita pelkkää varautumista pahimpaan, vaan myös itsensä kehittämistä ekonomiuralla. SEFEen kuuluu yli 30 000 kauppatieteellisen yliopistotutkinnon suorittanutta jäsentä alueellisten ekonomiyhdistysten kautta ja jäsenmäärä on jatkuvassa kasvussa siihen on hyvä syy, tai itse asiassa ainakin kymmenen! 1) Edullinen jäsenmaksu: SEFEn kiinteä (ei prosenttipohjainen) jäsenmaksu on huomattavasti alhaisempi kuin muissa liitoissa. Kun liityt SEFEen heti valmistumisen jälkeen, pääset nauttimaan lisäksi 60 prosentin jäsenmaksualennuksesta ensimmäisenä vuonna ja 40 prosentin alennuksesta seuraavana. 2) Työttömyysturva: IAET-kassa ja yrittäjien AYT-kassa tarjoavat työttömyysturvaa. SEFEstä saat myös työttömyysturvaneuvontaa. 3) Edunvalvonta: SEFE ajaa ekonomien etua työmarkkinoilla ja valvoo, että neuvoteltuja työehtosopimuksia noudatetaan. 4) Lakimiespalvelut: Vain tunninkin mittainen työoikeudellinen neuvonta saattaa maksaa sinulle 150 euroa, mutta SEFEn jäsenenä tämäkin on sinulle ilmaista. SEFEn palveluksesta löydät sitä paitsi ne juristit, jotka ovat parhaiten erikoistuneet juuri työoikeuteen. 5) Ammattilehdet: Talouselämä lehti saapuu kotiisi viikoittain. Saat myös SEFEn oman Ekonomi lehden 9 kertaa vuodessa. 6) Työnhakupalvelut ja palkkaneuvonta: Löydät ekonomeille suunnatut avoimet työpaikat Ekonomirekrytoinnin verkkosivuilta. Ekonomipörssin Pörssitutka välittää sähköpostiisi tiedot avoimista, sinua kiinnostavista työpaikoista. SEFEn palkkaneuvontaohjelmaa voi käyttää esimerkiksi kehityskeskustelujen ja työsopimusneuvottelujen apuvälineenä. 7) Urasuunnittelu: SEFEstä saat halutessasi henkilökohtaista uraohjausta ja työkaluja uran suunnitteluun. Muista myös SEFEn työelämän oppaat: Ekonomiaskeleita ja Työsuhdeopas. 8) Esimieskoulutus: Oletko diktaattori vai diplomaatti? Esimiestehtävät tulevat usein eteen yllättäen, ekonomillekin. Käytännönläheinen SEFEn EkonomiEsimies -ohjelma auttaa kehittymään esimiestaidoissa. 9) Yrittäjäpalvelut: SEFEstä saat apua yrityksen perustamisessa ja b-to-b -verkostoitumisessa. 10) Ulkomaanpalvelut: SEFEllä on yli 300 yhdyshenkilön verkosto yli 50 maassa. SEFEllä on siis hurjasti kokemuspohjaista tietoa käytännön asioista eri maissa, yhteystietoja ja hyödyllisiä linkkejä, joita voit hyödyntää, olit sitten lähtemässä tai palaamassa. Ulkomailla asuville jäsenille on myös oma ekonomiyhdistys: Expatriaattiekonomit. KUVA: Kalle Jokinen SEFE ei siis ainoastaan pidä puoliasi työelämän kiemuroissa, vaan tarjoaa myös palveluja, joiden avulla voit kehittää ammattitaitoasi. Vastavalmistuneet saavat lisäksi roiman alennuksen jäsenmaksusta ensimmäisinä vuosina. Miksi et siis liittyisi SEFEen heti valmistuttuasi? Mukavaa loppukevättä ja kesää kaikille, oli suunnitelmissa sitten painaa töitä tai viettää kesä lomaillen! s. 6 Kyllinne, Anna
SIMA Sima, tuo vappuinen alkoholinkorvike. Arvostettu raatimme otti vastaan vaativan haasteen juoda kännit seitsemällä litralla vappusimaa. Arvioitaviin juomiin valikoimme kattavan otoksen markkinoilta löytyvistä tuotteista. Simat tarjoiltiin oikeaoppisesti Iittalan design laseista ja optimaalisessa lämpötilassa. Raatimme koostui kolmesta toimituksen vakiojäsenestä ja kahdesta simasuusta. Simoina toimivat seuraavat merkit: Vip Sima (1,59 ), Marli Perinteinen Sima (2,29), Hellefors Sima (1,29 ), Hellefors Light -sima (1,29 ) ja Porkkamäen Kotisima (3,25 ). 8.
