U 78/2008 vp Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle ehdotuksesta direktiiviksi toisen, kolmannen ja kuudennen yhtiöoikeudellisen direktiivin yksinkertaistamiseksi Perustuslain 96 :n 2 momentin mukaisesti lähetetään eduskunnalle komission 24 päivänä syyskuuta 2008 tekemä ehdotus ehdotuksiin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi, jolla yksinkertaistetaan toisen, kolmannen ja kuudennen yhtiöoikeusdirektiivin sääntöjä sekä ehdotuksesta laadittu muistio. Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2008 Oikeusministeri Tuija Brax Lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen 294400
2 U 78/2008 vp OIKEUSMINISTERIÖ MUISTIO EU/2008/1418 EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI NEUVOS- TON DIREKTIIVIEN 77/91/ETY, 78/855/ETY JA 82/891/ETY SEKÄ DIREKTIIVIN 2005/56/EY MUUTTAMISESTA TIETOJEN ILMOITTAMISTA JA ASIAKIRJOJA KOS- KEVIEN VAATIMUSTEN OSALTA SULAUTUMISISSA JA JAKAUTUMISISSA 1 Ehdotuksen tausta ja tavoite Euroopan yhteisöjen komissio antoi 24 päivänä syyskuuta 2008 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja Euroopan neuvoston direktiiviksi 77/91/ETY (jäljempänä pääomadirektiivi), 78/855/ETY (jäljempänä sulautumisdirektiivi) ja 82/891/ETY (jäljempänä jakautumisdirektiivi) sekä direktiivin 2005/56/EY (jäljempänä rajat ylittävät sulautumiset direktiivi) muuttamisesta tietojen ilmoittamista ja asiakirjoja koskevien vaatimusten osalta sulautumisissa ja jakautumisissa (KOM(2008) 576 lopullinen, jäljempänä yksinkertaistamisdirektiivi). Ehdotuksen tarkoituksena on vähentää EU:n ja jäsenvaltioiden yhtiöoikeudellisesta sääntelystä yhtiöille aiheutuvia sulautumis- ja jakautumismenettelyn kustannuksia. Sulautumissäännöksiin sisältyy nykyisin sellaisia päällekkäisiä tai joissakin tilanteissa tarpeettomia yksityiskohtaisia tietojen ilmoittamista koskevia vaatimuksia, joita sulautumiseen tai jakautumiseen osallistuvien yhtiöiden on noudatettava. Tämä aiheuttaa yhtiöille huomattavia tarpeettomia kustannuksia. Joissakin tapauksissa näihin yritysjärjestelyihin sovelletaan myös pääomadirektiiviä, mikä entisestään lisää kustannuksia. Lisäksi on huomattava, että direktiiveissä säädetyt keinot ilmoittaa osakkeenomistajille yhtiön sulautumisesta tai jakautumisesta laadittiin 30 vuotta sitten eikä niissä sen vuoksi ole otettu huomioon nykyisiä teknisiä mahdollisuuksia. Tarpeettomista paperiasiakirjojen käyttöä koskevista vaatimuksista aiheutuvat kustannukset ovat vältettävissä. Vuosien mittaan myös muihin direktiiveihin, erityisesti pääomadirektiiviin, sisältyvään velkojien suojaan tehtyjen muutosten vuoksi direktiivit eivät enää ole kaikilta osin keskenään johdonmukaisia. Komissio hyväksyi vuonna 2006 lainsäädännön yksinkertaistamiseen tähtäävän tarkistetun ohjelman hallinnollisten kustannusten mittaamiseksi ja