4 R 2011 Vieraana Keskon lakiasiainjohtaja Anne Leppälä-Nilsson Onko matkailu nousemassa prioriteettialojen joukkoon Venäjällä? Suurtapahtumat tuovat mukanaan teitä ja hotelleja Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Permistä tehdään edistyksellistä kaupunkia
Vieraana Keskon lakiasiainjohtaja Anne Leppälä-Nilsson Onko matkailu nousemassa prioriteettialojen joukkoon Venäjällä? Suurtapahtumat tuovat mukanaan teitä ja hotelleja Permistä tehdään edistyksellistä kaupunkia Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti 4 2011 Sisällys Suomen ja Venäjän välinen kauppa 4 Vieraana Keskon Anne Leppälä-Nilsson 8 Kotikenttänä Uralin alue 10 Venäjän-kaupan barometri 11 Tulliuutisia 12 Barona panostaa Venäjään Talous ja laki Lakiuutisia 14 Juristin palsta 15 Siirtohinnoittelu muuttuu Venäjällä vuoden alussa 16 Onko Venäjän talouden kasvu hidastumassa lähiaikoina? 18 Venäjän WTO-neuvottelut saatiin päätökseen 20 Talousuutisia 22 Onko matkailu nousemassa prioriteettialojen joukkoon? 24 Venäjä alueet ovat keksineet brändäyksen 27 Mahdollisuuksien Venäjä 28 Suurtapahtumat tuovat mukanaan teitä ja hotelleja 30 Moskova laajenee Kalugan suuntaan 32 Bisnesuutisia 36 Permistä tehdään edistyksellistä kaupunkia 38 Vastakohtien Kuola viehättää 40 Kolumni: Luotatteko? SVKK:n toimintaa Suomalaisyritykset näyttävästi Moskovassa 41 Uudet jäsenet 43 Suomalais-Venäläis-Japanilaisella bisnesfoorumilla etsittiin hedelmällisiä yhteistyöaloja 44 Logistiikka-alan toimijat Suomen ja Venäjän välillä 46 4 R 2011 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, seuraava numero vko 10/2012 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Etukannen kuva: istockphoto Julkaisija Suomalais-Venäläinen kauppakamariyhdistys - SVKK ry käyntiosoite: World Trade Center, Aleksanterinkatu 17, 00100 Helsinki postiosoite: PL 800, 00101 Helsinki puhelin +358 10 439 1150 www.svkk.fi Päätoimittaja Pirjo Peltola Toimitus Einari Lumijärvi Virpi Suoninen Layout Pirkko Sipilä Ilmoitusmyynti Marjut Sirola p. 358 10 439 1158; 358 50 555 2073 marjut.sirola@svkk.fi Mediakortti: www.svkk.fi / mediakortti Toimituksen sähköposti venla@svkk.fi Painopaikka Forssa Print ISSN 1797-9110 2
Pirjo Peltola, päätoimittaja PÄÄTOIMITTAJALTA Palautetta positiivisesti MNyt kun yksi jännittävä vuosi on melkein kääriytymässä muistojen pakettiin, niin haluaisin meidän kaikkien kamarilaisten puolesta kiittää hienosta yhteistyöstä kanssanne. Monet teistä ovat aktiivisesti verkostoituneet tilaisuuksissamme, hankkineet Venäjä-tietoa koulutuksistamme, reissanneet kanssamme eri puolille Venäjää ja löytäneet sieltä uusia suuntia liiketoimintaansa, saaneet neuvoja asiantuntijoiltamme ja kiitettävän monet teistä ovat myös seuranneet uutispalveluamme ja lukeneet nyt käsissänne olevaa Venla-lehteä. Samalla kun toivotamme teille parasta menestystä Venäjä-hankkeissanne, niin toivomme myös, että jäsenyys ja kamarimme palvelut ovat tuoneet teille jotain uutta, avanneet mahdollisuuksia ja ihan konkreettisesti edistäneet Venäjän-kauppaanne. Se oli ja on jatkossa ehdoton tavoitteemme. Olemme saaneet pitkin vuotta teiltä arvokasta palautetta ja tutkimme sen aina tarkkaan. Sen lisäksi, että säännöllisesti keräämme palautetta tilaisuuksistamme ja palveluistamme niin olemme tämän syksyn aikana myös yksilöllisin haastatteluin kyselleet ja tutkailleet tyytyväisyyttänne jäsenpalveluihimme ja viestintäämme. Haluamme parantaa, kehittää ja ympäröivän maailman muutoksia ennakoiden uudistaa palveluitamme. Siihen toki pyrimme aina, mutta nyt jäsenyyteen liittyvät palvelut ja edut ovat erityisesti fokuksessa. Odotukset on nyt ladattu, eli tuumasta toimeen. Turismi on yksi maailman suurimmista bisnesaloista. Venäjällä turismi on, yllättävää kyllä, varsin neitseellisellä tasolla. Palveluiden ja yleisen infrastruktuurin taso eivät ainakaan vielä riitä tekemään Venäjästä houkuttelevaa matkailumaata. Mutta mitkä mahdollisuudet siihen Venäjällä ovatkaan! Upeaa luontoa vuoristosta hiekkarantoihin tai idyllisiin maalaismaisemiin, nostalgisia pikkukaupunkeja ja villiä elämää sykkiviä miljoonakaupunkeja. Herkullista historiaa ja rikasta kulttuuritarjontaa. Silti esimerkiksi monelle Venäjällä asuvalle suomalaiselle on helpompaa lähteä viikonloppulomalle Suomeen kuin jonnekin Venäjän vapaa-ajan kohteeseen. Mustanmeren rannoilla ei ole enää vuosiin näkynyt paljonkaan kansainvälisiä turisteja. Matkailijoiden tarvitsemat palvelut eivät (Pietaria ja Moskovaa lukuun ottamatta) vain pelaa ja tarjonta on niukkaa. Asiaan on toki Venäjällä alettu reagoida kasvavalla intensiteetillä. Kannattaa tarkkailla tilannetta. Monipuoliset tarpeet voivat synnyttää mielenkiintoisia mahdollisuuksia monenlaisille toimijoille. Vauhdittaisikohan WTO-jäsenyys myös matkailubisneksen kehittymistä? Joulupukkia ja pakkasukkoa odotellen toivotan oikein hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! (Toivottavasti saamme lahjaksi isot paketit vakautta ja luottamusta tulevaan.) PS. 1. Ensi vuonna on odotettavissa kiinnostavia asioita. Merkitse ihmeessä jo kalenteriin Finnish Business in Saint Petersburg -tapahtuma 30.5.2012. Korkean tason seminaarin ja verkostoitumistilaisuuden tarjoava suurtapahtuma kokoaa nyt suomalaisyritykset esittäytymään Pietarin bisnespäättäjille. Siellä kannattaa olla mukana, ehdottomasti. PS. 2. Palautetta tai muuten vain ajatuksia lehdestämme ja jäsentiedotuksestamme voit aina lähettää osoitteeseen venla@svkk.fi tai toimituksemme henkilökohtaisiin sähköposteihin etunimi.sukunimi@svkk.fi 3
VIERAANA ANNE LEPPÄLÄ-NILSSON Kesko investoi reippaasti Venäjälle Teksti Pirjo Peltola Kuva Kesko Kesko vahvistaa ja laajentaa intensiivisesti liiketoimintojaan Venäjällä. Rautakaupat ovat saaneet rinnalleen Intersportliikkeet ja Ruokakesko käynnistelee tuloaan uusille ostovoimaisille markkinoille. Keskon lakiasiainjohtaja Anne Leppälä-Nilsson on tiiviisti mukana konsernin Venäjä-toimintojen laajenemishankkeissa ja integraatioprosesseissa. Lakiasioiden lisäksi juristi ja ekonomi Leppälä-Nilsson vastaa konsernin sisäisestä tarkastuksesta ja riskienhallinnasta siis pitkän tähtäimen liiketoiminnan ja Venäjällä menestymisen ydinkysymyksistä. Anne Leppälä-Nilsson on myös Suomalais- Venäläisen kauppakamarin hallituksen varapuheenjohtaja. Naapurimaan vaiherikas lähihistoria on tullut Anne Leppälä-Nilssonille poikkeuksellisen hyvin tutuksi. Nuorena juristina hän pääsi muun muassa selvittelemään hajonneen Neuvostoliiton organisaatioiden ja suomalaisyritysten välisiä lähes tyhjän päälle ja omistajaa vaille jääneitä maksuasioita. Ennen Keskoon tuloani olin jo edellisessä tehtävässäni paljon tekemisissä Neuvostoliiton kaupan kanssa. Kun Neuvostoliitto hajosi, monille yrityksille jäi isoja saamisia, myös silloiselle työnantajalleni. Saamisia pyrittiin kotiuttamaan ja oli tärkeää, että suomalaiset toimivat yhdessä. Meillä oli hyvät sopimukset, joiden mukaan riita-asiat ratkaistaisiin Ruotsin arbitraasissa, jonne haastoimme neuvostoliittolaisen osapuolen. Voitimme jutun ja päätös meni myös Venäjän oikeusasteiden läpi. Välimiestuomio piti ja se saatiin kansainvälisesti saamisia ratkovan Pariisin klubin papereihin. Näiden vaiheiden jälkeen syntyi mielenkiintoinen tilanne, kun saamisille syntyi markkina, josta kansainväliset sijoittajat kiinnostuivat. Näille markkinoille minäkin sain myytyä työnantajani saamiset. Keskolle Venäjästä on lyhyessä ajassa kehittynyt merkittävä markkina, jonka mahdollisuuksia tutkitaan aktiivisesti. Eikä lie ihme, että suurta suomalaista kauppakonsernia kiinnostaa kehittyvä 145 miljoonan asukkaan maa, joka sattuu olemaan ihan naapurissa. Esimerkiksi Moskovan alueella on valtava ostopotentiaali