PwC:n yritysvastuubarometri 2017 Johdanto s4 / Keskeiset tulokset s6 / Arvonluonnin kuvaamisen merkitys korostuu s8 / Päästöraportointi kaipaa taloudellisten vaikutusten arviointia s10 / Toimitusketjun vastuullisuuteen on saatu lisää läpinäkyvyyttä s13 / Kirjanpitolain muutos tuo lisävaatimuksia raportointiin s16 / Uudet GRI-standardit ovat jo käytössä s18 / Verojalanjäljestä raportoinnin kasvu hiipui s19 / Yritysvastuun tila Suomessa s21 Yritysvastuu tienhaarassa PwC:n yritysvastuubarometri tarkastelee suomalaista yritysvastuuta strategisen yritysvastuun, johtamisen ja raportoinnin näkökulmasta. www.pwc.fi/yritysvastuubarometri
Ota yhteyttä, jos haluat kuulla tarkemmin yrityksesi tuloksista uusimmassa yritysvastuubarometrissa! Sirpa Juutinen Partner Sustainability & Climate Change puh. 040 578 2615 Jussi Nokkala Senior Manager Sustainability & Climate Change puh. 050 354 8381 PwC PL 1015 00101 Helsinki puh. 020 787 7000
PwC:n yritysvastuubarometri 2017 Mikä yritysvastuubarometri on? Suomen laajin yritysvastuututkimus kartoitettu 544 yritystä arvioitu 150 yritystä, jotka julkaisevat yritysvastuutietoja arvioitu verkkosivut, yritysvastuuraportit ja vuosikertomukset tiedoista luettavissa kuuden vuoden trendi (2011 2016). Miksi yritysvastuubarometri kannattaa lukea? antaa tilannekuvan suomalaisten yritysten yritysvastuusta juuri nyt kuvastaa yritysvastuun trendejä nostaa esille kiinnostavia aiheita ja kehityskulkuja pitää yllä keskustelua yritysvastuun johtamisen ja raportoinnin laadusta haastaa yrityksiä kehittymään. Yritysvastuun tietoja julkaisevat yhtiöt Suomessa (kpl) 121 132 156 157 164 157 161 150 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 PwC:n yritysvastuubarometri 2017 3
Johdanto Onko yritysvastuu tienhaarassa? Tämän vuoden useimmin kysytty yritysvastuun asia on ollut muista kuin taloudellisista tiedoista annettava selvitys. EU-direktiiviin (2014/95/EU) perustuva kirjanpitolain muutos tuli voimaan viime vuoden lopussa (29.12.2016). Se velvoittaa suuret, yli 500 henkilöä työllistävät ja yleisen edun kannalta merkittävät yritykset antamaan selvityksen muista kuin taloudellisista tiedoista joko yhtiön toimintakertomuksessa tai siitä erillisenä tiiviinä selvityksenä. Uusi velvoite sisältää kolme mielenkiintoista muutosta. Ensimmäinen koskee sitä, että tiedot annetaan nyt toimintakertomukseen sisällytettynä tai siitä erillisenä tiiviinä selvityksenä. Raportoinnin nostamisesta toimintakertomuksen yhteyteen seuraa toinen tärkeä asia. Riippumatta siitä, julkaistaanko tiedot toimintakertomuksessa tai erillisenä selvityksenä, toimitusjohtaja ja hallitus allekirjoittavat ne. Selvityksen on myös oltava valmis samaan aikaan kuin tilinpäätös. Kolmas uusi asia on se, että tilintarkastaja tulee tarkistamaan myös muista kuin taloudellisista tiedoista annetun selvityksen tai toimintakertomuksen vastaavat tiedot, jos ne on julkaistu siinä. Käytännössä tilintarkastaja katsoo, että tiedot on annettu säännösten mukaisesti ja että ne ovat yhdenmukaiset tilinpäätöksen kanssa. Tilintarkastaja ei kuitenkaan tarkasta selvityksen lukuja. Monille hallituksen jäsenille vaatimus allekirjoittaa tiedot muista kuin taloudellisista asioista on lisännyt tietoisuutta heidän vastuustaan myös näistä asioista. Hallituksen huolellisuusvelvollisuus on myös johtanut kysymään, onko tietojen luotettavuus varmistettu esimerkiksi varmennuksen avulla. Uskonkin, että varmennus tulee lisääntymään. Nyt raporttinsa varmentavien yhtiöiden määrä on 39; muutama enemmän kuin viime vuonna. Integroidusta raportoinnista puhuttiin muutaman vuoden ajan paljon, mutta nyt se keskustelu tuntuisi jääneen taka-alalle ainakin hetkeksi. Veikkaan sille kuitenkin uutta tulemista sen jälkeen, kun pakollisen raportoinnin piiriin tulleet yritykset ovat selvinneet ensimmäisestä raportointikierroksestaan. Perustan väitteeni sille, että tällä hetkellä yrityksissä kerrotaan yritysvastuun tietoja monessa paikassa: vuosikertomuksessa, erillisessä vastuuraportissa, verkkosivuilla, toimintakertomuksessa ja varmaan vielä jossakin muuallakin. Tiedoissa on todennäköisesti päällekkäisyyttä. Lisäksi monen raportin tekeminen kysyy voimavaroja. Olisi luonnollista hakea kehittyneempää ja integroidumpaa raportointimuotoa. Tietä integroidulle raportoinnille on avaamassa