Pk-yrityksen ympäristölakipaketti Tähän pakettiin on koottu keskeisimmät pk-yritysten toimintaa säätelevät ympäristölait olennaisine pykälineen. Kaikki säädökset eivät luonnollisestikaan koske kaikkia yrityksiä, mutta esim. ympäristönsuojelulain, kemikaalilain ja jätelain yleiset periaatteet ja velvoitteet koskevat yhtä lailla autokorjaamoa, puusepän verstasta kuin kahvilan pitäjääkin. Tässä oppaassa oleva lainsäädäntö vastaa vuoden 2006 alun tilannetta. Ilmainen ajan tasalla oleva lainsäädäntö löytyy sivustolta www.finlex.fi. Koottua tietoa ympäristölainsäädännöstä löytyy myös ympäristöhallinnon sivuilta www.ymparisto.fi. EMAS -järjestelmä eli Laki vapaaehtoisesta osallistumisesta ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään 8.11.2002/914 3 Osallistuminen EMAS- järjestelmään EMAS- järjestelmä on tarkoitettu vapaaehtoiseksi kaikille organisaatioille, jotka pyrkivät parantamaan ympäristönsuojelunsa tasoa. EMAS- järjestelmän käyttöönotto edellyttää, että organisaatio rekisteröityy toimivaltaiselle toimielimelle. Rekisteröinti edellyttää, että järjestelmä laaditaan ja sitä ylläpidetään asiaa koskevan EU:n asetuksen mukaisesti. Järjestelmän hyväksyvät ulkopuoliset todentajat, joista mittatekniikan keskuksen on pidettävä erityistä luetteloa. Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86 Lain tavoitteena on: 1) ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia vahinkoja; 2) turvata terveellinen ja viihtyisä sekä luonnontaloudellisesti kestävä ja monimuotoinen ympäristö; 3) ehkäistä jätteiden syntyä ja haitallisia vaikutuksia; 4) tehostaa ympäristöä pilaavan toiminnan vaikutusten arviointia ja huomioon ottamista kokonaisuutena; 5) parantaa kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöä koskevaan päätöksentekoon; 6) edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä; sekä 7) torjua ilmastonmuutosta ja tukea muuten kestävää kehitystä. Ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa säädetään mm., mille toiminnoille on haettava ympäristölupa. Vanhojen toimintojen osalta viranomaiset selvittävät lupatarpeen ja ottavat yhteyttä yritykseen. Uuden yrityksen perustamisen yhteydessä ja toimintojen olennaisen laajennuksen yhteydessä on syytä tiedustella kunnan ympäristöviranomaiselta, mitä lupia ja ilmoituksia mahdollisesti tarvitaan. 1
Seuraavaan on poimittu ympäristönsuojelulaista kaikkia yrityksiä koskevia keskeisiä säädöksiä. 4 Yleiset periaatteet Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että 1) haitalliset ympäristövaikutukset ehkäistään ennakolta tai, milloin haitallisten vaikutusten syntymistä ei voida kokonaan ehkäistä, rajoitetaan ne mahdollisimman vähäisiksi (ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaate); 2) menetellään muutoin toiminnan laadun edellyttämällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä otetaan huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen vaaran todennäköisyys, onnettomuusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen (varovaisuus- ja huolellisuusperiaate); 3) käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa (parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate); 4) noudatetaan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita eri toimien yhdistelmiä, kuten työmenetelmiä sekä raaka-aine- ja polttoainevalintoja (ympäristön kannalta parhaan käytännön periaate). Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan harjoittaja vastaa vaikutuksien ennaltaehkäisystä ja ympäristöhaittojen poistamisesta tai rajoittamisesta mahdollisimman vähäisiksi (aiheuttamisperiaate). 5 Yleiset velvollisuudet Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus). 7 Maaperän pilaamiskielto, 76 Ilmoitusvelvollisuus Jos maahan tai pohjaveteen on päässyt ainetta, joka saattaa aiheuttaa pilaantumista, on aiheuttajan välittömästi ilmoitettava siitä valvontaviranomaiselle. 8 Pohjaveden pilaamiskielto Ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää. 60 Melua ja tärinää aiheuttava tilapäinen toiminta Toiminnanharjoittajan on tehtävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kirjallinen ilmoitus tilapäistä melua tai tärinää aiheuttavasta toimenpiteestä tai tapahtumasta, kuten rakentamisesta tai yleisötilaisuudesta, jos melun tai tärinän on syytä olettaa olevan erityisen häiritsevää. 2
