EnviSuM Environmental Impact of Low Emission Shipping: Measurements and Modelling Strategies Puhtaan merenkulun ympäristövaikutukset: mittausja mallinnusstrategiat EU:n Itämeristrategian sidosryhmätilaisuus Helsinki 6.4.2016 Sari Repka
EnviSuM Environmental Impact of Low Emission Shipping: Measurements and Modelling Strategies - Ohjelman prioriteetti: 3. Sustainable transport - Ohjelman tavoite: 3.4 Environmentally friendly shipping - Projektin budjetti 3,2 milj. - Kesto 36 kuukautta - 12 projektikumppania 7 maasta - 17 tukikumppania 7 maasta
Role Organisation Country Budget (ca.) PP1 University of Turku FI 680 000 Projektikumppanit ja budjetit PP2 Chalmers University of Technology SE 413 000 PP3 Maritime Development Center of Europe DK 259 000 PP4 Norwegian Meteorological Institute NO 339 000 PP5 Finnish Meteorological Institute FI 498 000 PP6 Maritime University of Szczecin PL 349 000 PP7 City of Gothenburg SE 104 000 PP8 University of Gothenburg SE 204 000 PP9 Baltic Marine Consult DE 57 000 PP10 Nordkalk FI 20 000 PP11 Tallinn University of Technology EE 253 000 PP12 HELCOM FI 53 000 3,2 million
No. Associated organisations Country AO1 The city of St. Petersburg RU AO2 AO3 AO4 State Company Mineral Ministry of Infrastructure and Development Port of Gothenburg RU PL SE 17 muuta tukikumppania AO5 Finnish Port Association FI AO6 AO7 AO8 Faergen DFDS A/S Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland DK DK FI AO9 AO10 MAN Diesel & Turbo Union of the Baltic Cities DK PL AO11 Port of Tallinn EE AO12 Ministry of Energy, Infrastructure and State Development Mecklenburg-Vorpommen DE AO13 Agency of Regional Air Quality Monitoring in Gdansk PL AO14 Port of Gdynia Authority PL AO15 Port of Gdansk Authority PL AO16 Port of Sxczecin and Swinoujscie Authority PL AO17 Polish Shipowners Association PL
Monialainen konsortio UTU MDCE HELC OM CUT UGOT MetN O BMC University of Turku Nordkalk Finnish Meteorological Institute HELCOM Tallinn University of Technology Norwegian Meteorological Institute Chalmers University of Technology City of Gothenburg University of Gothenburg Maritime Development Centre of Europe Baltic Marine Consult Ltd. Maritime University of Szczecin TUT MUS FMI yliopistoja tutkimuslaitoksia Elinkeinoelämän tukiorganisaatio yksityinen sektori NGO Kaupungin organisaatio NOK GOTH
Puhtaan merenkulun ratkaisut teknisestä tehokkuudesta ja sosioekonomisista vaikutuksista vähän tietoa kyvystä täyttää sääntelyn vaatimukset... PÄÄTTÄJILLE JA VIRANOMAISILLE tulevien ympäristösääsdösten kehittämiseen tarvitaan MERENKULKUALALLE tietoon perustuviin investointipäätöksiin MOTIVAATIO EnviSuM
Hyödyttää terveyttä ja ympäristöä Tukee merenkulkualaa ja taloudellista kasvua Laivojen päästöjen nykytila ja tulevaisuus - Kustannukset - Terveysvaikutukset - Ympäristövaikutukset ARVIOINTI Testattuja ja analysoituja työkaluja ja suosituksia Arviointi, testaus ja tutkimus Mittaus- ja mallinnusstrategiat - polttoaineet - Vähennystekniikat - Toimenpiteet - Yms. Päästövähennysten yhteiskunnalliset vaikutukset - Kaupungin tasolla - BSR alueellisella tasolla