niiden hallinnollisten rasitteiden vähentämiseksi, jotka tarpeettomasti haittaavat eurooppalaisten yritysten toimintaa. Maaliskuussa 2007 kokoontunut Eurooppa-neuvosto vahvisti toimintaohjelman ja tavoitteen vähentää hallinnollisia rasitteita 25 prosenttia vuoteen 2012 mennessä. Tämän johdosta komissio antoi heinäkuussa 2007 tiedonannon, jossa se esitti ehdotuksensa yhtiöoikeuden, tilinpäätösten ja tilintarkastuksen yksinkertaistamiseksi. Lisäksi komissio esitti maaliskuussa 2007 ja huhtikuussa 2008 kaksi nopeutetun menettelyn ehdotusta, jotta hallinnollisia rasitteita saataisiin nopeasti vähennettyä tekemällä EU:n säännöstöön joitakin pienehköjä muutoksia. Ensimmäinen ehdotus hyväksyttiin marraskuussa 2007. Toista ehdotusta, johon sisältyy tiettyjä heinäkuussa 2007 annetussa tiedonannossa esitettyjä seikkoja, käsitellään vielä Euroopan parlamentissa ja neuvostossa. Muita tiedonannossa esitettyjä yksinkertaistamismahdollisuuksia ja kuulemismenettelyn aikana saatuja lisäehdotuksia käsitellään tässä ehdotuksessa. 2 Ehdotuksen pääasiallinen sisältö ja vaikutukset kansalliseen lainsäädäntöön Soveltamisala. Kaikkia yksinkertaistamisdirektiivillä muutettavia direktiivejä sovelle-
U 78/2008 vp 3 taan vain jäsenvaltion julkisiin osakeyhtiöihin. Soveltamisala säilyy ennallaan. Suomen osakeyhtiölaissa (624/2006) sulautumisdirektiivin ja jakautumisdirektiivin mukaiset säännökset koskevat myös yksityisiä osakeyhtiöitä siltä osin kuin se on tarpeen sääntelyn yhdenmukaisuuden sekä osakkeenomistajien oikeuksien ja velkojiensuojan toteutumisen kannalta. Tiettyjä direktiivien vaatimuksia, kuten välitilinpäätöksen laatimisvelvollisuus, sovelletaan kuitenkin vain julkisiin osakeyhtiöihin, koska vaatimusten ulottaminen myös yksityisiin osakeyhtiöihin aiheuttaisi niille tarpeettomia kustannuksia (osakeyhtiölain 16 ja 17 luku). Sulautumisdirektiivi. Yksinkertaistamisdirektiivin 1 artiklassa säädetään sulautumisdirektiivin muutoksista. Artiklan 1 kohdassa tarkistetaan sulautumisdirektiivin sanamuotoa siten, että direktiiviä sovelletaan Suomessa julkiseen osakeyhtiöön. Ehdotus vastaa nykyistä oikeustilaa. Artiklan 2 kohdan mukaan sulautumissuunnitelma voitaisiin yhtiörekisteriin toimittamisen sijasta julkaista yhtiön omilla tai muilla Internetsivuilla yhtiön harkinnan mukaan. Suomessa sulautumissuunnitelma ilmoitetaan kaupparekisteriin ja julkistetaan kaikkien yhtiöiden osalta samalla tavalla kaupparekisterin tietojärjestelmässä (osakeyhtiölain 16 luvun 5 ja kaupparekisterilain 25 ). Käytännössä sulautumissuunnitelman julkistaminen ainoastaan yhtiön Internetsivuilla vaikeuttaisi useiden yhtiöiden kohdalla osakkeenomistajien ja velkojien tiedonsaantia. Suunnitelman sijainti ja esittämistapa verkkosivuilla voisi vaihdella niin paljon, että sen löytäminen olisi hankalaa, mikä on ilmennyt