RAUTATIEVIRKAMIES RVL rautatievirkamiesliiton jäsenlehti 4 2014 Oikeudenmukaisuutta ja kohtuutta sivu 6 Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2015!
Pääkirjoitus Puheenjohtaja Seppo Juselius 040 073 7832 Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Mervi Ylitalo Talousvastaava Lehden tilaus, peruutus ja osoitteenmuutokset Anne Aalto-Mäkelä 040 547 9049 Järjestösihteeri Soile Olmari 040 771 7017 Valtakunnallinen pääluottamusmies VR-Yhtymä Oy Henry Kulin 040 862 0951 Finrail Oy Hannu-Pekka Mäkelä 040 866 3380 RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 1 ilmestyy 16.3.15 Toimitusneuvosto Seppo Juselius Juha Lahtinen Mervi Ylitalo Mirja Tirranen Veijo Keskinen Lehden toimitus Kaisaniemenkatu 10 00100 Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari 040 771 7017 soile.olmari@rvlry.fi Taitto ja kuvankäsittely Esa Print Oy www.esaprint.fi ISSN 0781-5301 Painosmäärä 1600 kpl Painopaikka Esa Print Oy Joustoa ja palkkamalttia Pääkirjoituksen sisältöä suunnitellessani, tuli tietoon ABB:n Helsingin tehtaiden pääluottamusmiehen potkut ja Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n esittämät talouskasvun keinot. Lehti oli jo painettu, kun SAK esitteli omia keinojaan. Kun miettii tämän vuoden tapahtumia, päättäjien ja talousvaikuttajien sanomisia ja tekoja taaksepäin, nousee päällimmäiseksi vaikutelma erityisesti työntekijöihin kohdistuvista vaateista joustoon ja palkkamalttiin. Samalla kun EK edellyttää palkkamalttia, se esittää ostovoiman parantamista tuloverotuksen kevennyksillä. Toki minäkin maksaisin ansiotuloistani mielelläni vähemmän veroja, mutta ymmärrän myös sen, että jostakin valtio menetetyt tulot joutuu ottamaan. Ai, niistä EK:n hyvinvointivaltion rönsyistäkö? Mitähän ne ovat ja kuka/ketkä ne määrittävät? Tuntematta ABB:n Helsingin tehtaiden pääluottamusmiehen potkuihin liittyviä seikkoja tarkemmin, on tämä tapahtuma mielestäni kuitenkin tosi vakava ja kiristää myös neuvottelusuhteita. Tästä esimerkkinä on Metallin Riku Aallon eroaminen työmarkkinoiden pelisääntöjen uudistamisen työryhmästä. Työnantajan yhtenä perusteena pääluottamusmiehen potkuille oli hänen väitetty haluttomuutensa toimia työrauhan ylläpitäjänä. Niin sanottuja laittomia lakkoja halutaan suitsia muun muassa sanktioiden koventamisella. Vieläkään ei riittävästi puhuta siitä, mikä lakkoilua aiheuttaa, miten asioita voidaan parantaa työpaikoilla lakkoilun estämiseksi. En usko, että lakkoon mennään kovin harkitsemattomasti tai tarpeettomasti. Helsingin Sanomien artikkelissa 10.12. todetaan ABB:n Suomen toimitusjohtajan, Kiinassa pitkään toimineen Tauno Heinolan kehuneen kiinalaista tekemisen kulttuuria. Tiedämme kiinalaiset ahkeriksi työntekijöiksi, mutta tiedämme jotain myös kiinalaisten työoloista ja yhteiskunnasta. RVL:n tessin luottamusmiessopimuksessa todetaan, että Mikäli toimihenkilöitä joudutaan irtisanomaan tai siirtämään, on toimenpide pyrittävä kohdistamaan viimeisenä pääluottamusmiehinä ja luottamusmiehinä toimiviin toimihenkilöihin. Näinä(kin) aikoina luottamusmiehillä on merkittävä rooli toimia työntekijöiden edustajana työlainsäädännön, työehtosopimuksen, YT-lain ja YT-sopimuksen sekä annettujen säännösten ja määräysten tulkintaa tai soveltamista koskevissa asioissa sekä tarpeen mukaan myös muissa työnantajan ja toimihenkilöiden välisiin suhteisiin liittyvissä asioissa. Jäsenet tarvitsevat ja ansaitsevat aktiivisen ja yhteistyökykyisen luottamusmiehen. Lehden sivulla 5 on kerrottu, mille alueille luottamusmiehiä RVL:ssä haetaan. Uusi kolmevuotinen luottamusmieskausi alkaa 1.4.2015. Huhtikuussa valitaan liiton puheenjohtajat ja hallitus. Toistan jälleen kerran, että ay-toiminta on yhteistoimintaa ja liitto = jäsenet. Nyt on taas aika vaikuttaa ensi vuoden vaaleissa asettumalla ehdokkaaksi, äänestämällä ja osallistumalla osastojen toimintaan. Mutta sitä ennen hyvää joulunaikaa ja tulevaa vuotta! Soile Olmari päätoimittaja soile.olmari@rvlry.fi
Tässä numerossa 4 / 2014 Sinustako luottamusmies? Muistathan, että RVL:n uusi kolmevuotinen luottamusmieskausi alkaa 1.4.2015. Sinä, luotettava jäsen, ilmoittaudu sivutoimiseksi luottamusmiesehdokkaaksi viimeistään 22.1. Osastoilla on haku päällä. Osastot ilmoittavat valtakunnalliset pääluottamusmies-/varaluottamusmiesehdokkaat 16.12. mennessä. Mikäli ehdokkaita on useita, nettivaalit järjestetään 9. 19.1. 5 13 22 Eläkeratkaisu kantaa pitkälle tulevaisuuteen Yli viisi vuotta jatkunut jurnutus eläkeiän nostamisesta saatiin päätökseen, kun työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät syyskuussa sopuun eläkeuudistuksesta. Jeps, elämää on vahvasti VR:n jälkeenkin Antti pellonpää irtisanoutui VR:ltä 2010: - Sitten lähdin eropaketti kainalossa Alavuudelle jatkamaan remontteja. Muut jutut 8 SAK:laisia luottamusmiehiä Kiljavalla. Lea Sahala ja Tommi Karte osallistuivat kaksipäiväiseen SAK:n konferenssiin Kiljavalla. 10 Pohjoismaiset opintopäivät Norjassa. Veljesjärjestöjen edustajat miettivät liittojen toiminnan kehittämistä. 12 ENKK, entisten nuorten kurssikokoontuminen Tikkurilassa. 15 Työttömyysturvalakiin muutoksia. Työttömyysturvalakiin muutoksia vuoden vaihteessa esimerkiksi ansiopäivärahan tasoon. 18 Turvallisesti somessa. Terveellä järjellä pärjää sosiaalisessa mediassa pitkälle. 20 Burnout, boreout, wornout. Satunnainen stressi kuuluu työhön, niin myös siitä palautuminen. 27 Tervehdys Peipohjan Asemakylästä! Vuokralle tarjotaan asemapäällikön asuintalo. Hyvä ajatus meillähän on kaikilla erittäin monipuolinen pitkä kokemus, jota voi monilta osin soveltaa VR:n ulkopuolellakin. Antti Pellonpää sivulla 25 Palstat Puheenjohtajan palsta 04 Luottamuksella: Hannu-Pekka Mäkelä, Finrail Oy 17 Jutunjuuri 30 RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2014 3
Puheenjohtajan palsta Seppo Juselius puheenjohtaja seppo.juselius@rvlry.fi Olkaa aktiivisia äänestäjiä ja kannattaa myös asettua luottamusmiesehdokkaiksi. Kompensaatiokeskusteluja ja valmistautumista vaalivuoteen RVL:n hallitus päätti äänestyksen jälkeen kutsua koolle ylimääräisen valtuustokokouksen (3.12.) käsittelemään Finrailin tarjousta työsuhdematkalipusta. Finrail tarjoaa henkilökunnalleen neljän vuoden määräaikaisen työsuhdematkalipun junalla töissä kulkeville. Valtuusto totesi päätöksessään, että se velvoittaa liiton hallinnon edelleen jatkavan keskusteluja Finrailin kanssa lippuedusta ja rahallisesta kompensaatiosta Kouvolan esityksen pohjalta. Työnantaja on kuitenkin ilmoittanut, että se ei neuvottele liiton kanssa tästä asiasta, sillä kysymyksessä ei ole työehtosopimuksessa sovitusta edusta. Asia on monitahoinen ja vaikea, joten katsotaan minkälaiseen tulokseen päästään. Liiton toimisto Hakaniemeen Olen aikaisemmin kertonut toimiston mahdollisesta muutosta Hakaniemeen muiden SAK: laisten kuljetusliittojen yhteyteen. Nyt se toteutuu, joten olemme muuttamassa maaliskuussa 2015 vuokralle AKT:n tiloihin Hakaniemeen. Talossa on hyvät neuvottelutilat niin hallituksen kuin valtuuston kokouksille. Muutolla haetaan myös käytännön tasolla yhteistyötä eri kuljetusliittojen kanssa. RVL jatkaa toimintaansa täysin itsenäisesti, kuten ennenkin. Vaalivuosi 2015 Ensi vuosi on tärkeä vaalivuosi RVL:lle. Valittavaksi tulevat sekä pääluottamusmiehet, työpaikkojen luottamusmiehet että liiton hallitus, valtuusto ja puheenjohtajisto. Liittovaltuuston vaalikokous on 23. - 24. huhtikuuta 2015 Helsingissä. Olkaa aktiivisia äänestäjiä ja kannattaa myös asettua luottamusmiesehdokkaiksi. Luottamusmiesvaaleista on tarkempaa tietoa lehdessämme ja nettisivuillamme. Asettuessani ehdokkaaksi liiton puheenjohtajaksi kaksi vuotta sitten, ilmoitin olevani valmis vielä seuraavaan kolmivuotiseen puheenjohtajakauteen, jos kannatusta on. Eduskuntavaalit käydään myös ensi keväänä. Kannattaa seurata vaalitenttejä ja arvioida, mitkä puolueet ovat aidosti palkansaajien asialla. EK ja ainakin puolueista kokoomus on liputtanut voimakkaasti työelämän joustojen puolesta. Joustot tarkoittavat yleensä näissä puheissa työntekijöiden yksipuolista joustamista. Jos palkkamalttia halutaan jatkaa nykyisen sopimuskauden jälkeenkin, pitäisi se koskea jokaista. RVL on edelleen poliittisesti sitoutumaton, emmekä esimerkiksi rahoita kenenkään vaalityötä. Keskusjärjestöyhdistymisellä 22 liiton tuki Myös järjestöpuolella on tapahtunut liikettä. Teollisuuspuolella TEAM ja Metalli ovat keskustelleet fuusiosta, mutta merkittävin uutinen lienee se, että työntekijäpuolen keskusjärjestöt ovat neuvotelleet yhdistymisestä. Ilmeisesti kuitenkin Akava (pois lukien Insinööriliitto) on irtautunut hankkeesta. Hanketta tukee tällä hetkellä 22 liittoa SAK:sta, STTK:sta ja Akavasta (Insinööriliitto). Asiaa tukevat myös SAK:n kuljetusliitot, mukaan lukien RVL. Yhdistymisellä haetaan ennen kaikkea tehokkaampaa edunvalvontaa ja tietenkin se olisi painoarvoltaan merkittävä. Toivotan Mukavaa Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta kaikille! 4 RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2014
Rautatievirkamiesliiton luottamusmiehet 1.4.2015 31.3.2018 Rautatievirkamiesliiton luottamusmiehet 1.4.2015 31.3.2018 Rautatievirkamiesliiton luottamusmiehet 1.4.2015 31.3.2018 Rautatievirkamiesliiton luottamusmiesjärjestelmän mukaan voidaan 1.4.2015 31.3.2018 väliseksi ajaksi asettaa Rautatievirkamiesliiton Finrail Oy:ssä 1 päätoiminen luottamusmiesjärjestelmän pääluottamusmies mukaan ja 5 sivutoimista voidaan 1.4.2015 luottamusmiestä 31.3.2018 sekä väliseksi kaikille ajaksi varat. asettaa Mikäli Finrail luottamusmiestä Oy:ssä 1 päätoiminen tai varaa pääluottamusmies ei ole, tehtäviä hoitaa ja 5 sivutoimista vk pääluottamusmies. luottamusmiestä sekä kaikille varat. Rautatievirkamiesliiton Mikäli luottamusmiestä luottamusmiesjärjestelmän tai varaa ei ole, tehtäviä mukaan hoitaa voidaan vk pääluottamusmies. 