ja suhteessa ostovoimaan Moskovassa on hyvinkin tilaa vähittäiskaupan toimijalle. Keskolla on voimakkaita panostuksia Venäjälle. Siellä on hyvät mahdollisuudet kasvaa, kunhan vain onnistuu hallitsemaan riskit. Miljoonakaupunkejakin on 12. Lainsäädäntö on muuttunut enemmän länsimaiseksi ja toimintaympäristö parantunut. Ostovoima on kasvanut ja kansantalous on suhteellisen hyvin kehittynyt. Myös uusia liiketoimintamalleja on tullut. Avoimien torien tilalle on suurimmissa kaupungeissa syntynyt moderneja kauppakeskuksia, Leppälä-Nilsson selvittää. Vähittäiskaupan kannalta on merkittävää, että Venäjälle on kehittynyt uutta venäläistä elintarviketeollisuutta ja osa siitä on suomalaisomistuksessa. Tärkeä toimintaympäristötekijä on Leppälä-Nilssonin mukaan hyvällä tasolla oleva IT-osaaminen. Osa venäläisistä ja yrityksistä on jo ylittänyt kaikki IT-kehityksen välivaiheet ja käytössä on viimeisin tekniikka. ITCinfrastruktuuri on kauppaliiketoiminnassa hyvin tärkeä asia. Ja Venäjän suurimmissa kaupungeissa tilanne on hyvä. Reviiri kasvaa Kesko on ollut Venäjällä näkyvästi vuodesta 2005 lähtien, jolloin se osti Pietarista Stroymaster- rautakauppaketjun. Nyt K- rautoja on Venäjällä yhteensä 13, Pietarissa 10 ja Tulassa, Jaroslavlissa sekä Kalugassa kussakin yksi. Moskovaan avataan lähiai- 4
Hyvä henkilöstö, joka on sitoutunut sekä yritykseen että sen arvoihin ja toimintamalleihin on liiketoiminnan onnistumisen kannalta keskeinen ja erityisen tärkeä asia Venäjällä. koina vielä kaksi rautakauppaa. Lakiasiainjohtajalle laajentumishankkeet ovat tarkoittaneet myös melko tiuhaa matkustamista Venäjälle. Haastatteluhetkellä hän oli juuri palannut Moskovasta. Olin uusimman hankintamme Intersport Russia -ketjun johdon kanssa käymässä läpi asioita. Teimme elokuussa Intersport Russian kanssa sopimuksen yrityskaupasta. Nyt meillä on Venäjällä 35 Intersport-kauppaa ja vuoden lopussa tulee vielä yksi lisää. Siellä on nyt käynnissä integraatio- ja haltuunottovaihe. Intersport-kauppojen mukana tuli 420 uutta keskolaista. Keskolle siirtyneitä Intersport-kauppoja on eri puolilla Venäjää. Pietarista kauppoja löytyy 20, Moskovassa on viisi kauppaa, Novosibirskissä kuusi, Krasnodarissa ja Nižni Novgorodissa kummassakin kaksi ja Jekaterinburgissa yksi. Leppälä-Nilssonin mukaan tavoitteena on seuraavien viiden vuoden aikana kaksinkertaistaa nykyinen liikkeiden määrä. Ruokakeskolla on myös julkistetut suunnitelmat laajentua Venäjän markkinoille. Tontteja on hankittu. Tavoitteenamme on, että vuoteen 2015 mennessä Ruokakeskolla olisi vähintään 10 kaupan verkosto sekä Pietarissa että Moskovassa ja 500 miljoonan euron liikevaihto. Leppälä-Nilsson kertoo, että selvitetään myös mahdollisuuksia ostaa jokin toimiva ruokakauppaketju, mutta sopivaa ei vielä ole löytynyt. Toimintaa käynnistetään nyt greenfield -investoinneilla, joiden arvo on noin 300 miljoonaa euroa. Keskon investointisuunnitelmat kertovat vakaasta uskosta Venäjän kehitykseen ja venäläisiin kuluttajiin. Aikomus on seuraavien neljän vuoden aikana avata 10 uutta rautakauppaa, mikä tarkoittaa noin 300 5
VIERAANA ANNE LEPPÄLÄ-NILSSON miljoonan euron investointia. Suunnitellut Venäjä-investoinnit ruokaan ja rautaan kipuavat yhteensä 600 miljoonaan euroon. Keskosta on kasvamassa merkittävä työnantaja Venäjällä. Tällä hetkellä rautakaupoissa työskentelee vajaat 1800 työntekijää ja kun siihen lisää Intersportin väen, niin henkilöstö määrä on noin 2200. Asiat ovat tapahtuneet nopeasti, jos ajatellaan, että vähittäiskaupassa aloitimme vuonna 2005. Viime vuonna Rautakeskon Venäjän liikevaihto oli vähän yli 200 miljoonaa. Nyt kauppojen määrä on lisääntynyt ja se tulee näkymään myös liikevaihdossa. Venäjän merkitys Keskolle on iso, Leppälä-Nilsson painottaa. Kesko-konsernin yhtiöistä myös Konekeskolla on toimintaa Pietarissa, vaikkakin vielä pientä. Leppälä-Nilsson kertoo, että suunnitelmia tämänkin alueen kasvattamiseksi on kypsymässä. Riskit hallintaan Venäjällä on paljon mahdollisuuksia, mutta toimintaympäristö on vaativa. Kun sinne etabloidutaan, on tärkeää, että riskit ovat hallinnassa. Se tarkoittaa, että riskit tunnistetaan ja arvioidaan ja on määritelty hallintatoimenpiteet ja vastuuhenkilöt. Ns. maariskit liittyvät Anne Leppälä- Nilssonin mielestä erityisesti siihen, miten koko järjestelmä toimii, eli on olemassa tietty poliittinen vakaus ja ennustettavuus. Poliittisen tasapainon horjahtaminen voisi johtaa vaikeaan tilanteeseen. Merkittävä toimintaympäristöriski ovat myös Venäjän ennalta arvaamattomat viranomaiskäytännöt ja korruptio. Korruptio on vakava asia. Venäjän sijoitukset transparency-listauksissa ovat heikentyneet. Meillä Keskossa on nollatoleranssi korruption suhteen. Tämä on asia, jota pidämme koko ajan esillä ja siitä myös viestitään jatkuvasti. Onhan Venäjällä ihan presidentin lausumana usein todettu, että korruptiosta on päästävä eroon. Me myös taistelemme sitä vastaan, Anne Leppälä- Nilsson vakuuttaa. Viranomaiskäytäntöjen kannalta hyvänä asiana Leppälä-Nilsson näkee Venäjän liittymisen WTO:hon. Tietynlainen poliittinen sitoumus on sen jälkeen olemassa ja voidaan toimia ennalta arvattavimmilla pelisäännöillä. Hyvä hallinnointitapa ja integraation haasteet Kesko valittiin World Finance-lehden arvioinnissa Suomen ykköseksi hyvien hallinnointikäytäntöjen kehittäjänä. Tässä työssä Anne Leppälä-Nilssonilla on konsernissa keskeinen rooli. Hän on oman organisaation lisäksi ollut mukana kehittämässä Corporate Governance -itsesäätelyä eri työryhmissä Suomessa ja Pohjoismaissa. Miten nämä Keskon kiitetyt käytännöt saadaan toimimaan Venäjällä? Me teemme jatkuvasti työtä sen eteen, että ne toteutuvat. Jaksan uskoa, että kun teemme sitkeästi työtä asian eteen ja huolehdimme että meillä on työssä oikeanlaisia ihmisiä ja ongelmien ilmetessä puutumme niihin välittömästi, niin meillä on hyvinkin mahdollista hallinnoida Venäjällä hyvän hallintotavan edellyttämiä asioita. Mutta se tarkoittaa, että kontrollin pitää pelata. Se on ihan välttämätöntä ja sitä pitää johtaa ja valvoa myös Suomesta käsin. Järjestelmien pitää toimia paikallisesti, mutta pelkästään paikallinen valvonta ei riitä. Yrityskauppoihin liittyvä integraatio on tärkeä vaihe liiketoiminnan johtamisessa ja samalla myös haasteellinen tehtävä. Tavoitteemme on integroida Venäjällä toimivat yksikkömme keskolaisiin hyviin käytäntöihin, toimintatapoihin ja liiketoimintamalleihin. Liiketoimintamallit toteutetaan sopeutettuna paikalliseen kysyntään ja paikallisen kuluttajan tarpeisiin. Ovathan venäläiset kuluttajat erilaisia ja heidän toiveensa ja tarpeensa ovat erilaisia. Näihin tarpeisiin kauppojemme tarjonnan tulee vastata. Leppälä-Nilssonin mukaan hyvät toimintamallit kuten keskitetty osaaminen, tehokkaat hankintaprosessit ja liiketoimintaprosessien sujuva osaamisen hyödyttävät suoraan myös asiakasta. Yhtenäisten toimintamallien käyttöönotossa on oltava tarkka ja siihen kuuluu aina valvonta. Ei saa sietää menettelyä, joka on vastoin toimintaperiaatteita. Se on ainoa tapa onnistua. Toki toimintakulttuuri, ihmiset ja toimintatavat ovat hyvin erilaiset. Muun muassa Venäjällä itsenäinen toimintamalli on vieras asia. Työntekijät odottavat selkeitä käskyjä. Keskossa integraatioon ja sisäiseen valvontaan liittyviä prosesseja seurataan jatkuvasti. Toimintamallien integroimisen lisäksi iso haaste Venäjällä on saada kauppakonseptit palvelemaan venäläisten asiakkaiden tarpeita. Haluamme, että esimerkiksi uusien Intersport-kauppojen ilme ja tarjonta ovat Intersport-konseptimme mukaisia, tietenkin ottaen huomioon paikalliset tarpeet. Tärkeää on myös saada uusia hyviä kauppapaikkoja. Siinäkin avainasemassa ovat osaaminen