NUORIIN KOHDISTUVA SEKSUAALINEN HÄIRINTÄ, SEKSUAALISUUTTA LOUKKAAVA VÄKIVALTA SEKÄ FYYSISEN VÄKIVALLAN UHKA ELISA DE BOER VIOLA VÄKIVALLASTA VAPAAKSI RY
HANKKEEN LÄHTÖKOHTA - KOULUTERVEYSKYSELY 2013 35% 30% 25% 20% 15% fyysinen uhka seksuaalinen väkivalta 10% 5% 0% Pojat 8.-9. lk Tytöt 8.-9. lk Pojat lukio Tytöt lukio Pojat ammattiopisto Tytöt ammattiopsto
TUTKIMUKSEEN VASTASI YHTEENSÄ 771 NUORTA. VASTAAJISTA 450 OLI TYTTÖJÄ JA POIKIA 304. SUKUPUOLEKSEEN MUU ILMOITTI 17 NUORTA. KOKONAISUUDESSAAN 26% ON KOKENUT SEKSUAALISUUTTA LOUKKAAVAA VÄKIVALTAA. VASTAAJISTA 74% EI OLE KOKENUT SEKSUAALISUUTTA LOUKKAAVAA VÄKIVALTAA. SEKSUAALISUUTTA LOUKKAAVAA VÄKIVALTAA ILMOITTANEISTA (N=199) TYTTÖJÄ OLI 76%. SEKSUAALISUUTTA LOUKKAAVAN VÄKIVALLAN TEKIJÄNÄ NÄYTTÄYTYY 77% (154) MIES, 13% (25) SEKÄ MIES ETTÄ NAINEN JA 10% (20) NAINEN. SUKUPUOLEN TAI/JA SEKSUAALISUUDEN HALVENTAMINEN ESIMERKKIEN, VITSIEN TAI TARINOIDEN AVULLA 28 % KEHON INTIIMIEN OSIEN TUIJOTTELUA 23% SEKSUAALISUUTTA TAI SUKUPUOLTA LOUKKAAVA NIMITTELY (ML. HOMOTTELU JA HUORITTELU) 23% KEHON INTIIMIALUEIDEN KOSKETTELU 21% AHDISTAVIEN/LOUKKAAVIEN HUOMIOIDEN TEKEMINEN KEHOSTA 21% NETISSÄ SEKSUAALISUUTTA LOUKKAAVAA VÄKIVALTAA KOKENUT 26% (MERTA, M. 2017)
MILLAISTA SEKSUAALISTA HÄIRINTÄÄ JA SEKSUAALISUUTTA LOUKKAAVAA VÄKIVALTAA NUORET JOUTUVAT KOHTAAMAAN Fyysistä ahdistelua kuten koskettelua, lähentelyä, lääppimistä ja hiplaamista Nimittelyä, haukkumista, homottelua ja huorittelua Tuijottamista, ilmeilyä Sosiaalisessa mediassa seksuaalisia ehdotuksia, viestejä ja kuvia Vihjailuja, kaksimielisiä juttuja Vastikkeen tarjoamista seksistä Raiskauksia
MITÄ NUORET TOIVOISIVAT VANHEMPIEN JA AIKUISTEN TIETÄVÄN ASIASTA? Kuinka paljon seksuaalista häirintää tapahtuu Tytöt ja pojat kokevat sitä yhtä paljon Nuoret kaipaavat vanhempiensa ja aikuisten tukea myös nuoruudessa Nuorten ei ole helppo puhua asiasta Sosiaalisessa mediassa tapahtuvasta kiusaamisesta Joskus lääppimistä sallitaan, jotta saadaan huomiota
MITÄ NUORET TOIVOISIVAT VANHEMMILTAAN / AIKUISILTA? Aikuisten tulisi olla kiinnostuneita nuorten asioista ja tekemisistä Neuvoja nuorille, kuinka selviytyä seksuaalisesta ahdistelusta ja saada se loppumaan Että aikuiset pitäisivät huolta nuorista- välittäisivät ja puhuisivat heidän kanssaan- läsnäoloa! Apua- tukea- puolustamista Kiusaamiseen ja seksuaaliseen häirintään puuttumista, asian eteenpäin viemistä Luottamuksellisuutta
NUORTEN AJATUKSIA, SIITÄ MITÄ ITSE VOI TEHDÄ, JOTTA HÄIRINTÄ SAADAAN LOPPUMAAN Pyytää apua Käskeä lopettamaan Korottaa ääntä Puuttua tilanteeseen- auttaa toisia Kiinnittää muiden huomio tapahtumaan Kertoa aikuiselle asiasta Välttää yksin liikkumista yöaikaan Poistua tilanteesta Ilmoittaa poliisille