1.4.2015 31.3.2018 väliseksi ajaksi asettaa Finrail Oy:ssä 1 päätoiminen pääluottamusmies ja 5 sivutoimista luottamusmiestä sekä kaikille varat. Luottamusmiehet Mikäli luottamusmiestä Pohjois- Suomen tai varaa ei ole, Länsi- Suomen tehtäviä hoitaa alue vk pääluottamusmies. Itä- Suomen alue Etelä- Suomen alue alue Seinäjoen, Tampereen Joensuun, Kouvolan ja Helsingin osasto Luottamusmiehet Pohjois- Suomen Länsi- Suomen alue Itä- Suomen alue Etelä- Suomen alue + Varat Oulun osasto ja Turun osastot Pieksämäen osastot alue Seinäjoen, Tampereen Joensuun, Kouvolan ja Helsingin osasto + Varat Oulun 1+1 osasto 1+1 ja Turun osastot Kv Pieksämäen 1+1 osastot 1+1 Luottamusmiehet Pohjois- Suomen Länsi- Suomen alue Jns, Itä- Suomen Pm 1+1 alue Etelä- Suomen alue 1+1 1+1 Kv 1+1 1+1 alue Seinäjoen, Tampereen Joensuun, Kouvolan ja Helsingin osasto + Varat Oulun osasto ja Turun osastot Jns, Pieksämäen Pm 1+1 osastot Sivutoimisia 1 1 2 1 luottamusmiehiä 1+1 1+1 Kv 1+1 1+1 Sivutoimisia alueilla yhteensä 1 1 Jns, 2 Pm 1+1 1 luottamusmiehiä Sivutoimisia varoja yhteensä alueilla yhteensä 1 1 2 1 Sivutoimisia Sivutoimisia varoja yhteensä 1 1 2 1 Valtakunnallinen luottamusmiehiä pääluottamusmies alueilla yhteensä 1+1 Sivutoimisia Valtakunnallinen varoja yhteensä 1 1 2 1 pääluottamusmies 1+1 Valtakunnallinen pääluottamusmies 1+1 Rautatievirkamiesliiton luottamusmiehet 1.4.2015 31.3.2018 Rautatievirkamiesliiton luottamusmiesjärjestelmän mukaan voidaan 1.4.2015 31.3.2018 väliseksi ajaksi asettaa VR-Yhtymässä 1 päätoiminen pääluottamusmies ja 13 sivutoimista luottamusmiestä sekä kaikille varat. Mikäli luottamusmiestä tai varaa ei ole, tehtäviä hoitaa vk pääluottamusmies. Luottamusmiehet + Varat Matkustajaliikenne Myynti, markkinointi, kaukoliikenne, lähiliikenne Venäjä ja kv-toiminnot Matkustajaliikenne Myynti: Asiakaspalvelukeskus Ri Junaliikennöinti Kiinteistöt, hankinta 1+1 Talous ja rahoitus Business Control, Finance Service, Rahoitus, IT, Accounting, Finance Service Hy Finance Service Tpe Kunnossapito VR Teknologia 1+1 Logistiikka Rautatielogistiikka, myynti ja markkinointi 1+1 VR Track Oy 1+1 Organisaatiokohtaisia luottamusmiehiä/varoja yhteensä 4 + 4 Alueellisia luottamusmiehiä/varoja yhteensä 9 + 9 Sivutoimisia luottamusmiehiä/varoja yhteensä 13 + 13 Päätoiminen valtakunnallinen pääluottamusmies 1+1 toimii myös RVL Akateemisten luottamusmiehenä Pohjois-Suomen alue Oulun osasto Länsi-Suomen alue Seinäjoen, Tampereen ja Turun osastot 1+1 Tpe, Sk, Vs, Jy, Kok, 1+1 Tku, 1+1 Valitaan organisaatiokohtainen 1+1 Itä-Suomen alue Etelä-Suomen alue Joensuun, Kouvolan ja Helsingin osasto Pieksämäen osastot 1+1 1+1 luottamusmies ja 1+1 Operaatiokeskus Hki, 1+1 hänelle vara. Valitaan organisaatiokohtainen luottamusmies ja hänelle vara. (Etelä-Suomen alueena myös Ila operaatiopiste) Valitaan organisaatiokohtainen luottamusmies ja hänelle vara. Valitaan organisaatiokohtainen luottamusmies ja hänelle vara. 1+1 1 + 1 3 + 3 1 + 1 4 + 4 Sinustako luottamusmies? Muistathan, että RVL:n uusi kolmevuotinen luottamusmieskausi alkaa 1.4.2015. Sitä ennen osastot järjestävät sivutoimisten luottamusmiesten/varojen vaalit 2. 16.2.2015. Sinä luotettava jäsen, ilmoittaudu ehdokkaaksi viimeistään 22.1.; osastoilla on haku päällä! Osastot ilmoittavat sekä Finrail Oy:n että VR-Yhtymän valtakunnalliset pääluottamusmiesehdokkaansa/varat 16.12. mennessä liittoon ja hallitus toteaa ehdokastilanteen kokouksessaan 16.12. Mikäli ehdokkaita on useita, järjestetään nettiäänestys 9. 19.1.2015 osoitteessa http://extranet.rvlry.fi. Käyttäjätunnuksessa on sukunimi ja kaikki etunimet pienin kirjaimin mallia: meikalainen_maija_kaarina sekä salasana oma postinumero mallia 00100. Mikäli et pääse kirjautumaan, ilmoita soile.olmari@rvlry.fi. Äänioikeutettuja ovat kaikki jäsenet, jotka ovat työsuhteessa Finrailiin tai VR-Yhtymään 1.4.2015. RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2014 5
Oikeudenmukaisuutta ja kohtuutta Teksti ja kuvat Soile Olmari Hannu-Pekka Mäkelä kuvailee luottamusmiehen tarvitsevan pitkää pinnaa: - Siinä pitää olla halu toimia ja henki mukana, täydentää Henry Kulin. He molemmat tietävät, mistä puhuvat; Hannu-Pekka toimii Finrail Oy:ssä RVL:läisten jäsenten valtakunnallisena pääluottamusmiehenä ja Henry vastaavissa tehtävissä VR-Yhtymässä. Hannu-Pekka pestautui VR:lle töihin 1985 ja aloitti liikenneohjaajan työn ohessa luottamusmiesuran Oulun osaston pääluottamusmiehenä vuonna 2000: - Pohjois-Suomen aluepääluottamusmiehenä aloitin 2009. Liikenteenohjausyhtiö Finrail perustettiin 2013, jolloin minut valittiin valtakunnalliseksi pääluottamusmieheksi. Henry aloitti työnsä VR:llä 1974 ja luottamusmiesura alkoi 1986 Helsingin osaston pääluottamusmiehenä: - Etelä-Suomen aluepääluottamusmieheksi minut valittiin 2009 ja valtakunnalliseksi pääluottamusmieheksi Pentti Ahokkaan jälkeen 2009. Henry Kulin lopettaa luottamusmiestehtävänsä 31.3.2015; hän siirtyy työeläkkeelle ensi vuoden lopulla. Siihen asti hän perehdyttää ja toimii tukena VR-Yhtymään valittavalle uudelle vk pääluottamusmiehelle. Hannu-Pekka on ehdolla jatkamaan Finrailin pääluottamusmiehenä uuden kolmivuotiskauden: - Finrailia on nyt muodostettu kaksi vuotta ja jatkaisin mielelläni tätä pitkäjännitteistä työtä. Haastattelu on tehty luottamusmiesvaalien lähestyessä tuomaan realismia ja kannustamaan jäseniä asettumaan luottamusmiesehdokkaiksi. - Luottamusmiehen on ansaittava paikkansa niin, että häntä arvostetaan sekä porukan kesken että työnantajan puolella. On taitolaji, että luottamusmiestä halutaan kuunnella, toteavat Henry Kulin ja Hannu-Pekka Mäkelä. Minkälaista luottamusmiestä tarvitaan? Henry painottaa kykyä tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, sosiaalisia taitoja ja kykyä viedä ihmisten asioita eteenpäin: - On oltava asialinjalla niin, että myös työnantaja arvostaa. - Asiantuntemusta kuten sopimusten tuntemusta tarvitaan aina vain enemmän; työnantajan johtotehtäviin on tullut paljon uusia henkilöitä, jotka eivät tunne alan historiaa eivätkä meidän työehtosopimustakaan, Hannu-Pekka lisää. Molemmat korostavat myös neuvotteluteiden ja -asteiden tuntemusta: - Luottamusmiehen on aina perättävä sitä, onko asioista keskusteltu ennen luottamusmiestä paikallisen esimiehen kanssa, Henry sanoo. 6 RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2014
Henryn mielestä luottamusmiestehtävissä pitää olla halu ja henki mukana. Hannu-Pekka korostaa oikeudenmukaisuutta ja kohtuutta puolin ja toisin. - Mikäli asia koskettaa yksittäistä jäsentä, häntä on kannustettava keskustelemaan ensin oman esimiehensä kanssa. Jos epäselvyys ei ratkea, otetaan mukaan luottamusmies. Omaa asiaa on pystyttävä ajamaan; kaikki asiat eivät ole luottamusmiesasioita, Hannu-Pekka toteaa. Molempien mielestä asioiden eteenpäin viemiseksi on tärkeätä kirjata keskustelut myös paikallisista asioista. Kirjaaminen nopeuttaa asian käsittelyä jatkossa. Mikä luottamusmiestehtävissä on vaativaa? - Jo se, että tänä päivänä työnantaja haastaa meitä aika vahvasti. On siis pysyttävä rauhallisena ja otettava asiat asioina. Luottamusmiehen on haluttava selvittää asioita ja haettava apua. Raha on tullut yhä enemmän mukaan niin henkilöstösäästöinä kuin palkitsemisina, Henry vastaa. - On totta, että työnantaja haastaa koko ajan. Tärkeätä on pystyä perustelemaan asiansa. Musta tuntuu, ei riitä. Esimerkiksi henkilöstön käytössä haetaan työehtosopimuksen rajoja. Tehokkuutta haetaan työntekijöiden joustamisen kautta, Hannu-Pekka täydentää. Mikä on antoisaa? Henry vastaa nopeasti: - On palkitsevaa ja kehittävää, kun haluaa oppia ja oppii uusia asioita. Hannu-Pekka lisää: - Luottamusmiehenä voi olla ehkä enemmän mukana työympäristön asioissa kuin rivijäsen. On paremmin informoitu ja ajatuksistaan on oikeus kertoa sekä työnantajille että edustamilleen henkilöille. Minkälaisesta asenteesta on hyötyä? Henry kiteyttää, että asennetta pitää olla: - Toiminnan alkuvaiheessa auttaa enemmän kuuntelu kuin jyrkät kannanotot. Olisi hyvä kutsua jäsenet kokoon keskustelemaan asioista, ottaa useammat aivot käyttöön. - Realistisella asenteella. Omat resurssit on tiedostettava niin, että ei yritä mahdottomia ainakaan alkuun, Hannu-Pekka vastaa. Molempien mielestä tehtävän hoitamista helpottaa, kun ymmärtää yhteiskunnan virtaukset ja miten omistaja asiat näkee: - Mikään ei tule itsestään annettuna, vaan on osa kokonaisuutta. Me työntekijät olemme viime kädessä pelinappuloita. Jossain kohdin onnistutaan ja jossain ei. RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2014 7
SAK:laisia luottamusmiehiä Roppakaupalla tietoa ja aatteen paloa Teksti ja kuvat Lea Sahala Saimme mahdollisuuden Tommi Karteen kanssa osallistua lokakuussa kaksipäiväiseen SAK:n viikonloppukonferenssiin Kiljavalla, jonne oli kerääntynyt runsaasti luottamusmiehiä eri liitoista. Lauantaipäivä alkoi Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM:n puheenjohtajan Timo Vallitun avaussanoilla, joilla hän kuvaili tämän päivän luottamusmiehen asemaa hankalaksi työnantajan ja työntekijöiden kusitolppana olemiseksi. Kiitosta tulee harvoin, mutta arvostelua sitäkin enemmän molemmilta puolilta. Päivä jatkui työpajatyöskentelyllä ja jokaisella oli mahdollisuus osallistua kahteen pajaan. Itse valitsin Yt-pajan sekä Tuottavuus ja ay-liike -pajan. Molemmat olivat osaltani antoisia ja hyviä valintoja. Yt-pajaa veti Paperiliiton lakimies Juha Koivisto. Monilla pajaan osallistuvilla luottamusmiehillä oli parhaillaankin menossa laajoja yt-neuvotteluja. Itse kuuluin siihen onnekkaaseen kahden hengen vähemmistöön, jolla ei ole takanaan yhtään henkilöstön vähennyksiin liittyvää yt-neuvottelua. Hakeuduin tällaiseen pajaan kuullakseni, miten muut ovat näissä selvinneet ja saadakseni oppia ja kokemuksia muualta. Niitä todellakin sain. Kohti tuottavampaa ja hauskempaa työtä Toinen paja antoi ajateltavaa siihen, miten työntekijät itse voisivat vaikuttaa työn tekemiseen tuottavammin ja saada sitä kautta yhteinen tavoite ja hyöty työnantajan kanssa. Tuottavuuden lisääntymisen myötä saataisiin työpaikat säilymään ja ehkäpä vielä luotua lisää työpaikkoja yrityksen tuloksen paranemisen myötä. Utopistiseltahan tämä voi kuulostaa, mutta antoi erilaisia näkökulmia. Myös se vaikuttaa, että tylsästä työstä voi tehdä hauskaa ja mielenkiintoista. Siitäkin tuloksena on tuottavampaa työtä sekä työn mielekkyys itselle lisääntyy. Esimerkkinä katsoimme lyhyen filminpätkän Seatlesta, jossa kalakaupasta oli saatu kaupungin turistinähtävyys myyjien hulvattoman myyntitaktiikan ja show n ansiosta. Lisäksi haastatellut kalakauppiaat pitivät hauskaa työssään. Seurauksena oli valtavan hyvä bisnes, josta kaikki hyötyivät. Tukihenkilö toisesta liitosta Illalla oli ohjelmassa vuoden luottamusmiehen palkitseminen. Perustelut vakuuttivat, että titteli oli todella ansaittu. Vuoden luottamusmieheksi valittiin Veolia Transpoint Vantaan pääluottamusmies Jani Hartikka Auto ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:sta. Hän on muun muassa estänyt lukuisia kertoja työnantajan lainvastaisen toiminnan, toiminut etnisten työntekijöiden tukena rasismia vastaan ja käynyt lukuisia luottamusmieskoulutuksia. Seuraavana päivänä purimme asioita ja pohdimme uusia teemoja pienryhmissä. Pienryhmiä sekoiteltiin koko ajan, joten antina oli todella vaikuttava kirjo erilaisten luottamusmiesten kokemuksia. Illallisella oli mahdollisuus tutustua luottamusmieskollegoihin hiukan vapaamuotoisemmin. Oikealla Lea Sahala. 8 RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2014
Kiljavalla Lisäksi oli mahdollista saada ihan eri liitosta oma tukihenkilöluottamusmies, jonka kanssa tarvittaessa voi vaihtaa kokemuksia. Tällaisesta yhteistyöstä sovimme paikallisen Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n luottamusmiehen kanssa. Viikonlopun kokemus oli pelkästään positiivinen, tietoa ja aatteen paloa oli kotiin viemisiksi roppakaupalla. Antoi uskoa jälleen kerran siihen, että kuitenkin vain järjestäytymällä voi edes jollain tavalla vaikuttaa työntekijän tulevaisuuteen. Ryhmät kokoontuivat Kiljavan opiston liikuntasalissa. RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2014 9