esimerkiksi se, että arvonluontia kuvataan yhä useammassa raportissa eri pääomanlajien kautta, tänä vuonna jo 45:ssä. Arvonluontimallin esittäminen on yksi keskeisistä integroidun raportoinnin viitekehyksen edellyttämistä mukaan otettavista elementeistä. Myös kirjanpitolain muutoksesta annettu hallituksen esitys (HE 208/2016) kehottaa kertomaan yhtiön liiketoimintamallista juuri tästä näkökulmasta. Kynnystä integroituun raportointiin siirtymiselle madaltanee myös itse raportointivelvoitteen tulo, joka nostaa muut kuin taloudelliset tiedot eli käytännössä yritysvastuutiedot, samaan asemaan muun toimintakertomusinformaation 4 Yritysvastuu tienhaarassa
kanssa. Tämä tutustuttaa taloudellisesta raportoinnista vastaavat sekä myös hallituksen jäsenet entistä syvällisemmin yritysvastuutietoihin, mikä helpottanee ajatusta entistä integroidummasta raportoinnista. Kun jo aikaisemmin uudistunut tilinpäätösmalli omalta osaltaan tukee tätä samaa, ovat yritykset paljon paremmissa asetelmissa koko raportointinsa uudistamista ajatellen. PwC:n yritysvastuubarometri 2017 on jälleen poikkileikkaus yritysvastuun strategiaulottuvuudesta, yritysvastuun johtamisen tilasta samoin kuin sen raportoinnista. Barometrin pitkä historia osoittaa, että suomalaiset yhtiöt ovat valveutuneita raportoijia ja valmiita ottamaan vastaan uusia haasteita sekä soveltamaan niitä nopeasti omaan raportointiinsa. Mielen pohjalla kaihertaa kuitenkin kysymys siitä, onko yritysvastuu vieläkin monelle yritykselle vain raportoinnissa kehittymistä vai ollaanko jo aidosti ymmärtämässä yritysvastuun kyky lisäarvon luomisessa? Pakollisen muista kuin taloudellisista tiedoista annettavan selvityksen voi kuvitella ohjaavan hallituksia ja toimivaa johtoa tähän suuntaan, jos sen myötä löytyvät merkittävät, relevantit ja liiketoiminnan kannalta olennaiset asiat. Osa yrityksistä lähtee tienhaarassa tälle polulle, osa jää keskittymään edelleen raportointiin. Odotan mielenkiinnolla seuraavia kehittämisaskeleita. Katsellaan niitä sitten ensi vuoden barometrista. Sirpa Juutinen Partner PwC:n yritysvastuupalvelut PwC:n yritysvastuubarometri 2017 5
Keskeiset tulokset Yritysvastuubarometriin kartoitettiin 544 yritystä ja organisaatiota: Talouselämä 500 -listan* yritykset ja 44 muuta yritystä tai julkista organisaatiota. Yritysvastuutietoja julkaisi 150 yritystä, jotka arvioitiin barometriä varten. Arviointi koskee vuoden 2016 tietoja, jotka on julkaistu vuoden 2017 kesäkuun alkuun mennessä. 1 2 3 4 5 Kirjanpitolain muutos tuo lisävaatimuksia raportointiin Tämän hetken suurin muutos vastuullisuusraportoinnissa on kirjanpitolain muutoksen tuomat vaatimukset muun kuin taloudellisen tiedon raportoinnista. Raportointivelvoite koskee Suomessa noin sataa yritystä, joista yritysvastuubarometriin arvioitiin noin 70 prosenttia. Suurin osa raportointivelvoitteen piirissä olevista yrityksistä raportoi jo tällä hetkellä numeerista tietoa yritysvastuun eri osa-alueista. Riskeistä ja niihin liittyvistä toimenpiteistä sen sijaan raportoi vasta alle 40 prosenttia yrityksistä. Arvonluonnin kuvaaminen pääomanlajeittain lisää ymmärrystä siitä, mihin yrityksen arvonluonti perustuu nyt ja tulevaisuudessa Sijoittajien yritysvastuuta kohtaan osoittama kiinnostus on kasvanut voimakkaasti viime vuosina sitä mukaa, kun yritysvastuun merkitys yrityksen arvonmuodostuksessa on vähitellen tunnistettu. Yritysvastuubarometrimme mukaan arvonluontia kuvaavien yritysten määrä on jatkanut kasvuaan viime vuoden 28 yrityksestä 45:een. Positiivinen havainto on, että muitakin pääomanlajeja kuin taloudellista pyritään kuvaamaan yhä enemmän numeerisesti. Suomalaiset yhtiöt ovat toistaiseksi huonosti valmistautuneita ilmastoriskien taloudelliseen raportointiin Kasvihuonekaasupäästöjen raportointi on vakiinnuttanut roolinsa suomalaisten yritysten vastuullisuusraportoinnissa. Samanaikaisesti raportointi noudattaa kansainvälisiä standardeja entistä tarkemmalla tasolla. Ilmastonmuutoksen taloudellisten riskien arviointi sekä pitkän aikavälin tavoitteet eivät vielä ole yleistyneet, vaikka sidosryhmien odotukset ovat selvästi lisääntyneet. Vuonna 2016 GHG Protocol -ohjeistuksen mukaisia Scope 1, 2 ja 3 -päästöjä raportoi 49 yritystä. Tulosten perusteella on havaittavissa, että yritykset jotka raportoivat scope-päästöjä, raportoivat niitä entistä enemmän kaikkien kolmen scopen osalta. Toimitusketjun vastuullisuuteen on saatu lisää läpinäkyvyyttä Toimitusketjun vastuullisuus ja ihmisoikeudet ovat vakiinnuttamassa paikkaansa yritysvastuun johtamisessa ja siitä raportoimisessa. 