Porkkamäen Kotisima erottuu joukosta autenttisuudellaan. Vaikkakin pullo on yleisilmeeltään askeettinen ei yksinkertaisuudesta ole tässä tapauksessa haittaa; päinvastoin, se luo kotimaisuuden tuntua. Plussaa: - Hyvä tuoksu - Pyöreä olematta pallomainen - Häivähdys sitruunaa - Rusinat - Lisäaineeton - Kylterille sopiva litrahinta Negatiivista: - Pieni pullo - Lyhyt säilyvyys Arvosana: Hellerfors tuo vertailuun myös laihduttajalle sopivan vaihtoehdon, vähäkalorisen light siman. Helleforsin kakkosedustus ei onnistu siinäkään hyvässä missä raskassarjalainen veljensä. Plussaa: - Laihduttajan valinta Negatiivista: - Haisee sitruuna-fairyltä - Epäluonnollinen maku - Vähän kaloreita - Alkoholiton, ei käytetty - Sokerisen mallin huonot puolet Arvosana: Ruotsalainen kansanylpeys Hellefors on suomalaisen suuhun liian vetelä. Teollisuus näkyy heti pullon etiketistä. Hellefors toisaalta toimii juhlatilaisuuksissa alkoholin korvaavana tuotteena. Plussaa: - Toimii juhlissa alkoholin korvikkeena - Vertailun paras blandis Negatiivista: - Kasarimainen pullo - Kuohuaa liikaa - Tiskiaineen hajuinen - Ei käytetty Arvosana: 9.
Vip sima onnistuu olemaan kaikista vertailtavista huonoin. Väriltään hieman ureamainen litku jättää karvaan pettymyksen suuhun. Plussaa: - Tradenomin valinta - Kotimainen - Hyvä yritys Negatiivista: - Väri ureamainen - Mehun hajuinen - Lattea, sivistymätön - Väljähtynyt siideri - Umpeutunut Vertailun viimeisenä koekaniinimme maistoivat Suomen suosituimmaksi tituleerattua Marlin Perinteistä simaa. Marli onnistuu siinä missä muut teollisuussimat epäonnistuvat. Hyvä yritys miellytti akreditoitua raatia. Plussaa: - Eniten alkoholia! - Hunajaa - Häivähdys oikean siman aromia - Ei liian makea Negatiivista: - Ryhditön - Omakehu haisee Arvosana: Arvosana: Markkinoille on monenmoista yrittäjää erilaisilla kehitelmillä. Vain harva tuottaja on rohjennut käyttää siman valmistuksessa oikeaa tapaa. Toisaalta teollisesti valmistettuja simoja puolustaa pidemmät säilöntäajat. Lopulta ilmaan jää kysymys, pitäisikö niitä edes myydä siman nimellä. Odotetusti ykköseksi nousi Porkkamäen Kotisima rusinoilla: siman vahvuudeksi osoittautuivat autenttisuus ja hävyttömän korkea hinta! MIKÄ ON KESE? Keski-Suomen Ekonomit ry. on vuonna 1937 perustettu yhdistys, jonka tehtävänä on toimia korkeamman taloustieteellisen koulutuksen hankkineiden yhdyssiteenä toiminta-alueellaan, tukea jäsentensä ammatillisia ja sivistyksellisiä pyrkimyksiä sekä edistää jäsentensä tietoja ja taitoja etenkin taloudellisen toiminnan alueella. Jäsenistön määrä vuoden 2008 alussa oli 750 ja syyskuun 2008 lopussa 800. Yhdistys järjestää erilaisia ammatilliseen osaamiseen, kulttuuriin ja vapaa-aikaan liittyviä jäsentapahtumia. Pyrimme monipuoliseen tapahtumatarjontaan niin jäsenille kuin heidän perheilleen. Kesen löydät osoitteesta: http://www.ksekonomit.org 10.