62 Poikkeukselliset tilanteet Jos onnettomuudesta, tuotantohäiriöstä, rakennelman tai laitteen purkamisesta tai muusta niihin rinnastettavasta syystä aiheutuu päästöjä tai syntyy jätettä siten, että siitä voi aiheutua välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai jätteen määrän tai ominaisuuksien vuoksi erityisiä toimia jätehuollossa, on toiminnasta vastaavan tai jätteen haltijan ilmoitettava tapahtuneesta viipymättä valvontaviranomaiselle 85 Määräys pilaantumisen ehkäisemiseksi Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi toimittamansa tarkastuksen nojalla antaa muuta kuin luvanvaraista toimintaa koskevan yksittäisen määräyksen, joka on tarpeen pilaantumisen ehkäisemiseksi. Määräyksen tulee olla kohtuullinen ottaen huomioon toiminnan luonne ja pilaantumisen merkittävyys. 103 Jätevesien yleinen puhdistamisvelvollisuus Jos kiinteistöä ei ole liitetty yleiseen viemäriin eikä toimintaan tarvita tämän lain mukaista lupaa, jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Jätevesien käsittelystä viemäriverkon ulkopuolella on annettu yksityiskohtaiset määräykset 11.6. 2003 annetussa asetuksessa Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla sekä kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä. 104 Selontekovelvollisuus pilaantuneesta alueesta Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Ympäristönsuojeluasetus 18.2.2000/169 Ympäristönsuojeluasetuksessa on lueteltu ne toiminnot, jotka tarvitsevat ympäristöluvan sekä kulloinkin toimivaltainen viranomainen (ympäristölupavirasto, alueellinen ympäristökeskus tai kunnan ympäristölupaviranomainen). VNA orgaanisten liuottimien käytöstä eräissä toiminnoissa ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta 23.5.2001/435 Asetuksen säädökset koskevat painatusta, pintojen puhdistusta, ajoneuvojen maalausta, pinnoitusta ja korjausmaalausta, jatkuvatoimista nauhapinnoitusta, lankalakkausta, kemiallista pesua, puun kyllästämistä jalkineiden valmistusta, laminointia, liimausta, maalien, lakkojen, painovärien ja muiden pinnoitteiden sekä liimojen valmistusta, kumin jalostusta, kasviöljyjen sekä eläinrasvojen uuttoa ja kasviöljyjen jalostustoimintaa sekä lääketeollisuutta, 3
silloin, kun niissä kulutetaan liuottimia enemmän kuin asetuksen liitteessä 1 on kunkin toiminnon kohdalla mainittu. VNp otsonikerrosta heikentävistä aineista 2.4.1998/262 Yrityksiä koskee erityisesti päätöksen säädös ( 9) käytöstä poistettavien CFC- ja HCFCaineita sisältävien laitteiden ja haloneja sisältävien sammutuslaitteiden asianmukainen käsittely. Laki eräistä naapuruussuhteista 13.2.1920/26 17 (4.2.2000/90) Kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista. Arvioitaessa rasituksen kohtuuttomuutta on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat. 19 (4.2.2000/90) Jos rasitus aiheutuu toiminnasta, joka on ympäristönsuojelulain mukaan luvan- tai ilmoituksenvaraista, sitä ei saa määrätä poistettavaksi tämän lain nojalla. Mikäli kunnassasi on laadittu ympäristönsuojelumääräykset on niissä usein ympäristönsuojelulakia ja naapuruussuhdelakia täsmällisempiä säädöksiä mm. haju- ja savukaasupäästöistä, kunnossapitotöistä jne. Terveydensuojelulaki 19.8.1994/763 Lain tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen sekä ennalta ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa (terveydensuojelu). Pk-yrityksiä koskevat erityisesti seuraavat terveydensuojelulain säädökset: 13 Ilmoitusvelvollisuus Toiminnanharjoittajan on tehtävä hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista kirjallinen ilmoitus kunnan terveydensuojeluviranomaiselle seuraavista toiminnoista: 1) työtilan, jonka käytöstä voi aiheutua terveyshaittaa, tai terveydellisiltä vaikutuksiltaan siihen rinnastettavan toiminnan sijoittamisesta asuinrakennukseen tai alueelle, jossa on asuinhuoneistoja; 2) julkisen huvi-, kokoontumis- tai majoitushuoneiston perustamisesta tai käyttöönotosta; 4
3) elintarvikehuoneiston perustamisesta tai käyttöönotosta; 4) yleiseen käyttöön tarkoitetun saunan, uimahallin, uimarannan taikka uimalan tai kylpylän perustamisesta tai käyttöönotosta; 5) eläinten pitoon tarkoitetun rakennuksen tai aitauksen sijoittamisesta tai käyttöönotosta asemakaava-alueelle; sekä (5.2.1999/141) 6) sellaisen muun huoneiston tai laitoksen perustamisesta tai käyttöönotosta, jonka hygieenisille olosuhteille on sen käyttäjämäärä tai toiminnan luonne huomioon ottaen asetettava erityisiä velvoitteita; sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään tarkemmin edellä tarkoitetuista huoneistoista ja muista laitoksista. (20.12.2002/1223) 26 Asunnon ja muun oleskelutilan terveydelliset vaatimukset Asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa. Asunnossa ja muussa oleskelutilassa ei saa olla eläimiä eikä mikrobeja siinä määrin, että niistä aiheutuu terveyshaittaa. 28 Yleiset alueet, rakennukset ja laitokset Leirintäalue ja muu vastaava majoittumiseen varattu alue sekä yleiseen käyttöön tarkoitettu uimala, uimahalli, uimaranta, kylpylä, sauna tai muu vastaava alue tai laitos on suunniteltava, varustettava sekä sitä on kunnossapidettävä ja hoidettava siten, ettei siellä oleskeleville aiheudu terveyshaittaa. Kunnan terveydensuojelumääräyksissä on annettu terveydensuojelulakia ja -asetusta täsmentäviä säädöksiä. Kemikaalilaki 14.8.1989/744 Lain tarkoituksena on ehkäistä ja torjua kemikaalien aiheuttamia terveys- ja ympäristöhaittoja sekä palo- ja räjähdysvaaroja. 15 Huolehtimisvelvollisuus Kemikaalin valmistuksessa, maahantuonnissa ja muussa tässä laissa tarkoitetussa kemikaalin käsittelyssä on noudatettava kemikaalin määrä ja vaarallisuus huomioon ottaen riittävää huolellisuutta ja varovaisuutta terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. 16 a (23.12.1999/1198) Valintavelvollisuus Kemikaalista aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi toiminnanharjoittajan on, silloin kun se on kohtuudella mahdollista, valittava käyttöön olemassa olevista vaihtoehdoista kemikaali tai menetelmä, josta aiheutuu vähiten vaaraa. Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 29.1.1999/59 5
12 Laajamittainen teollinen käsittely ja varastointi 13 Vähäinen teollinen käsittely ja varastointi 17 Teollista käsittelyä ja varastointia koskeva lupahakemus 40 Ilmoitus vähäisestä toiminnasta Pykälissä 12 ja 13 on esitelty laskentatapa, jolla määritellään, onko kemikaalien käsittely laajamittaista vai vähäistä. Laajamittainen käsittely ja varastointi on luvanvaraista. Lupaa haetaan kirjallisella hakemuksella turvatekniikan keskukselta. Vähäisestä käsittelystä ja varastoinnista tulee tehdä ilmoitus kunnan pelastusviranomaiselle. 15 Turvallisuusselvitysvelvoite 16 Pelastussuunnitelmavelvoite Asetuksen liitteessä 1 on määritelty, milloin tiettyjen kemikaalien säilyttämisestä tulee tehdä turvallisuusselvitys. Pelastussuunnitelmaa edellytetään, kun kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi on laajamittaista. 