77 prosenttia yrityksistä kuvaa toimittajilleen asettamiaan vastuullisuusvaatimuksia. Myös vaatimusten seurannasta ja tuloksista raportoiminen on lisääntynyt viime vuosina. Siirtyminen GRI-standardeihin on jo aloitettu GRI-standardit julkaistiin lokakuussa 2016. Ensimmäiset yritykset ennättivät siirtyä standardien käyttöön heti niiden julkaisemisen jälkeen. Vuonna 2016 yhteensä kuusi suomalaista yhtiöitä käytti uusia GRI-standardeja yritysvastuuraportoinnissaan. Oletettavaa on, että määrä moninkertaistuu vuoden 2017 aikana. * ) Talouselämä-lehti listaa vuosittain liikevaihdon perusteella Suomen 500 suurinta yritystä. 6 Yritysvastuu tienhaarassa
Strateginen yritysvastuu PwC:n yritysvastuubarometri 2017 7
Strateginen yritysvastuu Arvonluonnin kuvaamisen merkitys korostuu Sanna Pietiläinen PwC:n yritysvastuupalvelut Sijoittajien yritysvastuuta kohtaan osoittama kiinnostus on kasvanut voimakkaasti viime vuosina sitä mukaa, kun yritysvastuun merkitys yrityksen arvonmuodostuksessa on vähitellen tunnistettu. Erityisesti institutionaaliset sijoittajat edellyttävät ESG (Environmental, Social and Governance) -asioiden huomioimista osana omaa sijoituspäätöstään. GSIA:n julkaiseman uusimman tutkimuksen (2016 Global Sustainable Investment Review) mukaan vuosina 2014 2016 vastuullisen sijoittamisen periaattein hoidettujen sijoitusvarojen määrä kasvoi globaalisti 25 prosenttia 23 000 miljardiin dollariin. Sijoituspäätösten lisäksi ESG-asioiden sisällyttäminen pääomasijoittajien omistajakäytäntöihin on myös selvästi lisääntynyt. Toisaalta ESG-asioiden tavoitteellisesta johtamisesta saatuja hyötyjä ei osata vielä tuoda riittävästi esille exit-vaiheessa*. Arvonluonti Jo kolmasosa yrityksistä käsittelee arvonluontia raportoinnissaan 2015 n=161 2016 n=150 30% 17% 28 2015 2016 45 Sijoittajien lisääntynyt kiinnostus yritysvastuuta kohtaan näyttää heijastuvan myös yritysvastuubarometrin tuloksiin. Arvonluontia kuvaavien yritysten määrä on jatkanut kasvuaan viimevuotisesta 28 yrityksestä 45:een. Jotta yritysvastuun yhteys yrityksen arvonluontiin voidaan ymmärtää ja hyödyntää kokonaisvaltaisesti, yrityksen on tärkeää kuunnella sidosryhmiensä näkemyksiä sekä tuoda yhteen keskustelemaan yrityksen kaikkia pääomanlajeja edustavat henkilöt. Positiivinen havainto on, että muitakin pääomanlajeja kuin taloudellista pyritään kuvaamaan yhä enemmän numeerisesti. Tämä mahdollistaa sen, että pääomanlajien panoksille voidaan asettaa tavoitteita ja seurata niitä KPI-tunnuslukujen avulla. Tämä tukee myös sidosryhmille tärkeiden analyysien tuottamista. Yritykset ovat myös kiinnittäneet vuosi vuodelta enemmän huomiota arvonluonnin havainnollistamiseen visuaalisesti, mikä auttaa sidosryhmiä hahmottamaan yrityksen arvonluonnin koostumusta ja merkitystä. Kirjanpitolain muutokset edellyttävät, että yritykset sisällyttävät muuta kuin taloudellista tietoa koskevaan selvitykseensä lyhyen kuvauksen liiketoimintamallistaan. Kirjanpitolakiin liittyvässä hallituksen esityksessä tarkennetaan, että lukijan on liiketoimintamallin kuvauksen perusteella pystyttävä ymmärtämään, mihin yhteisön arvonluonti perustuu sekä miten yhteisö luo ja säilyttää arvonsa tulevaisuudessa. Arvonluontikuvan huolellinen laatiminen antaa hyvät eväät vaatimuksen täyttämiseen. * ) Lähde: Are we nearly there yet? Private equity and the responsible investment journey, PwC (2016) 8 Yritysvastuu tienhaarassa
Strateginen yritysvastuu IIRC:n integroidun raportoinnin viitekehyksen (2013) eri pääomanlajit (panokset): taloudellinen, valmistettu, inhimillinen, intellektuaalinen, sosiaalinen ja luonto. PwC:n yritysvastuubarometri 2017 9