Pohjoismaiset opintopäivät Teksti Paula, Hanna, Juha, Pekka, Elias ja Teijo Kuvat Elias Jokiranta Saimme tänä syksynä jatkoa TJNS:n viime vuoden opintopäiviin, jotka järjestettiin Tanskan Kööpenhaminassa teemana nuoret. Kokoonnuimme 12. - 15.9. Lillehammeriin miettimään, miten liittojen toimintaa voisi kehittää ja parantaa. Osallistujia oli meidän RVL:läisten lisäksi Ruotsin, Tanskan ja isäntämaan Norjan veljesjärjestöistä. Suomesta meitä lähti matkaan Seinäjoelta Pekka Salmenkangas, Teijo Vuorenpää, Elias Jokiranta, Pieksämäeltä Paula Hyvönen sekä Kouvolasta Hanna Kovanen ja Juha Lahtinen. Viikonloppu oli tiiviisti suunniteltu täynnä mielenkiintoisia keskusteluja, väittelyjä sekä ryhmätöitä. Yhteisenä kielenä käytimme englantia. Kävimme läpi, miten eri maissa toimitaan ja yritimme löytää uusia ideoita ja näkökulmia siihen, miten asioita voitaisiin parantaa ja viedä eteenpäin. Perjantaina illallisen jälkeen meille oli varattuna olutmaistajaiset paikalliseen olutpanimoon, mikä olikin hyvä tapa tutustuttaa ihmiset toisiinsa ja saada englanninkielen käyttöön rohkeutta. Mielenkiintoisia keskusteluja Lauantaiaamuna aloitimme työnteon, puhuimme viime vuodesta ja Kööpenhaminan jälkeisistä muutoksista kussakin liitossa. Suomessa liiton hallitus kokoontui kesäkuussa keskustelemaan liiton Lillehammer muistetaan vuoden 1994 talviolympialaisten pitopaikkana. Opintopäivien osallistujat kohtasivat matkalla monenlaisia kulkemisen symboleja: pinkki traktori oli pysäköity kadun varteen ja hiihto-/mäenlaskuperinnettä kuvaava patsas koristaa kaupungin pääkatua. 10 RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2014
Norjan Lillehammerissa tulevaisuudesta, hallitustyöskentelystä ja jäsenille tarjottavista palveluista muuttuvassa toimintaympäristössä. Hallituksen enemmistön mielestä tärkein huolialue on RVL:n toiminnan organisointi ja tässä kriittisin kysymys on, millaisia henkilöstöresursseja liitolla on käytettävissä tulevaisuudessa sekä miten viestintä hoidetaan eri toimijoiden välillä. Tärkeänä pidettiin myös, miten saadaan innokkaita jäseniä osastojen johtokuntiin. Asiaa työstetään liiton toimistossa ja viestintäsuunnitelman tekemisessä käytetään ulkopuolista asiantuntijaa. Saimme Lillehammerissa mielenkiintoisia keskusteluja aikaiseksi, mutta etenkin yksi kysymys ja aihealue herätti runsaasti keskustelua maiden välillä: Aktiivinen jäsen vastaan passiivinen luottamusmies, mitkä ovat vaikutukset? Ja etenkin, miten passiivinen luottamusmies vaikuttaa aktiiviseen jäseneen? Tiiviin päivän jälkeen jatkoimme iltaa curlingin parissa. Järjestimme maiden välisen leikkimielisen kilpailun, jossa Norja vei kullan, Ruotsi sai hopeaa ja Suomi pronssia. Suomi isännöi ensi vuonna Sunnuntaina puhuimme liittojen ongelmakohdista ja halutuista muutoksista tulevaisuutta ajatellen. Mielenkiintoisia puheenvuoroja oli myös siitä, miten informaatiota kannattaisi jakaa ja miten se saataisiin jäsenille paremmaksi. Maanantaina pidimme pienen esityksen liiton puheenjohtajille, jotka saapuivat paikalle kustakin maasta. He olivat vaikuttuneita aikaansaannoksistamme ja jatkoivat työskentelyä, kun me liiton edustajat lähdimme kotimatkalle. Ensi vuonna Suomi saa kunnian toimia isäntämaana. Vastuu on suuri, mutta uskomme pystyvämme järjestämään laadukkaat ja mukavat opintopäivät. Veljesjärjestöjen pohjoismaisilla opintopäivillä käytettiin yhteisenä kielenä englantia. Ryhmätyötä tekemässä RVL:n edustajat Hanna Kovanen (alh. vas.), Paula Hyvänen, Juha Lahtinen, Pekka Salmenkangas ja Teijo Vuorenpää. RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2014 11
ENKK Entisten nuorten kurssikokous Teksti Ilmo Luhtinen kuvat Osmo Kojo Joskus ihmisen on hyvä katsoa taaksepäin. Heräsipä joidenkin entisten rautatievirkamiesten mielessä ajatus kokoontua muistelemaan menneitä taakse jääneen uran aikoja. Heikki Karhu Lappeenrannasta pani VR NYT-lehteen ilmoituksen entisten nuorten kurssikokoontumisesta ENKK, joka tarkoittaa rautatieopistoa 1950-luvulla käyneitä liikennevirkamiehiä. RVL:n lehdestä tämä kutsu oli jäänyt syksyllä painatusvaiheessa pois, joten puhelimitsekin yritettiin sanaa levittää. Paljon muistoja Kokoontumispaikaksi valittiin Vantaan Vaakuna-hotelli Tikkurilassa ja ajaksi marraskuun ensimmäinen keskiviikko. Eri aikoina kurssit käyneitä ja eri puolilta Suomea tulleita miehiä oli paikalle 25 kutsun havainnutta tai muuten tiedon siitä saanutta. He tulivat katsomaan, kuinka kaverit ovat vanhentuneet. Missähän kauniimpi sukupuoli oli? Heitähän oli aikanaan kursseilla kymmeniä. Yhteisen lounaan jälkeen oli keskustelua ja kerrontaa. Oma rautatiehistoria esiteltiin päällisin puolin. Eeli Kallionpää muisteli Toijalan olleen hänelle paikan, jossa hän oli alimmalla (harjasi laituria) ja ylimmällä (vaihtoi lamppua pylvääseen) tasolla. Rautatieopiston opettajistakin riitti paljon muistelemista. Uusintatapaaminen ensi vuonna harkinnassa Tapaamisen aikana kävi ilmi, että kokoontumiskutsu ensi vuonna saattaisi herättää kiinnostusta hyvinkin monissa yli 70-vuotiaissa rautatieopiston pitkät käyneissä henkilöissä. Paikaksi ajateltiin edelleen keskeisen kulkuyhteyden paikkaa Tikkurilan Vaakunaa ja ajankohdaksi marraskuun ensimmäistä viikkoa. Näytti siltä, että osallistuneille ikämiehille tilaisuus oli antoisa ja ajatus uusintatapaamisesta ensi vuonna jäi muhimaan. Tilaisuus osoitti, että myöhemmälläkin iällä yhteydenpito toisinaan aikaisempien tuttujen ja työtovereiden kanssa voi olla mukavaa ja virkistävää. Seisomassa kokoonkutsuja Heikki Karhu, istumassa oikealla Lasse Niiranen, Eeli Kallionpää, Paavo Leinonen, Jaakko Tukia. Istumassa vasemmalla Matti Kangasvuori, Jorma Eerikäinen, Niilo Häyhä, Pertti Petäjäniemi, Sakari Heikkinen. Taustalla Ilmo Luhtinen muistelemassa menneitä. Ikinuoret rautatien liikennevirkamiehet 12 RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2014 Läsnä olivat Matti Ahola Heikki Karhu Pertti Petäjäniemi Aulis Anttonen Osmo Kojo Jukka Ranta Jorma Eerikäinen Aimo Kokkonen Pentti Sani Jouko Eerola Heikki Lakio Pekka Sihvo Sakari Heikkinen Paavo Leinonen Kalevi Sjöstedt Ensio Heinänen Ilmo Luhtinen Jaakko Tukia Niilo Häyhä Tapio Mentula Pertti Vilen Eeli Kallionpää Lasse Niiranen Matti Kangasvuori Eero Orava
Eläkeratkaisu kantaa pitkälle tulevaisuuteen Teksti Kari Leppänen/UP Kuva Patrik Lindström/SAK Yli viisi vuotta jatkunut jurnutus eläkeiän nostamisesta saatiin päätökseen, kun työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät syyskuussa sopuun eläkeuudistuksesta. Pelkän eläkeiän nostamisen sijaan työmarkkinoiden keskusjärjestöt sopivat vuosikymmenen sosiaalipoliittisesta uudistuksesta: - Tämä on kokonaisuudistus muuttuvan työelämän tarpeisiin, luonnehtii SAK:n edunvalvontajohtaja Janne Metsämäki. - On ymmärretty, ettei kyse ole pelkästä eläkeiästä vaan laajemmin työurista ja työelämästä. Eläkeuudistusta tarvittiin, koska suomalaiset elävät pidempään samaan aikaan kun työssäkäyvät ikäluokat pienenevät. Hyvinvointipalvelujen rahoittaminen edellyttää, että osa pidentyvästä eliniästä käytetään työelämässä: - Pidempi työura merkitsee samalla parempaa eläkettä, Metsämäki muistuttaa. Kolme tavoitetta Eläkeuudistukselle asetettiin kolme päätavoitetta. Sen pitää nostaa keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä 62,4 vuoteen vuonna 2025. Maan hallituksen tavoite oli kaventaa julkisen talouden pitkän aikavälin menojen ja tulojen epäsuhtaa (ns. kestävyysvajetta) runsaalla yhdellä prosentilla. SAK halusi uudistuksen, joka toteuttaa eläkelupauksen nuorille. Se onnistuu vain, jos eläkkeiden rahoituspohja on kunnossa: - Kaikki nämä tavoitteet toteutuvat, Metsämäki vakuuttaa. Eläkkeiden rahoituksen turvaaminen oli SAK:n keskeinen tavoite. Nyt maksutaso on ennakoitavissa pitkälle tulevaisuuteen: - Ensimmäistä kertaa eläkejärjestelmän historiassa ollaan tilanteessa, jossa eläkemaksut ja eläke-etuudet ovat tasapainossa. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt lakivalmistelut työmarkkinajärjestöjen eläkesopimuksen pohjalta. Kolmikantaisissa valmisteluissa on mukana myös Akava, vaikka se ei tyytynytkään muiden järjestöjen sopimukseen. Eläkeuudistus astuu voimaan vuoden 2017 alussa. Se ei vaikuta sitä ennen kertyneisiin eläkkeisiin. Uudistus koskee yksityisen sektorin työntekijöitä sekä julkisella sektorilla kaikkia, jotka ovat nykyisen joustavan vanhuuseläkesäännön (63-68 v.) piirissä. Jatkovalmisteluissa arvioidaan erikseen, miten sopimus vaikuttaa julkisen sektorin eläkejärjestelmän erityispiireisiin. Janne Metsämäki Eläkeikä nousee Eläkeuudistus nostaa vanhuuseläkkeen alarajaa 63 vuodesta asteittain 65 vuoteen kolme kuukautta kerrallaan vuodesta 2017 lähtien. Nousu toteutuu kokonaisuudessaan vuoteen 2027 mennessä, jolloin 1962 syntyneet pääsevät eläkkeelle 65-vuotiaina. Samalla vanhuuseläkkeen yläraja nousee asteittain 70 vuoteen. Ikärajan nostaminen oli Metsämäen mukaan vaikea paikka SAK:lle: - Sen vuoksi on tärkeää, että ratkaisuun sisältyvät työuraeläke, osittainen varhennettu vanhuuseläke ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäivät. Korkeampi eläkeikä merkitsee myös parempia eläkkeitä. RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2014 13
Ennakkoa eläkkeestä Edistysaskeleena Metsämäki pitää uutta, osittain varhennettua vanhuuseläkettä. Se korvaa osa-aikaeläkkeen ja on sitä joustavampi. Uusi eläkemuoto ei edellytä osa-aikatyötä, kuten nykyinen osa-aikaeläke. Osittain varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä voi 61-vuotiaana ottaa kertyneestä eläkkeestään etukäteen 25 tai 50 prosenttia. Etukäteen otettu osa vanhuuseläkkeestä leikkautuu varhennusvähennyksellä, joka on 0,4 prosenttia jokaista varhennuskuukautta kohti. Toisaalta esimerkiksi osa-aikatyö tai satunnainen työ kartuttaa eläkettä 1,5 prosentilla palkasta. Eläkeuudistuksen parhaisiin puoliin Metsämäki lukee karttumaratkaisun. Se on hyvä ja oikeudenmukainen. Eläkkeiden taso nousee, kun eläke lasketaan koko palkasta. Nykyjärjestelmässä eläke lasketaan palkasta, josta leikataan päältä ensin työntekijän eläkemaksu. Se on tänä vuonna 5,55 tai 53 vuotta täyttäneillä 7,05 prosenttia palkasta. Eläkettä kertyy uudistuksen jälkeen tasaisesti koko työuralta 1,5 prosenttia jokaisesta palkasta. Eläkettä alkaa kertyä jo 17 ikävuodesta lähtien. Ratkaisusta hyötyvät erityisesti nuoret, joille suurempi eläkekarttuma alkaa juosta heti työuran alusta. Eläkekertymässä on siirtymäaika vuoteen 2025 asti. Sen perusteella 53 62-vuotiaiden eläke karttuu 1,7 prosentilla. Siirtymäaikaan päädyttiin, koska 60-luvulla ja 70-luvun alussa syntyneet eivät ole hyötyneet työuransa alussa suuremmasta eläkekarttumasta, mutta heidänkin eläkeikänsä nousee. Palkitseva lykkäyskorotus Nykyisen järjestelmän 4,5 prosentin ns. superkarttuman tilalle tulee lykkäyskorotus. Sen saavat ne, jotka haluavat ja jaksavat paiskia töitä alimman vanhuuseläkeiän jälkeen. Lykkäyskorotus on 0,4 prosenttia jokaiselta lykkäyskuukaudelta. Vuodessa lykkäyskorotus tekee 4,8 prosentin lisän siihen asti kertyneeseen eläkkeeseen. Lisäksi työstä kertyy vielä 1,5 prosenttia eläkettä. Työuraeläke raskaisiin töihin Työuraeläke tarjoaa mahdollisuuden aikaisempaan eläkkeelle jäämiseen pitkän työuran kuluttavissa töissä tehneille. Eläkepäätös tehdään yksilöllisesti hakemusten perusteella ja se edellyttää vähintään 38 vuoden työuraa ja 63 vuoden ikää. Työkyvyttömyyseläkkeeseen kohennusta Tärkeää SAK:lle oli saada kohennusta työkyvyttömyyseläkkeiden tasoon. Nykyisin keskimääräinen työkyvyttömyyseläke on 1 000 euroa kuukaudessa. Työkyvyttömyyseläke nousee tulevaisuudessa, koska laskennallinen tuleva aika pitenee 65 vuoteen ja eläkekertymä paranee. Työttömyysputki säilyy Aivan ehdoton asia SAK:lle oli, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäivät säilyvät. Ne turvaavat ikääntyneinä työttömäksi jäävien toimeentuloa eläkeikään asti. Ikääntyvän työntekijän turvaa parantaa sekin, että vähintään 58-vuotiaalle uudelleen työllistyvälle työttömyysturvan taso lasketaan entisen palkan perusteella, jos se on ollut parempi. Vuoden 2025 jälkeen Vuoden 2025 jälkeen eliniän muutokset vaikuttavat vanhuuseläkkeen alaikärajaan samoin kuin työuraeläkkeen ja osittaisen vanhuuseläkkeen ikärajoihinkin. Työssäoloajan ja eläkeajan muodostama työurasuhde pidetään vuoden 2025 tasolla. Työurasuhteen kehitystä seurataan kolmikantaisesti sosiaali- ja terveysministeriön johdolla viiden vuoden välein. Ensimmäisen kerran arvio tehdään vuonna 1927. Eläkeikärajoja ei ole tarpeen muuttaa eliniän kasvaessa, jos työurat pitenevät riittävästi muilla keinoilla. Eläkeratkaisu ei syrji naisia Keskusjärjestöjen eläkeratkaisusta ulos jäänyt Akava on arvostellut uudistuksen sorsivan naisia ja kaikkia pitkän työuran tehneitä. Metsämäen mukaan tämä ei pidä alkuunkaan paikkaansa: - Kaikkien eläketasot paranevat, jos työurat pitenevät. Eläkejärjestelmä ei rankaise katkonaisista työurista: - Akavalta näyttää unohtuneen, että eläkettä kertyy myös palkattomilta ajoilta, kuten opiskeluajalta, perhevapailta ja hoitovapaalta. Kovin uskottava ei ole väite, että nuorison opiskeluinto lopahtaisi eläkeratkaisun vuoksi. Akava jäi pois eläkeratkaisusta, koska ei saanut läpi tahtoaan suuremmista eläkekertymistä työuran lopussa. Sopii epäillä, josko nuorison katoavaksi väitetty opiskeluinto viriäisi, jos työuran viimeisten vuosien eläkekarttuma olisi 0,2 tai 0,3 prosenttia isompi. 14 RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2014
