ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Rautionkylässä ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ ERITTÄIN HUONO Rautionkylä 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu MANSIKKALA KORVENKYLÄ IMATRANKOSKI IMATRA TEPPANALA PULPIN KOULU KANGASSAARI PELKOLA RAJA SVETOGORSK PULP KESKUSTA SVETOGORSK JOUTSENO KOULUKESKUS Ilmanlaatuindeksi vuonna Mansikkalassa PALOLAITOS ERITTÄIN HUONO Mansikkala LAURITSALA TIRILÄ KESKUSTA ARMILA IHALAINEN MÄNTYLÄ LAPPEENRANTA 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Lappeenrannan keskustan ilmanlaatuindeksi vuonna LPR Keskusta Joutsenon ilmanlaatuindeksi vuonna ERITTÄIN HUONO 15 ERITTÄIN HUONO HUONO 15 1 VÄLTTÄVÄ HUONO TYYDYTTÄVÄ 5 1 VÄLTTÄVÄ HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu
1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Joutsenon, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna mittausverkon alueella oli mittauspistettä. Näistä kolmellatoista suoritetaan jatkuvatoimista mittausta, mikä mahdollistaa lähes reaaliaikaisen tiedon ilmanlaatutilanteesta koko mittausverkon alueella. Mittauspisteet sijaitsevat teollisuuslaitosten ja asutus- ja liikennekeskusten lähistöllä. Mittausverkkoon kuuluvien laitteistojen hoidosta ja tulosten raportoinnista on keskitetysti vastannut Imatran kaupungin ympäristötoimi yhteistyössä paikallisen teollisuuden ja lähikuntien ympäristöviranomaisten kanssa yli 15 vuoden ajan. Vuonna ilmanlaatuun vaikutti voimakkaasti Etelä-Venäjällä ja Baltiassa riehuneet maasto- ja metsäpalot. Savunhajua oli voimakkaasti aistittavissa useaan otteeseen kevään ja kesän aikana koko Etelä-Karjalassa ja laajasti myös koko Etelä-Suomen alueella. Hiukkaspitoisuudet kohosivat hetkittäin jopa kymmenkertaisiksi alueen taustatasoon verrattuna. Savusumuepisodin kanssa samaan aikaan esiintynyt keväinen katupölyepisodi heikensi ilmanlaatua Etelä-karjalassa hetkittäin jopa erittäin huonoksi. Kuva 1: Vuoden maasto- ja metsäpalopesäkkeet Euroopassa. (Lähde: upon work supported by the National Aeronautics and Space Administration under Cooperative Agreement No. NNSAAA issued through the Decision Support Program.) 1
. Mitattavia komponentteja Hajurikkiyhdisteitä (TRS) syntyy selluteollisuuden tuotantoprosessien yhteydessä. Hajurikkiyhdisteet aiheuttavat jo pieninä pitoisuuksina yhdyskuntailmassa viihtyvyyshaittaa epämiellyttävän hajunsa takia. Yhdisteillä on tutkimuksissa todettu olevan myös terveydellisiä haittavaikutuksia kuten päänsärkyä ja pahoinvointia. Rikkidioksidipäästöjä (SO ) syntyy Etelä-Karjalan alueella lähinnä energiatuotannossa ja teollisuudessa. Alueen rikkidioksidipitoisuudet kasvavat myös kaukokulkeuman vaikutuksesta. Veteen liuetessa rikkidioksidi muodostaa rikkihappoa, mikä märkälaskeumana aiheuttaa happamoitumista. Korkeat rikkidioksidipitoisuudet ärsyttävät ylähengitysteitä ja voivat aiheuttaa hengitystieinfektioita ja astmakohtauksia. Typenoksideja (NO x ) syntyy liikenteen ja lämmityksen päästöissä. Typenoksideista typpidioksidi (NO ) on terveyden kannalta haitallisin. Se voi aiheuttaa hengitystieärsytystä, astmakohtauksia ja alttiutta hengitystietulehduksille. Kokonaisleijumaa (TSP) ja hengitettäviä hiukkasia (PM1) esiintyy ilmassa luonnon omien päästöjen seurauksena, mutta niitä kulkeutuu ilmaan myös teollisuudesta, liikenteestä, energiantuotannosta ja kaukokulkeumana. Hiukkaspitoisuuksia on mitattu Etelä- Karjalassa kokonaisleijumana eli TSP:nä (kooltaan alle,1 mm hiukkasina) ja hengitettävinä hiukkasina eli PM1:nä (kooltaan alle 1 µm hiukkasina). Vuonna 7 aloitettiin yhdessä mittauspisteessä myös pienhiukkasten (PM,5 eli hiukkaset halkaisijaltaan alle,5 µm) mittaus. Säätietoja, kuten tuulensuunta, tuulennopeus, lämpötila, kosteus ja paine, mitataan mittausverkon alueella kolmella eri sääasemalla. Säätietojen avulla voidaan päätellä epäpuhtauksien päästölähteitä, kulkeutumista ja muuntumista.
. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot Valtioneuvosto on antanut asetuksessaan /9 yhdyskuntailmanlaadulle ohjearvot ja asetuksessaan 711/1 raja-arvot, joiden tavoitteena on ehkäistä asukkaiden terveysriskejä ja vähentää ympäristön pilaantumista. Ohjearvot ovat arvoja, joita pienempiin yhdyskuntailman pitoisuuksiin tulee pyrkiä. Raja-arvot ovat arvoja, joita pienempiä yhdyskuntailman pitoisuuksien tulee olla. Taulukko 1: Valtioneuvoston päätöksen (Vnp /9) mukaiset ohjearvot. Komponentti Aika Enimmäispitoisuus Typpidioksidi (NO) (µg/m³) NO+NO (µg/m³) - vuorokausi (.suurin/kk) - tunti (99 %-arvo/kk) - kasvillisuusvaikutusten 7 15 perusteella annettu vuosiohjearvo (NO+NO yksikössä µg(no )/m ) Rikkidioksidi (SO) (µg/m³) Kokonaisleijuma (TSP) (µg/m³) Hengitettävät hiukkaset (PM1) (µg/m³) Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) (µg(s)/m³) - vuorokausi (.suurin/kk) - tunti (99 %-arvo/kk) -kasvillisuusvaikutusten perusteella annettu vuosiohjearvo - vuosi - vuorokausi (9 %-arvo/a) 5 5 1 - vuorokausi (. suurin/kk) 7 - vuorokausi (. suurin/kk) 1 Taulukko : Valtioneuvoston asetuksen (711/1) mukaiset raja-arvot terveyshaittojen ehkäisemiseksi Komponentti Aika Enimmäispitoisuus Typpidioksidi (NO) (µg/m³) Rikkidioksidi (SO) (µg/m³) Hengitettävät hiukkaset (PM1) (µg/m³) 1 tunti vuosi 1 tunti tuntia tuntia 1 vuosi 5 15 5 Sallittujen ylitysten määrä Ajankohta, jolloin pitoisuudet oltava rajaarvoa pienempiä 1 1.1.1 1.1.1 1.1.5 1.1.5 5 1.1.5 1.1.5
. Imatran ilmanlaatutulokset Ilmanlaatuindeksillä arvioituna Imatran ilmanlaatu oli vuonna enimmäkseen hyvää. Laatuluokaltaan huonoja ja erittäin huonoja päiviä ei mitattu Imatran alueella lainkaan. Yleisesti Imatralla ilmanlaatu heikkeni kesällä lähinnä maasto- ja metsäpalojen savusumujen aikana, sekä keväällä tiepölyepisodin aikana. Rautionkylässä ilmanlaatua heikensi lisäksi Stora Enso Oyj:n Imatran tehtailta häiriötilanteissa ilmaan päässeet hajurikkiyhdiste- ja rikkidioksidipitoisuudet..1 Imatran hajurikkiyhdisteet (TRS) Valtioneuvoston antama TRS:n ohjearvo ei ylittynyt Imatran mittauspisteillä vuonna. Rautionkylässä mitattiin Imatran suurimmat pitoisuudet. Ns. hajutunteja (yli 1 µg(s)/m³ tuntikeskiarvoja) mitattiin Rautionkylässä 117 tuntia, Pelkolassa sijaitsevalla Rajan mittauspisteellä 11 tuntia ja Mansikkalassa tuntia mittausajasta. Imatran ulkoilman TRS-yhdisteiden pitoisuudet ovat pienentyneet 15 viimeisen vuoden aikana paikallisten sellutehtaiden prosessimuutosten ansiosta. µg(s)/m³ 15 1 1 1 11 1 9 7 5 1 TRS-yhdisteet: Rautionkylä ja Raja 19 - Rautio vuosikeskiarvo Raja vuosika Rautio tuntika > 1µg(S)/m %:na Raja tuntika >1 µg(s)/m %:na 19 199 199 1991 199 199 199 1995 199 1997 199 1999 1 5 % 15 1 1 1 11 1 9 7 5 1 Kuva 1: Rautionkylän ja Rajan TRS-yhdisteiden vuosikeskiarvot ja tuntikeskiarvon 1 µg(s)/m³ ylittäneiden tuntikeskiarvojen osuudet vuosina 19.. Imatran rikkidioksidi (SO ) Imatran mittauspisteillä rikkidioksidinpitoisuudet olivat pieniä ja alle ohje- ja rajaarvojen vuonna. Rautionkylässä mitattiin hetkellisesti suurimmat pitoisuudet ja Pelkolassa sijaitsevalla Rajan mittauspisteellä mitattiin keskiarvollisesti suurimmat pitoisuudet. Mansikkalan mittauspisteellä mitattiin Imatran pienimmät rikkidioksidin pitoisuudet.
