MARV Metsikkökoealaharjoitus Aluepohjaiset laserpiirteet puustotunnusten selittäjinä. Ruuduille lasketut puustotunnukset:

Samankaltaiset tiedostot
Biomassatulkinta LiDARilta

Metsikön rakenteen ennustaminen 3D-kaukokartoituksella

TIHEÄPULSSISEN LASERAINEISTON VERTAILUTESTI

Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta käytännön kokemuksia

Metsäalueen kuviointi laserkeilausaineiston ja soluautomaatin avulla

VMI-koealatiedon ja laserkeilausaineiston yhdistäminen metsäsuunnittelua varten

Trestima Oy Puuston mittauksia

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

Puulajitulkinta laserdatasta

Tiheäpulssinen ja monikanavainen laserkeilausaineisto puulajeittaisessa inventoinnissa

Paikkatietoa metsäbiomassan määrästä tarvitaan

Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen tilanne ja tarve

Trestima Oy Puuston mittauksia

NUMEERISET ILMAKUVAT TAIMIKON PERKAUSTARPEEN MÄÄRITTÄMISESSÄ

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen

Puun kasvu ja runkomuodon muutokset

Laserkeilauksella kattavaa tietoa kaupunkimetsistä

Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen

Alikasvoksen mittaus ja kartoitus laserkeilauksella

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet

LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö

Metsävaratieto ja sen käytön mahdollisuudet Raito Paananen Metsätietopäällikkö Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Keski-Suomi

Laserkeilauksen hyödyntäminen metsätaloudellisissa

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

Tervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu

Puuston tilavuus ja kasvu ovat metsien inventoinnin

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

METSÄSUUNNITTELU. Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy. Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Kuviokohtaisten puustotunnusten ennustaminen laserkeilauksella

Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla

Forest Big Data (FBD) -tulosseminaari Helsingin yliopiston metsätieteiden laitos & Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskus (FGI)

Segmentoinnin vertailu harva- ja tiheäpulssisella laserkeilausaineistolla

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

METSÄ SUUNNITELMÄ

Teledyne Optech Titan -monikanavalaser ja sen sovellusmahdollisuudet

Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus

Liite 5 Harvennusmallit

Laserkeilaus yksityismetsien inventoinnissa

Tree map system in harvester

Kokonaispoistuman tilavuus hakkeeksi muutettuna on 38 irtokuutiometriä

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke

Puiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Laserkeilauspohjaiset laskentasovellukset

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

TAIMIKKOTULKINNAN PARANTAMINEN

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto

Kirjallisuuskatsaus puustotunnusten mallinnukseen laserkeilausaineistojen

Suomen metsäkeskus. SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia. Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.

Loppuraportti Blom Kartta Oy - Hulevesien mallintaminen kaupunkiympäristössä / KiraDIGI

Paikkatiedosta luonnonraaka-ainekartoiksi

Laserkeilaus puustotunnusten arvioinnissa

Metsien kaukokartoitus ja lentokonekeilaus Osio 2

Metsänmittausohjeita

Kokonaispuuston tilavuus hakkeeksi muutettuna on 29,01 irtokuutiometriä.

Aaltomuodosta lisätarkkuutta laserkeilaukseen? SMK metsävaratietoseminaari Vantaa Aarne Hovi Helsingin Yliopisto

Metsävarojen inventoinnin keskeinen kiinnostuksen

MÄNNYN LÄPIMITAN TARKASTELU SYÖTTEEN LASERKEILAUSALUEELLA

NÄKEMÄALUEANALYYSIT. Liite 2

LASERKEILAUS METSÄVAROJEN HALLINNASSA.

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö

Kaukokartoitustiedon käyttö LUKE:ssa

PUUSTOBIOMASSAN ENNUSTAMINEN HARVAPULSSISELLA LENTOLASERKEILAUSAINEISTOLLA

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto

Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Ilmastoon reagoivat metsän kasvun mallit: Esimerkkejä Suomesta ja Euroopasta

Kaukokartoituspohjainen metsien inventointi Suomessa - mitä tästä eteenpäin? Petteri Packalen

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

Nikkarilan Laserkeilausprojekti

Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen

Liito-oravan elinympäristöjen mallittaminen Tampereen seudulla

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Projektin loppuraportti. Lajirikkauskartta Lilli Linkola, Open Knowledge Finland ry,