ja ammattitaito. Venäjällä asiakaspalvelukulttuuri on vielä nuori. Koulutusta asiakaspalveluun tarvitaan ja siihen Kesko Leppälä-Nilssonin mukaan satsaakin paljon. Keskeinen arvomme on, että ylitämme asiakkaan odotukset jokaisella kauppakäynnillä ja sen pitää toteutua myös Venäjällä. Käytännössä se merkitsee paljon koulutusta. Tuotetietämystä tarvitaan, koska asiakkaat eivät välttämättä tunne tarjottavia tuotteita. Myös yleistä palveluasennetta ja ystävällisyyttä pitää opettaa. Lähtökohtana on, että asiakas on kuningas. Siinä on työtä, sillä kulttuuri on niin erilainen. Onnistumisen eväitä Venäjällä erityisen tärkeä onnistumisen edellytys on Anne Leppälä-Nilssonin mukaan se, että tuntee hyvin sopija- ja yhteistyökumppanit ja heidän taustansa. Hyvä henkilöstö, joka on sitoutunut sekä yritykseen että sen arvoihin ja toimintamalleihin on liiketoiminnan onnistumisen kannalta keskeinen ja tärkeä asia Venäjällä. Kesko pitää säännöllisesti myös Venäjän yksiköissään koulutustilaisuuksia, joissa kerrotaan yhtiön toimintamalleista ja keskustellaan niistä. Henkilöstö lähettää meille kysymyksiä ja ehdotuksia keskusteltavista asioista etukäteen. Me Suomesta käsin käymme nämä asiat läpi paikallisten avainhenkilöiden ja ylimmän johdon kanssa ja seuraavaksi jokainen esimies on velvollinen käymään vastaavat keskustelut, ja huolehtimaan että toimintamallit leviävät organisaatioon. Olen itsekin aktiivisesti osallistunut compliance-tilaisuuksiin. Nämä arvoprosessit vievät aikaa ja vaativat työtä, mutta työ pitää tehdä. Sitäkin kautta luodaan perustaa pitkäjänteiselle onnistumiselle liiketoiminnassa. H 6
THE ARBITRATION INSTITUTE OF THE CENTRAL CHAMBER OF COMMERCE OF FINLAND Administers international and domestic cases under its Rules and Rules for Expedited Arbitration Appoints arbitrators Appoints conciliators The Arbitration Institute of the Central Chamber of Commerce of Finland P.O. Box 1000, FI-00101 Helsinki, Finland Aleksanterinkatu 17, World Trade Center Helsinki Tel. +358 9 4242 6200 www.arbitration.fi 7
Asiantuntija tutuksi Kotikenttänä Uralin alue Teksti Virpi Suoninen Kuva SVKK Sverdlovskin alue on noussut yhdeksi kiinnostavimmista Venäjän alueista suomalaisyritysten näkökulmasta. Jekaterinburgissa, Sverdlovskin alueen pääkaupungissa sijaitsee SVKK:n uusin toimipiste. Seuraavaksi esittäytyy aluejohtaja Ljudmila Safina, jonka varmalla otteella toimistomme Uralin sydämeen on pystytetty. Uralin teollisuuskaupungit ovat Ljudmilan kotikenttiä. Ljudmila on opiskellut Ufassa Bashkiriassa öljyalan yliopistossa. Opintojen jälkeen matka jatkui Jamalin niemimaan valtaville kaasu- ja öljykentille. Siperian ankarien olosuhteiden jälkeen työura kääntyi toisenlaiseen suuntaan. Ufaan perustettiin ensimmäisen messukeskus, jossa Ljudmila oli mukana eri alojen messujen ja näyttelyiden järjestämisessä. Suomi vei mukanaan kun Ufassa järjestettiin Suomalainen bisnesfoorumi ja näyttely. Ljudmila järjesti Finpron kanssa vastaavia tapahtumia suomalaisyrityksille pitkin Venäjää 15 vuoden ajan. Kuusi vuotta sitten Ljudmila sai mahdollisuuden lähteä perustamaan SVKK:n toimistoa Jekaterinburgiin. Ilahduin kovasti, kun Mirja Tiri soitti ja kertoi tilaisuudesta. Projektin aloittaminen lähes nollasta ja toiminnan saaminen tasapainoon oli erittäin mielenkiintoista, Ljudmila kertoo. Aiempien työtehtävien kautta saadut kontaktit auttoivat työssä alkuun, ja sekä hallinto että paikalliset yritykset tukivat ponnisteluja suomalais-venäläisen yhteistyön vahvistamiseksi alueella. Toimiston perustamisessa Venäjälle on omat kommervenkkinsä. Teknisten ongelmien ratkaisuun kului aluksi kolme kuukautta. Samalla Ljudmila etsi projektipäällikköä. Luin satoja hakemuksia ja haastattelin kymmeniä kandidaatteja. Kun puhuin Jelena Kozevnikovan kanssa, ymmärsin heti, että juuri häntä toimistomme tarvitsee. Jelena mietti päätöstään pari viikkoa ja päätyi onneksi SVKK:n projektipäälliköksi. Hänellä on verraton kyky saada tapaamisia järjestettyä sellaisten yritysten kanssa, joihin suomalaisyritysten olisi omin avuin lähes mahdotonta saada kontaktia, Ljudmila kiittelee. Minun tehtäväkseni on jäänyt saada Suomi näkymään Sverdlovin alueella. 8
Jotain on tapahtunut sillä, kuuden vuoden aikana suomalaisyritysten toimipisteiden ja edustajien määrä on kasvanut viidestä viiteenkymmeneen. SVKK:n päätehtävä Jekaterinburgissa on luoda kontakteja suomalaisten ja venäläisten yritysten välille. Kontakteja, jotka johtavat tuloksiin. Ljudmila ja Jelena järjestävät yksin ja yhdessä muiden toimistojen kanssa vienninedistämismatkoja, kansainvälistymishankkeita ja tarjoavat tietoa alueesta. Sopivat keinot riippuvat yrityksestä ja sen tavoitteista, halutaanko esimerkiksi löytää jälleenmyyjä tai perustaa edustusto. Tutkimme tarkkaan yrityksen profiilin ja voimme suositella miten kyseisen yrityksen kannattaa Sverdlovskin aluetta lähestyä, sanoo Ljudmila, yhdelle yritykselle voi riittää osallistuminen yleisluontoiseen tapahtumaan kun taas toiseen tavoitteeseen sopii markkinaselvitys tai yrityskohtainen matka. Kuten minkä tahansa uuden markkinaalueen valloituksessa, tärkeintä on arvioida ensin omat voimavarat ja sitten markkinat oman tuotteen tai mahdollisen investoinnin näkökulmasta. Jekaterinburgin toimistosta saa käytännön apua esimerkiksi kuljetusten tai tulkin järjestämisessä. Kirjanpitäjä Jekaterina Pankratova auttaa kirjanpidon ja juridiikan kysymyksissä, kuten yrityksen rekisteröinnissä. Jekaterinburgilaisten toimintasäde ulottuu pitkälle Sverdlovskin alueen rajojen yli. Toimipiste on osallistunut tapahtumien järjestämiseen kotikenttien ulkopuolella lännessä Kazanissa, idässä Novosibirskissä ja syvällä Etelä-Venäjällä Donin Rostovissa, Sotšissa ja Krasnodarissa. Joulukuuksi Ljudmila joukkoineen valmistelee matkaa eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Stubbin johdolla Ufaan ja Tšeljabinskiin. Ensi vuoden kalenterissa on matkat ainakin Kazaniin, Permiin ja kotikentälle Jekaterinburgiin. Ljudmilan mukaan suomalaiset yritykset ovat venäläisiä aktiivisempia ja ymmärtävät uusille markkina-alueille menon tarpeellisuuden. Olen huomannut, että suomalaiset kiinnittävät paljon huomiota yksityiskohtiin, joista sitten muodostuu kokonaisuus. Näin syntyy laatua niin työssä kuin muussakin elämässä. Venäjällä kukaan ei kiinnitä huomiota yksityiskohtiin, Ljudmila vertailee. Jekaterinburgin toimisto järjestää myös venäläisyritysten ja päättäjien matkoja Suomeen. Venäläisyritykset tietävät Suomesta vähän ja vielä vähemmän markkinoistamme. Näytämme heille oikean Suomen, innovatiivisen, kehittyneen korkean elintason maan, sanoo Ljudmila. Sverdlovin alueen vahvoja aloja ovat metallurgia, koneenrakennus, metsäteollisuus, rakentaminen, logistiikka ja vähittäiskauppa. Ljudmila arvioi, että Jekaterinburg on Moskovan ja Pietarin jälkeen Venäjän kehittynein kaupunki. Kotikaupunkiaan saa kehua. Ei varmasti ole sattumaa, että esimerkiksi Stockmann avasi kolmannen tavaratalonsa juuri Jekaterinburgiin. Alueella on paljon ulkomaalaisia yrityksiä ja kaikki mahdollisuudet tuottavaan liiketoimintaan. H 9