Metsämäen mukaan kukaan ei voi kirkkain silmin sanoa hävinneensä ratkaisussa. Ellei sitten olla sitä mieltä, että kaikki, joiden eläkeikä nousee, hävisivät: - Varsinaisia leikkauksia ei uudistukseen sisälly. Pikemminkin parannuksia. Metsämäki pitää valitettavana, että Akava jäi ratkaisusta pois. Ongelmana oli, ettei Akavan malli eläkekarttumista olisi täyttänyt eläkeratkaisun kestävyysvajetavoitetta: - Akavan neuvottelijoilla ei ilmeisesti ollut lainkaan liikkumavaraa, Metsämäki arvioi. Työttömyysturvalakiin muutoksia vuoden vaihteessa 2015 Ansiopäivärahan tasoon muutoksia Ansiopäivärahan laskennan perusteena käytettävää perusosaa sekä lapsikorotuksia korotetaan vuoden 2015 vaihteessa indeksikorotuksella 0,4 %. Ansiopäivärahan perusosa, joka on Kelan maksaman peruspäivärahan suuruinen, nousee 32,80 euroon per päivä (32,66 /pv v. 2014). Lapsikorotusten määrä tulee olemaan yhdestä lapsesta 5,29 /pv (5,27 /pv), kahdesta lapsesta 7,77 /pv (7,74 /pv) ja kolmesta tai useammasta lapsesta 10,02 /pv (9,98 /pv). Vuoden alusta myös ansiopäivärahan taitekohtaa alennetaan. Nykyinen taitekohta on 105-kertainen perusosa ja vuoden 2015 alusta lukien se on 95-kertainen perusosa. Taitekohdalla tarkoitetaan sitä päivärahan perusteena olevaa palkan osaa, jossa ansio-osan laskemisessa käytettävä prosentti pienenee. Muutos ei vaikuta niiden henkilöiden päivärahaan, joiden päivärahan perusteena oleva palkka on taitekohtaa pienempi. Taitekohta 1.1.2015 tasossa on 3116 euroa/kk. Korotetun ansio-osan korvausprosentti alenee nykyisestä 65 prosentista 58 prosenttiin ja taitekohdan ylittävältä osalta 37,5 prosentista 35 prosenttiin. Korotettu ansio-osaa voidaan maksaa tietyin edellytyksin pitkän työsuhteen päättyessä sekä joidenkin työllistymistä edistävien palveluiden ajalta. Nämä muutokset vaikuttavat niiden henkilöiden päivärahan määrään, joiden työssäoloehto täyttyy 1.1.2015 tai sen jälkeen ja ansiopäiväraha lasketaan ensimmäistä kertaa tai uudelleen. Perhepäivähoitajille oikeus työttömyysturvaan lomautukseen rinnastettavalla syyllä Perhepäivähoitajille on tulossa oikeus työttömyysetuuteen lomautukseen rinnastettavan syyn perusteella, vaikka hänellä on voimassa oleva kokoaikainen työsuhde. Edellytyksenä on, ettei hänelle ole osoitettu lainkaan lapsia hoidettavaksi eikä hänelle sen vuoksi makseta palkkaa. Lisäksi työnteon ja palkanmaksun keskeytymisen tulee johtua muusta kuin perhepäivähoitajasta itsestään. Oikeutta ei edelleenkään synny jos hoidettavaksi osoitettujen lasten määrä on vähentynyt ja työstä saatavat palkkatulot ovat pienentyneet samassa suhteessa. Päivärahaa työvapaan ajalta tietyin edellytyksin Itse haettua työ- tai muuta vapaata voitaisiin tietyin edellytyksin pitää jatkossa lomautukseen rinnastettavana syynä ja maksaa tällä perusteella työttömyysetuutta. Edellytyksenä olisi, että henkilön oli tarkoitus olla vapaan aikana muussa kokoaikatyössä, mutta hän on jäänyt työttömäksi ilman omaa syytään. Edelleenkään ei päivärahaa siis voida pääsääntöisesti maksaa, jos henkilö itse haluaa olla vapaaehtoisesti työvapaalla. Lain muutoksella halutaan kuitenkin turvata niiden henkilöiden taloudellinen tilanne, jotka ottavat vapaata omasta työstään tehdäkseen jotakin toista työtä ja tulevatkin tästä työstä ilman omaa syytään lomautetuksi tai irtisanotuksi. Näissä tilanteissa henkilöt ovat jääneet täysin tyhjän päälle kun omaan työhönsäkään eivät ole voineet palata. Velvollisuus ottaa vastaan työtä työssäkäyntialueen ulkopuolelta Vuoden alusta lukien työttömien tulee ottaa vastaan työtä myös oman työssäkäyntialueensa ulkopuolelta, jos hänen päivittäinen työmatkansa kokoaikatyössä kestää keskimäärin yhteensä enintään kolme tuntia. Jos työ olisi osa-aikaista, aikaraja on kaksi tuntia. Tähän asti työtä ei ole velvoitettu vastaanottamaan kuin omalta työssäkäyntialueeltaan, joka on ulottunut 80 kilometrin etäisyydelle tosiasiallisesta asuinpaikasta. Työmatkaan kuluvaa aikaa lasketaan julkisen liikenteen mukaan ja jos työhön ei julkisilla liikennevälineillä riittävässä ajassa pääse, on työstä oikeus kieltäytyä ilman sanktioita. Työmarkkinoilla olon esteiden tutkiminen siirtyy työttömyyskassalle Työnhakijan on jatkossa ilmoitettava työttömyysetuuden maksajalle työmarkkinoilla olonsa estymisestä. Tähän asti tiedot on tullut antaa TE-toimistolle, joka puolestaan on antanut niistä maksajalle sitovan työvoimapoliittisen lausunnon. Tällaisia työmarkkinoilla olon esteitä ovat muun maussa asevelvollisuuden tai siviilipalveluksen suorittaminen, vapausrangaistus ja sairaala- tai laitoshoito. Myös työllistymistä edistävistä palveluista poissaolojen ajalta tiedot tulee jatkossa antaa suoraan etuuden maksajalle. Palvelunjärjestäjät voivat myös jatkossa ilmoittaa poissaoloista suoraan etuuden maksajalle. RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2014 15
Jäsenkorttisi on mitä parhain etukortti Säästä heti jopa 17 % vakuutusmaksuista Vakuutusyhtiö Turvassa et tarvitse muita kortteja kuin ammattiliittosi jäsenkortin, sillä jäsenkorttisi oikeuttaa sinut automaattisesti moniin alennuksiin ja etuihin. Vuoden vaihteessa Turva uudistaa liittojen jäsenille tarjotut edut entistä avoimemmiksi ja runsaammiksi. Turva palkitsee aiempaa entistä avokätisemmin ammattiliittojen jäseniä, jotka ovat keskittäneet vakuutuksensa Turvaan. Liittoalennus nousee 10 %:iin Liittojen jäsenille tarjottu alennus nousee 1.1.2015 alkaen 10 %:iin. Alennuksen saa vapaaehtoisista koti-, auto- ja henkilövakuutuksista. Vanhojen asiakkaiden alennukset nousevat automaattisesti vakuutuskauden vaihtuessa vuodenvaihteen jälkeen. Turva palkitsee uskollisia asiakkaita Turvassa halutaan palkita uskollisia asiakkaita, ja siksi omistaja-asiakasalennusta saa asiakassuhteen keston perusteella. Yhden vuoden asiakassuhteen jälkeen omistaja-asiakasalennus on 5 %. Omistaja-asiakkuuden jatkuttua viisi vuotta omistaja-asiakasalennus nousee 7 %:iin ja kymmenen vuoden asiakkuuden jälkeen alennus on jo 10 %. Nyt kannattaa keskittää. Kun keskität vakuutuksesi Turvaan, saat uutena asiakkaana heti liittoalennuksen lisäksi edellä mainitun 7 %:n omistaja-asiakasalennuksen eli säästät vapaaehtoisista vakuutuksista jopa 17 %. Uudet omistaja-asiakkaan edut ovat ulottuvillasi 1.1.2015 alkaen. Vanhoja liittoasiakkaita ei ole unohdettu. Mikäli sinulla on kaikki taloutesi vakuutukset Turvassa, olet myös oikeutettu 7 %:n omistaja-asiakasalennukseen. Ja jäsenalennuksesi nousee automaattisesti kymmeneen vakuutuskauden vaihtuessa. Turvan asiakaspalvelu palvelee arkipäivisin klo 8 18 numerossa 01019 5110. Lähimmän toimipaikan löydät kätevimmin osoitteesta turva.fi. SAK:n kulttuuriapurahat haussa SAK:n kulttuuriapurahaa vuodelle 2015 voivat hakea 31.12.2014 mennessä kaikki SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen yksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät - myös RVL:n osastojen jäsenet. Apurahoilla tuetaan ensisijaisesti taidepainotteisia kulttuuriharrastuksia. Hakusovellus ja ohjeet löytyvät Kansan Sivistysrahaston sivuilta, www.sivistysrahasto.fi/apurahat. Täytä hakemus netissä, tulosta, allekirjoita ja lähetä hakemus 31.12.2014 mennessä osoitteella RVL, Kaisaniemenkatu 10, 00100 Helsinki. Merkitse kuoreen sana kulttuuriapuraha. Kulttuuriapurahojen saajien nimet julkaistaan SAK:n nettisivuilla huhtikuun 2015 puolessavälissä. Päätös apurahasta ilmoitetaan saajalle myös henkilökohtaisesti. Lisätiedot: Koulutusasiantuntija Merja Lehmussaari, 040 504 2152, merja.lehmussaari@sak.fi ja sihteeri, tutkimusavustaja Tarja Kaukovaara, 040 578 1208, tarja.kaukovaara@sak.fi. 16 RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2014
Luottamuksella Hannu-Pekka Mäkelä valtakunnallinen pääluottamusmies Finrail Oy hannu-pekka.makela@vr.fi Finrail Oy:llä on käytössään ainoa ammattitaitoinen joukko, joka pystyy Suomen rautatieliikennettä pyörittämään. Toisaalta se on ainoa firma Suomessa, joka sitä toimintaa tuottaa. Nyt sitä lähdetään Pitkä ja vaiheikas historian jakso on päättymässä. Liikenteenohjauksen lähteminen pois VR:ltä on toki ollut tiedossa jo kauan, mutta kuten yleensäkin, ei muutos tunnu ennen kuin se on riittävän lähellä ja aiheuttaa tekemistä ihan oikeasti. Finrail perustettiin kaksi vuotta sitten ja valmistautuminen elämään omana yhtiönä pääsi vauhtiin. Eihän se pitkään aikaan työpaikoilla näkynyt mitenkään, mutta viime aikoina on muutosta jo tullut. Tahti on voinut jonkun mielestä olla liiankin kovaa. Toisaalta tätä on edeltänyt jonkinlainen odotteluvaihe, että sitten kun, niin alkaa tapahtua. Nyt on se sitten kun aika. Menneitä ei pitäisi liikaa muistella, vaan katsoa eteenpäin. Ja niin tehdäänkin. On kuitenkin myös niin, ettei kaikki vain katoa tai menetä merkitystään, vaikka mitä kehiteltäisiin. Työ liikenteenohjauksessa ei muutu erilaiseksi äkkiä eikä millään taikaiskulla. Se on vaativaa, usein kiireistä ja stressaavaa vuorotyötä edelleen. Suurin muutos lie muutoksen lisääntyminen. Uutta pitää omaksua sekä säännösten että tekniikan vaatimina. Nyt myös uudet HR -järjestelmät vaativat oman opettelunsa. Vaikka ne olisivatkin meille paremmin sopivia kuin ennen, pitäisi tilanne rauhoittaa, esimerkiksi vuorotaulujen osalta; mielestäni jo tässä prosessissa on aivan riittävästi työtä myös ohjauskeskuksissa. Joissakin tapauksissa on tietenkin pakko tehdä muutoksia, mutta pelkästään vaikkapa tehostamiseen liittyviä toimia voisi ja pitäisi tehdä hieman rauhallisempana aikana. Vahvasti toivon, että sellaisiakin aikoja vielä voi tulla. Siihen ei kuitenkaan ole paluuta, että mitään ei tapahdu. Kyllä kehittäminen tulee olemaan jatkuvaa. Tosiasiana pitää ottaa huomioon muutakin kuin pakolliset lait ja työehtosopimus. Uusien ihmisten mielestä meillä voi olla outoja tapoja ja kummallisia käytäntöjä. Niille kuitenkin on yleensä jokin tausta tai aikojen kuluessa ilmennyt tarve. Omistajan vaihtuminen ei näitä asioita poista. Siinä, että kaikki on tarkemmassa ohjauksessa kuin mihin on totuttu, on ja pitääkin olla myös hyviä puolia. Ongelmiin tartutaan nopeammin ja pelisääntöjen tulee olla selvät, reilut ja kaikilla tiedossa. Tähän on vielä matkaa, mutta panostus vaikkapa lähiesimiestyöhön voi tuoda parannuksia. Se toiminta on alussa ja vasta koulutuksien jälkeen voi edellyttää osaamista kuten muissakin asioissa. Kouluttamisesta ja henkilöstön kehittämisestä on sinänsä puhuttu jo paljon, ja hyvä niin. On vain taas muistettava, kuinka erilaisista lähtökohdista olevia ihmisiä Finrailin palveluksessa on. Tekniikoiden ja perehdyttämisten tulee olla sellaisia, ettei kenenkään työnteko käy mahdottomaksi turhaan. Turvallisuusasioissa on omana yhtiönä paremmat mahdollisuudet saada ääni kuuluviin sidosryhmien suuntaan. Lisäksi voi olla ihan varma, että talon johtoa kiinnostavat liikenneohjaajien näkemykset ja asema rautatieliikenteessä. Tässä siis ollaan. Finrail Oy:llä on käytössään ainoa ammattitaitoinen joukko, joka pystyy Suomen rautatieliikennettä pyörittämään. Toisaalta se on ainoa firma Suomessa, joka sitä toimintaa tuottaa. Vaikeitakin asioita tähän siirtymiseen henkilöstön kannalta liittyy, ne menetykset ovat kaikkien tiedossa. Muut vaihtoehdot, jos niitä olisi, eivät vain taitaisi olla ainakaan parempia. RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2014 17