muuhun asiaan liittyvässä sijoittajille suunnatussa kyselyssä. Saman kohdan mukaan velkojiensuojamenettelyn määräpäivä pitäisi julkistaa yhtiörekisterin sähköisessä keskusjärjestelmässä. Osakeyhtiölaki sekä kaupparekisterilainsäädäntö ja käytäntö vastaa ehdotusta. Artiklan 3 kohdan mukaan yhtiö voisi käyttää Internetsivujaan sellaisten muiden sulautumista koskevien sulautumisdirektiivissä tarkoitettujen asiakirjojen julkistamiseen, joita sen ei tarvitse ilmoittaa yhtiörekisteriin sulautumisdirektiivin perusteella (3 kohta). Nämä asiakirjat ovat sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden tilinpäätösasiakirjat kolmelta viimeiseltä tilikaudelta, tietyissä tapauksissa välitilinpäätökset kulumassa olevalta tilikaudelta, sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden johtoelinten kertomukset (sisältyvät Suomessa pääosin sulautumissuunnitelmaan) ja riippumattoman asiantuntijan lausunnot. Osakeyhtiölaki vastaa ehdotusta. Artiklan 5 kohdan mukaan yhtiön ei tarvitse laatia välitilinpäätöstä, jos yhtiöllä on velvollisuus laatia välitilinpäätös avoimuusdirektiivin (2004/109/EY) mukaisesti ja yhtiö on laatinut sen, tai jos sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden kaikki osakkeenomistajat ja muiden äänioikeuden tuottavien arvopaperien haltijat suostuvat siihen. Osakeyhtiölaissa ei ole vastaavaa erityistä poikkeusta, mutta yhtiökokousta koskevien yleisten säännösten mukaan vain osakkeenomistajan suojaksi säädetty muotovaatimus voidaan sivuuttaa tämän suostumuksella (osakeyhtiölain 5 luvun 15 ). Käytännössä ehdotus vähentää lähinnä sellaisten julkisten osakeyhtiöiden kustannuksia, joiden osakkeet ovat julkisen kaupankäynnin kohteena. Saman kohdan mukaan osakkeenomistajan pyytämät asiakirjat voidaan lähettää sähköisessä muodossa, jos osakkeenomistaja on antanut yhtiölle luvan toimittaa tiedot sähköisesti. Ehdotuksen perusteluiden mukaan asiakirjat voitaisiin toimittaa sähköisesti esimerkiksi silloin, kun osakkeenomistaja on antanut yhtiölle sähköpostiosoitteensa. Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajalla on oikeus saada asiakirjat paperijäljennöksinä, lukuun ottamatta arvopaperimarkkinalain perusteella julkistettuja tilinpäätösasiakirjoja (osakeyhtiölain 5 luvun 21 ja 22 ). Käytännössä ehdotus vaikuttaa vain vähän julkisille osakeyhtiöille aiheutuviin kustannuksiin yhtiökokouksen järjestämisestä, koska sähköpostiosoitteen ilmoittaminen yhtiölle tietojen toimittamista varten ei ole vielä yleistä ja todennäköisesti suurin osa paperijäljennöksiä pyytävistä osakkeenomistajista ei tule ilmoittamaan yhtiölle sähköpostiosoitetta. Saman kohdan mukaan yhtiön ei tarvitse pitää asiakirjoja saatavana sen kotipaikassa, jos asiakirjat ovat saatavana Internetsivuilla. Osakeyhtiölaki vastaa ehdotusta (osakeyhtiölain 16 luvun 11 ).