Rautionkylän pitoisuuksiin vaikutta merkittävästi Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaiden päästöt ja kaukokulkeuma, Pelkolan Rajan pitoisuuksiin vaikuttaa merkittävästi OAO Svetogorskin sellutehtaan päästöt ja kaukokulkeuma, Mansikkalan mittauspisteellä mitataan enimmäkseen kaukokulkeumaa. vuosikeskiarvo µg/m³ 1 1 1 1 1 Rikkidioksidi: Rautionkylä ja Raja 19 - Rautio vuosikeskiarvo Raja vuosikeskiarvo Raja max 99%tuntiarvo Rautio max 99%tuntiarvo suurin 99%:n arvo µg/m³ 19 199 199 1991 199 199 199 1995 199 1997 199 1999 1 5 Kuva : Rautionkylän ja Rajan rikkidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvot ja suurimmat 99 % tuntiarvot vuosina 19. 1 1. Imatran typpidioksidi (NO ) Suurimmat NO -pitoisuudet mitattiin Mansikkalassa ja Pelkolassa sijaitsevalla Rajan mittauspisteellä. Rajan mittauspisteellä pitoisuudet ovat kasvaneet lisääntyneen rajaliikenteen vuoksi. Ohje- ja raja-arvot eivät ylittyneet millään Imatran mittauspisteellä vuoden aikana. Typpidioksidipitoisuudet kohosivat liikenteen vaikutuksesta aamuja iltaruuhkien aikana. Suurimmat pitoisuudet mitattiin maalis-huhtikuussa.. Imatran hiukkaset (TSP ja PM1) Imatran ulkoilman hiukkaspitoisuudet kohosivat vuonna maasto- ja metsäpalojen vaikutuksesta sekä keväällä liikenteen nostattaman katupölyn vaikutuksesta. Mansikkalan ja Rautionkylän mittauspisteillä hengitettävien hiukkasten (PM1) ohjearvo ylittyi toukokuussa johtuen samaan aikaan esiintyneestä kevätpölyepisodista ja maasto- ja metsäpaloista. 5
.5 Imatran rikkilaskeuma Kokonaisrikkilaskeuma oli vuonna suurempi kuin edellisenä vuonna, mutta kaiken kaikkiaan rikkilaskeuma on pienentynyt viimeisten viidentoista vuoden aikana. Rikkilaskeuman tavoitetaso ylittyy edelleen kaikilla Imatran laskeumanmäärityspisteillä sekä vertailupisteessä Äitsaaressa. mg/m²/a 1 1 1 1 1 Rikkilaskeuma 199- tavoitetaso mg/m Rautionkylä Pelkola Äitsaari 199 199 199 199 199 Kuva : Imatran laskeumapisteiden rikkilaskeumat vuosina 199. Kuva : Imatran ilmanlaadun mittalaitteita: Kokonaisleijuma keräin, Rautionkylän mittauspisteen so -analysaattorit ja TRS-konvertteri ja laskeumapönttö.