Suomen ja venäjän välinen kauppa Venäjän-kaupan Barometri syksy 2011 SVKK:n Venäjän kaupan barometri julkistettiin 9. marraskuuta. Venäjän-kaupan parissa toimivien yritysten tunnelmat ovat nyt maltilliset. Kolmannes yrityksistä kertoi Venäjänä viennin ja liiketoiminnan kasvusta ja vajaa puolella vastaajista ne pysyivät ennallaan. Lähitulevaisuudessa puolet yrityksistä odottaa Venäjän viennin ja liiketoiminnan hienoista kasvua ja reilu kolmannes arvioi niiden pysyvän ennallaan. Investointeja suunnittelee kolmannes yrityksistä. Yleinen talouden epävarmuus heijastuu syksyn barometrivastauksissa. Erityisesti pienet yrityksillä ja palvelualoilla epävarmuus nousi merkittäväksi haittatekijäksi. Miten viimeiset kuusi kuukautta ovat menneet? Vienti kasvoi voimakkaasti 10 prosentilla vastanneista, mikä on aikaisempaa hieman enemmän. Sen sijaa kohtalaista kasvua oli vähäisemmin, kun vienti pysyi ennallaan aikaisempaa useammalla yrityksellä ja supistumista tapahtui muutamalla yrityksellä. Saldo on kuitenkin positiivinen eli vienti kasvoi yli kolmanneksella enemmän kuin supistui. Vahvimmin pärjäsivät teollisuusyritykset kun taas palvelualoilla oli eniten supistumista. Eniten ja aikaisempaa enemmän vienti oli kasvanut suurissa yrityksissä kun taas pienissä yrityksissä viennin kasvu heikkeni. Suurimmista haasteista tullaus ja byrokratia vaivasivat eniten, mutta talouden epävakaisuus nousi jälleen merkittäväksi haittatekijäksi. Suomalaiset yritysten tuonti Venäjältä on pääsääntöisesti konepaja- ja metallituotteita, teollisuuden raaka-aineita ja liike-elämän palveluita. 17 % vastanneista kertoi tuontinsa kasvaneen, enemmistöllä (68 %) tuonti on pysynyt samana kuin aikaisemmin. Suomalaisyrityksistä 10 prosentilla liiketoiminta Venäjällä kasvoi voimakkaasti ja 38 % kertoi liiketoiminnan kasvaneen jonkin verran. Vastaajista 37 prosentilla liiketoiminta pysyi aikaisemmalla tasolla ja 13 % raportoi supistumisesta, mikä on 9 % enemmän kuin keväällä. Suurilla yrityksillä liiketoiminta kasvoi eniten kun taas pienistä yrityksistä enemmistöllä liiketoiminta pysyi entisellään. Talouden epävakaisuus kohosi kevään lukemista huomattavaksi haitaksi, kun taas tullaus, byrokratia ja muut ongelmat vähenivät suhteessa aikaisempaan. Odotukset seuraavan kuuden kuukauden ajalle? Odotukset ovat maltilliset, vajaa puolet yrityksistä odottaa hienoista kasvua ja reilu kolmannes arvioi viennin Venäjälle ja liiketoiminnan Venäjällä pysyvän nykyisellä tasollaan seuraavien kuu- den kuukauden aikana. 10 % odottaa voimakasta kasvua ja 10 % supistumista. 7 % vastaajista odottaa vientinsä kasvavan paljon ja 48 % odottaa jonkinmoista kasvua. 35 % uskoo viennin pysyvän nykyisellä tasolla ja 10 % arvelee vientinsä supistuvan. Kaupan yrityksissä odotukset ovat vahvimmat (63 % odottaa kasvua), vaikka enemmistö teollisuus- ja palvelualan yrityksistäkin suhtautuu tulevaisuuteen toiveikkaasti. Yrityksen koolla ei ole merkitystä. Tuonnin merkittävää kasvuun ei uskota, sillä 57 % vastaajista suunnittelee pitävänsä tuonnin nykyisellä tasolla; 4 % aikoo kasvattaa sitä vahvasti ja 23 % jonkin verran. Liiketoiminnassa Venäjällä on verraten suurta hajontaa: 13 % vastaajayrityksistä uskoo liiketoimintansa kasvavan vahvasti, toimialasta riippumatta. Pienet yritykset uskovat eniten vahvaan kasvuun. Maltillista kasvua odottaa 41 %, joista enemmistä kaupan alalta ja 36% uskoo liiketoimintansa pysyvän nykyisellään. 9 % epäilee liiketoimintansa supistuvan, myös erityisesti kaupan alalla. Toimialasta ja yrityksen koosta riippumatta suurin osa vastaajista uskoo Venäjän talouden joko kasvavan jonkin verran (40 %) tai pysyvän ennallaan (44 %). Supistumista arvioi 7 % ja vahvaa kasvua 3 %. Investoinnit Venäjälle Uus- ja lisäinvestointeja Venäjälle on tehnyt reilu viidennes vastaajista ja kolmannes suunnittelee tulevia investointeja. 24 % vastaajista kertoi tehneensä uus- tai lisäinvestointeja Venäjälle, 15 % tytäryritykseen ja 4 % tuotantolaitokseen. Yhteisyritysten määrä pysyi 3 %:ssa myymälään satsasi 2 % ja muita investointeja harjoitti 9 % vastaajista. Seuraavien 6 kuukauden aikana investointeja suunnitelee 28 % yrityksistä; 17 % harkitsee tytäryhtiöihinsä sijoittamista ja 4 % tuotantolaitokseen. Myymälään sijoittaa 2 %, yhteisyrityksiin 5 % vastaajista ja 9 % muuhun toimintaan. Kysyttäessä yrityksiltä toimintojen lisäämisestä tai vähentämisestä Venäjän-kaupan osalta, saatiin vastaukseksi, että 73 % aikoo lisätä panostuksia, 26 % jatkaa nykyisellään ja 1 % supistaa. Satsauksia tehdään erityisesti myyntiin ja markkinointiin, henkilöstön palkkaamiseen usein Venäjällä ja koulutukseen sekä jakelu- ja yhteistyökumppaniverkoston laajentamiseen Venäjällä. Lisätietoja Toimitusjohtaja Mirja Tiri, puh. 050 433 8168 10
TULLIUUTISIA Lue uusimmat tulliuutiset nettisivuiltamme www.svkk.fi Tulliliitolle komissio EU:n malliin R Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin tulliliitto muuttuu vuoden 2012 alusta yhtenäiseksi talousalueeksi. Talousalueen ylikansallinen hallintoelin komissio jakaantuu kahteen portaaseen: neuvostoon ja johtokuntaan. Komission neuvoston äänivalta on jakaantumassa seuraavasti: Venäjä 57 prosenttia, Valko-Venäjä ja Kazakstan molemmat 21,5 prosenttia. Neuvoston puheenjohtajuus on kiertävä. Komission jäseniksi kaavaillaan jäsenmaiden varapääministereitä. Komission johtokunnan puheenjohtajaksi kaavailtiin loppusyksystä Venäjän nykyistä teollisuus- ja kauppaministeriä Viktor Hristenkoa. Johtokunnasta tulee pysyvä toimeenpaneva elin. Johtokunnan kymmenestä jäsenestä on julkisuudessa käytetty nimityksiä ministeri tai komissaari. Vedomosti/EL/16.9.2011 Venäjä helpotti lääkkeiden tuontilisensointia Tulliliitto käsitteli useita tuotemääräyksiä R Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin tulliliiton komission käsitteli syksyn aikana seitsemää eri tuoteryhmää koskevia teknisiä reglamentteja eli teknisiä määräyksiä. Kyseessä ovat autojen ja lentokoneiden polttoaineita, viljan turvallisuutta, koneiden ja laitteiden turvallisuutta, räjähdysalttiissa ympäristöissä käytettäviä koneita ja laitteita, teiden turvallisuutta, hissien turvallisuutta sekä mahdollisesti myös elintarviketurvallisuutta käsittelevät tekniset määräykset. Tulliliiton komission käsittelyyn ovat tulossa hieman myöhemmin huonekalujen turvallisuutta, teknisten välineiden sähkömagneettista yhteensopivuutta, elintarvikkeiden merkitsemistä, henkilökohtaiseen suojautumiseen tarvittavia välineitä sekä raideliikennevälineiden turvallisuutta koskevat tekniset määräykset. Tulliliitto on hyväksynyt aiemmin yhdeksän teknistä reglamenttia. Ne käsittelevät matalajännitelaitteiden turvallisuutta, lapsille ja nuorille tarkoitettujen tuotteiden turvallisuutta, pakkausturvallisuutta, lelujen turvallisuutta, pyroteknisiä tuotteita, kosmetiikkatuotteita sekä rautatieliikennettä. Viimeisintä koskee kolme eri teknistä reglamenttia. Teknisissä reglamnteissa eli teknisissä määräyksissä on kerrottu kaikki vaatimukset, jotka ovat edellytyksenä tavaroiden ja palveluiden liikkeellelaskulle. Tekniset reglamentit ovat lainvoimaisia ja ne ovat pakollisia kaikille markkinoiden toimijoille, joten valmistajien ja tavarantoimittajien on syytä tutustua määräyksiin hyvissä ajoin. TKS/EL/12.10.2011 Lentomatkustajien 10 000 euron tullivapaus voimaan R Lentomatkustajat voivat tuoda Venäjän tulliliiton alueelle tavaroita tullimaksutta 10 000 euron arvosta henkilökohtaiseen käyttöön. Päätös allekirjoitettiin Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin hallitusten välillä Euraasian talousyhteisön kokouksessa lokakuussa. Aikaisemmin tullittoman tuonnin yläraja lentoliikenteessä oli muista liikennemuodoista tuttu 1 500 euroa. Vesti.ru/EL/27.10.2011 R Venäjä on helpottanut lääkkeiden tuontia lokakuun alusta alkaen: tavarantoimittajien ei tarvitse hankkia enää Venäjän teollisuus- ja kauppaministeriön lisenssiä. Venäjän tulliliiton komissio päätti lääkeaineiden ja -ainesosien tuontimääräysten muutoksista elokuussa. Päätös koskee yrityksiä, ulkomaisia organisaatioita, lääkevalmistajia sekä yksityishenkilöitä, jotka tuovat lääkkeitä henkilökohtaiseen käyttöönsä. Uusi käytäntö ei koske narkoottisia ja psykoaktiivisia aineita eikä niiden esiasteita. Venäjän maatalouden tarkastusviranomainen Rosselhoznadzor ilmoitti, että tuontilisensointi poistuu myös eläinlääkinnässä käytettäviltä lääkeaineilta. Vedomosti, Rosselhoznadzor/EL/4.10.2011 11