Turvallisesti somessa Teksti Janica Lamberg/Turva Lähde Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmän (VAHTI) julkaisu: Sosiaalisen median tietoturvaohje 4/2010 Yhä useampi suomalainen käyttää sosiaalista mediaa päivittäin. Henkilökohtaisten kuvien ja viestien jakaminen on arkipäivää monelle toisten tekemien päivitysten tai kirjoitusten lukeminen vieläkin useammalle. Sosiaalinen media mahdollistaa paljon ja helpottaa monia asioita: kavereiden kanssa viestittely, mielipiteensä ilmaiseminen laajalle joukolle tai vaikka treffien sopiminen tuntemattomien ihmisten kanssa on helpompaa kuin koskaan. Somessa piilee myös vaaransa. Sosiaalinen media on julkinen areena, jossa sisällöt voivat levitä laajasti, nopeasti ja peruuttamattomasti. On jo nähty varoittavia esimerkkejä siitä, mitä somessa harkitsemattomasti lähetetty viesti tai kuva voi saada aikaan. Vaarassa voi olla työpaikka, maine, kodin omaisuus tai jopa pörssikurssit. Pienelle lukijakunnalle tarkoitettu tilapäivitys saattaa olla uutisaihe valtamediassa jo samana päivänä. Fiksusti käyttäytyvä pärjää myös somessa Terveellä järjellä pärjää sosiaalisessa mediassa pitkälle. Hölmöily puolestaan saattaa hajottaa ihmissuhteita, lopettaa työsuhteita tai tyhjentää pankkitilin. Sosiaalista mediaa ja muita verkkopalveluita kannattaa käyttää viisaasti myös siksi, että internetillä on pitkä muisti, ja tiedon lopullinen poistaminen sen syövereistä on lähes mahdotonta. Somessa pätee samat vuorovaikutuksen perussäännöt kuin elämässä yleensä. Yhteisöt arvostavat asiallista kommunikointia. Kirjoita siis asiallisesti, muiden mielipiteitä kunnioittavasti ja esitä eriävät mielipiteet rakentavasti. Eriävän mielipiteen erottaa loukkaavasta sillä, että se on positiivinen, kun taas loukkaavat mielipiteet ovat negatiivisia. Myös Suomen lait pätevät somessa sananvapaus ja yksityisyyden suoja pätevät yhtälailla verkossa toimiessa. Myös tekijänoikeuksia tulee kunnioittaa ja noudattaa: Toisen kuvaa ei saa luvatta käyttää ja jos viittaa jonkun muun kirjoittamaan tekstiin tai sanomaan ajatukseen, tulee siihen tarjota linkki tai lähdeviite. Linkkien ja tiedon jakaminen kuuluu olennaisesti someen, mutta linkkien klikkailussa kannattaa olla tarkkana. Erityisesti Facebookissa kiertää erilaisia linkkihuijauksia, joissa kehotus linkin avaamiseen näyttää tulevan kaverilistalla olevalta henkilöltä. Klikkaamalla linkkiä ei kuitenkaan pääse esitetylle sivulle, vaan se voi johtaa linkin leviämiseen eteenpäin omalle kaverilistalle tai joskus jopa omien henkilökohtaisten tietojen päätymiseen huijareille. Joskus linkit saattavat sisältää myös haittaohjelmia tai viruksia. Erilaiset tietomurrot ovat yleistyneet ja vähän väliä verkossa leviää eri palveluista hakkeroituja käyttäjätunnuksia ja salasanoja. Vaikka salasanojen muistaminen käykin työstä, kannattaa silti käyttää eri salasanaa eri palveluissa tai vähintäänkin erottaa työ- ja vapaa-ajan palveluissa käytettävät tunnukset ja salasanat toisistaan. Yksityisyysasetukset kuntoon Ulkomaanmatkastaan ei välttämättä kannata huudella sosiaalisessa mediassa, sillä tiedon kantauduttua varkaiden korviin, on tyhjillään oleva koti helppo saalis pitkäkyntisille. Jos matkasta haluaa kuitenkin etukäteen iloita somessa, on hyvä ensin laittaa käyttäjäprofiilin yksityisyyden suojaa koskevat asetukset kuntoon. Yksi tärkeä sosiaalisen median taito onkin juuri verkkoidentiteetin ja yksityisyyden hallinta. Useissa sosiaalisen median palveluissa voi rajata sen, ketkä voivat katsella tai käyttää päivityksiäsi ja kuviasi. Aina ennen uuden some-kanavan käyttöönottamista kannattaa määrittää yksityisyysasetukset haluamikseen, sillä usein asetusten oletusarvona on tietojen näyttäminen julkisesti kaikille palvelun käyttäjille. Kaikkia ihmisiä sosiaalinen media tai netissä omien tietojen tai tekemisten esittely ei kiinnosta. On kohteliasta kunnioittaa perheesi ja ystäviesi suhtautumista sosiaalisiin medioihin: jos he eivät halua sinun laittavan kuvia tai tietoa heistä sosiaaliseen mediaan, noudata heidän toiveitaan. Harkitse ennen postausta Ei kannata luottaa liikaa siihen, että yksityisasetukset suojaavat sataprosenttisesti tietosi. Sosiaalinen media ja sen sovellukset kehittyvät jatkuvasti. Säännöllinen käyttöehtojen tarkistaminen kannattaakin ottaa tavaksi, sillä käyttöehdot saattavat muuttua yhtäkkiä niin, että palveluntarjoaja voi hyödyntää profiiliisi kirjaamiasi tietoja sinulta mitään kysymättä. Käyttöehtojen muuttumisen lisäksi palveluihin voi tulla teknisiä vikoja tai tietoturvavuotoja. Vaikka käyttäjänä tekisit kaiken oikein, laittaisit kuntoon yksityisyyden suojaa koskevat asetukset ja noudattaisit varovaisuutta palveluita käyttäessäsi, mikään ei takaa sitä, ettei joku toinen sosi- 18 RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2014
aalisen median verkostossasi oleva henkilö voisi saattaa tietosi laajempaan käyttöön joko tahattomasti tai tahallisesti. Erityisesti valokuvien lisääminen someen ja niiden taggaus saattavat muodostaa sinusta jo melko kattavan profiilin. Myös valokuvien taustoilla näkyvät yksityiskohdat, kuten autojen rekisteritunnukset yhdistettynä paikkatietoon, paljastavat sinusta ja liikkeistäsi paljon tietoa. Tietynlainen materiaali leviää verkossa paremmin kuin toinen. Esimerkiksi henkilö- ja pankkitiedot, joilla voi saada aikaan rahallista rikoshyötyä kuten ottaa pikavippejä tai ostaa tavaraa netistä, ovat rikollisten havittelemia asioita. Jos laittaa sosiaaliseen mediaan sellaista materiaalia, joka kiinnostaa laajaa yleisöä kuten paljasta pintaa sisältäviä kuvia tai hölmöilyvideoita, ne todennäköisesti leviävät internetissä. Yleinen käytäntö on, että nimen, käyttäjätunnuksen ja kasvokuvan voi julkaista some-kanavissa, mutta sähköpostiosoitteen, kotisoitteen, puhelinnumeron, syntymäajan tai yksityisten valokuvien kanssa kannattaa olla huomattavasti tarkempi, eikä niiden julkaisua kaikille verkonkäyttäjille suositella. Mikäli ei tiedä, kannattaako jotakin julkaista somessa, voi miettiä, onko asia sellainen, että sen laittaisi myös työpaikan ilmoitustaululle? Somessa edustat paitsi itseäsi myös työnantajaasi Työnantajalla on oikeus määrätä työajan ja työvälineiden käytöstä, joten työnantajalla on myös oikeus estää sosiaalisen median käyttö työaikana. Koska sosiaalinen media välineenä on osittain korvannut perinteisiä viestintäkanavia, ja yrityksen profiili sosiaalisessa mediassa rakentuu kaikkien yrityksen työntekijöiden yhteisestä panoksesta, yhä useammassa yrityksessä on sallittu pääsy sosiaalisen median kanaviin. Vapauden mukana tulee myös vastuu. Työsopimuslaki ohjaa työntekijän toimintaa niin työajalla kuin vapaa-aikanakin, eli myös somessa. Lain mukaan työntekijän tulee olla lojaali työnantajaansa kohtaan, ja työnantajan tulee voida luottaa työntekijään. Törttöily sosiaalisessa mediassa saattaa johtaa työsopimuksen irtisanomiseen tai pahimmillaan jopa rikosseuraamukseen. Kun toimit sosiaalisessa mediassa yksityishenkilönä se, mitä kirjoitat, voidaan yhdistää myös työnantajaasi. Näin käy etenkin silloin, kun ilmoitat julkisesti sosiaalisessa mediassa työnantajasi. Esimerkiksi kilpailijoiden mustamaalaaminen tai asiakkaiden haukkuminen antaa aina negatiivista kuvaa sekä sinusta itsestäsi että edustamastasi yrityksestä. Työnantajaasi tai sen toimialaan liittyvissä keskusteluissa on soveliasta kertoa nimi ja tarvittaessa ammattinimike. Usein on myös hyvä ilmoittaa, että kyseessä on oma mielipiteesi eikä työnantajan virallinen kanta. Kannattaa perehtyä työpaikan salassapitomääräyksiin ja sosiaalisen median ohjeistuksiin ennen somessa toimimista. Työpaikan liikesalaisuudet ovat liikesalaisuuksia myös somessa, vaikka työntekijä ja työnantaja eivät olisikaan tehneet erillistä salassapitosopimusta. Etenkin pörssiyhtiöissä on erityisen tiukat salassapitomääräykset koskien sisäpiiritietoa. Työasioista ei kannata lainkaan keskustella julkisissa sosiaalisen median kanavissa, sillä palvelun ylläpitäjät pääsevät teknisesti käsiksi kaikkeen palveluun talletettuun myös vain keskustelun osapuolten väliseksi rajoitettuun materiaaliin. Some ja lait Koska sosiaalisen median palvelut kehittyvät hurjaa vauhtia, lait ja niiden tulkintaohjeet seuraavat väistämättä jälkijunassa. Kehitystä kuitenkin tapahtuu. Esimerkiksi tämän vuoden alussa tulivat voimaan sosiaaliseen mediaankin liittyvät kriminalisoinnit vainoamisesta ja viestintärauhan rikkomisesta. Keväällä 2013 oikeusministeriön työryhmä antoi mietinnön tietoverkkorikoksiin liittyen ja siinä ehdotetaan myös identiteettivarkauksien kriminalisoimista. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2015 ja sen jälkeen identiteettivarkaudesta tuomittaisiin se, joka erehdyttääkseen kolmatta osapuolta oikeudettomasti käyttää toisen henkilötietoja. Tällä hetkellä väärän ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen somessa voi johtaa kunnianloukkaussyytteeseen, mutta pelkästään toisena ihmisenä esiintyminen ei ole rikos. Vinkit turvalliseen sosiaalisen median käyttöön Harkitse tarkkaan henkilökohtaisen tai yksityiskohtaisen tiedon julkaisemista verkossa. Tarkista ja rajaa yksityisyyden suojaa koskevat asetukset. Hyväksy vain tunnistamasi henkilöt verkostoosi. Älä klikkaile vieraita tai hämäräperäisiä linkkejä. Älä keskustele työasioista sosiaalisessa mediassa. Käytä erilaista salasanaa eri palveluissa. Huolehdi tietokoneesi tietoturvasta. Kirjoita vain sellaista, minkä voisit sanoa kasvokkain toiselle. Kanna vastuu kommenteistasi. Ota huomioon, että kirjoituksesi voi päätyä työnantajasi käsiin. RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2014 19