SEKSUAALIRIKOKSET 2016 TAMMI-KESÄKUUSSA Seksuaalirikosten määrä nousi alkuvuonna 12% vuodentakaisesta 2016 alkuvuonna poliisin tietoon yli 1600 seksuaalirikosta Raiskauksia ilmoitettiin 515 enemmän kuin vuonna 2015 Lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä 657 1,7% enemmän kuin edellisenä vuonna Lisäksi 452 muuta seksuaalirikosta: 259 seksuaalista ahdistelua vuonna 2015 ahdisteluista ilmoituksia tehtiin 101 määrä kasvanut noin 150% (Tilastokeskus 2016)
PERHE- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTA Tilastokeskuksen mukaan perhe- ja lähisuhdeväkivaltarikoksissa oli vuonna 2015 noin 8 800 uhria, joista suurin osa (67,9%) oli naisia - Kuitenkin yli puolet törkeistä pahoinpitelyistä ja henkirikoksen yrityksistä kohdistui miehiin Uhreista neljännes oli alaikäisiä Epäillyistä 77,8% oli miehiä 40,7% oli avo- ja aviopuolisoiden välistä väkivaltaa - uhri oli nainen n. 80%:ssa tapauksista Perhe- ja lähisuhdeväkivaltarikosten määrä oli kasvanut 6,7% vuoteen 2014 nähden
VÄKIVALLAN MUODOT o FYYSINEN o HENKINEN o SEKSUAALINEN o KALTOINKOHTELU o LAIMINLYÖNTI o TALOUDELLINEN o SOSIAALINEN o KULTTUURINEN o USKONNOLLINEN o VAINO
VÄKIVALLAN KIERRE
VÄKIVALLAN VAIKUTUKSET Fyysisiä vammoja Psyykkisiä vaikutuksia Kognitiivisia vaikutuksia Nuorilla vaikutukset näkyvät jopa aivojen kehityksessä Saattavat myös jäädä piiloon, koska aina oireet eivät ole selkeitä Yleistä: - ylisukupolvisuus Apua tarvitsevat niin tekijät, kokijat kuin näkijätkin (Kovanen 2017)
VÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN JA PUHEEKSI OTTAMINEN EDELLYTTÄÄ TUNTEMUSTA SIITÄ: mitä kaikkea väkivallalla tarkoitetaan mitä oireita ja seurauksia väkivallalla on halua olla ihmisenä ihmiselle ja kuulla kertojan tarina sellaisenaan arvottamatta, syyllistämättä ja empatiaa osoittaen (Hannila 2016)
OIKEUKSIA JA LAKEJA Seksuaalioikeudet Ihmisoikeudet Suojaikäraja Lastensuojelulaki Rikoslaki Tasa-arvolaki
RIKOSLAKI MÄÄRITTÄÄ MITÄ ON SEKSUAALISUUTTA LOUKKAAVAA VÄKIVALTA Alaikäisen pakottaminen seksuaaliseen tekoon on aina törkeä raiskaus (RL 20:2) Seksuaalinen häirintä (RL 20:5) Lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin (RL 20:8 b) Seksuaalipalvelun osto ja oston yritys nuorelta (RL 20:8 a) Raiskaus, törkeä raiskaus (RL 20: 1 & 2) Seksuaalinen hyväksikäyttö (RL 20: 5)
MITÄ ON SEKSUAALINEN VÄKIVALTA? Vallan käyttämistä niin että loukataan seksuaalista koskemattomuutta Seksualisoituneen ilmapiirin luominen, viettely Puheen, katseiden, eleiden ja virikkeiden (visuaalinen, audiovisuaalinen materiaali) kautta Internetin kautta tapahtuva kontakti, seksuaalisesti virittyneet viestit, chatit, kuvat, videot, video-chat ym. Seksuaalinen koskettelu puolin tai toisin Paljastelu tai toisen riisuminen Käsin tai suulla kajoaminen puolin tai toisin Yhdyntä mihin tahansa kehon osaan Seksuaaliseen tekoon houkutteleminen Huom: voi sisältää tai olla sisältämättä voimakasta fyysistä ja/ tai henkistä väkivaltaa (Hannila 2016)