Suomen ja venäjän välinen kauppa Barona panostaa Venäjään Teksti Virpi Suoninen Kuvat Barona ja Shutterstock Tuomas Mikkonen Barona on ottanut rohkean loikan Venäjän markkinoille. Baronan henkilöstöpalveluiden liiketoimintajohtaja Tuomas Mikkonen kertoo, että odotukset Venäjän markkinoilta ovat kovat. Myynnin odotetaan jo tänä vuonna kasvavan kotimaata nopeammin. Halusimme aluksi vakiinnuttaa palvelumme Venäjällä ja päästä potentiaalisten asiakkaiden tietoisuuteen. Tämän vuoden alusta Venäjän markkinoille on lisätty panostusta ja nyt on aika korjata hyvien pohjatöiden satoa, sanoo Mikkonen. Venäjän toiminnot alkoivat vuonna 2007, kun Barona perusti tytäryhtiön Pietariin. Alusta lähtien oli selvää, että tytäryrityksellä on paikallinen johtaja ja henkilöstö. Mikkonen ja myyntijohtaja Jarkko Rinne ovat toiminnan tukena ja vievät Suomesta parhaat käytännöt ja työkalut paikalliseen käyttöön. Ennen toiminnan käynnistymistä puoli vuotta meni lisenssin hakemiseen, sillä kansainvälisen työvoiman rekrytointi on Venäjällä luvanvaraista toimintaa. Sitten tulikin taantuma. Pari vuotta vietettiin hiljaiseloa, mutta toiminta on kasvanut vakaasti ja uutta henkilökuntaa on rekrytoitu koko ajan. Aluksi Pietariin palkattiin viisi työntekijää, mutta vaisummasta kaudesta huolimatta henkilökunta on kasvanut tähän mennessä kolmeentoista. Palkansaajia Venäjällä tulee tänä vuonna olemaan 350 400. Suomessa palkansaajia tulee olemaan yli 10 000 tänä vuonna. Työntekijöiden vaihtuvuus on Venäjällä viime vuosina ollut vilkasta. Baronalla henkilöstön sitouttamisessa on onnistuttu. On ollut ilo huomata Pietarin toimistolla käydessä miten hyvä ilmapiiri siellä on, Rinne kertoo. Työntekijät ovat olleet pysyväisiä ja perustamisvaiheessa palkattuja konsultteja on palveluksessa edelleen. Mikkonen uskoo, että hyvä ilmapiirin ja henkilöstön pysyvyyden yksi salaisuus on onnistuminen paikallisten toimitusjohtajan valinnassa. Toimitusjohtajan rooli on venäläisissä yrityksissä huomattavan suuri, jo toimivaltuuksien puolesta ja Barona OOO:n löydettiin hyvä tyyppi. Suomalaisilla työnantajilla on venäläisten työntekijöiden keskuudessa hyvä maine. Rinne uskoo, että työntekijöiden pysyvyyteen on vaikuttanut heidän osallistumis- ja vaikutusmahdollisuutensa omaan työhön ja koko konsernin toimintaan. Palkkausjärjestelmät on esimerkiksi laadittu yhdessä työntekijöiden kanssa. Työntekijät arvostavat varmasti myös koulutusta ja osallistumista koko konsernin yhteisiin tapahtumiin Suomessa, pohtii Rinne. Yksi motivaattori kansainvälistymiseen on Baronan kehittämien nykyaikaisten Jarkko Rinne työkalujen vienti uusille markkinoille. Varsinkin mobiiliratkaisut ovat osoittautuneet erittäin käyttökelpoisiksi kansainvälisissä rekrytoinneissa. Venäjän toimintojen käynnistämisvaiheessa voidaan henkilöstön valintaa tehdä Suomesta käsin. Työnantaja voi valita sähköisten ja videohakemusten perusteella parhaat kandidaatit, joita matkustaa haastattelemaan paikan päälle. Venäjällä nämä työkalut ovat osoittautuneet erittäin käyttökelpoisiksi pitkien välimatkojen takia. Palvelut ovat saaneet positiivista palautetta kotimaassa, mutta Venäjällä suhtautuminen on ehkä vielä innostuneempaa, iloitsee Mikkonen. Infrastruktuuri rajoittaa paikoin uusimpien teknisten ratkaisujen käyttöä. Olimme asentamassa eräälle asiakkaalle myynnin seurantatyökalua. Olisi tarvittu tietokoneet ja internet-yhteydet, mutta niitä ei asiakkaan toimipisteistä löytynyt, Rinne 12
kertoo. Monesti käy myös niin, että Venäjällä loikataan yhden kehitysvaiheen yli. Samaisen asiakasyrityksen toimitusjohtaja totesi tilanteeseen, että eipä haittaa, hankimme suoraan älypuhelimet ja mobiilit internetyhteydet. Suorarekrytointeja on tähän asti tehty Venäjällä henkilöstövuokrausta enemmän. Henkilöstövuokraus on kuitenkin nousussa, sillä talouden epävarmuus saa etsimään joustavia ratkaisuja. Työvoiman vuokraus on venäläisille vielä outo laji, eikä vuokrahenkilökuntaa juuri käytetä. Perinteisesti kaikki henkilökunta ja toiminnot on haluttu pitää omassa yrityksessä. Perinteiden lisäksi, kuten monella muullakin kehittyvällä alalla, lainsäädäntö laahaa hieman jäljessä ja jarruttaa toimintaa. Venäläisten työnantajien suurimmat ennakkoluulot henkilöstövuokrausta kohtaan liittyvät juuri lainsäädäntöön ja pelkoon ennakoimattomista muutoksista, jotka voisivat hankaloittaa vuokratyövoimaa käyttävän työnantajan asemaa. Baronan tytäryhtiö kuuluu Venäjän henkilöstöpalvelualan liittoon ja pysyy hyvin kärryillä kaavailluista lakimuutoksista. Mikkonen kertoo, että lainsäädäntöön ollaan tekemässä täsmennyksiä. Asia tosin uutisoitiin niin, että henkilöstövuokraus oltaisiin kieltämässä kokonaan. Alan asiantuntijoiden mukaan lakia ollaan kuitenkin nimenomaan täsmentämässä, mikä helpottaisi toimintaa alalla, Mikkonen sanoo. Mikkonen ja Rinne osallistuivat SVKK:n Viennin aloitus-ohjelmaan keväällä 2011. Ohjelma on tarkoitettu Venäjän-vientiä aloitteleville yrityksille tai henkilöille, joille Venäjä on uusi markkina-alue. Voisi kysyä miksi lähdimme Viennin aloitus-ohjelmaan, vaikka meillä oli jo toimintaa Pietarissa, Rinne naurahtaa. Mikkosella ja Rinteellä ei juuri ollut aikaisempaa Venäjä-kokemusta, joten sekä Viennin aloituksen peruskoulutuspaketti Venäjästä että kontaktimatka Pietariin osoittautuivat varsin hyödyllisiksi. Kontaktimatkan tapaamiset Pietarissa johtivat merkittävään liiketoimintaan. Mikkonen pitää myös tärkeänä verkostoitumista muiden Venäjään suuntaan katsovien yritysten kanssa ja kulttuurintuntemuksen lisääntymistä. Mikkonen sanoo oppineensa käytännön liiketoiminnan kannalta kaksi merkittävää kulttuurieroa. Hierarkia venäläisessä yrityksessä on suurempi, eivätkä työntekijät automaattisesti kerro mielipiteitään, vaikka ehdotuksemme olisivat käyttökelvottomia Venäjällä. Toinen seikka liittyy käyttäytymiseen asiakastapaamisissa, täytyy tietää ketä kätellään ja millainen katsekontakti voi venäläisestä asiakkaasta vaikuttaa hyökkäävältä, Mikkonen kuvailee. Mikkonen ja Rinne eivät ole kokeneet, että Venäjällä olisi tällä hetkellä vaikea löytää työvoimaa. Joillain aloilla henkilökuntaa saa jopa helpommin kuin Suomessa, arvioi Rinne. Venäjällä on enää turha odottaa puoli-ilmaista työvoimaa, varsinkaan asiantuntijoiden ja myyntihenkilöstön kohdalla. Vaikka koko maan keskipalkka on edelleen noin 500 euroa kuukaudessa, toimialasta ja alueesta riippuen hyvien asiantuntijoiden palkkataso kohoaa kotimaata korkeammalle. Vuoden 2008 taantuma taltutti hurjimman palkkojen kasvun, mutta positiivisemmat odotukset ovat taas saaneet palkkakehityksen suunnan nousuun. Oikein mitoitettu palkkataso on Venäjällä toimivan yrityksen parhaita lääkkeitä työvoiman vilkkaaseen vaihtuvuuteen. Tulevaisuudessa Venäjällä toimivien yritysten työvoiman saatavuutta vaikeuttaa väestön ikärakenne. Ikäpyramidi on vinksallaan vielä voimakkaammin kuin Suomessa. Parhailla osaajilla on myös kiinnostusta lähteä ulkomaille töihin. Venäjälle Baronaa houkuttelivat myös suomalaiset asiakkaat. Pietari oli tuttu, lähellä ja pullollaan suomalaisyrityksiä, joten sieltä oli helppo aloittaa. Tällä hetkellä asiakunnassa kaikenkokoisia yrityksiä, joista noin 75 80 % on kansainvälisiä ja loput venäläisiä. Asiakkaita on laajasti eri toimialoilta ja Barona onkin saanut kiitosta siitä, että pystyy palvelemaan liiketoiminnan tarpeita laajasti. Piakkoin suunnitelmissa on laajentuminen Venäjän liike-elämän keskipisteeseen Moskovaan. Eivätkä henkilöstöpalveluiden markkinat Venäjällä siihen toki lopu, jos intoa riittää, matkaa voi jatkaa aina Vladivostokiin asti. H 13