Brändi on strateginen ohjausväline Brändillä - olkoon se sitten tuotemerkki tai yritystunnus - halutaan erottua kilpailijoista. Se on parhaimmillaan myös vahva strateginen ohjausväline, jolla ohjataan asiakkaiden ja potentiaalisten asiakkaiden ostokäyttäytymistä ja muidenkin sidosryhmien toimintaa. Ohjaus toimii kuitenkin oikeaan suuntaan vain, jos brändiä johdetaan ja kehitetään jatkuvasti ammattitaidolla ja systemaattisesti. Eikä brändiä voi rakentaa irrallisena asiana eikä johtaa pelkästään markkinointiosastolta. Se on strategisena asiana toki ylimmän johdon vastuulla, mutta se koskee koko organisaatiota. Tavoiteltu mielikuva ja brändilupaus määritellään tiukasti yrityksen arvojen ja strategisten bisnestavoitteiden pohjalta. Ne pitää organisaatiossa jokaikisen henkilön ei ainoastaan tuntea ja sitoutua niihin, vaan ne pitää lunastaa jokaikisessä kohtaamisessa - asiakkaan, potentiaalisen asiakkaan, diilerin, muun sidosryhmän kanssa. mitä on kuullut, nähnyt ja varsinkin itse kokenut. Joko aikaisemmin tai juuri uudessa kohtaamisessa. Brändilupauksen lunastaminen on kaikkein täkeintä autenttisissa osto- ja palvelutilanteissa. Niin face-toface, puhelin- kuin nettiyhteyksissäkin, jopa laskua maksettaessa. Brändiin voi törmätä mainoksissa, tai vaikkapa sponsoroijan roolissa urheilukentän laidalla tai hyväntekeväisyystilaisuudessa. Silloin henkilön aiempi mielikuva brändistä voi täydentyä tai jopa kokonaani muuttua - hänen omien arvojens ja mieltymystensä pohjalta, joko positiivisempaan tai negatiivisempaan suuntaan. Itsellemme tärkeitä brändejä emme ainoastaan muista, vaan luotamme niihin ja jopa rakastamme niitä. KTM Kaisu Holopainen Brändihän syntyy jokaisen ihmisen omassa mielessä ja sydämessä. Jokainen kokee brändit (tuotemerkit, palveluyritykset) omalla tavallaan: preferoi tai hylkii tai jotain siltä väliltä - kukin sen perusteella Kaisu Holopainen on valmistunut Helsingin Kauppakorkeakoulusta 1970-luvulla, pääaineenaan markkinointi. Hän toimi 35 vuotta markkinoinnin asiantuntija-, päällikkö- ja johtajatehtävissä kolmella eri toimialalla: Orion-yhtymä Oy Noirossa Lumene-osaston päällikkönä, A-lehdissä markkinointipäällikkönä ja 24 vuotta Tapiola-ryhmässä, josta jäi omaeläkkeelle viime vuoden alussa. Viimeiset 11 vuotta hän toimi Tapiolaryhmän markkinointi- ja brändijohtajana, vastaten Tapiolan brändiuudustuksesta, kun Tapiola teki toimialalaajennuksen vakuutuksista myös pankiksi ja rahastoyhtiöksi. Kaisu Holopainen toimi vuosia Suomen suoramarkkinointiliiton hallituksessa, myös puheenjohtajana. Nykyään hän on Keski-Suomen Ekonomit ry:n hallituksen jäsen. BRAND Brändi oli aikanaan polttomerkki, jolla merkittiin ja tunnistettiin oma karja naapureiden karjasta.. 11.