Oireita: Tunteita: Masennus Syömishäiriöt Mielialanvaihtelut Vetäytyminen sosiaalisista suhteista Ihmissuhdevaikeudet Koulunkäyntivaikeudet Päihteidenkäyttö Itsestä huolehtimisen laiminlyönti Ylivirkeys yliväsymys Univaikeudet Viiltely Seksuaalisuudella oireilu Epämääräiset fyysiset kivut Dissosiointi Raskaus Takaumat Kostofantasiat Syyllisyys Likaisuus Suru Häpeä Katkeruus Viha, aggressiivisuus Pettymys Luottamuksen puute Epäluuloisuus Pelko, ahdistus Turvattomuus Näköalattomuus Outouden ja vierauden tunteet Ja paljon paljon muuta. (Hannila 2016)
VÄKIVALLAN TEKIJÄ Voi olla kuka tahansa ikään, sukupuoleen ja asemaan katsomatta: tuttu, tuntematon lähipiirin luottohenkilö, sukulainen, ammattihenkilö, huomattavasti vanhempi, nuorempi, saman ikäinen, oma seurustelukumppani jne Mitä tutumpi ja turvallisempi sitä vaikeammat seuraukset väkivallan uhrille on. (Hannila 2016)
VÄKIVALTA KOSKETTAA KAIKKIA Omakohtaiset väkivallan tai kaltoinkohtelun kokemukset tai tieto läheisen ihmisen kokemuksista voivat vaikuttaa puheeksiottoon ja käsittelyyn Millaisia tarinoita on kerrottu ja miten tarinat on kerrottu Vastuun, häpeän ja syyllisyyden tunteet, eivät rajoitu vain asianosaisiin (kollektiivinen häpeä ) Vaikea teema helpompi sivuuttaa kuin kohdata Väkivalta koskettaa koko uhrin elinpiiriä sekä ilmi tullessa tekijän elinpiiriä laajalti (koulu, toverit, sukulaiset, läheiset) (Hannila 2016)
PUHEEKSIOTTAMINEN Häirintä ja väkivalta ovat sallittuja puheeksiottamisen teemoja muiden joukossa. Väkivaltaa pitää uskaltaa epäillä yhtenä asiakkaan pahoinvoinnin tai elämänvaikeuksien syynä. Asiasta pitää kysyä osana muita kysymyksiä. Puheeksi ottaminen nuorelle itselleen todella vaikeaa Pelko työntekijän reaktiosta, oma häpeä, syyllisyys, suru, halu suojella läheisiä.. asiakas saattaa tarvita työntekijän aloitetta voidakseen puhua asiasta Haasteena voi olla myös se, ettei väkivaltaa kokenut tiedosta joutuneensa rikoksen uhriksi. (Hannila, K. 2016.)
PUHEEKSIOTTAMINEN ASIAKKAAN ALOITTEESTA Asiakkaan aloite asiasta kertomiseen voi olla vain pieni viittaus johonkin juttuun, johon tarttuminen on tärkeää. Tapahtuman nimeäminen suoraan väkivallan termein ei ole itsestään selvää. Tarina on tärkeää ottaa vastaan asiallisesti ja rauhallisesti. Asiasta kertominen on suuri luottamuksen osoitus ja vaatii asiakkaalta aina paljon. Asiakasta on hyvä kiittää luottamuksesta, luoda uskoa tulevaan ja ohjata asiakas sopivan avun piiriin. Huom. Jos tapaus on tuore, rikostutkinta olisi hyvä saada mahdollisimman nopeasti käyntiin ja asiakkaalle pitää aktiivisesti tarjota tukea myös tähän (Hannila 2016)
PUHEEKSIOTTAMINEN ASIAKKAAN ALOITTEESTA Rohkaise kertomaan, älä painosta. Kerro, että vaikeiden kokemusten purkaminen ja käsittely auttaa kokemuksesta toipumisessa. Kertomus voi olla pirstaleinen tai epäjohdonmukainen. Se kertoo kokemuksen traumaattisuudesta ei tarinan epäuskottavuudesta. Auta kertomaan tarvittaessa: kysy lyhyitä yksinkertaisia kysymyksiä, mutta älä johdattele. Anna käsitteitä ja nimiä tapahtuneelle. Älä tee päätelmiä, kysy tarkennusta tarpeen mukaan. Tehtäväsi on kuulla ja ottaa vastaan, ei aloittaa rikostutkintaa. Ole empaattinen, älä sääli. Usko ja kestä, pysy rauhallisena. (Hannila 2016)