LAKIUUTISIA Lue uusimmat lakiuutiset nettisivuiltamme www.svkk.fi Hyväksytyt lait ja määräykset Venäjä siirtyi 1.9 uusiin aikavyöhykkeisiin E Venäjän 11-aikavyöhykettä kaventuivat yhdeksään 1.9.2011 alkaen. Aikavyöhykkeet ovat suhteessa Moskovan aikaan (MSK). Ensimmäinen aikavyöhyke on Kaliningradissa käytössä oleva MSK-1. Viimeisellä aikavyöhykkeellä Kaukoidässä Tšukotkan autonomisessa aluepiirissä ollaan 8 tuntia Moskovan aikaa edellä. Aikaa rukattiin Venäjällä syksyllä muutenkin, sillä kelloja ei enää siirretty lokakuussa taaksepäin talviaikaan. Venäjä jäi siis kesäaikaan ja aikaero Suomen ja Venäjän välillä kasvoi tunnilla. Pietarin ja Moskovan aikaero Suomeen on nyt kaksi tuntia. /MM,VS/ 2.11.2011 Hyväksytyt lait julkaistaan virallisesti myös internetissä E Venäjän federaation hyväksytyt lait julkaistaan jatkossa painettujen lehtien lisäksi myös uudessa internet-portaalissa http://www.pravo.gov.ru. Lait on tähän mennessä julkaistu Rossijskaja Gazeta-lehdessä, liittokokouksen Parlamentskaja Gazeta-lehdessä ja Venäjän lakikokoelma-julkaisuissa. Rossijskaja Gazeta julkaisee lait myös verkkosivuillaan. Uudessa internet-portaalissa julkaistaan kaikki federaation lait, liittoneuvoston ja duuman päätökset sekä presidentin määräykset ja ukaasit. Muiden säädösten julkaisusta, esimerkiksi alueiden ja kuntien säädösten, määrää presidentti. /RG/VS/25.10.2011 Lainsäädäntöä suunnitteilla Määräaikaistilien nostoihin rajoituksia E Venäjän duumassa on käsittelyssä lakiluonnos, joka rajoittaisi varojen nostoa määräaikaistileiltä. Pankit pyrkivät suojaamaan tileillä olevia varoja paniikkitilanteissa, joissa väestö nostaa yhtäkkiä varansa pois pankista. Näin kävi viimeksi vuonna 2008. Lakiluonnoksen mukaan määräaikaistileille talletettuja varoja ei saisi nostaa ennenaikaisesti muutoin kuin äärimmäisissä perhetilanteissa. Lakiluonnoksen mukaan rahoja ei voisi nostaa määräaikaistililtä myöskään sinä päivänä kuin asiakas haluaa vaan 7 14 päivän odotusaikana. Odotusajalla pyritään paniikkitilanteissa tilanteen rahoittamiseen. Suuri osa määräaikaistilien käyttäjistä suosii 6 12 kuukauden säästöjä ja odottaa rauhassa määräajan umpeutumista. Määräaikaistilien käyttö perustuu säästöille maksettuun korkeampaan korkoon. Tavallisten käyttötilien korko vaihtelee 0,5 2 % tasolla eli huomattavasti alle inflaatiokehityksen. Käyttötililtä varat on nostettavissa heti. Jos lakiluonnos hyväksytään, se merkitsee vastaavia muutoksia myös Venäjän siviilikoodeksiin. Nykyisen siviilikoodeksin mukaan pankilla ei ole oikeutta estää kansalaisia nostamaan varojaan pankista. /DP/MM, 12.9.2011 Suuriin käteisostoihin ehkä rajoituksia E Venäjän talouskehitysministeriö miettii keinoja, jolla harmaata taloutta kitketään. Elokuun lopussa julkisuuteen tulleeseen kohu-uutiseen, jossa suuria käteisostoja tekevien olisi todistettava rahojen alkuperä, ei toteuteta sellaisenaan, toteaa talouskehitysministeriön innovaatio- ja yrityshallinto-osaston johtaja Ivan Oskolkov. On todennäköisempää, että käteisostoille asetetaan esimerkiksi yläraja, jota suuremmat summat on maksettava pankkijärjestelmän kautta. Muun muassa Sberbank on tehnyt ministeriölle useita ehdotuksia, joilla voidaan vaikeuttaa harmaan rahan käyttöä. Uudistus joka tapauksessa vaatii aikaa, koska Venäjällä luottokortin käyttö ei ole kaikille itsestään selvää, yksityishenkilöiden laskutuksesta puhumattakaan. Samaan aikaan myös harmaan rahan käyttäjät miettivät uusia keinoja kiertää määräyksiä. /MER/MM, 14.9.2011 Julkisvallan ja yksityisten yhteiset hankkeet sujumaan lainsäädännöllä E Venäjä voi saada oman lain säätelemään julkishallinnon ja yksityisten yritysten välisiä yhteisiä hankkeita. RBK-daily lehti kirjoittaa verkkosivuillaan, että asiantuntijoiden mukaan tämänhetkinen lainsäädäntö on huonompaa kuin Zambiassa. Pääministeri Putin määräsi ministeriöt selvittämään miten lainsäädäntöä on kehitettävä, jotta Venäjän alueilla toteuttaviin infrastruktuurihankkeisiin saataisiin investoijia. Tällä hetkellä investoijat karttavat pitkäikäisiä projekteja julkishallinnon kanssa, koska ns. Public Private Partnership (elinkaarimalli) -mekanismille ei löydy selkeitä sääntöjä Venäjän federatiivisesta tai alueellisesta lainsäädännöstä. /RBC/VS/ 10.10.2011 Maankäyttöön kaavaillaan rakentajia helpottavia muutoksia E Talouskehitysministeriö ehdottaa merkittäviä muutoksia maankäyttöä koskevaan lainsäädäntöön. Tavoitteena on helpottaa rakennuslupien saamista ja investointiprojektien toteutusta käytännössä. Tällä hetkellä maat jaetaan seitsemään luokkaan niiden käyttötarkoituksen mukaan. Ministeriön esityksen mukaan käyttöön jäisi vain kolme erityistä kategoriaa: luonnonsuojelualueet, metsämaat ja Kuva Shutterstock 14
vesialueet. Kaikki näiden kolmen kategorian ulkopuolelle jäävät alueet luokitellaan käyttötarkoituksen perusteella alueen maankäyttösuunnitelman mukaan. Jokaisella alueella pitäisi olla oma maankäyttö- ja rakennussuunnitelma vuoden loppuun mennessä. Talouskehitysministeriön kiinteistöosaston johtaja Andrei Ivankinin mukaan lakimuutokset helpottaisivat erityisesti yritysten elämää. Rakennusluvan saamiseksi ei enää tarvittaisi sekä federaatiotason että aluetason hyväksyntää, vaan jatkossa riittäisi sen kunnan tai aluehallinnon hyväksyntä riippuen siitä kenen hallussa maa-alue on. Lakiesitys on hallituksen tarkasteltavana ja duuman käsittelyyn se viedään mahdollisesti vielä syyskaudella. / RG, Vedomosti/VS/17.10.2011 Presidentti haluaa korkean teknologian yritysten vakuutusmaksut alemmas E Presidentti Medvedev haluaa alentaa korkean teknologian yritysten asiantuntijoiden palkkojen sivukuluja. Presidentti määräsi hallituksen valmistelemaan lakimuutoksen, jolla vakuutusmaksuja alennettaisiin hyväpalkkaisille asiantuntijoille korkeanteknologian yrityksissä. Ensi vuoden alusta vakuutusmaksuprosentti alenee 34 %:sta 30 %:iin. Samalla yli 512 000 ruplan (noin 12 000 euroa) vuosipalkasta aletaan maksaa 10 % vakuutusmaksuja (aiemmin 0 %). Medvedevin mukaan yrityksissä, joissa palkkataso on korkea, vakuutusmaksujen alennus ei käytännössä alenna palkan sivukuluja ja siksi yritykset tarvitsevat lisähelpotuksia. /Vedomosti/VS/27.10/2011 Juristin palsta Juristi Petri Kekki / SVKK Helsinki Työntekijän komennus Venäjälle Yrityksemme on lähettämässä työntekijää yhden vuoden komennukselle Moskovaan 1.11.2011 alkaen. Komennustyöntekijällämme säilyy työsuhde yritykseem- E me koko komennuksen ajan. Työntekijämme solmii paikallisen sopimuksen venäläisen tytäryhtiömme OOO:n kanssa. OOO maksaa 70 % palkasta ja Oy 30 %. Suomessa oleskelua on enintään 72 päivää koko komennuksen aikana. Työntekijämme kuuluu komennuksen ajan Suomen sosiaaliturvaan. Kysymyksemme kuuluu: miten tätä järjestelyä on arvioitava juridisesti ja miten toimitaan niin, että sekä Suomen että Venäjän lainsäädäntöä järjestelyssä ei rikota? Oy voi lopettaa ennakonpidätyksen toimittamisen (lukuunottamatta minimipidätystä 2,01 %/2011) palkasta komennuksen alkaessa, jos on varmaa, että kuuden E kuukauden sääntö soveltuu. NT2-lomake on annettava suomalaiselle verottajalle. Oy pidättää työntekijän osuudet TyEL- ja Tyva-maksuista ja tilittää maksut yhdessä työnantajaosuuden kanssa vakuutusyhtiölle Suomessa. OOO:n tehtävänä on toimittaa ennakonpidätys maksamastaan palkasta. Työntekijä antaa toukokuussa 2012 Suomeen veroilmoituksen ja vaatii kuuden kuukauden säännön soveltamista ulkomaantyön palkkaan lomakkeella 16. Jos kuuden kuukauden sääntö soveltuu, Suomi ei verota tätä palkkaa. Työntekijä antaa veroilmoituksen Venäjälle huhtikuussa 2012 ja ilmoittaa Oy:ltä saadun palkkatulon. Verot Oy:n palkasta maksetaan Venäjälle viimeistään 15.7.2012. Lopullinen vero Venäjällä on 30 % vuonna 2011 ja 13% vuonna 2012. Mitään sosiaalivakuutusmaksuja Venäjälle ei makseta tässä tilanteessa. (Mikäli kyseessä olisi asiantuntijastatuksella lähetettävä työntekijä tämä pääsisi heti 13% verotuksen piiriin). 15