Kolumni: Kirjabisnestä Vaikka toimittajia (onneksi en ole oikea toimittaja) on syytetty laman lietsomisesta, niin tämä kirjoitus ei syyllistyne tähän toteamalla, ett talous taantuu tai on jo lähellä lamaa. Kurimus vaikuttaa negatiivisesti moneen alaan, mutta positiivisiakin poikkeuksia löytyy. Alkoholi-, lääke- ja tupakkateollisuutta on pidetty perinteisesti defensiivisinä aloina - kaljaa juodaan iloon tai suruun, tupakointi ei lopu vaikka pörssi laskisi eikä sairastaminen katso BKT:n kasvuastetta. Defensiivisten alojen joukosta löytyy myös poikkeus, jota ei heti maalaisjärjellä uskoisi, nimittäin kirjallisuus- ja kustannusala. Talouden taantuessa kirja-ala on porskuttanut yleensä poikkeuksellisen hyvin. Ylen uutisten mukaan kirjoista 60 % ostetaan lahjaksi, loput 40 % itselle. Oli sitten äitienpäivä, isänpäivä, synttärit, joulu tai läksärit, niin helpoimman kautta pääsee usein kirjan avulla. Tämän lisäksi uusia romaaneja hankitaan aina myös julkisin varoin kirjastoihin ja myös kouluihin. Esimerkiksi 1990-luvun lama ei vähentänyt kustannustilastojen mukaan julkaistujen kirjojen määrää. Lisäksi käsikirjoitusten tarjonta lisääntyy entisestään lama-aikana. Kirja-alan sisällä on myös tiettyjä kirjalajeja, jotka menevät kaupaksi vuodesta toiseen. Jokainen muistaa lukiokirjat ja sen ketutuksen, kun ei ottanut käyttöönsä kaverin vanhaa kirjaa, jossa oli vain vähän eri sivunumerot kuin uusimmassa painoksessa. Kustantamoja onkin syytetty siitä, että ne päivittävät vain rahanahneuttaan oppikirjoja parin vuoden välein, vaikkei oppiaineen opetussuunnitelma olisi muuttunut tai tieteellinen tutkimus olisikaan mennyt millään tavoin eteenpäin. Lukion oppikirjojen veroinen rahasampo on eri korkeakoulujen pääsykoekirjat. Kauppatieteelliseen yhteisvalintaan osallistuva joutuu ostamaan viisi kirjaa, yhteishinta noin 200 euroa. Lääkikseen pyrkivä saa aavistukseen tulevien opintojen haastavuudesta hintaan 93,50. Kun mietitään pääsykoekirjojen kokonaisliikevaihtoa, niin tähän pitää lisätä muiden aineiden kirjapaketit ja kertoa summat tuhansilla. Joka vuosi. Muuan professoria oman kirjan nouseminen pääsykoekirjaksi saattaa lämmittää kansainvälistä julkaisuakin enemmän. Kirjailijan peruspalkkio on yleensä 10 % kirjan hinnasta. Kun oppikirjojen ja kaunokirjallisuuden hintoja vertaa, niin ei tarvitse olla mikään ruudinkeksijä havaitakseen, että akateemiset kirjailijat pieksevät verotilastoissa paikalliset kaunokirjailijat. Ehkä hyvät tienestit, ehkä intohimo kirjoittamiseen on ajanut tieteentekijöitä kirjoittamaan myös vähemmän tieteellisiä opuksia. Kirjakaupassa kävellessä ei voi olla välttämättä erityistä yleisen taloustieteen ja liiketaloustieteen konsulttikirjallisuutta. Kirjoittajakunnasta löytyy sekä ihan oikeita asiantuntijoita että oman onnensa seppiä, jotka vain yrittävät löydä rahaksi. Joukosta löytyy varmasti ihan oikeastikin päteviä opuksia, mutta luultavaa on, että eri professoreiden (sekä erityistä helppoheikkien) Menesty ja Voita markkinaindeksi neuvoa antavien kirjojen avulla menestystä on niittänyt eniten itse kirjailija, vaikka hän on samalla joutunut maksamaan isot verot sivutuloistaan. Bisneskirjallisuus on vahvasti ajan hermolla. Vaikka finanssikriisi on ollut tiedossa koko laajuudessaan reilu puoli vuotta Lehman Brothersin kaatumisesta, niin kirjakaupoissa myydään jo opuksia, jotka selostavat syyt tapahtumille. Milloin julkaistaan kirja, joka kertoo miten finanssikriisi ja globaali taantuma vielä selitetään? Vaikka tämä kirja ei todennäköisesti ratkaisua vallitseviin ongelmiin tuokaan, niin kirjabisnes ja kirjan kirjoittaja ovat jo voittajia, kun opus julkaistaan. Hannu Vehniäinen 12. Kuva: Kalle Jokinen