PUHUMAAN PAKOTTAMINEN ON VIIMEINEN KEINO, SE AINAKIN VETI MINUT LUKKOON. YLEISESTI OLISIN TAPAHTUMIEN AIKAAN TOIVONUT, ETTÄ JOKU, KUKA VAIN: PERHEENJÄSEN, OPETTAJA, TERVEYDENHOITAJA, OLISI NÄHNYT MINUSSA MUUTOKSEN JA YMMÄRTÄNYT KYSYÄ MITEN VOIN JA ONKO JOTAIN TAPAHTUNUT. SAATTAA OLLA, ETTÄ OLISIN VARMASTI AINAKIN ENSIMMÄISELLÄ KYSYMISELLÄ VALEHDELLUT, MUTTA TIETO SIITÄ, ETTÄ ON OLEMASSA JOKU JOKA VÄLITTÄÄ JA ON KIINNOSTUNUT JA JOLLE VOISI EHKÄ ASIASTA KERTOA, OLISI VARMASTI AUTTANUT PALJON. TÄRKEINTÄ OLI POHJATON USKO SIIHEN, ETTÄ PUHUN TOTTA JA ETTÄ HE USKOIVAT MUN TOIPUVAN. PAHIMPIA OLIVAT IHMISET JOTKA EPÄILIVÄT, VÄHEKSYIVÄT TAI MENIVÄT LIIAKSI POIS TOLALTAAN ASIAN TAKIA. EN HALUNNUT JOUTUA ITSE LOHDUTTELEMAAN HEITÄ. TÄRKEÄÄ OLI MYÖS SE, ETTÄ HE JAKSOIVAT KUUNNELLA LOPUTTOMASTI PUHEITANI, AUTTOIVAT NÄKEMÄÄN VALOA TUNNELIN PÄÄSSÄ AINA KUN SE OLI ITSELTÄ HUKASSA. MAARET KALLION KIRJASTA OON SIELLÄ JOSSAIN MUN
AUTA NUORTA OIVALTAMAAN Mun kroppa, mä päätän! Otan vastuun itsestä ja muista Tiedostan omat ja muiden rajat Arvostan itseäni ja muita Luotan omiin tunteisiini ja osaan sanoittaa niitä Osaan sanoa EI! Uskallan kertoa kokemuksista, jotka aiheuttavat eitoivottuja tunteita Asennekulttuuri!
MILLAISIA VÄKIVALTAAN TAI SEKSUAALISEEN HÄIRINTÄÄN LIITTYVIÄ PUUTTUMISEN PULMIA OLET HAVAINNUT TYÖSSÄSI? MILLAISIA RATKAISUJA OLET NÄIHIN LÖYTÄNYT? TYÖYHTEISÖSI ROOLI VÄKIVALLAN JA HÄIRINNÄN VASTAISEN ILMAPIIRIN EDESAUTTAJANA?
LÄHTEET 8- ja 9- luokkalaisille Young Power- päivän aikana tehty kysely seksuaalisesta häirinnästä Kouluterveyskysely 2013. https://www.thl.fi/fi/tutkimus-jaasiantuntijatyo/vaestotutkimukset/kouluterveyskysely/tulokset Merta, M. 2017. Sosionomi YAMK opinnäytetyötutkimus, Jyväskylän ammattikorkeakoulu http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/123327/opinnaytetyo_maria%20merta.pdf?sequence=1 Hannila, K. 2016. Seksuaalinen väkivaltatyö. Helsingin tyttöjen talo. Luentomateriaali. Kalliolan nuoret ry. Kallio, M. 2015. Oon siellä jossain mun. Seksuaalisesta väkivallasta toipuminen. Väestöliitto. http://vaestoliitto-fibin.directo.fi/@bin/d7fef89462d57f4dfb357de2ef941a0e/1485954952/application/pdf/4946622/oon_siella%25 cc%2588_jossain_mun_final_low.pdf Tilastokeskus 2016. http://tilastokeskus.fi/til/polrik/ Kovanen, T. 2017. https://prezi.com/ueurzkztmedo/seurusteluvakivalta- 2832017/?utm_campaign=share&utm_medium=copy
Elisa de Boer Hankevastaava My Space, Not Yours! -hanke http://www.violary.fi/myspace/ VIOLA - väkivallasta vapaaksi ry Savilahdenkatu 24 50100 Mikkeli puh. 044 5293265 elisa.deboer@violary.fi