LAKIUUTISIA Siirtohinnoittelu Venäjällä muuttuu vuoden alussa Uusi laki siirtohinnoittelusta hyväksyttiin Venäjällä vihdoin usean vuoden valmistelun jälkeen ja se astuu voimaan ensi vuoden alussa. Heti vuodenvaihteen jälkeen on odotettavissa lisää muutoksia ja täsmennyksiä, sillä syksyn aikana lakiin on valmisteltu lukuisia muutosehdotuksia. Lakiin on otettu mallia OECD:n siirtohinnoittelusäännöistä, mutta eroavaisuuksiakin löytyy. Esimerkiksi siirtohinnoittelumenetelmät ovat samoja (markkinahintavertailu-, jälleenmyyntihinta-, kustannusvoittolisä-, liiketoimintanettomarginaali-, ja voitonjakomenetelmä), mutta Venäjällä markkinahintavertailumenetelmä on ensisijainen eli yritys ei voi täysin vapaasti valita soveltamaansa hinnoittelumenetelmää. Alla johtaja Veijo Seppänen KPMG Oy:stä vastaa muutamiin siirtohinnoittelun muutoksia Venäjällä koskeviin kysymyksiin. Miten uusi laki eroaa aiemmin voimassa olleista siirtohinnoittelusäännöistä? Verokoodeksin siirtohinnoittelua koskeva artikla 40 oli hyvin suppea. Siirtohinnoittelun dokumentaatiovaatimusta, niin kuin sen ymmärrämme OECD:n mallisopimuksen valossa, ei ollut. Lähipiirisäännöt olivat hyvin väljät, nyt ne ovat tiukat. Mitkä ovat suurimmat erot verrattuna Suomen siirtohinnoittelusäädöksiin? Laki on laki ja toimeenpanoa varten tarvitaan vielä ohjeita finanssiministeriöltä. Laki näyttäisi ohjaavan tiettyjen siirtohinnoittelumenetelmien käyttöön tietyissä tilanteissa eli vapautta valita menetelmä on rajoitettu. Dokumentaation laatimisajat ovat tiukemmat ja esittämisajat lyhyemmät verottajan vaatiessa selvityksiä. Sanktiot näyttävät olevan osin lievemmät kuin Suomessa. Venäjällä suuret veronmaksajat (krupnye nalogoplatelsciki) voivat sopia kirjallisesti siirtohinnoittelusta verottajan kanssa. Suurelle veronmaksajalle ei ole absoluuttisia rajoja, vaan suuruus riippuu veropiirin veromaksujen tasosta. Monet suomalaiset tytäryhtiöt kuuluvat tähän kategoriaan. Ketä Venäjän siirtohinnoittelusäännökset koskevat? Muuttuuko lain soveltamisala? Soveltamisala toisaalta laajenee ja toisaalta supistuu. Supistuminen koskee nimenomaan Venäjän sisällä tapahtuvaa liiketoimintaa. Erityisen valvonnan kohteena ovat ns. elintärkeät raaka-aineet kuten öljy, kaasu ja metallit. Kaikki liiketoimet veroparatiiseissa sijaitsevien yhtiöiden kanssa kuuluvat valvonnan piiriin. Periaatteessa kaikki kaupat lähipiirin kanssa yli Venäjän valtiollisen rajan kuuluvat valvonnan piiriin, tosin näillä kaupoille lienee alaraja (tulkinnasta epäselvyyttä). Miten muutoksiin voi/kannattaa varautua? Vuodet 2012 ja 2012 on säädetty sanktiovapaiksi vuosiksi. Kannattaa kuitenkin alkaa vakavasti harjoitella siirtohinnoitteludokumentaation laadintaa hetimmiten. Vertailumarkkinahintoja kannattaa tutkia ja hakea alusta alkaen. Jos yrityksellä on jo olemassa siirtohinnoitteluperiaatteet, voiko niitä jatkossa soveltaa myös Venäjän tytäryhtiöön? Näin toivomme asian olevan. Käytäntö näyttää todellisuuden. Miten lain soveltamista valvotaan? Mitä seuraamuksia sääntöjen rikkeistä voi tulla? Verottaja valvoo siirtohinnoittelulainsäädännön noudattamista toimivaltansa puitteissa. Vuosina 2012 2013 ei ole rangaistusseuraamuksia ja 2014 2016 sakko on 20 % maksamattoman veron määrästä Seuraus veron maksamatta jättämisestä tai liian vähäisestä maksusta tai dokumentaation laiminlyönnistä on lisävero ja 40 %:n veronlisäys tai vähintään 30 trub (750 euroa) Ilmoitus etuyhteyskaupoista, jota ei ole tehty määräajassa tai joka sisältää epäluotettavia tietoja, johtaa 5.000 ruplan (125 euroa) sakkoon. H 16
Nordea Pankki Suomi Oyj Kattavat pankkipalvelut myös Venäjällä Yhdessä löydämme parhaat ratkaisut yrityksen tarpeisiin mm. rahoitus-, sijoitus- ja cash management -palveluissa. Samalla saat käyttöösi pankin koko asiantuntemuksen. Venäjällä tavoitat meidät numerosta + 7 495 777 34 77 (vaihde). Lisätietoja palveluistamme löydät myös osoitteesta nordea.ru. Nordealla on 48 konttoria ja toimipistettä 15:ssä Venäjän eri kaupungissa, mm. Moskovassa ja Pietarissa. nordea.com nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi 17
VEnäjän talous Onko Venäjän talouden kasvu hidastumassa lähiaikoina? Teksti Vesa Korhonen / Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT Venäjän talous on toipunut syvän taantuman pohjasta kohtalaisen hyvää tahtia. Yksityinen kulutus on elpynyt varsin vakaasti ja ylittänyt edellisen huippunsa, etenkin laman aikana patoutuneen kestokulutustavaroiden kysynnän purkautuessa. Elintarvikkeiden hintojen vuodentakaisen nousun tuoma inflaatiopiikki on jäänyt taakse, mikä on alkanut tukea kotitalouksien ostovoimaa. Investoinnit ovat vironneet kituliaammin mutta ovat tämän vuoden mittaan päässeet jo varsin reippaaseen tahtiin. Sekä kotitalouksien että yritysten luo- tonotto pankeista on lisääntynyt ripeästi. Kaiken kaikkiaan Venäjän kotimainen kysyntä on toistaiseksi, lokakuu mukaan lukien, kasvanut piittaamatta ulkopuolisessa maailmassa vallitsevista epävarmuuksista. Myös tuotanto Venäjällä on toipunut varsin hyvin. BKT on käännyttyään nousuun yli kaksi vuotta sitten kasvanut viime ja tänä vuonna noin 4 % ja lähes saavuttanut taantumaa edeltäneen huippunsa. Teollisuustuotannon elpyminen on kokonaisuutena jatkunut varsin vilkkaana, ja maataloustuotanto on noussut hulppeasti viime vuoden katokuopastaan ennätykselliselle tasolle. Kuitenkin merkkejä menon hidastumisesta on. Kotitalouksien reaalitulot ovat inflaation helpotettuakin nousseet hyvin hitaasti viime kuukausina. Työllisyys, joka myös tukee kulutusta, on lisääntynyt hyvin vähän yritysten irtisanottua varovaisesti työntekijöitä laman aikana. Tuonnin vauhdikas toipuminen lähes 25 prosentin vuosivauhdilla lamajakson erittäin pahasta pudotuksesta on viime keväästä alkaen taittunut yleisesti arvioitua kovemmin, mikä viittaa mittavan varastojen täyttöaallon päättymiseen. Parin viime kuukauden yrityskyselyt lupailevat hidasta talouden 18
kasvua. Venäjän raakaöljyn tuotanto on kasvanut tänä vuonna alle prosentin viime vuodesta, joten öljyä ja öljytuotteita on niiden kotimaisen kulutuksen jatkuvasti kasvaessa riittänyt vientiin tuntuvasti vähemmän kuin viime vuonna. Talouden ulkomaansektorilla kehitys on kääntynyt heikommaksi niissä kolmessa kanavassa, joita pitkin taantuma tuli Venäjälle vuoden 2008 aikana: (1) Lamasta hyvin noussut vienti, joka vastaa yli 30 prosenttia BKT:stä, on tänä vuonna kehittynyt määrältään huomattavasti odotettua heikommin ja saattanut alustavien tietojen valossa hieman supistua tammi-syyskuussa vuodentakaisesta. Öljyongelmien ohella Venäjän eräiden keskeisten vientimetallien kysyntä maailmalla on vähentynyt, ja maakaasun viennin kasvu on (osin sääoloista johtuen) hidastunut huomattavasti. (2) Vientihinnoista raakaöljyn ja polttoöljyjen hinnat ovat edelleen korkealla mutta ne ovat vähitellen laskeneet viime keväästä; tätä taustaa vasten puolisen vuotta öljyn perässä liikkuvien maakaasun hintojen nousun taittuminen on edessä. Vientimetallien hinnat ovat pudonneet paljon. (3) Pääomaa, jota on korkeiden vientihintojen aikaan yleensä tullut Venäjälle, on nettomääräisesti virrannut kesästä 2010 alkaen tuntuvasti ulos. Vielä muutama kuukausi sitten varsin nippuuntuneissa Venäjän talouden ennusteissa vuodelle 2012 on tapahtunut erkaantumista. Osa ennusteita tekevistä arvioi edelleen kasvun olevan ensi vuonnakin noin 4 % tai jopa sitä