5. Joutsenon ilmanlaatutulokset Ilmanlaatuindeksillä arvioituna Joutsenon ilmanlaatu oli vuonna enimmäkseen hyvää. Joutsenossa ilmanlaatua heikensi eniten hiukkaspitoisuuksien kohoaminen keväällä ja kesällä. Hiukkaspitoisuudet kohosivat keväällä talvella teiden pintaan liukkauden estoon levitetystä hiekasta sekä touko-elokuussa Suomeen kantautuneiden maasto- ja metsäpalojen savusumuista. Ilmanlaadultaan huonoja tai erittäin huonoja päiviä ei mitattu Joutsenossa lainkaan. 5.1 Joutsenon hajurikkiyhdisteet (TRS) Haisevien rikkiyhdisteiden eli TRS:n ohjearvo ylittyi Joutsenossa vuonna Pulpin mittauspisteellä neljänä kuukautena. Ns. hajutunteja eli yli 1 µg(s)/m³ tuntikeskiarvoja mitattiin Pulpin mittauspisteellä tuntia ja Palolaitoksen mittauspisteellä tuntia mittausajasta. Vuonna TRS pitoisuudet olivat selvästi suurempia kuin edellisinä viitenä vuotena. TRS-yhdisteet, Palolaitos ja Pulp v. 199-1 9 7 5 1 µg(s)/m³ % 1 9 7 5 1 199 1991 199 199 199 1995 199 1997 199 1999 1 5 Palolaitos vuosikeskiarvo Pulp vuosikeskiarvo % Palolaitos tuntika > 1 µg(s)/m³ % Pulp tuntika >1 µg(s)/m³ Kuva 5: Joutsenon TRS-yhdisteiden vuosikeskiarvot ja tuntikeskiarvon 1 µg(s)/m³ ylitykset prosentteina vuosina 199-. 5. Joutsenon rikkidioksidi (SO ) Joutsenon rikkidioksidipitoisuudet olivat vuonna alle ohje- ja raja-arvojen. Vuoden pitoisuudet olivat hiukan suurempia kuin edellisenä vuonna. 5. Joutsenon hiukkaset (TSP ja PM1) Joutsenon hiukkaspitoisuudet kohoavat keväisin tieliikenteen nostattaman katupölyn ja kesällä kasvien siitepölyn vaikutuksesta, sekä vuonna Etelä-Venäjällä ja Baltiassa riehuneiden maasto- ja metsäpalojen seurauksena. Kokonaisleijuman eli TSP:n pitoisuudet olivat suurimmillaan touko-kesäkuussa siitepölyaikana. Kokonaisleijuman eli TSP:n ohjearvo ei ylittynyt, mutta hengitettävien hiukkasten eli PM1:n ohjearvo ylittyi Joutsenossa toukokuussa. 7
5. Joutsenon rikkilaskeuma Rikkilaskeuman tavoitetaso ei ylittynyt millään Joutsenon laskeuman määrityspisteillä vuonna. Rikkilaskeuma on pienentynyt kaikilla Joutsenon laskeuman määrityspisteillä viimeisten kymmenen vuoden aikana. mg/m²/a 5 5 Rikkilaskeuma 199- tavoitearvo mg/m²/a Neuvola Pulp Kangassaari Korvenkylä Etelä-Karjalan taustataso 15 1 5 199 199 199 199 199 Kuva : Joutsenon laskeumapisteiden rikkilaskeuma vuosina 199-.. Lappeenrannan ilmanlaatutulokset Lappeenrannan keskustan ilmanlaatu oli vuonna ilmanlaatuindeksillä arvioituna enimmäkseen hyvää. Huonoja ja erittäin huonoja päiviä ei mitattu lainkaan. Ilmanlaatua heikensi Lappeenrannan keskustassa keväinen katupölyajanjakso sekä touko-elokuussa Etelä-Venäjältä ja Baltiasta riehuneiden maasto- ja metsäpalojen hiukkaskulkeumat. Heikoimmillaan ilmanlaatu oli Lappeenrannassa toukokuussa. Vuonna marraskuussa Lappeenrantaan hankittiin kaksi uutta mittauskoppia. Toinen kopeista sijoitettiin Lauritsalaan korvaamaan vanha mittaustila, ja toinen kopeista sijoitettiin Ihalaiseen, johon perustettiin uusi mittauspiste. Ihalaisessa aloitettiin rikkidioksidin (SO) ja haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) mittaus sekä hengitettävien hiukkasten (PM1) mittaus. Lauritsalassa mitattujen rikkidioksidin (SO) ja haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) lisäksi aloitettiin myös hengitettävien hiukkasten PM1-mittaus. Uusien laitteiden mittaustuloksia ei käsitellä vielä vuoden vuosiraportoinnissa, koska mittausjakso oli vuonna vain noin kuukauden mittainen.