Jyväskylä on nyt kortilla Teemme sen mahdolliseksi Nordea Pankki Suomi Oyj Kauppakatu 18 Jyväskylä nordea.fi
Taloustieteilijät täysveristä maailmanparantajakansaa Vain tahroja paperilla, älä siis suutu. Ei niistä asiat miksikään muutu. Martti Syrjän nähdessä alkavat saman tien tutut sävelet soida mielessä. Syrjä lienee jo noiden sanojen kirjoittamisen aikoihin kaipaillut muutoksia maailmaan. JYU Talks keskustelusarjan avajaistilaisuudessa hän kertoi, kuinka starttasi Erja Häkkisen kanssa Madagaskariin ja perusti sinne pienelle merenrantakylälle tuulivoimaloita. Sähkön tulo kylään oli paikallisille kuin ihme. Samassa tilaisuudessa hän kehotti myös muita, varsinkin opiskelijoita, kantamaan vastuuta laajalti, sillä se on kaikkien yhteinen tehtävä. Oikeastaan taustalla oli ongelma, jonka ratkaisemisesta Syrjä lähti ottamaan vastuuta yhdessä Häkkisen kanssa. He näkivät, että kyläläisillä oli ongelma, jonka selvittämisellä on laajempia vaikutuksia maailmaan, joten he katsoivat juuri tuon ongelman olevan ratkaisemisen arvoinen. Samaa ongelmien arvottamista kertoo iskulauseessaan myös Global Venture Lab (GVL). Sen tarkoituksena on karrikoidusti sanoen maailman pelastaminen kasvuyritystoiminnan kautta. Syrjän jälkeen (Häkkinen ei päässyt tilaisuuteen) lavalle astelivat GVL:n perustajahahmot. Heistä professori Kalifornian yliopistosta Berkeleystä, Ikhlaq Sidhu, puuttui suoraan ongelmanratkaisun tärkeyteen: ratkaisut hyödyttävät vain, jos on olemassa jokin ongelma. Liike-elämäkontekstiin vietynä hänen sanomansa oli, että aidot liikeideat syntyvät ongelmien ja tarpeiden selvittämisestä. Myös rehtorimme Aino Sallinen viittasi ongelmiin puuttumiseen puhuessaan Jorma Ollilasta. Ollila kehotti yliopistoamme kehittyäkseen keskittymään vaikeiden kysymysten ja aiheiden käsittelyyn. s. 14 Sidhun ja Ollilan ajatukset kohtaavat siinä, että he kehottavat tarttumaan ongelmiin, jotka ovat suuria ja vaikeita. Global Venture Lab pyrkiikin tarttumaan hankkeisiin, jotka eivät tuota vain yhtä uutta firmaa muiden joukkoon, vaan tarkoituksena on saada maailmanlaajuista muutosta aikaiseksi kestävämpään suuntaan. Ei kannata keskittyä vain muutosta tekeviin hankkeisiin vaan suurta muutosta tekeviin hankkeisiin, Sidhu tiivistää. Kuten toinen GVL:n perustajista, intialainen professori Dhrubes Biswas painottaakin, muutoksen on kosketettava lähtökohtaisesti myös maailman vähäosaisimpia. Martti Syrjä kertoi lähteneensä tekemään omaa, parempaan maailmaan tähtäävä työtään pienehköstä projektista mutta silti juuri vähäosaisten hyväksi. Syrjä ei ollut käynyt yliopistoa, vaan lopetti koulut jo 17-vuotiaana. Silti hän oli puhumassa merkittävän hankkeen avajaisissa ja nimenomaan yliopiston tiloissa. Entä sitten me, joilla on yliopistokoulutus ja maailma vielä edessä? Juuri tähän JYU Talks kampanja pyrkikin, kannustamaan koulutuksemme hyödyntämistä siinä, että maailma kehittyisi kestävämpään ja parempaan suuntaan. Toivottavasti mahdollisimman moni päätyi pohtimaan omaa tulevaansa kampanjan 1.4. pidettyyn osioon, joka oli suunnattu juuri taloustieteilijöille. Tärkeintä on haastaa itsensä ja yrittää edes, kuten professorimme Marko Seppä totesi ulkomaalaisten GVL-kollegoidensa rinnalla. Ei siis tarvitse (välttämättä) alkaa rokkitähdeksi tai formulakuskin (entiseksi) vaimoksi, jotta maailmaa voisi muuttaa edes jollain tapaa. Pörssiläisen intohimolla ja proaktiivisella asenteella pääsee jo pitkälle, veikkaisin. Tässä onkin hyvä paikka näyttää, mihin vankalla kylterin projektiosaamisella ja verkostoilla pystymme. Kyllä maailmaa voivat parantaa muutkin kuin hipit ja humanistit! Hanna Kauppila Kopo