nopeampaa, jos öljyn hinta ei laske alle sadan dollarin tynnyriltä. Osaa ennusteista on alennettu alle 4 prosenttiin maailmantalouden heikentyneiden näkymien keskellä. Eräät keskeiset ennustajat ovat puolestaan laskeneet ensi vuoden kasvuarvioitaan 3 prosenttiin ja jopa 2,5 prosenttiin sillä oletuksella, että öljyn hinta laskee tuntuvammin, 80 90 dollariin. Toki tällainenkin kasvutahti ylittäisi selvästi teollistuneiden maiden näkymät. Jos Venäjän vientihinnat kääntyisivät yllätyksellisen jyrkkään laskuun, seurauksena olevan taantuman torjuntaan vakautta alleviivaavilla ja seuraavan neljän kuukauden aikana pidettävien duuman ja presidentin vaalien tuloksena mitä ilmeisimmin asemansa säilyttävillä vallanpitäjillä olisi tuki- ja elvytysmahdollisuuksia lama-ajan Venäjän talous kysyntä- ja tarjontaindikaattoreita, kausitasoitettuja volyymeja, 2006=100 220 200 180 160 140 120 100 80 2006 2007 2008 2009 2010 2011 90 90 80 80 70 70 60 60 50 50 40 40 30 30 20 20 10 10 Lähde: Rosstat/BOFIT, viennin ja tuonnin volyymi: Maailmanpankki Tuonti Venäjälle päätuoteryhmät, mrd. euroa 0 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 2000-06 koko kalenterivuotta koskevat tiedot, 2007 alkaen neljän viimeisen vuosineljänneksen summa 2000-06 koko kalenterivuotta koskevat tiedot, 2007 alkaen neljän viimeisen vuosineljänneksen summa Lähteet: Venäjän tulli ja keskuspankki, BOFIT Lähteet: Venäjän tulli ja keskuspankki, BOFIT Tuonti IVY-maiden ulkopuolelta, arvo, BKT Tuonti Vähittäiskaupan myynti Investoinnit Teollisuustuotanto Vienti Koneet ja laitteet pl. Koneet ja laitteet pl. henkilöautot, ml. muut henkilöautot, ml. muut kestokulutustavarat kestokulutustavarat Muut palvelut kuin matkailu Muut palvelut kuin matkailu Kemian tuotteet Kemian tuotteet Elintarvikk. & maatal.tuott. Elintarvikk. maatal.tuott. Kirjaamatta Venäjän tullilta Kirjaamatta Venäjän tullilta Matkailumenot ulkomailla Matkailumenot ulkomailla Metallit ja metallituotteet Metallit ja metallituotteet Vaatteet ja tekstiilit Vaatteet ja tekstiilit Henkilöautot Henkilöautot Metsäteollisuuden tuotteet Metsäteollisuuden tuotteet 2008 09 tapaan (mutta jonkin verran vähemmän kotimaisen tuotannon suojausmahdollisuuksia, kun Venäjän WTO-jäsenyys nyt näyttäisi toteutuvan). Vaikka osa valtion reservirahastoista käytettiin tuolloin, valtiolla on paljon velanottovaraa, sillä se on edelleen kutakuinkin nettovelaton eikä bruttovelkakaan ole noussut paljoa yli 10 prosentin BKT:stä. Lisäksi valtionpankit, jotka edustavat suunnilleen puolta pankkisektorin taseesta, ja keskuspankki voisivat jälleen ohjautua mukaan tukeen ja elvytykseen. Johdon huomio voisi markkinauudistusten virvottamisen sijasta keskittyä vielä nykyisin arvioitua todennäköisemmin reaktiivisiin toimiin ainakin niin kauan kuin tarpeelliseksi koettaisiin. Myöhempien vuosien kasvumahdollisuuksia tämä rajoittaisi. H 19
VEnäjän talous Venäjän WTO-neuvottelut saatiin päätökseen Teksti Einari Lumijärvi Venäjän WTO:hon liittymistä käsitellyt kansainvälinen työryhmä hyväksyi Venäjän neuvottelutuloksen marraskuussa. Sopimusteksti sisältää neuvottelulähteiden mukaan joitakin tuhansia sivuja. WTO julkaisi nettisivuillaan lyhennelmän neuvottelutuloksesta. Tässä poimintoja sen pääkohdista. Tuontitullit Venäjälle WTO:n eli Maailman kauppajärjestön jäsenyyden myötä Venäjän tullimaksuille tulee sidotut ylärajat. Kaikkien tuotteiden osalta tuontitullien keskimääräinen yläraja tulee olemaan 7,8 %, kun tuontitullien keskiarvo Venäjälle vuonna 2011 oli 10 %. Keskimääräisesti tuontitulleihin ei siis tule suurta pudotusta. Maataloustuotteiden osalta tuontitullien yläraja WTO-jäsenyyden aikana on keskimäärin 10,8 %, kun edeltävä tullien keskitaso oli 13,2 %. Teollisuustuotteiden osalta keskimääräisesi ylärajaksi tulee 7,3 % nykyisen 9,5 %:n tullitason sijaan. Keskimääräisiä tuontitulleja Venäjälle alennusten jälkeen: Meijerituotteet 14,9 % (nyk. 19,8 %) Viljatuotteet 10,0 % (nyk. 15,1 %) Kasviöljyt ja rasvat 7,1 % (nyk. 9,0 %) Kemikaalit 5,2 % (nyk. 6,5 %) Sähkötekniikka 6,2 % (nyk. 8,4 %) Puu ja paperi 8,0 % (nyk. 13,4 %) Puuvillan ja informaatioteknologiatuotteiden tullit poistuvat. Venäjän lehdistössä on ollut tietoja, joiden mukaan myös teknologisten, tieteellisten ja rakentamisvälineiden tullit olisivat poistumassa. Sovitut tullien ylärajat tulevat voimaan yli kolmannekselle tuotteista Venäjän liittyessä WTO:hon. Noin neljännes tullialennuksista tulee voimaan kolmen vuoden kuluttua liittymisestä. Pisimmät siirtymäajat ovat sianlihalla (kahdeksan vuotta) sekä moottoriajoneuvoilla, helikoptereilla ja siviili-ilmailuvälineillä (seitsemän vuotta). Heti liittymishetkellä tullaan poistamaan finanssikriisin vuoksi tehdyt tullikorotukset eli niin sanotut kriisitullit, jotka tulivat voi- maan vuonna 2009. Tullikorotukset koskivat tuolloin muun muassa uusia ja käytettyjä henkilöautoja, puimureita, maitotuotteita, joitakin terästuotteita jne. Eräiden tuotteiden tullitasoihin liittyy jatkossakin tuontikiintiöitä, jolloin kiintiöt ylittävältä tuonnilta kerätään korkeampaa tullia. Tällaisia ovat esimerkiksi naudanliha, sianliha, jotkut siipikarjanlihatuotteet ja jotkut heratuotteet. Autojen tullit ja kokoonpano Uusien autojen tuontitullit Venäjälle laskevat liittymishetkellä 30 %:sta 25 %:iin. Kolmen vuoden kuluttua liittymisestä tullitaso alkaa laskea asteittain siten, että se on seitsemän vuoden kuluttua 15 %. Käytettyjen autojen osalta tullitaso laskee vastaavantyyppisesti, mutta jää prosentuaalisesti hieman korkeammalle tasolle. Yli seitsemän vuotta vanhojen autojen tullitaso sen sijaan jää pysyvästi nykyiselle korkealle tasolle. Venäjä voi säilyttää kaikki WTO-säännösten vastaiset autojen kokoonpanoon liittyvät määräyksensä heinäkuuhun 2018 saakka. Tuolloin täytyy luopua kahdesta periaatteesta: vaatimuksesta ostaa Venäjällä valmistettuja osia sekä Venäjällä toimivien kokoonpanotehtaiden etuustulleista. Maataloustuet ja kaasumarkkinat Maataloustuet eivät saa ylittää yhdeksää miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2012 ja niitä täytyy asteittain laskea 4,4 miljardiin dollariin vuoteen 2018 mennessä. Odotettua kaasumarkkinareformia ei tapahdu. Venäjän hallitus voi säännöstellä kaasun kotimarkkinahintoja, mutta niiden täytyy WTO:n ehtojen mukaan tuottaa Gazpromille voittoa. Ulkomainen omistus eri aloilla Ulkomaiset pankit jatkavat toimintaansa Venäjällä nykyiseen malliin tytäryhtiöiden kautta. Yksittäisten pankki-instituutioiden osalta ulkomaiselle pääomalle ei ole rajoitusta, mutta koko ulkomaisen pääoman osuus Venäjän pankkijärjestelmästä ei saa olla yli 50 %. Ulkomaiset vakuutusyhtiöt voivat avata toimipisteitä yhdeksän vuoden kuluttua Venäjän liittymisestä WTO:hon. Tietoliikenteessä ulkomaisen pääoman rajoitus (49 %) poistuu neljän vuoden kuluttua Venäjän liittymisestä WTO:hon. Venäjä alkaa soveltaa WTO:n perusviestintäpalveluja koskevaa sopimusta. Puun ja metallien vientitullit Venäjän pääneuvottelija Maksim Medvedkov kertoi Interfaxin haastattelussa marraskuussa, että Venäjä asettaa kuuselle ja männylle kiintiöperusteiset tullit. Kuusen vientikiintiöksi tulee liittymishetkellä 6,2 miljoonaa kuutiometriä, josta EU:n osuus on 5,9 miljoonaa kuutiometriä. Tämän kiintiön puitteissa vientitulli on 13 %. Ylimenevälle osalle Venäjä voi asettaa tullitason harkintansa mukaan. Männyn vientikiintiö on 16 miljoonaa kuutiometriä, josta EU:n osuus 3,6 miljoonaa kuutiota. Tässä kiintiön mukainen vientitulli on 15 % ja kiintiön ylittävältä osalta Venäjän oman harkinnan mukainen. Koivulle ja haavalle vientikiintiötä ei aseteta. Koivun vientitulli tulee olemaan 7 % ja haavan 5 %. Nikkelin vientitulli laskee neljässä vuo- 20