Burnout, boreout, wornout Työ voi uuvuttaa monella tavalla Teksti UP/Tiina Tenkanen Kuvitus Iris Hyvönen Satunnainen stressi kuuluu työhön, niin myös siitä palautuminen. Pitkittynyt työstressi johtaa työuupumukseen. Työturvallisuuskeskuksen asiantuntijan Päivi Rauramon mukaan työuupuminen on vältettävissä, jos työpaikan kulttuuri on keskusteleva ja aidosti välittävä. Noin neljäsosa työntekijöistä kokee lievää työuupumusta Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen Terveys 2011 -tutkimuksen mukaan. Työuupumus voidaan jakaa kolmeen lajiin, joiden yhteisenä piirteenä on väsyminen, kyynistyminen, alentunut itsetunto ja heikentynyt työstä suoriutuminen. Asiantuntija Päivi Rauramo Työturvallisuuskeskuksesta perää keskustelevaa ja aidosti välittävää työkulttuuria: - Nykyisin yritysten taloudellinen tilanne on sellainen, että ihmiset sinnittelevät pitempään, vaikka tuntevat itsensä uupuneiksi. He eivät halua myöntää jaksamisongelmiaan eivätkä uskalla kieltäytyä ylitöistä, Rauramo toteaa. Hän kantaa huolta erityisesti itsenäisesti ja yksin työtä tekevistä. Esimerkiksi ylemmät toimihenkilöt, kuten asiantuntijat ja johtotehtävissä toimivat, joutuvat itse pitämään huolta jaksamisestaan. Rauramon mukaan heidät pitäisi perehdyttää työkuormituksen hallintaan ja tunnistamaan uupumuksen merkit. Työnantajalla velvollisuus huolenpitoon Työpaikan epävarmuus vaikuttaa työyhteisöön huonolla tavalla. Avoimuus kärsii ja ihmiset yrittävät todistaa tarpeellisuuttaan ja tehokkuuttaan. Työtehtäviä haalitaan liikaa, tietoa pantataan, ylitöitä tehdään usein ilman korvausta. Työnantajalla on kuitenkin velvollisuus pitää huolta työntekijöiden jaksamisesta. Jos esimiehen kanssa ei voi ottaa jaksamiseen liittyviä asioita puheeksi, työsuojeluvaltuutettukin voi puuttua tilanteeseen. Lain mukaan myös jokainen omasta jaksamisestaan huolestunut voi ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon ja pyytää arviointia kuormittumisestaan: - Jos työ on täysin alikuormittavaa, sekään ei ole hyvä asia. Niin keho kuin mielikin tarvitsee kuormitusta, sopivasti haasteita, Rauramo toteaa. Työntekijän pitäisi osata kuunnella itseään. Ennakoinnilla, oireiden varhaisella tunnistamisella sekä avun hakemisella työuupumus vältetään parhaiten. Turhautuminenkin uuvuttaa Työtä voi olla liikaa tai se voi olla liian vaikeaa omiin voimavaroihin nähden. Tällöin työntekijä väsyy. Puhutaan loppuun palamisesta eli burnoutista. Sen syntyyn vaikuttavat myös yksilölliset ominaisuudet. Työ voi myös kuluttaa, jolloin kyseessä on wornout, loppuun kuluminen: - Nuoretkin voivat kulua loppuun liian hektisessä elämänvaiheessa tai työssä. Ikääntyneemmät kuluvat loppuun fyysisissä töissä, jos työtä ei pystytä keventämään suhteessa ikään ja työkykyyn, Rauramo kertoo. Wornoutia tapahtuu esimerkiksi palo- ja pelastustyössä, potilastyössä ja varastotyössä. Boreout eli turhautuminen ja pitkästyminen saattaa vaivata nuoria, työuraansa aloittavia, joilla on epärealistinen kuva työelämästä: - Työ saattaa olla pettymys, kun ei saakaan nopeasti vastuullisia työtehtäviä. Turhautua voi myös työtehtävissä, joita ei koe merkityksellisiksi tai mielekkäiksi. Muutoksia tarvitaan työhön Työuupumus tai loppuun palaminen ei ole lääketieteellinen diagnoosi. Sen sijaan työuupumus altistaa muun muassa masennukselle ja fyysisille sairauksille, joiden perusteella lääkäri voi määrätä hoitoa, kuten sairaslomaa ja lääkityksen. Rauramon mukaan pelkkä lääkitys ei ole ratkaisu: - Työuupumuksen keskeinen aiheuttaja on työ, hän painottaa. - Ensisijaisesti pitää muuttaa työtä. Lisäksi työntekijä voi itse muuttaa asennoitumistaan työhön. Työterveyslääkäri voi laatia kokonaisvaltaisen hoidon, jossa lääkityksen ja terapian lisäksi työntekijää autetaan muuttamaan elämäntapojaan. 20 RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2014
- Rentoutusta työpaineisiin on voitu hakea väärällä tavalla, esimerkiksi alkoholilla ja unilääkkeillä. Työterveyshuollon ammattilaisilla ja asiantuntijoilla, kuten työpsykologilla, on asiantuntemusta, joka voi auttaa laajasti työntekijää, Rauramo toteaa. Sykevälimittauksella tietoa Rauramo muistuttaa, että työstä palautumiseen ei ole tarkoitus käyttää koko vapaa-aikaa: - Pitäisi pystyä palautumaan myös työpäivän aikana. Työtä pitäisi rytmittää siten, ettei rasitus ole liian voimakasta läpi työpäivän. Henkilökohtaisella kuormittumisarvioinnilla, kuten sykevälimittauksella saadaan tietoa palautumisesta. Samalla tutkittava pitää kirjaa päivärytmistään: - Varsinkin miesten kohdalla havahtumiseen tarvitaan usein fysiologista mittaria, joka antaa heille mustaa-valkoisella -faktaa, Rauramo huomioi. Stressaantuneen henkilön verenpaine ja sydämen syke ovat aamuyön tunteina toistuvasti korkeammalla kuin heillä, jotka ovat palautuneet päivän rasituksista. Kun kuormitus on kohtuullista, voimia jää itselle tärkeiden ihmissuhteiden vaalimiseen, harrastuksiin, ja yöunet pysyvät rauhallisina. RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2014 21
Jeps, elämää on jälkeenkin Teksti ja kuvat Antti Pellonpää Aikomukseni oli opiskella kauppiksessa Seinäjoella vain pari vuotta, mutta Kun vuoden 1981 lopulla näin lehdessä ilmoituksen, että VR pestaa Seinäjoelle kuusi liikennevirkamiesharjoittelijaa, käyntini venyikin 30 vuodeksi. Hakijoita oli 126, joista papereiden perusteella 24 kutsuttiin haastatteluun. Sen jälkeen 12 lähetettiin Helsinkiin soveltuvuustesteihin ja kuusi meistä valittiin. Lisäksi piti saada jonkun valtion kielitutkintolautakunnan jäsenen antama todistus ruotsin kielen taidosta. 1980-luvun jälkeen seuraavat liikennepuolen työntekijät taidettiin ottaa Seinäjoelle vasta 2000-luvulla. Kun minut oli valittu, niin molemmista entisistä työpaikoistani soitettiin samana keväänä ja kyseltiin tulisinko taas töihin. VR:n pitkän leivän houkutus vei silloin voiton kehitysvammaisten päivähuoltolan opettajan työstä ja asfalttifirman toimistotyöntekijän/ asfalttilaborantin hommista. Toki isä Alavuden maatilallammekin olisi minut mielellään pitänyt töissä. Olivatkohan työnsaannin mahdollisuudet silloin jotenkin erilaiset kuin nyt? Ihminen, luuta ja resiina Liikennevirkamiesharjoittelijana siis aloitin: Harjoittelua pikku asemilla, tavaratoimistoa, lipunmyyntiä, lennätintä ja puhelinkeskusta. Sitten valikoiduin kurssien kautta kiertäväksi lomittajaksi Seinäjoen alueen asemille. Väliaikoina tein lisäksi tavaratoimisto- ja lipputoimistotöitä. Silloin rakennettiin kauko-ohjausta Seinäjoelta pohjoiseen, työkuntia oli linjalla jatkuvasti ja kolmivuorotyö. Päivisin annettiin junille merkkejä lipuilla ja öisin lyhdyllä. Oli releasetinlaitteita, kampiasetinlaitteita ja asemia, joilla oli asemamiehet kääntämässä vaihteita. Ähtärissä piti muistaa junakohtausten aikana laskea aseman lähellä olevan ylikäytävän puomit ennen junan lähettämistä. Olin liimannut taskukelloni lasiin lapun Muista puomit. Lipunmyyntipäätteitä ei ollut, joten vähänkin erikoisemmat liput kirjoitettiin käsin ja paikkaliput soitettiin puhelimella Seinäjoelta. Junasuorittajan piti toki hoitaa myös matkatavarat sekä vaunukuorma- ja kappaletavaralähetykset rahtikirjoineen. Eli usein sai tehdä töitä sananmukaisesti paita märkänä. Lumisia talviakin oli, mutta silloin olivat vielä käytössä sellaiset teknologian ihmeet kuin ihminen, luuta ja resiina. Aina asemilla jonossa olevat asiakkaat eivät ymmärtäneet, kun junasuorittaja veti verhot lippuluukun eteen ja lähti resiinalla vaihdetta putsaamaan. Junalippu sika-nauta -purkilla Sain Lapuan asemalla ollessani kunnian ottaa ensimmäisenä käyttöön kauko-ohjauksen Seinäjoelta pohjoiseen. Ihan täydellisen kunniakkaasti homma ei kuitenkaan sujunut. Siirsin releasetinlaitteeni hallinnan Seinäjoen kauko-ohjaajalle viikkovaroituksessa ilmoitettuna kellonaikana. Asemalle saapui ennen kauko-ohjauksen käyttöönottoa tavarajuna, jolle Seinäjoen kauko-ohjaus laittoi vihreän valon lähtötolppaan. Juna olisi saanut lähteä, mutta eihän se mihinkään lähtenyt. Otin junasuorittajan punaisen päällisen pois koppalakistani ja kävelin tavarajunan veturin luo kyselemään, että ovatko kuljettaja tai lämmittäjä lukeneet viikkovaroitusta. Viikkovaroitusta ei ihan heti löytynyt, mutta kun vakuuttelin, että Lapua on kauko-ohjauksessa ja vihreä palaa lähtöluvan merkiksi, niin lähtihän se juna. Tuolloinkin asiakkaita palveltiin: Mieleeni muistuu tapaus Härmän asemalta, kun vanhempi mies oli menossa poikansa luo Seinäjoelle. Hän kertoi, että oli ottanut kotoa mukaan muovikassillisen ruokaa pojalle tuliaisiksi. Lipunostohetkellä hän huomasi, että rahapussi oli jäänyt kotiin. Minä kysyin, että mitäs kaikkea sinulla siellä kassissa on. Päällimmäisenä oli purkillinen sikanautaa, jonka päällä oli hintalappu, joka oli lähes sama kuin Härmä Seinäjoki lipun hinta. Minä sanoin, että anna minulle tuo sikanauta, niin saat tästä lipun. Hieman hämmentyneenä, mutta tyytyväisenä mies työnsi lippuluukun aukosta sikanautapurkin ja sai lipun. Mies pääsi poikansa luo, minä laitoin lipun hinnan kassaan ja illalla kotona söin sikanautaa. Ei enää ylitöitä Jossain vaiheessa kyllästyin siihen, että jatkuvasti piti tehdä ylitöitä. Käytännössä ei ollut vapaa-aikaa, jolloin olisi voinut nauttia niistä kaikista kilometrirahoista, lisäpalkkioista, välirahoista, päivärahoista ja palkasta, jota tilille kertyi. 22 RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2014
vahvasti VR:n Tupakkaparooni tupakkapellolla: - Tänä kesänä kehittelin mällitupakkaa. Heh heh, luomumälli, nauraa Antti Pellonpää. Itse hän ei tupakkaansa ole maistanut: - Eihän tupakan ostamisessa ja polttamisessa ole mitään järkeä. Myymisessä kylläkin. RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2014 23
Monasti juoksupoika oli Tulisitko töihin -lapun kanssa pimputtamassa ovikelloa juuri, kun olin aamulla saanut unen päästä kiinni jollakin asemalla vietetyn yövuoron jälkeen. Eli ei auttanut se, että olin pitänyt puhelinnumeroni salaisena, jopa VR:ltä. Työntekijöistä oli pulaa tuolloinkin ja aina oli joku kipeänä esimerkiksi lippu- tai tavaratoimistossa. Niinpä sitten ilmoitin päätökseni, että en enää tee ylitöitä. Onneksi työehtosopimuksemme sentään takasi oikeuden itse päättää siitä. Tuohon aikaan oli jostakin syystä tapana joutua, ikään kuin rangaistuksena tällaisesta pullikoimisesta, tavaratoimistolle töihin. No, olin aina tykännyt tavaratoimiston töistä ja ne olivat aivan kuin olisi ollut lomalla verrattuna junasuoritustöihin. Carlaa testaamassa ja kehittämässä Tavaratoimiston konttorissa tein lomituksia: rahditus/tallennus, saapuva/lähtevä tavara, kiitotavara, kassa, alueselvittelijä, kuljetuspäällikkö sekä Seinäjoen erikoisuus, infopiste, jossa hoidettiin pelkästään vaunukuorma-asioita. Nimi muutettiin myöhemmin vaunukuormapisteeksi, jonne sain nimityksen. Kun 90-luvun alkupuolella alettiin suunnitella Cargon asiakaspalvelupisteitä, minulta pyydettiin selvitys sekä VR:n pääkonttorista että RVL:stä, mitä kaikkea minä teen tuossa työpisteessäni. Sen myötä pääsin Helsinkiin testaamaan ja kehittämään uutta työkaluamme Carlaa. Sen työkomennuksen piti kestää kaksi viikkoa, mutta ohjelma oli testausta aloitettaessa täysin alkutekijöissään. Välillä ohjelma meni eteenpäin, välillä uudet versiot toivat takapakkia. Itsekin täytin yli 200 korjaus- ja muutosehdotuslomaketta. Kun kerrankin pääsi vaikuttamaan tulevaan omaan työkaluunsa, siitä halusi mahdollisimman hyvän ennen käyttöönottoa. Käyttöönottoa siirrettiin monta kertaa, mutta silloin onneksi isotkin päällikkömme ymmärsivät, että keskeneräistä työkalua ei kannata ottaa käyttöön ja antoivat meidän rauhassa hioa ohjelman kunnolliseksi. Niin sanotun makkaratalon kolmannessa kellarikerroksessa oli