Laserkeilaus ja metsäsovellukset Juho Heikkilä, metsätiedon johtava asiantuntija

Suomessa metsätalousmaa on perinteisesti jaettu

Erkki Haapanen Tuulitaito

Suolakankaan tuulivoimahanke, Kauhajoki

40VUOTISJUHLARETKEILY

SIMO-seminaari Helsinki

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

METSÄ SUUNNITELMÄ

Kangasmaiden lannoitus

Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla

Puunkorjuun laatu poimintahakkuissa. Metsälakiseminaari, Lahti Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

ENERGIAPUUKORJUUN VAIKUTUS PUUSTON KEHITYKSEEN NUOREN METSÄN HOITOKOHTEELLA SAARIJÄRVELLÄ

LASERKEILAUS JA UUSI VALTAKUNNALLINEN KORKEUSMALLI-SEMINAARI Laserkeilausaineistojen sovelluksista

Transkriptio:

MARV1-11 Metsikkökoealaharjoitus Aluepohjaiset laserpiirteet puustotunnusten selittäjinä Metsikkökoealojen puuston mittaukseen käytetty menetelmä, jossa puut etsitään laseraineistosta/ilmakuvilta ja mitataan yksi kerrallaan, ei ole useinkaan suuria alueita inventoitaessa mahdollinen, koska menetelmä vaatii tiheää laseraineistoa ja suurta laskentakapasiteettia (kallis), ja lisäksi osa puista jää havaitsematta (omissiopuut). Käytännön inventointisovelluksissa (esim. metsäkeskusten käyttämä systeemi) hyödynnetään pienalueilta (esim. 15 15m ruudut) laskettuja laserpiirteitä. Menetelmä perustuu laserin kykyyn mitata puiden pituutta sekä lehti-/neulasmassaa ts. kaikuja saadaan eniten sieltä missä metsikössä on lehtiä/neulasia. Esimerkiksi tiheä metsä pidättää suuren osan laserpulsseista ylempiin latvuskerroksiin, ja metsän harventuessa maaosumien osuus kasvaa. Lisäksi laserkaikujen intensiteettijakaumia voidaan mahdollisesti hyödyntää puulajin tunnistamisessa. Marv1-koealoille laskettiin aluepohjaisia laserpiirteitä käyttäen 3 km korkeudesta lennettyä laseraineistoa vuodelta (pulssitiheys ~2 pulssia/m 2 ). Laserkeilain tuottaa pulssia kohti 1 4 kaikua. Piirteiden laskennassa käytettiin vain pulssien 1. kaikuja. Laskennan vaiheet: 1) Jaetaan koeala ruutuihin ( tai 15 15 m, puuston koosta riippuen), valitaan tarkasteluun yksi ruutu kerrallaan 2) Etsitään ruudulle siihen osuneet laserkaiut 3) Määritetään jokaiselle kaiulle korkeus (h) maanpinnasta digitaalista maanpintamallia (DEM) käyttäen 4) Jaetaan kaiut maa- (h < 1 m) ja puuosumiin (h > 1 m) 5) Lasketaan ruudulle laserkaikujen korkeusjakaumaa kuvaavia tunnuksia eli laserpiirteitä 6) Lasketaan ruudulle puustotunnukset maastomittausten perusteella Ruuduille lasketut puustotunnukset: PPA Pohjapinta-ala, m 2 /ha D13 PPA:lla painotettu keskiläpimitta, cm H PPA:lla painotettu keskipituus, m VOL Runkotilavuus, m 3 /ha STEMNR Runkoluku, kpl/ha Laserpiirteet ja niiden selitykset: prg Maaosumien osuus kaikista kaiuista, % hmax Kaikujen maksimikorkeus maanpinnasta, m hmean Kaikujen keskikorkeus maanpinnasta, m hcv Kaikujen korkeuksien variaatiokerroin (keskihajonta/hmean) hd1 Korkeusjakauman desiilit, m. Desiilit lasketaan laittamalla puuosumat korkeuden mukaan järjestykseen. 1. desiilin alapuolelta on saatu % kaiuista, 2. desiilin alapuolelta % jne. p0 9 Latvustiheydet, %. Lasketaan jakamalla puuosumien korkeusväli (h min -h max ) yhtä suureen osaan. p0,p1,..,p9 ovat 0,,,90% korkeutta ylempää saatujen kaikujen osuus kaikista kaiuista. Ruuduille lasketut laserpiirteet ja puustotunnukset löytyvät kurssin kotisivuilta kansiosta: www.helsinki.fi/~korpela/marv1_11/aluepohj _tulokset/aluepohj_tulokset.html Kartat ja kuvaajat: Seuraavilla sivuilla esitetään neljän laserpiirteen (prg, hd9, p5 ja hcv) vaihtelu koealojen eri osissa. Tarkastelkaa karttoja maastossa ja verratkaa puuston ominaisuuksiin. Koealalle 4 piirteitä ei laskettu, koska koealan puusto ei enää hakkuun takia vastaa kesän tilannetta, jolloin laserkeilaus on tehty. Lisäksi on esitetty muutaman laserpiirteen ja puustotunnuksen välinen korrelaatio koealalla 1 (XYkuvaajat). Aluepohjaisen menetelmän kuvaus: Naesset, E. 02. Predicting forest stand characteristics with airborne scanning laser using a practical two-stage procedure and field data. Remote Sensing of Environment 80(1): 88-99. 1