Kasvuyrityslaboratorio Global Venture Lab nyt myös Jyväskylässä! Kansainvälinen kasvuyrityslaboratorio Global Venture Lab avasi ovet myös Jyväskylässä 23.3.2009. Ovet avattiin vuosittaisessa kasvuyritystapahtumassa V2C Forumissa. Tapahtumassa puhuivat mm. rehtori Aino Sallinen ja Eppu Normaalin Martti Syrjä. Pääosa ajasta puhuttiin maailman suurista ongelmista ja niiden ratkaisuista. Ei mitenkään tavanomaista yrityselämän seminaarilta. Mikä kasvuyrityslaboratorio GVL sitten on? Yhteisö ja metodi Kasvuyrityslaboratorio GVL nojaa on yliopistolliseen yhteisöön, joka pyrkii edistämään oppimista ja tutkimusta yhdistämällä ne elävään liiketoimintaan. Toiminnan keskiössä on lähestymistapa, jossa liiketoimintaosaamista käsitellään sijoituskelpoisena pääomana, jota investoidaan kasvuyrityksiin opintojen ja tutkimuksen yhteydessä (ks. alla kuva). Osaamissijoittamisessa sitoutetaan oma osaaminen yrityksen pitkäaikaiseen kehittämiseen omistuksellista kannustinta vastaan. Lisää tietoa osoitteessa www.gvl3.com. INSIDE GVL Business Ideas Action research Pitching for GVL portfolio Pitching for V2C Knowlegde investing Pitching for VC AFTER GVL Masters of Growth Ven-turing Sustainable Enterprises Emerging Theory Base Mitä on kasvuyritystoiminta? GVL määrittelee sen eri sidosryhmien (yhteis) toiminnaksi havaittujen liiketoimintamahdollisuuksien nopeaksi ja täysimääräiseksi realisoimiseksi yrityksen välinearvoa hyödyntämällä. Yritystoiminnan ja kasvuyritystoiminnan ero on suunnilleen sama kuin urheilun ja huippu-urheilun. Kasvuyritystoiminnassa on aikajänteenä olympiadi ja tavoitteena kultamitalit. Menestys vaatii sekä voittavan joukkueen ( who ) ja voittoisan liiketoimintamallin ( do ). Kasvutyön edellyttämä pääoma on mahdollista maksaa takaisin vain arvonnousun avulla. Mitä kasvuyrityslaboratorio GVL antaa kyltereille? Kylteriopiskelijalle kasvuyrityslaboratorio realisoituu Marko Sepän ja Mari Suorannan vetämien TLT- ja PLT- opintokokonaisuuksien kursseilla. Vanhoihin opetussuunnitelmiin kurssit kelpaavat muihin vapaasti valittaviin opintoihin ja niille pääsee mukaan jos kursseilla vain on tilaa. Jotkut TLT ja PLT -kurssit sopivat myös osaksi pääaineopintoja. Lisäksi GVL tarjoaa mahdollisuuksia kandintyön ja pro gradu -tutkimuksen tekoon. Lisäksi ei pidä väheksyä työllistymismahdollisuuksia kasvaviin yrityksiin. Mikko Oksanen 15.
Pörssin Perinteinen vapaalla tyylillä! Muuramen Riihivuori on leppoisa laskettelukeskus. Rinteet vaikuttavat hyviltä, mutta laskettelu- tai lautailumahdollisuuksista en osaa sanoa mitään. Olen laskenut siellä nimittäin vain stigalla, pulkalla ja sohvalla. Maaliskuisena keskiviikkona Riihivuoressa vietettiin jälleen Keski-Suomen kevään kohokohtaa: Pörssi ry järjesti Perinteisen rinneriehansa, eikä tälläkään kertaa suksia kaivannut kukaan. Erikoiset laskuvälineet eivät jääneet Pörssin Perinteisen rinneriehan ainoiksi spesialiteeteiksi. Harvoin laskettelukeskuksissa lyödään golfia ja pujotellaan kelkalla samassa rinteessä vieläpä yhtä aikaa. Samalla hieman ylempänä erotettiin miehet pojista, pojat tytöistä ja korkeakoulut toisistaan lumifudiskentällä. Ja kaikesta tästä riemusta pääsi osallisiksi noin 400 eri puolilta Suomea saapunutta opiskelijaa. Nopealla vilkaisulla huomasin Jyväskylän lisäksi ainakin Joensuun, Vaasan, Mikkelin, Lappeenrannan, Tampereen ja Oulun olevan edustettuina. Kaikki hieman kylmissään. Kylmyyttä pääsi toki karkuun Riihivuoren rinnekahvioon. Mintunmyyntitilastoja en tällä kertaa saanut tietooni. Vertailu viime vuoteen olisi ollut mielenkiintoista, kun silloin minttukaakaolla terästäydyttiin niin tehokkaasti, että juoma pääsi loppumaan. Tänä vuonna riehuttiin vielä kolmasosan isommalla porukalla. Vaikka minttuviina olisi kahviosta loppunutkin, olisi vain harva hätkähtänyt. Paikalla olleet opiskelijat eivät nimittäin todellakaan kantaneet repuissaan luentomuistiinpanoja. 16.