silloin tietokonekurssien koulutustilat, ja siellä pidin asiakaspalvelupisteiden henkilöstölle Carla-kursseja. Carlasta tuli hyvä työkalu, jonka seuraaja ei ainakaan sinä aikana, kun minä olin vielä VR:n kirjoissa, päässyt lähellekään Carlan nopeutta tallentamisessa. Myös monia muita sellaisia uusia ohjelmia tuli käyttöömme, joihin viiden minuutin käytön jälkeen keksi kymmenen parannusehdotusta. Parannusta ohjelmiin tuntui olevan mahdotonta saada. Yleensä viimeinen vastaus oli, että eikä ole rahaakaan sellaisiin muutoksiin. Kymmeniä tuhansia selvittämättömiä vaunuja Jep, jossain vaiheessa alkoi kyllästyttää. Työkalut olivat huonot. Sitten vuonna 2009 tulivat asiakaspalvelupisteiden lomautukset. En ymmärtänyt lomautusten järkevyyttä; vähän kuin kaupasta laitettaisiin rahan firmaan keräävät kassat pakkolomalle. Kerroin kyllä ylemmälle portaalle, kuinka kävisi esimerkiksi vaunujen seisontamaksujen kanssa. Ne jäisivät kantamatta, koska ne piti hoitaa päivittäin. Jo viikon jälkeen purku- ja lastausaikojen selvittäminen oli hankalaa, puhumattakaan puolen vuoden pakkolomien jälkeen. Tilannetta luvattiin seurata. Ehkä sitä seurattiin, mutta kun palasin töihin, koko maan suljetuissa kuljetuksissa oli kymmeniä tuhansia selvittämättömiä vaunuja. Sama tilanne oli karhulistoilla, johon tulevat ne vaunukuormat, joille ei ole tehty ollenkaan rahtikirjaa. Rahaa jäi varmasti saamatta paljon enemmän kuin lomautuksilla säästettiin. Kaikkia tilanteeseen liittyviä vaiheita ei tässä voi selittääkään. Maanviljelijäksi sukutilalle Minä olin jo ainakin 15 vuotta sanonut, että kun täytän 50, niin muutan Alavudelle ja ryhdyn maanviljelijäksi. Työkaverit yleensä naureskelivat, että heh-heh...joo, niin varmaan... Mutta vuoden 2009 lomautuksen aikana myin taloni Seinäjoella ja muutin sukutilallemme Alavudelle. Olen 1895 valmistuneen pohjalaistalon suvun neljäs isäntä. Olimme asuneet pojan kanssa 16 vuotta kaksistaan, ja poika jäi vielä Seinäjoelle opiskelemaan. Pakkoloma tuli minulle siinä mielessä erinomaiseen saumaan, että oli aikaa aloittaa remontit maatilallani. Edellisestä isosta remontista oli jo kulunut 35 vuotta, joten työsarkaa riitti. Maalämpöpumppu (on muuten loistava vehje), kunnan vesijohto, 868 neliötä perinteistä kolmiorimahuopakattoa, putki- ja sähköremonttia, maalausta ja talon vanhojen alkuperäisten kalusteiden kunnostamista ym. Nautin olostani. Tuolloin tein päätöksen, että jos ja kun pääsen käsiksi eropakettiin, lähden. Ehkä lähden vaikka en eropakettia saisikaan. VR ei enää ollut se VR, jossa minä halusin olla töissä. VR:n kokemusta voi soveltaa muuallakin Noin puoli vuotta pakkolomilta palattuani työni siirtyivät Kouvolaan. Asiakkaat eivät tuntuneet ymmärtävän asiaa, kun heistä monet olivat tottuneet kanssani näitä asioita hoitamaan jo parikymmentä vuotta. Kun vastasin puhelimeen ja sieltä kuului esimerkiksi Jani täällä moi, tiesin heti, mitä vaunuja asiakkaalla on lastattavana, missä ja minne ne ovat menossa. Eli tiesin, mistä koko paketissa on kysymys. Jos joku naisasiakas lähti äitiyslomalle, minä taisin olla ensimmäisten joukossa, jolle niitä vauvakuvia tuli. Toisaalta olin helpottunut, kun sain ohjata asiakkaat asioineen Kouvolaan. Tajusin, että jos vielä aion tehdä elämässä jotain muuta kuin olla VR:llä töissä, tässä on nyt tyrkyllä siihen mahdollisuus. Hyppäsin onnellisena pooliin. VR:n meille poolilaisille kustantamat työnhakukurssit koin hyödyllisinä. Tosin ihmettelin muiden kurssilaisten asennetta: Eihän sitä nyt mihinkään pääse enää töihin, kun on ollut vaan VR:llä, kun kaikki VR:n hommat ovat niin spesiaaleja, eikä VR:n työkokemuksesta ole hyötyä muilla aloilla. 24 RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2014
Yritin selittää heille, että meillähän on kaikilla erittäin monipuolinen pitkä kokemus, jota voi monilta osin soveltaa VR:n ulkopuolellakin. VR:llä käytettävät tietokoneen perusohjelmat, Wordit, Excelit ja Power Pointit ovat samat kuin kaikilla työpaikoilla. Jos on käsitellyt rahaa VR:llä, osaa tehdä sitä muuallakin. Jos on ollut asiakaspalvelullinen VR:llä, osaa olla sitä muuallakin. Jos on VR:llä ollut opetustehtävissä tai esimiestehtävissä, kyllä tätä kokemusta voi soveltaa muuallakin. Logistiikkakokemusta voi suoraan käyttää myös muualla ja junasuorituspuolen ihmiset on testattu, että he kykenevät hoitamaan monta asiaa yhtä aikaa, ottamaan suuren vastuun turvallisuudesta jne. Rypsinviljelyä ja luomulampaita Sitten tuli tuo päivä, 29.6.2010, jolloin allekirjoitin irtisanoutumiseni. En tiedä mitä siitä oikein pitäisi ajatella, mutta silloin oli tunne, että tämä on parasta mitä minulle on VR-urani aikana tapahtunut. Sitten lähdin eropaketti kainalossa Alavudelle jatkamaan remontteja. Omistamani pellot olivat vuokralla, mutta kun vuokrasopimus päättyi 2010 lopussa, en enää sopimusta uusinut. 1.2.2011 olinkin jo virallisesti maatalousyrittäjä. Luomusta kun koko ajan puhutaan ja luomutuotteiden kysyntä jatkuvasti lisääntyy, sain kimmokkeen lähteä luomutuotantoon Liisa-uuhi synnytti neljä karitsaa viime keväänä: - Synnytyksessä piti vähän auttaa viimeisen kohdalla ja onpa karitsoille tullut annettua pari kertaa tekohengitystäkin. Mitäpä ei ex-rautatieläinen osaisi. Parasta noissa lampaissa on se, että ne eivät näytä tippaakaan junilta. 25
siirtymisessä vaadittaville luomukursseille ja kävin sekä viljelyn että karjankasvattamisen osiot. Päätin viljellä vain sellaisia kasvilajeja, joita meillä ei ainakaan minun aikanani ole viljelty ja joihin en siis ollut jo pikkupoikana kyllästynyt. Niinpä aloitin rypsillä. Tuvan seinällä oli paikallisen maalarin, Matti Annalan taulu vuodelta 1943 Lampaita kosken rannalla, jossa näkyi savusaunani ja taloni. Meillä ei minun aikanani ole ollut lampaita, koska niiden pito lopetettiin joskus 50-luvun puolivälissä, joten aikani taulua katseltuani tuli oivallus, että voisihan niitä taas olla tuolla joen rannassa 60 vuoden jälkeen. Ja niinpä minulle tuli sitten luomulampaitakin. Uudelleen rakastuminen rahtikirjoihin ei onnistunut Kun olin tehnyt remonttia pitkiä päiviä riittävän kauan ja varmaankin tuntui, että puhun lampaillekin aivan liikaa, ajattelin, että voisihan sitä vaihteeksi mennä jonnekin vieraallekin töihin. Töiden etsimisen päätin aloittaa lähimmästä firmasta joen toiselta puolelta Alavus Ikkunat Oy:stä. Soitin sinne ja sitten käymään. Joku on väittänyt, että minulla oli valtavaa tuuria, mutta lähettämön hoitaja oli siirtymässä toisiin tehtäviin, joten pääsin sinne lähettämön hoitajaksi. Mutta kappas vaan, lähettämön hoitajan työt olivat kuin tiivistelmä niistä töistä, joihin olin jo VR:llä kyllästynyt. Uudelleen rakastuminen rahtikirjoihin ei enää onnistunut. Kun olin VR:llä oppinut irtisanomaan itseni, nythän se kävikin jo neljän kuukauden työskentelyn jälkeen. Kuntoutujia ohjaamaan Tein taas remonttia. TE-toimistohan oli jakanut könttäsummana saamani VR:n eropakettirahat kuukausille siten kuin olisin saanut 15 kuukautta palkkaa irtisanoutumiseni jälkeen. Joten työttömyyspäivärahaa en siltä ajalta saanut. 2012 olisin alkanut saada ansiosidonnaista päivärahaa, ja TEtoimisto olisi laittanut minut neljän kuukauden työnhakukurssille. Olin eropakettirahakauden aikana jo käynyt yhden tällaisen viikon kestävän työnhakukurssin, jossa vaan unohdettiin opettaa kurssin pääasiaa eli työhakemuksen tekemistä. Menin kurssille, vaikka olin sairauslomalla maataloustöissä murtamieni kylkiluiden takia. Kaikilla ei ollut kurssilla motivaatio aivan kohdallaan; heti ensimmäisellä tunnilla joku varmuuden vuoksi kysyi, että jos saa sairauslomaa, silloin ei kait täällä tarvitse olla. Eipä tietenkään, vastasi kurssin vetäjä. Silloin minä nostin käteni ja kysyin, että jos on jo valmiiksi sairauslomalla, saako silti olla täällä. Joo, sain olla. Se neljän viikon työnhakukurssi ei oikein innostanut, kun tunsin osaavani etsiä työtä muutenkin, joten päätin taas mennä töihin. Näin paikallisesta sosiaalisesta yrityksestä, A-Pesu Oy:stä kertovan pikku ilmoituksen lehdessä, jossa kerrottiin heidän työllistämispalveluistaan. Sinnepä soitto ja sitten haastatteluun. A-Pesu Oy:n yhteydessä toimii Alavuden kaupungin kuntouttavaa työtoimintaa toteuttava mattopesula. Joku väitti taas, että tuuria, mutta pääsin mattopesulaan ohjaamaan kuntoutujia. Nuoruudessa ennen veeärrää minulla oli haaveena sosiaalialan ammatti. Nyt pääsin toteuttamaan tätä haavetta. Paikka on täynnä mainioita persoonia ja nautin työstäni. Suomen ainoa virallinen tupakantuottaja Mattopesulaan mennessäni siellä kaikki käärivät sätkiä. Siitä se ajatus sitten lähti: Olisikohan Suomessa mahdollista kasvattaa tupakkaa ihan virallisesti? Lähdin heti siitä, että se pitäisi tehdä myyntipakkauksiksi asti ja omalla tuotemerkillä. Ja - kuten maataloudessa ja varsinkin luomutuotannossa - paperisota on hirveä. Niin se oli tietysti tässä tupakantuotannon aloittamisessakin. Pakkausten merkinnöistä on tupakkalaissa tarkat määräykset. Mutta kun on ollut VR:n asiakaspalvelupisteenhoitajana Venäjän tullin kanssa tekemisissä, mikään suomalainen lupaviidakko ei edes tunnu byrokratialta. Suomessahan tupakkateollisuus loppui 2000-luvun alussa, ja nyt minä aloitin sen uudelleen. Jossakin vaiheessa nimittäin selvisi, että olen Suomessa ainoa virallinen tupakantuottaja. Uuden tupakkamerkin tuominen markkinoille on tietysti hankalaa, koska tupakkaa ei saa mainostaa, eikä se saa olla näkyvillä kaupoissa, joten kukaan ei tiedä kysyä uutta tupakkamerkkiä. Luomumälliä ja opiskelua Keksin väyläksi tupakkakaupat, joita on enää kymmenkunta Suomessa. Niissäkään tupakkatuotteita ei saa olla näkyvillä näyteikkunalla, mutta sisällä ne saavat olla näkyvillä ja myyjä saa niistä kertoa. Minulla on nyt ollut tätä purutupakkaani myynnissä kahdessa tupakkakaupassa. Ja mikä erityisesti sopii minun huumorintajuuni, oli se, että saan käyttää tupakkapakkauksissani luomumerkkiä, koska tupakka on luomusysteemillä kasvatettua. Luomutupakkaa, senhän täytyy olla terveellistä! Itse en ole maistanut, koska eihän tupakan ostamisessa ja polttamisessa ole mitään järkeä, myymisessä kylläkin, varsinkin näin monopoliasemassa. Lisäksi myyn tupakansiemeniä kotitarvekasvattajille ja tupakkaleikkureita, joista minulla on erään puolalaisen valmistajan kanssa sellainen maahantuontisopimus, että he jättävät oman merkkinsä niistä pois, ja minä myyn niitä omalla tuotemerkilläni. Tämän vuoden alussa tuli tunne, että minun pitäisi saada lisää eväitä tuohon kuntoutujien ohjaamiseen. Niinpä aloin opiskella Seinäjoen Sedussa työvalmennuksen erikoisammattitutkintoa. Opiskelu tapahtuu työn ohessa ja kestää pari vuotta: Verkkotehtäviä, lähipäiviä ja työssä näytettyä osaamista. Nykyopiskelu on aika joustavaa. Jeps, elämää on vahvasti VR:n jälkeenkin. 26 RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2014