Strateginen yritysvastuu Päästöraportointi kaipaa taloudellisten vaikutusten arviointia 17% Jussi Nokkala PwC:n yritysvastuupalvelut Kasvihuonekaasupäästöjen raportointi on vakiinnuttanut roolinsa suomalaisten yritysten vastuullisuusraportoinnissa. Raportointi myös noudattaa kansainvälisiä standardeja entistä tarkemmalla tasolla. Toisaalta ilmastonmuutoksen taloudellisten riskien arviointi sekä pitkän aikavälin tavoitteet eivät vielä ole yleistyneet. Entistä useampi yritys raportoi yksityiskohtaisesti kasvihuonekaasupäästöjään. Tänä vuonna 49 yritystä raportoi GHG Protocol -ohjeistuksen mukaisia Scope 1, 2 ja 3 -päästöjä, kun viime vuonna vastaava luku oli 39. Samanaikaisesti sellaisten yritysten lukumäärä, jotka eivät raportoi ollenkaan kasvihuonekaasupäästöjä, laski 59:stä 41:een. Myös GHG-protokollan päivitetty hankintaperusteinen Scope 2 -raportointi yleistyi viime vuoden aikana. Toimittajakohtaisesti Scope 2 -päästönsä raportoivien yrityksien lukumäärä tuplaantui vuodessa 22:een. Pariisin ilmastosopimus näkyi edelleen vahvasti raportoinnissa. Tänä vuonna 51 yritystä oli maininnut Pariisin ilmastosopimuksen tai EU:n 2030 ilmasto- ja energiatavoitteet. Sen sijaan ilmastosopimuksen vaikutuksia liiketoimintaan ei pääasiassa ole kuvattu kattavasti. Odotettavissa on, että Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset näkyvät 34% Yli kolmannes mainitsee Pariisin ilmastosopimuksen tai EU:n 2030 ilmasto- ja energiatavoitteet. 10 Yritysvastuu tienhaarassa
Strateginen yritysvastuu jatkossa pitkän aikavälin tavoitteiden asettamisessa sekä ilmastonmuutoksen taloudellisten vaikutusten raportoinnissa. Erityisesti pitkän aikavälin päästötavoitteiden asettaminen alkaa vakiinnuttaa rooliaan. Toistaiseksi kahdeksan suomalaista yritystä on sitoutunut asettamaan pitkän aikavälin päästötavoitteen kansainvälisen Science Based Target Initiative -ohjelman alla. Ohjelman mukaiset päästötavoitteet asetetaan linjassa Pariisin ilmastosopimuksen alle kahden asteen tavoitteen kanssa huomioiden eri toimialojen vaikuttamismahdollisuudet. Eri sidosryhmien tukema malli näyttäisi vakiinnuttavan asemansa ohjenuorana. Päästöjen raportointi Kasvihuonekaasupäästöjä raportoi yhä useampi 2015 n=161 2016 n=150 63% 2015 73% 2016 Toinen merkittävä kehitys ilmastovaikutusten raportoinnissa on finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän alaisen Task Force on Climate-related Financial Disclosures -työryhmän ohjeistus ilmastoriskien taloudellisten vaikutusten arvioinnista. Työryhmä julkaisi ohjeistuksen kesällä 2017. Se antaa suosituksia ilmastoriskejä koskevasta taloudellisen tiedon raportoinnista yrityksille ja sijoittajille. Ohjeistuksen mukaan yritysten tulisi arvioida strategiaa, riskejä ja mahdollisuuksia sekä merkittäviä investointipäätöksiä suhteessa poliittisesti hyväksyttyyn kahden asteen skenaarioon. Raportoinut sekä suoria että epäsuoria liiketoiminnan kasvihuonekaasupäästöjä (Scope 1, 2 ja 3) 2015 n=161 2016 n=150 24% 2015 33% 2016 Vaikka ohjeistus ei toistaiseksi näykään suomalaisten yritysten raportoinnissa, on oletettavaa, että ilmastoriskien taloudellisten vaikutusten arviointi yleistyy, kun myös muiden kuin taloudellisten tietojen raportointi nousee entistä vahvemmin hallitusten ja johdon agendalle uuden kirjanpitolainsäädännön myötä. PwC:n yritysvastuubarometri 2017 11
Yritysvastuun johtaminen 12 Yritysvastuu tienhaarassa
Yritysvastuun johtaminen Toimitusketjun vastuullisuuteen on saatu lisää läpinäkyvyyttä Suvi Kuusi PwC:n yritysvastuupalvelut Toimitusketjun vastuullisuus ja ihmisoikeudet ovat vakiinnuttamassa paikkaansa yritysvastuun johtamisessa ja siitä raportoimisessa. 77 prosenttia yrityksistä kuvaa toimittajilleen asettamiaan vastuullisuusvaatimuksia. Vaatimusten seurannasta ja tuloksista raportoiminen on myös lisääntynyt viime vuosina. Toimitusketjun hallinta Vastuullisuusvaatimuksia asetetaan yhä enemmän toimitusketjulle 76% 77% Raportoinnissa alkaa näkyä myös viitteitä kansainvälisistä hyvistä käytännöistä. Avoimuus ja raportoinnin yksityiskohtaisuus ovat lisääntymässä varsinkin raportoinnin vakiintuneen kärkijoukon ja muutamien selkeitä edistysaskeleita tehneiden yritysten kohdalla. 43% 2011 2015 2016 Raportointiaan kehittäneet yritykset kertovat yhä enemmän toimitusketjulleen asettamistaan määrällisistä vastuullisuuden tavoitteista ja niissä edistymisestä. Jotkut yritykset kuvaavat myös entistä tarkemmin sitä, millaisia epäkohtia toimittajien auditoinneissa on havaittu ja mitä toimenpiteitä niiden korjaamiseksi on tehty. Nimeämällä epäkohtia, esimerkiksi työntekijöiden palkkaan ja työaikaan liittyviä ongelmia, yritykset selventävät millaisia niiden merkittävimmät ihmisoikeusriskit ovat. Jotkut yritykset myös raportoivat tekemistään ihmisoikeusriskien tai -vaikutusten arvioinneista. Seuraa toimitusketjun vastuullisuusvaatimusten noudattamista 15% 2011 56% 2015 61% 2016 2011 n=156 2015 n=161 2016 n=150 PwC:n yritysvastuubarometri 2017 13