4 U 78/2008 vp Artiklan 4 kohdan mukaan sulautumiseen osallistuvan yhtiön johdon on ilmoitettava oman yhtiönsä yhtiökokoukselle ja toisille sulautumiseen osallistuville yhtiöille mahdollisista varojen ja vastuiden olennaisista muutoksista sulautumissuunnitelman laatimis- ja hyväksymispäivien välisenä aikana (4 kohta). Osakeyhtiölain mukaan sulautumissuunnitelmassa on oltava ehdotus sulautumiseen osallistuvien yhtiöiden oikeudesta päättää muista kuin tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvista järjestelyistä, jotka vaikuttavat oman pääoman tai osakkeiden määrään (16 luvun 3 :n 2 momentin 10 kohta). Osakeyhtiölaissa ei ole nimenomaista säännöstä suunnitelman laatimisen ja yhtiökokouksen välisenä aikana ilmenevien muiden olennaisten muutosten ilmoittamisesta, mutta laissa säädetyistä johdon yleisistä velvollisuuksista seuraa, että johdon on ilmoitettava tällaisista muutoksista oman yhtiönsä yhtiökokoukselle. Velvollisuus ilmoittaa olennaisista muutoksista myös toisille sulautumiseen osallistuville yhtiöille voi ainakin joissakin tapauksissa seurata sopimusoikeuden yleisistä periaatteista. Ehdotus ei muuta oikeustilaa olennaisesti Suomessa eikä siitä koidu yhtiöille merkittäviä kustannuksia eikä säästöjä. Artiklan 6 kohdassa ehdotetaan sulautumiseen liittyvän velkojiensuojan muuttamista samanlaiseksi kuin pääomadirektiivissä säädetty osakepääoman alentamiseen sovellettava velkojiensuoja. Osakeyhtiölaissa säädetään velkojien kannalta samantasoisesta velkojiensuojasta osakepääoman alentamisen ja sulautumisen osalta (osakeyhtiölain 14 luvun 4 ja 5 16 luvun 6 ja 7 ). Artiklan 7 kohdassa ehdotetaan aineellisten muutosten toteuttamiseksi tarpeellista lakiteknistä muutosta. Artiklan 8 10 ja 12 kohdan tarkoituksena on muuttaa sulautumisdirektiivin 24 29 artiklaan sisältyvät jäsenvaltioiden käytettävissä olevat erityiset sulautumismenettelyt jäsenvaltioita sitoviksi yksinkertaistettujen sulautumisten sallimiseksi. Osakeyhtiölaki vastaa ehdotettuja sulautumisdirektiivin 24 ja 25 artiklan muutoksia. Ehdotuksessa ei ole arvioitu, miten sulautumisdirektiivin 26 29 artiklassa tarkoitettujen, yksittäisten jäsenvaltioiden kansallisiin käytäntöihin perustuvien vaihtoehtoisten sulautumismuotojen muuttaminen jäsenvaltioita velvoittaviksi vaikuttaisi yhtiöiden velkojien asemaan eri jäsenvaltioissa. Tietyssä jäsenvaltiossa käytetty erityinen sulautumismenettely voi olla toisessa jäsenvaltiossa ongelmallinen kansallisten oikeusjärjestysten erilaisuuden vuoksi. Esimerkiksi sulautumisdirektiivin 26 artiklassa tarkoitettuun sulautumismenettelyyn ei ole ilmennyt tarvetta Suomessa ja se voi olla Suomessa ongelmallinen vastaanottavan yhtiön lukuun toimivan tahon velkojien kannalta. On todennäköistä, että ainakin osaa erityisistä menettelyistä käytetään vain jäsenvaltioissa, joissa niihin liittyy muuta erityistä kansallista sääntelyä esimerkiksi verotuksen osalta. Artiklan 11 kohdan tarkoituksena on yksinkertaistaa 27 artiklan nykyistä sanamuotoa. Jakautumisdirektiivi. Yksinkertaistamisdirektiivin 2 artiklassa säädetään jakautumisdirektiivin muutoksista. Useimmat artiklassa ehdotetut muutokset vastaavat sisällöltään 1 artiklassa sulautumisdirektiivin osalta ehdotettuja muutoksia. Lisäksi artiklan 8 kohdassa ehdotetaan, että jakautumisdirektiivin 20 artiklan c alakohta poistetaan, koska 20 artiklassa tarkoitetussa