Tervehdys Peipohjan Asemakylästä! Teksti ja kuvat Soile Olmari Yövyin seitsemisen vuotta sitten Kokemäellä vallan viehättävässä Peipohjan Asemakylässä. Olin keskellä syksyistä viikkoa ainoa majoittuja ja aamulla nautin vuokraemännän tarjoaman hyvän aamiaisen. Samalla Leena Salminen kertoi Asemakylän vaiheista ja historiasta. Jokunen viikko sitten sain Leenalta sähköpostia, jossa hän kertoi muun muassa seuraavaa: - Täytimme mieheni kanssa kesällä 75 vuotta ja olemme nyt siinä tilanteessa, että Asemapäällikön Kodille pitäisi tehdä jotain. Kaikki muut asuinrakennukset ovat vuokra-asuntoina, mutta asemapäällikkö sinnittelee yhä tilausten varassa. Hän kertoi, että talossa asui aiemmin 13-lapsinen perhe ja se sopisi nytkin isolle erikoisperheelle asunnoksi: - Nyt tuntuvat asuinyhteisöt olevan suosittuja. Asemapäällikön Koti vuokrattavana Salmiset haluavat tarjota vuokraamis- tai ostomahdollisuutta rautatieläisille: - Meillä on käynyt melko paljon rautateihin liittyviä vieraita. Heidän mahtava yhteenkuuluvaisuutensa sekä työn ja työalueen arvostamisensa on lyönyt niin meihin leimansa, että ajattelimme ensimmäisenä: Voi kun saatas rautatieläisiä. Salmiset antavat siis vuokralle Asemapäällikön Kodin: - Kalusteita yms. jätämme tietysti sen mukaan, mikä käyttöinto on. Asema-alueen talorivin puolessa välissä on omalämmitteinen sauna. Leena kirjoitti myös, että talon ei tarvitse olla kenenkään yksityinen asunto: - Onhan täälläpäin paljon erilaisia harrastus- ja ajanviettomahdollisuuksia. Jos löytyisikin seurue, joka vuokraisi sen harrastustensa lomakodiksi. Hän lisäsi vielä, että tottahan talo on myös myytävänä. Asemapäällikön Koti on rakennettu Karjalan radan piirustusten mukaan. Kaunis kakluuni koristaa viehättävää uusrenessanssityylistä taloa. Vuokralle tarjotaan entisen Peipohjan aseman (nykyinen Kokemäen asema) asemapäällikön asuintalo. Rakennus on hirsirunkoinen, valmistunut 1895, pinta-ala noin 150 m 2. Huoneita on kuusi: aula + keittiö + sali + 3 huonetta. Lisäksi talossa on kaksi wc:tä ja suihku. Lämmitysjärjestelmä on sähkökeskuslämmitys. Tiloissa on viimeiset 15 vuotta toiminut tilausravintola/kokoustila. Ulkorakennuksessa on kolme varastoa. Kuukausivuokra on 580 euroa. Kuvia on katsottavissa ja lisätietoja miljööstä on luettavissa osoitteessa www.peipohjanasemakyla.fi. Tiedustelut: Leena Salminen, 0400 538 549. RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2014 27
Vuosikokouskutsu Rautatievirkamiesliiton alla mainittujen osastojen jäsenet kutsutaan oman osastonsa vuosikokoukseen, jossa käsitellään sääntömääräiset ja mahdollisesti muut esille tulevat asiat. Tervetuloa! Osallistu ja päätä siten voit vaikuttaa! Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2015 Helsingin osasto ry Oulun osasto ry pe 6.3.2015 klo 17.00 pe 6.3.2015 klo 16.00 Hotelli Scandic, Järvenpää Cumulus Oulu, rautatieaseman läheisyydessä. Kajaaninkatu 17, Oulu. Mukana liiton edustaja. Mukana liiton edustaja. Kahvit klo 16.30 alkaen ja Osasto tarjoaa päivällisen. ruokailu kokouksen jälkeen. Rautatievirkamies-lehden ilmestyminen 2015 16.3, 15.6., 21.9. ja 14.12. Materiaali osoitteella soile.olmari@rvlry.fi noin kaksi viikkoa ennen ilmestymistä. Mielipidekirjoitukset julkaistaan vain poikkeustapauksessa nimimerkillä. RVL:n toimiston väki on joululomalla 22.12.2014-9.1.2015. 28 RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2014
RVL:N TALVIPÄIVIEN ILMOITTAUMISLOMAKE 6.2.- 8.2.2015 RVL:N TALVIPÄIVIEN ILMOITTAUMISLOMAKE 6.2.- 8.2.2015 Nimi: Nimi: Avec: Avec: Osasto: Osasto: Kotiosoite: Kotiosoite: Hotellihuoneistomajoitus Huoneistot Hotellihuoneistomajoitus ovat kahdelle (1 makuuhuone), neljälle (2 makuuhuonetta) tai kuudelle (3 makuuhuonetta) hengelle Huoneistot (kaikissa ovat kahdelle mahdollisuus (1 makuuhuone), 2 lisävuoteeseen) neljälle (2 makuuhuonetta) tai kuudelle (3 makuuhuonetta) Huoneistot hengelle (kaikissa jaetaan mahdollisuus ilmoittautumisjärjestyksessä! 2 lisävuoteeseen) Huoneistot jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä! Pe Su (sis. 2 x majoitus / 2 x aamiainen / 2 x päivällinen) Pe Su (sis. 2 x majoitus / 2 x aamiainen / 2 x päivällinen) jäsen 90 ei jäsen 170 työtön jäsen 45 jäsen 90 ei jäsen 170 työtön jäsen 45 Allergiat, erikoistoivomukset (kämppäkaverit ja muut ): Allergiat, erikoistoivomukset (kämppäkaverit ja muut ): LAJEIHIN ILMOITTAUTUMINEN: LAJEIHIN ILMOITTAUTUMINEN: (merkitse henkilömäärä) (merkitse henkilömäärä) Hohtokeilaus perjantaina 6.2.2015 klo 16:00-20:00 Rentoutusjumppa Hohtokeilaus perjantaina lauantaina 6.2.2015 7.2.2015 klo 16:00-20:00 10:30-11:30 Rentoutusjumppa Savolaiset olympialaiset lauantaina 7.2.2015 klo 10:30-11:30 13:30 - > Savolaiset olympialaiset lauantaina 7.2.2015 klo 13:30 - > Lajeihin ilmoittautuneet valikoituvat ilmoittautumisjärjestyksessä. Huomioi, Lajeihin ilmoittautuneet että keilailussa valikoituvat on rajallinen ilmoittautumisjärjestyksessä. määrä ratoja ja keilaus järjestetään porrastetusti. Huomioi, että keilailussa on rajallinen määrä ratoja ja keilaus järjestetään porrastetusti. LIPUT, JOITA TARVITSEN: LIPUT, JOITA TARVITSEN: Laskettelulippu (max. 2 kpl/jäsen) merkitse kpl määrä tai jätä tyhjäksi Lippu Laskettelulippu Piazzaan(yökerho) (max. 12 kpl/jäsen) merkitse kpl määrä tai jätä tyhjäksi Lippu Piazzaan(yökerho) (max. 1 kpl/jäsen) merkitse kpl määrä tai jätä tyhjäksi (LIPUT ON TILATTAVA ENNAKKOON JA TILATUT LIPUT OVAT VALMIINA HOTELLIHUONEISSA) (LIPUT ON TILATTAVA ENNAKKOON JA TILATUT LIPUT OVAT VALMIINA HOTELLIHUONEISSA) Bussikuljetus Siilinjärvi - Tahko perjantai klo 13:45 Siilinjärven rautatieasema Bussikuljetus Siilinjärvi - Tahko perjantai klo 17:00 13:45 Siilinjärven rautatieasema Bussikuljetus Tahko Siilinjärvi - Siilinjärvi - Tahko sunnuntai perjantai klo 12:00 17:00 Siilinjärven Tahko rautatieasema En Bussikuljetus tarvitse bussikuljetusta Tahko - Siilinjärvi (oma kyyti) En tarvitse bussikuljetusta (oma kyyti) sunnuntai klo 12:00 Tahko Sitovat ilmoittautumiset 2.1.2015 mennessä osoitteeseen: Sitovat ilmoittautumiset 2.1.2015 mennessä osoitteeseen: Irma Wiita Leveämäentie Irma Wiita 24 05470 Leveämäentie Hyvinkää 24 05470 Hyvinkää RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2014 29
Jutunjuuri Tuula Jakonen RVL:n eläkeläisjäsen Omannäköinen joulu 30 Puuhellassa humisevat helteen kuivattamat halot; puulämmitys antaa kodikkaamman lämmön. Joku valittaa siitä ilmaan pääsevistä haitallisista hiukkasista. Minä nurisen maan kalleimmasta sähkönsiirtohinnasta. Sinistä hämärän hyssyä, alkavaa joulun aikaa tunnelmoidessa ikkunan ääressä ulkona vilahtaa jotain. Mikä liikkuu? Orava käy lataamassa poskensa täyteen jyväpähkinäseosta lintulaudalta. Kipaisee salamana maahan syöksyen milloin marjan varsikkoon milloin pensaiden juurelle ja kaivaa äkkiä kolosen. Sitten se tyhjentää poskistaan lastin kuoppaan, peittelee sen kuonollaan, taputtelee lopuksi maan tasaiseksi ja paikan piiloon. Loppuun mietitty siirto, eikä tullut kalliiksi. Minun on pakko nauraa silmät vesissä, kun kurre katsoo minua kysyvästi ikkunan läpi: - Eikö ollutkin hyvin tehty? Oli se! Pimeys on pitänyt pilvihuppua pohjoisella pallon puoliskolla. Kuun kasvaessa joulua kohti helsinkiläisiä valaisee aurinko seitsemisen tuntia, utsjokisia ei ollenkaan ennen tammikuun puolta väliä. Meillä lunta oli välillä 30 senttiä, eniten Suomessa. Kotimetsästä tuodut kolme joulukuusta odottavat ulkona ojennuksessa. Yksi laitetaan pihalle adventtina, toinen kuistille myöhemmin ja kolmas aattona tupaan. Näin joulusta saadaan nauttia kauemmin. Jouluista tunnelmaa lisätäkseni kiertelin ledtuikkuvaloilla Kuukkeli -huvimajan ja Huilinki -nukkuma-aitan. Tulipa silmäniloa ja lisävaloa. Viime talven valoketjut katkesivat majaa kierrelleen poron sarviin. Vahinko, etten ollut paikalla. Näky olisi varmasti korvannut harmituksen. Kesänki -kesäkeittiön päätyyn ripustetaan tallilyhdyt. Kurtakko -grillikatos kosken rannalla valaistaan kynttilälyhdyin, samoin Kuhja -sauna. Lienee helppo arvata, että vanhat Lapin kävijät ovat pesiytyneet pihapiiriin. Jotain kertonee sekin, että tuvan ulko-ovessa lukee Pysäkki. Joulupukille pihapiiri on tuttu jo vuodesta 1924, meille tämä on viides vanhan suutarinkartanon joulu. Monestikohan jokin asia pitää toteuttaa ennen kuin se on perinne? Perinteet ja rituaalit ovat tärkeitä, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö niitä voi muokata tarpeiden ja makujen mukaisiksi. Lapset pesästä lentäessään ja omia joulujaan tahoillaan rakentaessaan omaksuvat kotoa tarttuneita tapoja omien mieltymyksiensä mukaan. RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2014 Joulu on herkkää aikaa, jolloin katsotaan paljon taaksepäin. Sanotaan, että vuosi vanhan vanhattaa, kaksi lapsen kasvattaa. Jokainen joulu on ainutlaatuinen. Hitaasti hyvä tulee Tähän jouluun valmistaudumme leppoisasti. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse, jotain ei ollenkaan. Vain siinä määrin ja sellaisella tahdilla, että nautiskellen päästään joulun tuoksuihin, makuihin ja tunnelmiin. Keskityn nauttimaan siitä mitä minulla on sen sijaan, että murehtisin mitä jäi tekemättä ja saamatta. Siivouksen otan liikunnan kannalta, syviä niiauksia, venytyksiä, joustoja ja kumarruksia. Mattoja ravistellessa liikahtavat asiat päänkin sisällä järjestykseen. Myönteinen mieliala lieventää mahdollisia kaamosoireita. Aattona julistetaan Joulurauha Kuukkelin rappusilta. Joulukranssi on ripustettu Pysäkin oveen, joulu on ovella oikeasti. Kanelille tuoksuvat karpaloglögit katetaan sisäpuolelle joulupukille, - muorille, tontuille ja pihapiirin muille haltijoille. Siellä he voivat istua ekumeenisesti jalat saman pöydän alla, levähtää ja lämmitellä tulen loimussa ja nauttia joulusta. Niin me itsekin. Koska omaistemme haudat ovat kaukana, sytytämme heille kynttilät pihalle koskesta kesällä nostetun myllynkiven päälle. Kyllä rakkaamme tuon ilmaisissa näkevät omat kynttilänsä, näin toivomme. Tuvan liitutaululle, johon on kirjattu keväällä saapuneet, syksyllä lähteneet linnut ja muut luonnonhavainnot, merkitään saapuneeksi joulupukki ja tonttu. Vuoden kierto on täysi. Pihan tuulimylly ja tuvan katon Hyväntuulen viiri ovat liikkumatta. Taivas on kirkas ja kirjava kuin nappikauppa. Joulun tunnelma on täydellinen. Pakkasyö on, leiskuen pohja loimuja viskoo. Kansa kartanon hiljaisen yösydän untaan kiskoo. Ääneti kuu käy kulkuaan, puissa lunta on valkeanaan. Kattojen päällä on lunta, tonttu ei vaan saa unta. Vaiti metsä on lintuineen, luonnon mahlat on jäässä. Koski vain ihan hiljalleen pauhaa matkan päässä. Tonttu ei vaan saa unta. Miksi tonttu ei saa unta? Hänen on niin hyvä mieli. Uskotaan tonttuihin, mutta eletään ihmisiksi. Tunnelmallista joulun aikaa!
JÄSENILMOITUS PALAUTA LOMAKE ALLEKIRJOITETTUNA osoitteeseen Rautatievirkamiesliitto ry/jäsenasiat, Kaisaniemenkatu 10, 00100 Helsinki tai Jäsenasiat: rautatievirkamiesliitto@rvlry.fi, puh. 040 547 9049. Jäsenilmoituksen voi täyttää myös netissä: www.rvlry.fi/jäsenille/muut jäsenilmoitukset/jäsenilmoituslomake TAI http://extranet.rvlry.fi/liiton yhteiset sivut jäsenille/lomakkeet. Henkilötiedot Nimi: Hetu: Rautatiealan ulkopuolelle vakituiseen työhön siirtyminen Siirryn/siirryin vakituiseen työhön / alkaen Eläkkeelle siirtyminen Siirryn/siirryin eläkkeelle / alkaen (mille) Liityn RVL:n eläkeläisjäseneksi (12 euroa/vuosi) Jäsenmaksun keskeytys RVL:n osastojen sääntöjen mukaan jäsen on vapautettu jäsenmaksusta, jos hän on työttömänä, kuntoutustuella, asevelvollisuuttaan suorittamassa tai opiskelun tai muun syyn takia työvapaalla menettäen koko palkkauksensa. Jäsenmaksun keskeytysaika / / Keskeytyksen syy: Työttömyys Äitiys-, isyys- ja vanhempainloma, enkä saa palkkaa. Hoitovapaa Kuntoutustuki Opiskelu Palkaton sairausloma Muu palkaton vapaa, mikä? Päiväys ja allekirjoitus RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2014 31