Yritysvastuun johtaminen Suomessa ja ulkomailla kehittyvä lainsäädäntö sekä sidosryhmien kasvavat odotukset antavat olettaa, että yhä useammat yritykset tulevat kehittämään raportointiaan ihmisoikeuksien johtamisesta. Kirjanpitolain muutos velvoittaa osaa yrityksistä raportoimaan politiikoista, riskien arvioinnista, riittävän huolellisuuden turvaavista menetelmistä ja tunnusluvuista, joilla yritys johtaa ihmisoikeuksia omassa toiminnassaan ja toimitusketjussaan. Samankaltaisia velvoitteita asettaa esimerkiksi Iso-Britannian Modern Slavery Act -laki, joka koskettaa monia suomalaisia yrityksiä. Ihmisoikeudet Ilmoittaa kunnioittavansa ihmisoikeuksia 68% 69% * 2011 2015 2016 Kertoo ihmisoikeuksien johtamisesta 23% 17% * 2011 2015 2016 2011 n=156 2015 n=161 2016 n=150 * Ei mukana arvioinnissa vuonna 2011 14 Yritysvastuu tienhaarassa
Yritysvastuun raportointi PwC:n yritysvastuubarometri 2017 15
Yritysvastuun raportointi Kirjanpitolain muutos tuo lisävaatimuksia raportointiin Annica Ahlström PwC:n yritysvastuupalvelut Tämän hetken suurin muutos vastuullisuusraportoinnissa on EU-direktiivin (2014/95/EU) pohjalta kirjanpitolakiin viime vuoden lopulla tullut muutos koskien muun kuin taloudellisen tiedon raportointia. Suomessa raportointivelvoitteen piiriin kuuluu noin sata yritystä. Suurin osa näistä (70 prosenttia) oli mukana yritysvastuubarometrin arvioinnissa, joka koski vuoden 2016 raportointia. Yritysvastuubarometrin perusteella raportointivelvoitteen piirissä olevat yhtiöt ovat eri lähtötasoilla vastuullisuustietojen raportoinnissa. Osalla arvioiduista yhtiöistä on hyvin kattavaa raportointia vastuullisuudesta, kun taas osa todennäköisesti alkaa vasta lainsäädännön myötä kehittää raportointiaan. Suurimmalla osalla raportointivelvoitteen piirissä olevista yhtiöistä on olemassa yritysvastuun eri osa-alueita ohjaavia politiikkoja tai periaatteita esimerkiksi ympäristöasioita, henkilöstöä tai ihmisoikeuksien kunnioittamista varten sekä lahjonnan ja korruption torjuntaan liittyen. Yritysvastuuseen liittyviä riskejä ja riskienhallintaa sitä vastoin ei kuvata yhtä usein: vasta hieman alle 40 prosenttia raportointivelvoitteen piirissä olevista yhtiöistä raportoi riskeistä sekä niihin liittyvistä toimenpiteistä. Yritysvastuubarometrin tulosten mukaan lähes kaikki näistä yrityksistä esittävät numeerisia tietoja ainakin joistakin yritysvastuun eri osa-alueista. Tarkastelimme tänä vuonna toista kertaa, kuinka moni yritys on julkistanut hallituksen monimuotoisuuspolitiikan sekä siihen liittyvät tulokset, kuten hallinnointikoodi edellyttää. Noin 70 prosentilta velvoitteen piirissä olevista yrityksistä löytyi monimuotoisuuspolitiikka, jossa kuvattiin hallituksen monimuotoisuutta koskevat toimintaperiaatteet esimerkiksi iän, sukupuolen tai koulutus- ja ammattitaustan osalta. Kirjanpitolain muutos lyhyesti: EU-direktiivi 2014/95/EU tuli voimaan 5.12.2014, kirjanpitolain muutos hyväksyttiin 29.12.2016. Säännöksiä sovelletaan 1.1.2017 alkavana tilikautena. Ensimmäisen kerran raportoidaan vuonna 2018. Raportointivelvoite koskee suuria julkisen edun kannalta merkittäviä yhtiöitä *, joissa työskentelee keskimäärin yli 500 henkilöä tilikauden aikana. Suomi ei käyttänyt jäsenvaltio-optioita kohdejoukon laajentamisesta tai pakollisesta varmentamisesta. Sen sijaan jäsenvaltio-option mukainen mahdollisuus antaa toimintakertomuksesta erillinen raportti otettiin käyttöön. Tilintarkastaja tarkistaa, että selvitys on annettu säännösten mukaisesti ja että tiedot ovat yhdenmukaiset tilinpäätöstietojen kanssa. Tilintarkastaja ei tarkasta esitettyjä tietoja. Erillisen selvityksen tulee olla valmis samaan aikaan tilinpäätöksen kanssa. Se voidaan kuitenkin julkaista enintään kuuden kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä. Hallitus ja toimitusjohtaja allekirjoittavat selvityksen. * ) Listayhtiöt, luottolaitokset, vakuutusyhtiöt ja arvopapereita liikkeeseen laskevat yhtiöt. 16 Yritysvastuu tienhaarassa