Esimerkkejä kyltereiden insinööritaidoista Perinteisen Pörssin rinneriehasta tekee sen historia. Pörssi ry on järjestänyt rinneriehaa jo vuodesta 1994 lähtien, ja tietyt riemut ovat pitäneet vuodesta toiseen pintansa. Lumifudiksen lisäksi voimia on mitelty köydenvedossa ja insinööritaitoja Häkkyrälaskun nimellä tunnetussa loppuhuipennuksessa. Tällä kertaa rinnepäivän päätteeksi rinteeseen työnnettiin ihmispyramidi, tupakalusto, ylikuormitettu ostoskärryviritys, yhteensä kolme sohvaa ja sekalainen kasa muuta roinaa. Voiton kuittasi Pörssin hallitus vuosimallia 2008 kirjaimellisesti heikolla, etäisesti laivaa muistuttavalla suksiin pultatulla vempeleellä, joka laukesi jo muutaman metrin laskun jälkeen. Kammotus kuitenkin vyöryi kauhua herättäen alas saakka, ja esitys kokonaisuudessaan oli kyllin viihdyttävä. Palkintopornot päätyivät viipymättä yleiseen jakoon Markku Piittarin solidaarisen luonteen ansiosta, joten käytännössä kaikki voittivat. Häkkyrälasku ei jäänyt ainoaksi lajiksi, joissa palkintoja jaettiin. Myös köydenvedon mestaruus tuli Pörssille, kun harteikkaat Köydenhinaajat nöyryyttivät vastustajan toisensa perään. Lumifudiksen voittajiksi selviytyi Team Spirit, onnea Spiriteille! Neljä tuntia rinteessä temmeltämistä riitti opiskelijoille, ja Häkkyrälaskun päätyttyä siirryttiin flunssaa torjumaan saunatiloihin Jyväskylään. Selkkarissa seuraavana päivänä jaetusta elintarvikeylijäämästä päätellen vatsantäytettä oli enemmän kuin kylliksi. Mutta vaikka ruokaa näyttää olevan paljon, ja se on hieman jäistä, voisi kuvitella, etteivät korkeakouluopiskelijat sitä heittelisi ympäristöön. Eipä voi enää. Saunoilta siirryttiin baariin. Eihän 400 opiskelijaa saa liikahtamaan mihinkään lupaamatta heille kauden kovimpia bileitä. Itse jätin väliin, en osaa ryypätä. Teksti: Antti Kirmanen Kuvat: Kalle Jokinen 17.
Malesian matkaajat Vaihtoaika on monen mielestä elämän parasta aikaa. Lähtemiseen liittyy monesti vain ikävä hakuruljanssi ja usein käy vielä niin, ettei suosikkikohteeseen edes pääse. Onneksi on toinenkin vaihtoehto. Minä, eli Tuomas, käytin ystäväni Antin kanssa tämän vaihtoehdon, ja lähetimme hakupaperit Academy Accessin järjestämään Malaysian International Business Program (MIBP)-ohjelmaan. Viikon sisällä molempien postiluukusta putosi hyväksymiskirje. 18.