51 Palavien nesteiden ja kaasujen säilytys asuin-, toimisto-, majoitus-, päivähoito- ja kokoontumishuoneistoissa Asuin-, toimisto-, majoitus-, päivähoito- ja kokoontumishuoneistoissa sekä niihin verrattavissa tiloissa saa säilyttää erittäin helposti syttyviä, helposti syttyviä ja syttyviä palavia nesteitä sekä aerosoleja, jotka sisältävät palavia nesteitä tai palavia kaasuja, yhteensä enintään 25 litraa. Muita palavia kaasuja näissä tiloissa ei saa säilyttää. Palavia nesteitä, joiden leimahduspiste ylittää 55 C, saa säilyttää enintään 50 litraa. Edellä 1 momentissa tarkoitettuja huoneistoja käsittävässä rakennuksessa saa erillisessä varastotilassa tai huolto- tai työpaikkahuoneessa kuitenkin säilyttää palavia kaasuja, erittäin helposti syttyviä, helposti syttyviä ja syttyviä palavia nesteitä yhteensä enintään 100 litraa. Palavia nesteitä, joiden leimahduspiste ylittää 55 C, saa säilyttää enintään 200 litraa. 53 Palavien nesteiden säilytys myymälähuoneistossa Myymälähuoneena käytettävässä paloteknisessä osastossa saa säilyttää palavia nesteitä enintään 25 litran suuruisissa astioissa yhteensä enintään 1 000 litraa. Tästä määrästä palavia kaasuja ja palavia nesteitä sisältäviä aerosoleja ja erittäin helposti syttyviä palavia nesteitä saa olla yhteensä enintään 200 litraa, jotka saavat olla pakattuina enintään 2 litran astioihin. Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 3.6.2005/390 7 Selvilläolovelvollisuus Toiminnanharjoittajan tulee hankkia valmistamiensa, käsittelemiensä ja varastoimiensa vaarallisten kemikaalien sekä räjähteiden fysikaalisista ja kemiallisista, palo- ja räjähdysvaarallisista sekä terveydelle ja ympäristölle vaarallisista ominaisuuksista ja luokituksesta tiedot, jotka ovat kohtuudella saatavissa ja jotka ovat riittävät tässä laissa säädettyjen velvoitteiden täyttämiseksi. 8 Valintavelvollisuus Vaarallisista kemikaaleista ja räjähteistä aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi toiminnanharjoittajan on, silloin kun se on kohtuudella mahdollista, valittava 6
käyttöön olemassa olevista vaihtoehdoista vähiten vaaraa aiheuttava kemikaali, räjähde tai menetelmä. 11 Organisaatio ja henkilöstö Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että tuotantolaitoksen turvallisuuteen liittyvät johdon ja henkilöstön tehtävät ja vastuualueet on selkeästi määritelty organisaation kaikilla tasoilla. 23 Luvanvaraisuus Vaarallisen kemikaalin laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia saa harjoittaa vain turvatekniikan keskuksen luvalla. 24 Ilmoitusvelvollisuus Vaarallisen kemikaalin vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia saa harjoittaa vain tekemällä siitä ilmoituksen. Toiminnanharjoittajan tulee tehdä ilmoitus pelastusviranomaiselle, jollei ilmoitusta 23 :n 2 momentin nojalla tule tehdä turvatekniikan keskukselle. Asetus vaarallisten kemikaalien vähittäismyynnistä 12.7.1993/676 Asetuksella säädellään mm. myrkyllisen ja erittäin myrkyllisen kemikaalin luovuttamisen edellytyksiä (ei alle 18-vuotiaalle) sekä vaarallisen kemikaalin säilyttämisestä ja pakkaamattomana luovuttamisesta. 4 : Vaarallista kemikaalia saa luovuttaa vähittäismyymälästä pakkaamattomana ainoastaan poltto- tai voiteluaineeksi, välittömästi käyttölaitteistoon taikka yli 200 litran säiliöön. Laki ympäristövahinkojen korvaamisesta 19.8.1994/737 Laki ympäristövahinkovakuutuksesta 30.1.1998/81 Asetus ympäristövahinkovakuutuksesta 2.10.1998/717 Ympäristövahinkovakuutuksen on velvollinen ottamaan sellainen yksityisoikeudellinen yhteisö, jolla on: 1) vesilain 10 luvun 24 tai 31 :n mukainen vesioikeuden lupa 2) ympäristölupamenettelylain mukainen alueellisen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa 3) kemikaalilain 1 tai 2 momentissa tarkoitettu turvatekniikan keskuksen lupa Ympäristövahinkona korvataan tietyllä alueella harjoitetusta toiminnasta johtuva vahinko, joka on ympäristössä aiheutunut: 1) veden, ilman tai maaperän pilaantumisesta; 2) melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai hajusta; taikka 3) muusta vastaavasta häiriöstä. Toiminnan ja vahingon välillä edellytetään, että syy-yhteys on todennäköinen. 7