Yritysvastuun raportointi Selvityksessä esitettävät tiedot: Selvityksessä tulee esittää tiedot koskien ympäristöasioita, sosiaalisia asioita ja henkilöstöä, ihmisoikeuksien kunnioittamista sekä korruption ja lahjonnan torjuntaa. Näiden asioiden osalta tulee esittää kuvaus toimintaperiaatteista ja käytössä olevista riittävän huolellisuuden turvaavista menetelmistä, toimintaperiaatteiden noudattamisen tuloksista, riskeistä ja riskienhallinnasta sekä keskeiset tunnusluvut. Lisäksi tulee esittää kuvaus yrityksen liiketoimintamallista. Yritysten, joissa on keskimäärin yli 250 työntekijää tilikauden aikana, tulee lisäksi esittää hallitukseen kohdistuva monimuotoisuuspolitiikka osana yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevaa selvitystä. PwC:n yritysvastuubarometri 2017 17
Yritysvastuun raportointi Uudet GRI-standardit ovat jo käytössä Annica Ahlström PwC:n yritysvastuupalvelut Viime vuoden yritysvastuubarometrin tulokset osoittivat, että yritykset olivat sopeutuneet Global Reporting Initiativen (GRI) G4-raportointiohjeistukseen. Siirtymäkausi GRI G4 -ohjeistukseen loppui 2015 vuoden lopussa. Vaikka siirtymäkausi edelliseen versioon vasta päättyi, julkaistiin uudet GRI-standardit jo lokakuussa 2016. Uudistuksen tavoitteena on muun muassa muuttaa ohjeistuksen rakennetta siten, että sen sisällön päivittäminen on jatkossa helpompaa. Standardit myös selkeyttävät tulkintaa siitä, mitkä osat ohjeistuksessa ovat raportointivaatimuksia ja mitkä puolestaan vain suosituksia. Yhtä suuresta muutoksesta ei ole kyse kuin mitä siirtyminen GRI G3.1 -ohjeistuksesta G4-versioon oli. Kun yhteisö siirtyy käyttämään raportoinnissaan GRI-standardeja, sen on olennaista arvioida, siirryttiinkö aikanaan G4-version käyttämiseen GRI-ohjeistuksen raportointiperiaatteita ja vaatimuksia noudattaen. Jos näin toimittiin, yhteisö voi todennäköisesti siirtyä käyttämään GRI-standardeja helpommin kuin G4-versiota. 6yhtiötä on jo siirtynyt GRIstandardien käyttöön yritysvastuuraportoinnin viitekehyksenä. Yritysvastuubarometrissa mukana olevista yrityksistä muutama ennätti ottaa standardit käyttöön heti niiden julkaisemisen jälkeen. Vuonna 2016 yhteensä kuusi suomalaista yhtiöitä käytti uusia GRI-standardeja yritysvastuuraportoinnissaan. Oletettavaa on, että määrä moninkertaistuu vuoden 2017 aikana. Siirtymäkausi GRI-standardeihin päättyy heinäkuussa 2018. Yritysvastuubarometrimme tulosten perusteella voimme todeta, että GRI-raportointiohjeistus säilyttää edelleen paikkansa suomalaisten yritysvastuuraportoijien ensisijaisesti käyttämänä raportointiviitekehyksenä. Lähes 60 prosenttia arvioinnissa mukana olleista yrityksistä sovelsi jompaakumpaa versiota GRI:n raportointiohjeistuksista. Soveltaa GRI-ohjeistoa raportoinnissaan GRI-raportointi 3 3% 57% 59% 92 89 26 29% 60 67% Comprehensive Core Soveltaen 2015 2016 2015 n=161 2016 n=150 18 Yritysvastuu tienhaarassa
Yritysvastuun raportointi Verojalanjäljestä raportoinnin kasvu hiipui Petri Seppälä PwC:n veroneuvontapalvelut Olemme tarkastelleet yritysvastuubarometrissämme myös ns. verojalanjäljestään raportoivien yritysten julkaisemia verojalanjälkiraportteja. Vuodesta 2012 vuoteen 2015 raportoivien yhtiöiden määrä on kasvanut tasaisen kovaa vauhtia, kuten oheisesta kuviosta käy ilmi. Vuoden 2016 osalta näyttää siltä, että kasvu taittui merkittävästi. Joukkoon on tullut muutamia uusia raportoijia, mutta raportoijien määrä ei kasvanut merkittävästi. Raporttien sisällöt eroavat edelleen merkittävästi toisistaan. Mukaan mahtuu paljon hyvin pelkistettyjä ja lyhyitä raportteja sekä toisaalta kaikki verolajit ja veroluonteiset maksut sekä kaikki olennaiset toimintamaat kattavia raportteja. Raporttien sanalliset sisällöt eroavat myös merkittävästi toisistaan. Kuvaavimmat raportoijat kertovat selkeästi, miten veroasiat yrityksessä hoidetaan, millainen on yrityksen verostrategia ja esimerkiksi, miten erityyppiset verot liittyvät yrityksen arvoketjuun. Etenkin erityyppisten verojen liittäminen Verojalanjäljestä raportoivien yritysten lukumäärä 44% 47% 33% 23% 8% 12 37 52 71 71 2012 2013 2014 2015 2016 2012 n=157 2013 n=164 2014 n=157 2015 n=161 2016 n=150 PwC:n yritysvastuubarometri 2017 19