25154 2515480 25155 25154 2515480 25155 Koeala 1: Maaosumien osuus (prg), % Koeala 1: Korkeusjakauman 9. desiili (hd9), m 686 68680 68611 45 35 25 686 68680 68611 17 16 15 14 13 12 25154 2515480 25155 Koeala 1: Latvustiheys % korkeudella (p5), % 25154 2515480 25155 Koeala 1: Korkeuden variaatiokerroin (hcv) 686 68680 68611 686 68680 68611 0.35 0. 0. 2

25162 251 25163 25162 251 25163 Koeala 2: Maaosumien osuus (prg), % Koeala 2: Korkeusjakauman 9. desiili (hd9), m 68580 68585 68580 22 18 16 14 12 68580 68585 68580 19.0 18.5 18.0 17.5 17.0 16.5 25162 251 25163 Koeala 2: Latvustiheys % korkeudella (p5), % 25162 251 25163 Koeala 2: Korkeuden variaatiokerroin (hcv) 68580 68585 68580 80 75 65 68580 68585 68580 0.29 0.28 0.27 0.26 0.24 0.23 3

Koeala 3: Maaosumien osuus (prg), % Koeala 3: Korkeusjakauman 9. desiili (hd9), m 687 687 68780 68800 688 687 687 68780 68800 688 11 9 8 25150 25154 25154 25154 25150 25154 25154 25154 Koeala 3: Latvustiheys % korkeudella (p5), % Koeala 3: Korkeuden variaatiokerroin (hcv) 687 687 68780 68800 688 687 687 68780 68800 688 4 0.45 0. 0.35 0. 25150 25154 25154 25154 25150 25154 25154 25154

Koeala 5: Maaosumien osuus (prg), % Koeala 5: Korkeusjakauman 9. desiili (hd9), m 68595 6859590 68596 15 5 68595 6859590 68596 9.5 9.0 8.5 25165 25165 25165 25165 25165 25165 Koeala 5: Latvustiheys % korkeudella (p5), % Koeala 5: Korkeuden variaatiokerroin (hcv) 68595 6859590 68596 90 85 80 75 65 68595 6859590 68596 5 0.24 0.22 0. 0.18 0.16 25165 25165 25165 25165 25165 25165

Koeala 7: Maaosumien osuus (prg), % Koeala 7: Korkeusjakauman 9. desiili (hd9), m 68574 68574 685 68575 25 15 68574 68574 685 68575 29 28 27 26 25 24 251 25165 2516580 25166 251 25165 2516580 25166 Koeala 7: Latvustiheys % korkeudella (p5), % Koeala 7: Korkeuden variaatiokerroin (hcv) 68574 68574 685 68575 68574 68574 685 68575 6 0.55 0. 0.45 0. 0.35 0. 251 25165 2516580 25166 251 25165 2516580 25166

PPA:lla painotettu keskipituus, m 13 14 15 16 17 18 19 Koeala 1 : H x hd9 y = 1.59 * x ^ 0.862 12 13 14 15 16 17 Runkotilavuus, m3/ha 80 1 1 0 Koeala 1 : VOL x p5 y = 3.72 * x ^ 0.92 Korkeusjakauman 9. desiili (hd9), m Latvustiheys % korkeudella (p5), % PPA, m2/ha 12 16 24 Koeala 1 : PPA x p6 y = 2.04 * x ^ 0.587 PPA:lla painotettu keskilpm, cm 17 19 21 23 Koeala 1 : D13 x hd9 y = 4.51 * x ^ 0.554 12 13 14 15 16 17 Latvustiheys % korkeudella (p6), % Korkeusjakauman 9. desiili (hd9), m Koeala 1 : STEMNR x prg Runkoluku, kpl/ha 0 0 900 y = 4628.61 * x ^ 0.531 25 35 45 Maaosumien osuus (prg), % 7