Ympäristövahingosta ja vahingon torjuntakustannuksista ja kustannuksista vahingoittuneen ympäristön saattamiseksi ennalleen maksetaan korvausta, jos: 1) korvausta ei ole täysimääräisesti saatu perityksi siltä, joka on ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan vastuussa vahingon korvaamisesta (korvausvelvollinen), ja korvausta ei saada korvausvelvollisen vastuuvakuutuksesta; tai 2) korvausvelvollista ei ole saatu selvitetyksi. Korvausvelvollisuus lankeaa ns. ankaran vastuun periaatteen mukaisesti, eli myös tahattomasta toiminnasta aiheutunut haitta on korvattava. Etenkin pohjavesivahinkotapauksissa korvattavat summat saattavat kohota kymmeniin, jopa satoihin tuhansiin euroihin.. Laki öljysuojarahastosta 30.12.2004/1406 Öljysuojarahastosta maksetaan korvauksia öljyvahingoista ja niiden torjumisesta sekä ympäristön ennallistamisesta aiheutuneista kustannuksista. Varat tähän ympäristöministeriön hallinnoimaan rahastoon kerätään Suomeen tuotavasta öljystä perittävänä maksuna. 10 Korvaus öljyvahingosta sekä torjunta- ja ennallistamiskustannuksista Öljysuojarahastosta maksetaan korvaus öljyvahingosta kärsimään joutuneelle sekä korvataan öljyvahinkojen torjuntaviranomaisille ja muille torjuntaan ja ympäristön ennallistamiseen osallistuneille torjunnasta ja öljyn pilaaman ympäristön ennallistamisesta aiheutuneet kustannukset, jos korvauksen hakija esittää selvityksen siitä, että: 1) korvausta ei ole täysimääräisesti saatu perityksi siltä, joka on muun lain mukaan velvollinen maksamaan korvauksen vahingosta (korvausvelvollinen), ja korvausta ei saada korvausvelvollisen vastuuvakuutuksesta; tai 2) korvausvelvollista ei ole saatu selvitetyksi. 15 Harkinnanvarainen korvaus öljyn pilaaman maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta Öljysuojarahastosta voidaan korvata kokonaan tai osittain kustannukset, jotka aiheutuvat tai ovat aiheutuneet öljyn pilaaman maaperän tai pohjaveden puhdistamisesta, puhdistamistarpeen selvittämisestä ja puhdistustöiden suunnittelusta. Korvauksen myöntämisen edellytyksenä on, että pilaantumisen aiheuttajaa ei saada selville tai tavoiteta, taikka tämä ei kykene vastaamaan puhdistamisen kustannuksista, eikä pilaantuneen alueen haltijaa voida kohtuudella velvoittaa puhdistamaan aluetta. Rikoslaki 19.12.1889/39 Ympäristörikoksista säädetään rikoslain 48 luvussa. Rikosnimikkeinä mainitaan ympäristön turmeleminen, törkeä ympäristön turmeleminen, ympäristörikkomus, tuottamuksellinen ympäristön turmeleminen, luonnonsuojelurikos ja rakennussuojelurikos. Jätelaki 3.12.1993/1072 Lain tavoitteena on tukea kestävää kehitystä edistämällä luonnonvarojen järkevää käyttöä sekä ehkäisemällä ja torjumalla jätteistä aiheutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle. 8
4 Yleiset huolehtimisvelvollisuudet Kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Tällöin on erityisesti: 1) tuotannon harjoittajan huolehdittava siitä, että tuotannossa käytetään säästeliäästi raakaainetta ja että raaka-aineen käyttöä korvataan jätteellä; 2) tuotteen valmistajan huolehdittava ja maahantuojan vastaavasti varmistauduttava siitä, että tuote on kestävä, korjattava ja uudelleen käytettävä tai jätteenä hyödynnettävä ja ettei tuotteesta jätteenä aiheudu edellä tarkoitettua vaaraa, haittaa tai vaikeutta; sekä 3) viranomaisen huolehdittava siitä, että sen omassa toiminnassa edistetään edellä tarkoitettujen velvollisuuksien toteutumista ja käytetään kierrätettäviä tai kierrätetystä raakaaineesta valmistettuja tuotteita. Otteita jätehuollon järjestämistä koskevista yleisistä huolehtimisvelvollisuuksista (6 ) Jätehuolto on järjestettävä siten, että: 2) jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon; 3) ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia; 4) jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle; 5) jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää; 6) jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti; 7) jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen taikka jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista; 8) erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin paitsi, jos se on jätteiden hyödyntämisen tai käsittelyn kannalta välttämätöntä ja se voidaan tehdä aiheuttamatta terveydelle tai ympäristölle vaaraa tai haittaa; 11 Liittyminen järjestettyyn jätteenkuljetukseen Jätteen haltijan on liityttävä alueella järjestettyyn jätteenkuljetukseen. 3 a Luku: Otteita tuottajavastuuta koskevista pykälistä Tuottajavastuulla tarkoitetaan tuottajan velvollisuutta huolehtia markkinoille luovuttamiensa tuotteiden ja niistä syntyvän jätteen uudelleenkäytön, hyödyntämisen ja muun jätehuollon järjestämisestä sekä tästä aiheutuvista kustannuksista. 9
Tuottajavastuu koskee seuraavia tuotteita ja tuottajia: 1) moottorikäyttöisen ja muun ajoneuvon tai laitteen renkaat ja niiden tuottajat 2) sanomalehdet, aikakauslehdet, toimistopaperit ja muut niihin rinnastettavat paperituotteet ja niiden tuottajat 3) pakkaukset ja niiden tuottajat 4) henkilöautot, pakettiautot ja niihin rinnastettavat muut ajoneuvot ja niiden tuottajat 5) sähkö- ja elektroniikkalaitteet ja niiden tuottajat Tuottajan on huolehdittava niin kattavan vastaanottopaikkojen verkoston järjestämisestä käytöstä poistettaville tuotteille, että tuotteen viimeisellä haltijalla on koko maassa kohtuullinen mahdollisuus luovuttaa käytöstä poistettava tuote uudelleenkäyttöön, hyödynnettäväksi tai muuhun jätehuoltoon. Renkaiden myyjän ja muun luovuttajan on otettava uusien renkaiden ostajalta vastaan käytöstä poistettavat renkaat. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden myyjän ja muun jakelijan on otettava ostajalta vastaan kotitaloudesta peräisin oleva, käytöstä poistettava sähkö- ja elektroniikkalaite, jonka tilalle ostetaan uusi vastaava laite, tai osoitettava ostajalle muu vastaanottopaikka. Tuottajavastuu koskee myös kaupan, teollisuuden, laitosten ja muun elinkeinotoiminnan piiristä tulevaa sähkö- ja elektroniikkalaiteromua, joka laatunsa ja määränsä vuoksi vastaa kotitalouksista peräisin olevaa sähkö- ja elektroniikkalaiteromua. 18 l Romuajoneuvoja koskevat erityissäännökset Viimeisen haltijan on toimitettava romuajoneuvo tuottajavastuun piiriin kuuluvaan järjestelmään kuuluvalle kerääjälle tai esikäsittelijälle. Vastaanottajan on tarkistettava viimeisen haltijan oikeus luovuttaa romuajoneuvo. Ajoneuvon viimeiselle haltijalle on tällöin annettava asianmukainen romutustodistus romuajoneuvon lopulliseksi poistamiseksi Ajoneuvohallintokeskuksen ajoneuvoliikennerekisteristä. 19 Roskaamiskielto Ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa eikä käytöstä poistettua konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä siten, että siitä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä tai niihin rinnastettavaa muuta vaaraa tai haittaa (roskaamiskielto). 20 Roskaantuneen alueen puhdistamisvelvollisuus Roskaaja on velvollinen puhdistamaan roskaantuneen alueen. Roskaajana pidetään myös huvi- tai muun sellaisen tilaisuuden järjestäjää, jos ympäristö roskaantuu tilaisuuden seurauksena. 51 Selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus Tuotannon harjoittajan ja tuotteen valmistajan tai maahantuojan on oltava riittävän hyvin selvillä tuotannossaan tai tuotteestaan syntyvästä jätteestä, sen terveys- ja ympäristövaikutuksista sekä sen määrän ja haitallisuuden vähentämisestä ja jätehuollosta sekä mahdollisuuksista kehittää tuotantoaan tai tuotettaan siten, että jätteen määrä ja haitallisuus vähenee. 10