yrityksen arvoketjuun avaa hyvin verojen merkitystä sekä yritystoiminnalle että ympäröivälle yhteiskunnalle. Laajimmistakin raportoijista vain muutama yhtiö on lisännyt vero-osioonsa muita tietoja kuten liikevaihdon, voiton ja esimerkiksi henkilöstömäärän maittain. Nämä tiedot luonnollisesti helpottavat nopealla vilkaisulla verojalanjäljen suuruuden hahmottamista. Yrityksen koko ei välttämättä korreloi raportin kattavuuden kanssa. Useat isotkin pörssiyritykset ovat tyytyneet laatimaan vain esimerkiksi yrityksen tuloverot kattavan raportin tai ovat yksinkertaisesti vetäneet kaikki verot yhteen ilman verolaji- tai maakohtaista erittelyä. Mahdollista onkin, että osa yrityksistä seuraa tilanteen kehittymistä eikä lähde panostamaan tässä vaiheessa merkittävästi veroraportointiprosessien kehittämiseen ja järjestelmien muuttamiseen raportointia tukevaksi. Selvää on, että kevyemmänkin verojalanjälkiraportin laatiminen vaatii merkittävää panostusta ja aikaa veroihin perehtyneiltä laskentaihmisiltä sekä veroasiantuntijoilta. Kertaluonteisena harjoituksena tätä ei varmasti kannata tehdä ja siksi esimerkiksi järjestelmiin kannattaa käytännössä tehdä verojalanjälkiraportointia tukevia muutoksia, mikäli raportointiin päättää ryhtyä. Regulaatiomielessä raportointia ohjaa ainoastaan valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston antama ohje verojalanjälkiraportoinnista. Ohjetta tuli soveltaa ensimmäisen kerran tilikaudelta 2014. Ohje koskee yhtiöitä, joiden omistusta omistajaohjausosasto hallinnoi. Ohjeen mukaan enemmistöomisteiset ovat velvollisia raportoimaan verojalanjäljestä ja vähemmistöomisteisille raportointia suositellaan. Muutoin raportointiin velvoittavaa tai sitä ohjeistavaa säännöstöä ei ole. EU-alueella toimivilla yrityksillä on mm. maakohtainen raportointivelvollisuus veroviranomaisille (Country-bycountry reporting, CbCr), mutta se ei velvoita näiden tietojen julkaisemiseen. Velvollisuus koskee monikansallisia yhtiöitä, joiden konsernin liikevaihto on vähintään 750 miljoonaa euroa. Veroviranomaisille on raportoitava kaikkien toimintamaiden osalta mm. liikevaihto, tulos, työntekijämäärä sekä tuloverojen määrä 1.1.2016 lukien. Tässä yhteydessä on hyvä pitää mielessä, että EU-tasolla julkistettavasta pakollisesta maakohtaisesta raportoinnista on jo ehdotus direktiiviksi (Amendment to the Accounting Directive 2013/34). Luonnollisesti asian osalta mielipiteet jakautuvat ja asia on valmistelussa. Tietyt valtiot ja yritysten edustajat ovat kritisoineet ehdotusta tietyiltä osin ja pitäneet sitä liian pitkälle menevänä, kun taas esimerkiksi kansalaisjärjestöt tukevat ehdotusta vaikkakin pitävät sitä osin liian laimeana. Mikäli pakolliseen sääntelyyn päädytään, tullee se rajoittumaan tuloveroihin. Tällöin iso osa yritysten taloudellisesta kontribuutiosta yhteiskunnalle jää käsittelemättä. Yhteenvetona tilanteesta voi tehdä muutaman huomion. Vertailukelpoisuutta julkaistuista raporteista on turha etsiä, koska eri raportoijat ovat valinneet hyvin erityyppisiä lähestymistapoja raportoinnille. Osa yrityksistä odottanee lainsäädännön ja markkinan kehitystä ennen asiaan panostamista. Nopea vilkaisu muutamiin ulkomaisiin monikansallisiin yrityksiin osoittaa, että raporttien laajuudessa ja yksityiskohtaisuudessa ollaan Suomessa vielä melko suppealla tasolla. Monikansalliset yrityksemme ovat myös kooltaan pienempiä kuin monet ulkomaalaiset monikansalliset yritykset, mikä vaikuttaa mahdollisuuteen panostaa tämänkaltaiseen raportointiin. Verojalanjälkiraportointi tulee vielä olemaan keskustelun kohteena, ja käytännöt kehittymään ja täsmentymään lähivuosina. 20 Yritysvastuu tienhaarassa
Yritysvastuun tila Suomessa PwC:n yritysvastuubarometrissa on seurattu suomalaisten yhtiöiden yritysvastuun tilaa vuodesta 2009 lähtien. Yritysvastuubarometrin tulokset havainnollistavat trendejä, jotka näyttävät suomalaisen yritysvastuun kehityssuunnan. Perusmittaristolla mitattaessa yritysvastuu on mennyt eteenpäin kaikilla osa-alueilla vauhdin tasaantuessa viime vuosina. Barometriarviointiin on perusmittariston lisäksi otettu mukaan uusia ajankohtaisia asioita, jotka kuvaavat yritysvastuun nousevia trendejä. Yritysvastuubarometri tarkastelee yritysvastuun nykytilaa kolmesta näkökulmasta: Strateginen yritysvastuu, yritysvastuun johtaminen ja yritysvastuun raportointi. Strateginen yritysvastuu Kestävän kehityksen haasteet Yritysvastuun riskit ja mahdollisuudet Pitkän aikavälin tavoitteet Yritysvastuun