- Päästövähennysten yhteiskunnallisia vaikutuksia tutkitaan sekä valituissa kaupungeissa - Pietari - Göteborg - Gdansk-Gdynia että - Koko Itämeren alueella - Tulokset viedään yhteiskunnalliseen päätöksentekoon
WP2 Päästöt ja niiden vähennysstrategi at CHALMERS UNIVERSITY OF TECHNOLOGY WP3 Ilman laatu ja päästöjen laskeuma NORWEGIAN METEOROLOGICAL INSTITUTE WP1 Hallinto UNIVERSITY OF TURKU WP5 Taloudelliset vaikutukset TALLINN UNIVERSITY OF TECHNOLOGY WP4 Sosiaaliset ja poliittiset vaikutukset UNIVERSITY OF TURKU
WP 2 Päästöt ja niiden vähennysstrategiat Mitä? Yksityiskohtaiset päästömittaukset rikin- ja typenoksideista sekä partikkeleista Kiinteät mittauspisteet 2 lentokonemittauskampanjaa Mittaukset laivoissa (pakokaasupesurit, LNG) Mitä varten? Laivojen pakokaasupäästömallinnuksen validointi ja rikkisääntelyyn sopeutuminen Parantamaan mallinnustyökaluja, joilla voidaan arvioida vaihtoehtoisten polttoaineiden (LNG, metanoli, biopolttoaineet) ja päästövähennystekniikoiden tehoa (pakokaasupesurit) Tilaisuudet Työpajat, joissa kartoitetaan pääkäyttäjien näkemyksiä projektista ja sen tuottamista työkaluista (EMD, Turku) Opintomatka käyttäjille liittyen puhtaan merenkulun teknologiaan
WP 3 Ilman laatu ja päästöjen laskeuma Mitä? Laivojen pakokaasupäästöjen (data WP2:sta) vaikutus ilman laatuun ja laskeumaan ennen ja jälkeen rikkisääntelyn voimaan astumista (2015) Missä? Eurooppa, mutta fokus Itämeren alueella 3 satamakaupunkialueen mallinnus (Göteborg, Gdansk/Gdynia ja Pietari) Mitä varten? Päästöjen mittaukset ja mallinnus-> pitoisuudet ja laskeumat kartalle -> laskelmat vaikutuksista ihmisten terveyteen ja ympäristöön nykytilanteessa ja tulevaisuudessa (2020 ja 2030)
WP 4 Sosiaaliset ja poliittiset vaikutukset Mitä? Laivojen pakokaasupäästöjen vaikutusten arviointi (aineisto WP3:sta) and up-to-date methods) - Terveysvaikutukset: päästödatan ja geokoodattujen osoitetietojen yhdistäminen - Ympäristö: happamoituminen, rehevöityminen ja otsoni sekä merellä että maassa (sato ja metsät) Missä? Kolmessa Itämerta hyvin edustavassa satamakaupungissa BSR alueella Miksi? SECA ja NECA -sääntelyn tehokkuuden arviointi Kenelle? Päätöksentekijöille suosituksia ympäristösääntelyn tehokkuudesta
WP 5 Taloudelliset vaikutukset Mitä? SECA/NECA sääntelyn hyödyt ja kustannukset Tarkasteluun sisältyy päästövähennystekniikoiden kustannukset, hallintokustannukset, muihin kuljetusmuotoihin siirtymisen kustannukset sekä sosioekonomiset vaikutukset Miten? SECA:n liittyvät suositukset koostuvat 4 osasta investointianalysi (kyselyt, case esimerkit, haastattelut, tutkimusmatkat) hallinnon kustannus/hyötyanalyysi mikro- ja makrotasolla logistinen kustannus/hyötyanalyysi, SECAn vaikutukset kuljetusvirtoihin ja siirtymisestä eri kuljetusmuotoihin sosiaalinen kustannus/hyötyanalyysi Miksi? - Tulokset kootaan julkaisuksi "Economic Guidelines for SECA", joka koostuu suosituksista päätöksentekijöille ja elinkeinoelämälle sekä investointityökalusta
LISÄTIETOA Sari Repka Turun yliopisto Puh. +358-40-8019206 S-posti: sari.repka@utu.fi
PROJEKTIN PARTNERIT