tilanteessa kaikki osakkeenomistajat osallistuvat jakautumissuunnitelman laatimiseen. Tämän vuoksi ei ole tarpeen säätää vähemmistön oikeudesta kutsua koolle yhtiökokous. Tässä artiklassa ehdotettujen muutosten vaikutus Suomen lainsäädäntöön sekä vaikutukset yhtiöille koituviin kustannuksiin ja hyötyihin vastaavat edellä 1 artiklan kohdalla sulautumisesta esitettyä. Osakeyhtiölain säännökset sulautumisesta ja jakautumisesta ovat näiltä osin keskenään samansisältöiset. Rajat ylittävät sulautumiset direktiivi. Yksinkertaistamisdirektiivin 3 artiklassa säädetään rajat ylittävät sulautumiset direktiivin muutoksista. Artiklan 1 kohdassa on otettu huomioon 1 ja 2 artiklassa ehdotetut sulautumisdirektiivin ja jakautumisdirektiiviin muutokset, jotka koskevat sulautumista tai jakautumista koskevan suunnitelman julkistamista. Artiklan 2 kohdassa ehdotetussa rajat ylittävät sulautumiset direktiivin 15 artiklan 2 kohdassa otetaan huomioon se, että 1 ja 2 artiklassa ehdotettujen muutosten pe-
U 78/2008 vp 5 rusteella jäsenvaltiot eivät enää tulevaisuudessa voisi kaikissa tapauksissa edellyttää kyseisen säännöksen mukaisia kertomuksia. Ehdotuksen merkitys Suomen kannalta vastaa edellä 1 artiklan 8 10 ja 12 kohdan osalta esitettyä. Pääomadirektiivi. Yksinkertaistamisdirektiivin 4 artiklassa säädetään pääomadirektiivin muutoksista. Artiklan 1 kohdassa tarkistetaan pääomadirektiivin sanamuotoa siten, että direktiiviä sovelletaan Suomessa julkiseen osakeyhtiöön. Ehdotus vastaa nykyistä Suomen liittymissopimuksen mukaista oikeustilaa. Artiklan 2 ja 3 kohdan tarkoituksena on keskittää riippumattoman asiantuntijan lausuntoa koskevien poikkeusten sääntely pääomadirektiiviin sekä yhdenmukaistaa lausuntoa koskevaa sääntelyä. Ehdotetut muutokset eivät ole ongelmallisia Suomen kannalta. Täytäntöönpano. Yksinkertaistamisdirektiivin 5 artiklan mukaan jäsenvaltion on saatettava direktiivin noudattamisen edellyttämät säännökset voimaan 30 päivään kesäkuuta 2011 mennessä. 3 Ehdotuksen kansallinen käsittely ja käsittely EU:ssa Oikeusministeriö pyysi 29 syyskuuta 2008 työ- ja elinkeinoministeriön, valtiovarainministeriön ja elinkeinoelämän järjestöjen edustajilta kommentteja valmisteltavana olleen Suomen kannan tarkentamiseksi. Luonnoksesta valtioneuvoston kirjelmäksi Eduskunnalle on järjestetty laaja lausuntokierros marraskuussa 2008. Asiaa on lisäksi käsitelty kilpailukykyjaostossa sekä rahoituspalvelut ja pääomanliikkeet -jaostossa kirjallisesti marraskuussa 2008. Ehdotuksen EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta on perustamissopimuksen 44 artiklan 2 kohta. Ehdotuksen käsittely on aloitettu neuvoston attasearyhmässä 3 päivänä lokakuuta 2008. Käsittely jatkuu näillä näkymin joulukuun puolessa välissä. Puheenjohtajamaa Ranska ei pyri päättämään asiaa syyskaudella 2008, joten ehdotuksen käsittely jatkuu ensi vuonna. 4 Vaikutukset elinkeinotoimintaan ja yritysten sidosryhmien kannalta Komission vaikutusarvion mukaan tietojen ilmoittamista koskevien vaatimusten muuttamisella saavutettava kokonaissäästö voi olla 7,12 miljoonaa euroa vuodessa. Tässä tarkoitetut muutokset koskevat johdon kirjallista kertomusta, riippumattoman asiantuntijan lausuntoa ja välitilinpäätöstä. Suomessa säästön pitäisi olla enintään EU valtioiden keskitasoa, koska osakeyhtiölaissa on jo otettu huomioon varsin kattavasti voimassa olevien direktiivien