avainluvut Yritysvastuu johdon palkitsemisen perusteena Arvonluonti YK:n kestävän kehityksen tavoitteet Pariisin ilmastosopimus ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiatavoitteet Lähes puolet arvioiduista yrityksistä määrittelee yritysvastuun avainluvut 48% 33% 27% 2011 2015 2016 Numeerisia tavoitteita on asetettu vähintään viiden vuoden aikavälille 32% 40% Toimenpiteitä yritysvastuun riskien hallitsemiseksi kuvataan harvoin 18% 24% 29% 2011 2016 2011 2015 2016 YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat entistä vahvemmin näkyvillä raportoinnissa 11% 31% Käytännön esimerkkejä yritysvastuun liiketoimintamahdollisuuksista esittää vain kolmasosa 18% 29% 31% 2015 2016 2011 2015 2016 2011 n=156 2015 n=161 2016 n=150 PwC:n yritysvastuubarometri 2017 21
Yritysvastuun johtaminen Olennaisuus Toimintaperiaatteet ja politiikat Yritysvastuun organisointi ja seuranta Henkilöstön palkitseminen Tavoitteiden asettaminen Toimitusketjun hallinta ja seuranta Ihmisoikeudet Yritysvastuubarometriin arvioiduista yrityksistä 39 on sitoutunut YK:n Global Compact -aloitteeseen 31 ilmoittaa noudattavansa OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille 9 on ottanut ISO 26000 -standardin huomioon yritysvastuun kehitystyössä. Liiketoiminnan kannalta olennaiset yritysvastuun asiat määritelty 53% 61% Yritysvastuun asioista vastaava on johtoryhmässä 40% 47% 37% 2011 2015 2016 * 2011 2015 2016 Yritysvastuun tavoitteita asetettu johdon palkitsemisen perusteena 7% 18% 19% Yritysvastuun tavoitteita on henkilöstön palkitsemisen perusteena 21% 24% 2011 2015 2016 * 2011 2015 2016 * Ei mukana arvioinnissa vuonna 2011 2011 n=156 2015 n=161 2016 n=150 22 Yritysvastuu tienhaarassa
Yritysvastuun raportointi Raportoinnin muoto (erillinen yritysvastuuraportti, raportointi vuosikertomuksessa) GRI-raportointi Sidosryhmävuorovaikutus Tunnusluvut (ympäristö-, sosiaalinen ja taloudellinen vastuu) Kasvihuonekaasupäästöjen raportointi Verotietojen raportointi Tietojen riippumaton varmennus Vuodesta 2009 lähtien yritysvastuuraporttien varmennusten lukumäärä on kasvanut merkittävästi 17 28 29 31 32 32 36 39 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Julkaisee erillisen yritysvastuuraportin 32% 40% 49% Suurin osa esittää yritysvastuun tietoja myös vuosikertomuksessa 68% 69% 73% 2011 2015 2016 2011 2015 2016 2009 n=121 2010 n=132 2011 n=156 2012 n=157 2013 n=164 2014 n=157 2015 n=161 2016 n=150 PwC:n yritysvastuubarometri 2017 23
Yritysvastuun ja yritysetiikan asiantuntijamme Sirpa Juutinen puh. 040 578 2615 sirpa.juutinen@fi.pwc.com Sanna Pietiläinen puh. 044 906 0885 sanna.pietilainen@fi.pwc.com Jussi Nokkala puh. 050 354 8381 jussi.nokkala@fi.pwc.com Satu Man puh. 040 526 1177 satu.man@fi.pwc.com Anna Suomi puh. 050 312 0906 anna.suomi@fi.pwc.com Noora Suvanto puh. 040 772 6456 noora.suvanto@fi.pwc.com Hannele Hirvelä puh. 0400 473684 hannele.hirvela@fi.pwc.com Suvi Kuusi puh. 040 584 6665 suvi.p.kuusi@fi.pwc.com Tuija Lankia puh. 050 361 0659 tuija.lankia@fi.pwc.com Inna Pekonen puh. 040 507 8105 inna.pekonen@fi.pwc.com Essi Pietola puh. 040 572 8439 essi.pietola@fi.pwc.com Annica Ahlström puh. 040 480 9921 annica.ahlstrom@fi.pwc.com Mikaela Linna puh. 040 725 6907 mikaela.linna@fi.pwc.com Lari Oksala puh. 040 482 3559 lari.oksala@fi.pwc.com Ake Turunen puh. 040 515 0804 ake.turunen@fi.pwc.com Elisa Koponen puh. 045 137 7153 elisa.koponen@fi.pwc.com Mikko Toivonen puh. 050 487 6105 mikko.toivonen@fi.pwc.com Karo Vallittu puh. 040 833 8318 karo.vallittu@fi.pwc.com PwC Suomi: PricewaterhouseCoopers Oy, PL 1015, Itämerentori 2, 00101 Helsinki. Puhelin 020 787 7000. PwC auttaa yrityksiä kasvamaan, toimimaan tehokkaasti ja raportoimaan luotettavasti. Apunasi on Suomessa yli 950 asiantuntijaa ympäri maan. Olemme sitoutuneita tuottamaan laadukasta palvelua liikkeenjohdon konsultoinnin, yritysjärjestelyiden, veroneuvonnan, tilintarkastuksen ja muun varmennuksen alueilla. Tavoitteenamme on luoda kestävää kasvua. Ota yhteyttä tai lue lisää: www.pwc.fi. PwC toimii 157 maassa yli 208 000 asiantuntijan voimin. Nimi PwC viittaa PwC-ketjuun ja/tai yhteen tai useampaan sen jäsenyritykseen, joista jokainen on oma itsenäinen yhtiö. Lisää tietoa: www.pwc.com/structure. 2017 PricewaterhouseCoopers. Kaikki oikeudet pidätetään.