Malesian ilmaston raakuus ja samalla hintataso tuli huomatuksi heti ensimmäisenä päivä, kun saavuimme Kuala Lumpuriin. +34 astetta lämmintä ja kosteusmittari pilvissä saivat Antin kainalot sykkimään mahlaa. Onneksi taksi oli ilmastoitu ja 70 kilometrin matka uutta kotia kohti taittui leppoisasti. 12 euroa oli ihan kohtuullinen taksa tuosta kyydistä. Perillä pääsimme liottamaan matkasta väsyneet jalkamme talon katolla sijainneella omalla uima-altaalla. KDUCollege oli mukavan pieni yksityinen yliopisto kaupungin laidalla. Opiskelijoita sinne oli kerääntynyt yli 30 maasta, joten käytävillä oli aistittavissa kansainvälinen tunnelma. Siihen kansainvälisyys sitten jäikin, sillä 30 suomalaisen lisäksi ohjelmaan oli ilmoittautunut vain kolme saksalaista. Onneksi professorit oli haalittu Koreasta, USA:sta, Argentiinasta ja Malesiasta, joten ihan pelkällä suomen kielellä ei sentään pärjännyt. Kursseja oli tarjolla viisi, joista Antin kanssa skippasimme yhden. Kaikki kurssit palvelivat hyvin taloustieteen opintoja, sillä ne käsittelivät lähinnä kansainvälistä kaupankäyntiä, keskittyen luonnollisesti Aasiaan ja Malesiaan. Kursseista jäi erittäin hyvä maku suuhun professoreiden ollessa alansa parhaita. Opiskelu oli kuitenkin (yllättäen) vain sivuseikka tässä reissussa, joten emme ottaneet sitä liian vakavasti. Pääpaino oli kohdistettu matkusteluun ja elämänkokemuksien hankintaan. Malesian paratiisisaarten lisäksi tuli nähtyä Thaimaa, Laos, Vietnam, Kambotsa, Singapore ja Indonesia. Lisäksi allekirjoittanut teki viikon reissun Sri Lankaan. Kaikissa maissa oli omat hyvät ja huonot puolensa. Laosin jokiseikkailu oli unohtumaton, samoin kuin Kambotsan köyhät, mutta maailman suloisimmat lapset. Myös pingisturnaus Bangkokissa oli katsomisen arvoinen, kuten myös Vietnamin Halong Bay, joka kuuluu UNESCO:n suojelukohteisiin. Viimeisellä viikolla tehty Aasian korkeimman vuoren, Mt. Kinabalun (4095 m), valloitus Borneossa oli hieno lopetus uskomattoman hienolle reissulle. Malesia itsessään oli länsimaalaisella vivahteella höystetty mielenkiintoinen sekoitus aasialaisia kulttuureja. Kuala Lumpur ei ollut kovinkaan eksoottinen kaupunki, mutta nähtävää silti riitti. Kiinalaisten, intialaisten ja malesialaisten asuttamasta kaupungista löytyy mm. maailman korkeimmat kaksoistornit, Twin Towersit, joiden huippu yltää 450 metrin korkeuteen. Yksi unohtumaton kokemus oli käydä myös Sepangin moottoriradalla, kun saaliina oli historian paras suomalaismenestys formula 1:ssä, Kimin voittaessa ja Heikin ottaessa pronssia. Reissusta jäi niin paljon hienoa muisteltavaa loppuelämäksi, että voin suositella sitä kaikille. Tietysti jos lumi tai Suomen räntä kiinnostaa enemmän, ei ole pakko lähteä. Käteen matkalta jäi paljon kokemuksia ja muistoja, hienoja uusia ystäviä, älytön määrä vaatteita + muuta krääsää, mutta myös 25 opintopistettä ja sivuaine kansainvälisestä johtamisesta. Teksti ja kuva: Tuomas Uusi-Hakala Tausta: Lassi Eronen 19.
JYU Talks about problems worth solving The world around us is facing some major challenges as we speak. Financial crisis, climate change and inequality are just a few examples. It s worth noticing that the problems are coming closer to our every day life surely everyone is aware of the poor situation going on in the summer job markets this year. This is also what JYU Talks was about: getting students from all faculties to think about how their education plays a role in solving global problems. The chain of events consisted of an opening night with Martti Syrjä talking about problem solving on a local level, and of four faculty nights with students discussing themselves. Business & Economics night on the 1st of April This night was of course about business and business students. What do they consider to be the biggest problems right now and what role does business have in it? What can we do to help solve these problems or can we? One topic that created a good conversation among the participants was poverty. Especially in Africa poverty has been a big problem. Western countries have tried to help by creating sustainable business solutions, which create jobs and services for a long time. Results have been positive so far, but in the future there might also be problems. In the long run, is it possible that Africa, with it s unique culture, will succeed with the same business tools as industrialized countries have? All in all it seems that business on a world wide level usually has too sides: it s the tool to solve problems but it also creates them. What can we do? After brainstorming the big problems, the conversation was brought to a more personal level. What are the skills that we as business students have and how can we use them to help solve these big problems? Maybe we can use our marketing skills and sell more ecological products. Or maybe we can figure out even better business solutions to fit in the African culture. What s your skill? After recognizing our skills we also had to admit that we don t have knowledge about everything. Chemistry, social science and physics for example can be good tools in solving the big problems observed in the world. Maybe we don t have these skills ourselves but it s worthy to notice that they can be found just around the corner, in the different departments of our university. Think about it, you may never have this kind of chance again in your life where this much information is so near. In conclusion we can say that business is a very powerful tool in solving problems. But most of the time business alone isn t enough. That s why we should take more advantage of the huge amount of information that is right here on our own campus. We can solve even more problems by combining our skills. Teksti ja kuvat, Johanna Pesonen 20.