sallimat poikkeukset ja osakeyhtiölaissa sallitaan asiakirjojen julkistaminen sähköisessä muodossa. Komission vaikutusarvion mukaan ehdotuksesta, jolla poistetaan riippumattoman asiantuntijan lausuntoa koskevat kahdenkertaiset vaatimukset korotettaessa osakepääomaa sulautumisen tai jakautumisen yhteydessä, saatavat säästöt ovat arviolta 3,26 9,43 miljoonaa euroa vuodessa riippuen siitä, kuinka monet jäsenvaltiot käyttävät annettua mahdollisuutta hyväkseen. Suomessa saavutettava säästö on erittäin vähäinen, koska tiettävästi käytännössä ei ole vaadittu erillistä lausuntoa sulautumisen tai jakautumisen yhteydessä toteutettavasta osakepääoman korotuksesta. Komission vaikutusarvion mukaan vain muutamat jäsenvaltiot käyttävät laajasti hyväksi voimassa olevan sulautumisdirektiivin ja jakautumisdirektiivin sallimia poikkeuksia yhtiökokouksen järjestämistä ja tietojen ilmoittamista ja tiedottamista koskevista vaatimuksista silloin, kun sulautuminen tai jakautuminen toteutetaan konserniyhtiöiden kesken. Jos yhtiöt voisivat käyttää näitä helpotuksia kaikissa jäsenvaltioissa, komission arvioi mahdolliset kustannussäästöt 153,5 miljoonaksi euroksi vuodessa. Suomessa säästö olisi vähäinen, koska osakeyhtiölaissa on otettu kattavasti huomioon elinkeinoelämän tarkoituksenmukaisina pitämien rakennejärjestelyiden osalta direktiiveissä sallitut poikkeukset. Komissio arvioi, että sulautumis- tai jakautumissuunnitelman julkistamista ja osakkeenomistajan tiedonsaantioikeutta (oikeus tutustua asiakirjoihin ja saada niistä kopioita)
6 U 78/2008 vp koskevista ehdotuksista kertyvä säästö voi olla yli 3,5 miljoonan euroa vuodessa. Suomessa sulautumis- tai jakautumissuunnitelman ilmoittaminen kaupparekisteriin ja suunnitelman kuuluttaminen maksaa 330 euroa ensimmäiseltä yhtiöltä ja 57 euroa jokaiselta seuraavalta järjestelyyn osallistuvalta yhtiöltä. Suomessa sulautumis- tai jakautumissuunnitelman julkistamisen hajauttaminen yhtiöiden omille Internetsivuilla lisäisi yhtiön velkojien ja muiden sidosryhmien yhteenlaskettuja kustannuksia. Suomessa osakkeenomistajan tiedonsaantioikeutta koskevasta ehdotuksesta saavutettava säästö on varsin vähäinen, koska osakeyhtiölaissa sallitaan laajasti asiakirjojen toimittaminen sähköisessä muodossa. Osakkeenomistajan tiedonsaantioikeutta koskevat ehdotukset eivät vaikuttaisi osakkeenomistajien asemaan. 5 Valtioneuvoston kanta kaikkia toimia yhtiöiden hallinnollisen taakan vähentämiseksi ja siihen liittyväksi EU:n yhtiöoikeudellisen sääntelyn yhdenmukaistamiseksi. On hyvä, että yhtiöoikeudellisissa direktiiveissä otetaan huomioon tekninen kehitys ja arvopaperimarkkinoiden ja niiden sääntelyn kehitys. EU:n yhtiöoikeudellinen sääntely ei kuitenkaan saa muodostua esteeksi silloin, kun yhtiöiden ja niiden sidosryhmien yhteinen etu puoltaisi keskitetyn yhtiörekisterin tai muun kansallisen tietojärjestelmän käyttämistä yhtiöitä koskevien tietojen saannin helpottamiseksi ja tiedonantovelvollisuudesta aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi. Jäsenvaltioita velvoittavan sääntelyn lisäämisessä on otettava huomioon kunkin jäsenvaltion oikeusjärjestelmän erityispiirteet. Muita jäsenvaltioita ei pidä velvoittaa sallimaan sellaista erityisjärjestelyä, joka on yleisesti käytössä vain yksittäisessä valtiossa sen kansallisten erityispiirteiden vuoksi. Valtioneuvosto kannattaa lähtökohtaisesti