Jäteasetus 22.12.1993/1390 Jäteasetuksen liitteissä 2-4 on lueteltu ongelmajätteiden yleiset luokat sekä aineet ja ominaisuudet, joiden perusteella jäte luokitellaan ongelmajätteeksi. Asetuksessa säädetään myös ongelmajätteen merkitsemisestä ja pakkaamisesta sekä määritelty mm. jätteen hyödyntämisen käsitteet. Ympäristöministeriö on 22.11.2001 antanut Asetuksen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luokittelusta (1129). VNp eräitä vaarallisia aineita sisältävistä paristoista ja akuista 26.1.1995/105 6. Tiedottamisvelvollisuus. Paristojen ja akkujen sekä sellaisen sisältävän laitteen myynnin yhteydessä on selkeästi tiedotettava käytöstä poistettujen paristojen ja akkujen hallitsemattomasta käsittelystä aiheutuvista vaaroista sekä paristoihin ja akkuihin tehdyistä merkinnöistä ja niiden merkityksestä. VNp öljyjätehuollosta 30.1.1997/101 Päätöksellä säädellään mm. öljyjätteen hyödyntämistä, toimittamista asianmukaiseen keräyspaikkaan, eri aineiden sekoittamiskieltoa sekä öljyjätteen polton rajoittamista. Vesilaki 19.5.1961/264 Käytännössä vesilain säädökset koskevat varsin harvoin tavanomaisen pk-yrityksen toimintaa. Vesistön ranta-alueella sijaitsevat yrityksen on kuitenkin syytä olla selvillä ns. vesistön muuttamiskiellosta. 15 (4.2.2000/88) Jollei jäljempänä olevista säännöksistä tai niiden nojalla annetusta luvasta muuta johdu, vesistöstä ei saa johtaa vettä tai ryhtyä vesistössä tai maalla muuhun toimenpiteeseen siten, että siitä tai sen seurauksena voi aiheutua sellainen vesistön aseman, syvyyden, vedenkorkeuden, vedenjuoksun tai muu vesiympäristön muutos, joka 1) aiheuttaa vahinkoa tai haittaa toisen vesialueelle, kalastukselle, maalle, rakennukselle tai muulle omaisuudelle; 2) aiheuttaa tulvan vaaraa, yleistä vedenvähyyttä tai vesiluonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista; 3) melkoisesti vähentää luonnon kauneutta, ympäristön viihtyisyyttä, kulttuuriarvoja tai vesistön käyttökelpoisuutta vedenhankintaan tahi sen soveltuvuutta virkistyskäyttöön; 4) huonontaa vesistön puhdistautumiskykyä tai muuttaa valtaväylää tai vaikeuttaa yleisen kulku- tai uittoväylän käyttämistä; 5) aiheuttaa vaaraa terveydelle; taikka 6) muulla edellä mainittuun verrattavalla tavalla loukkaa yleistä etua (vesistön muuttamiskielto). Yrityksiä saattavat koskea myös laiturin, venevajan ym. ( 28) rakentamista koskevat säädökset sekä rannan ruoppaamista (30 ) koskevat säädökset. Laajempaan rakentamistoimintaan (pato, penkere, silta ym.) saatetaan tarvita ympäristölupaviraston lupa. Säädösten tulkinnasta on syytä kysyä ohjeita kunnan ympäristö- ja rakennuslupaviranomaisilta. Vesistön pilaantumisen ehkäisemistä koskevat säädökset ovat pääosin ympäristönsuojelulaissa ja niitä sovelletaan erityisesti ympäristölupamenettelyssä. 11
Vesihuoltolaki 9.2.2001/119 Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Tästä velvoitteesta kunnan ympäristösuojeluviranomainen voi tietyin ehdoin myöntää poikkeuksen. Vesihuoltolaitoksen ja asiakkaan on pyydettäessä annettava toisilleen vesihuoltolaitoksen verkostoon liittämisen sekä vesihuollon hoitamisen kannalta tarpeelliset tiedot. Käyttömaksu peritään kiinteistön käyttämän veden ja poisjohdettavan jäteveden määrän ja laadun perusteella. Mikäli yrityksen prosesseista tulee laadultaan selvästi normaalista asumajätevedestä poikkeavaa jätevettä, on syytä selvittää vesilaitokselta tarvitaanko jätevesien johtamiseen erillissopimus. Ks. myös : VNp yleisestä viemäristä ja eräiltä teollisuudenaloilta vesiin johdettavien jätevesien sekä teollisuudesta yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien käsittelystä 19.5.1994/365 VNp eräiden ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden johtamisesta vesiin 19.5.1994/363 12