Kuva 7: Lauritsalan mittauspisteen uusi mittauskoppi..1 Lappeenrannan hajurikkiyhdisteet (TRS) Hajurikkiyhdisteiden eli TRS:n ohjearvoa sivuttiin Lappeenrannan Tirilässä maaliskuussa, mutta ohjearvo ei ylittynyt millään Lappeenrannan mittauspisteellä. Suurimmat pitoisuudet mitattiin Tirilässä luoteistuulien aikana eli tuulensuunnan ollessa Kaukaan tehtaalta mittauspisteelle päin. Ns hajutunteja eli yli 1 µg(s)/m³ tuntikeskiarvoja mitattiin Tirilässä tuntia, Lauritsalassa 1 tuntia ja Keskustassa tuntia. Lappeenrannan hajurikkiyhdistepitoisuudet ovat pienentyneet viimeisten viidentoista vuoden aikana. Pitoisuustaso on ollut samaa suuruus luokkaa viimeisten yhdeksän vuoden aikana. TRS: Tirilä ja Lauritsala 199- µg(s)/m ³ 1 9 7 5 1 Tirilä vuosikeskiarvo Lauritsala vuosikeskiarvo Tirilä % tuntikeskiarvot >1 µg/m³ Lauritsala % tuntikeskiarvo > 1 µg/m³ % 1 9 7 5 1 199 199 1991 199 199 199 1995 199 1997 199 1999 1 5 Kuva : Tirilän ja Lauritsalan mittauspisteiden TRS-yhdisteiden vuosikeskiarvot ja tuntikeskiarvon 1 µg(s)/m³ ylitysosuudet (%) vuosina 199-. 9
. Lappeenrannan rikkidioksidi (SO ) Lappeenrannan rikkidioksidipitoisuudet ovat pienentyneet viimeisten viidentoista vuoden aikana. Pitoisuudet Lappeenrannassa ovat aina olleet alle ohje- ja raja-arvojen. Rikkidioksidi: Tirilä ja Lauritsala 199- vuosikeskiarvo µg/m³ Tirilä vuosikeskiarvo 1 Lauritsala vuosikeskiarvo 1 Tirilä suurin 99% tuntiarvo 1 Lauritsala suurin 99% tuntiarvo 1 suurin 99% tuntiarvo µg/m ³ 1 1 1 1 1 1 199 199 1991 199 199 199 1995 199 1997 199 1999 1 5 Kuva 7: Tirilän ja Lauritsalan mittauspisteiden rikkidioksidin vuosikeskiarvot ja suurimmat 99 % tuntikeskiarvot vuosina 199-.. Lappeenrannan typpidioksidi (NO ) Lappeenrannassa typenoksidipitoisuuksien keskeinen päästölähde on liikenne. Typpidioksidipitoisuudet kohoavat liikennekeskuksissa aamu- ja iltaruuhkien aikana sekä kovan pakkasen ja erittäin pienen tuulennopeuden vaikutuksesta. Vuonna NO - pitoisuudet olivat suurimmillaan Lappeenrannan mittauspisteillä helmi-maaliskuussa. Pitoisuudet olivat vuonna 5 % ohjearvoista ja % raja-arvoista.. Lappeenrannan hiukkaset (TSP ja PM1) Hiukkaspitoisuudet kohoavat Lappeenrannan ulkoilmassa eniten keväällä, kun talven aikana teille levitetty hiekka kohoaa liikenteen ja tuulen vaikutuksesta ilmaan. Vuoden erityispiirteenä hiukkaspitoisuudet kohosivat myös touko-elokuussa Etelä-Venäjän ja Baltian alueen maasto- ja metsäpalojen seurauksena. Pitoisuudet olivat savusumuepisodin aikana hetkittäin jopa kymmenkertaiset taustatasoon verrattuna. Hengitettävien hiukkasten ohjearvo ylittyi Lappeenrannassa huhti- ja toukokuussa. Rajaarvo ei kuitenkaan ylittynyt vuoden aikana. Hiukkaspitoisuudet olivat vuonna suurempia kuin edellisenä vuonna. 1
1 1 1 1 1 Lpr:n Keskustan PM1 µg/m³ Keskustan vuosikeskiarvo Keskustan max ts-vrkarvo 199*) 199 *) Kuva 9: Lappeenrannan keskustan hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot, ja vuosien 199 suurin ohjearvoon verrattava pitoisuus..5 Lappeenrannan rikkilaskeuma Valtioneuvoston antama tavoitetaso rikkilaskeumalle ylittyi Ihalaisen laskeumapisteellä vuonna, muttei Tirilän laskeumapisteellä. Kaiken kaikkiaan Lappeenrannan laskeumapisteiden kuormitusmäärät ovat laskeneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Rikkilaskeuma 199- mg/m²/a 1 1 1 1 Äitsaari Ihalainen Tirilä 1 Tavoitetaso 199 199 1995 199 1997 199 1999 1 5 Kuva 1: Lappeenrannan laskeumapisteiden rikkilaskeumat vuosina 199-. 11
7. Svetogorskin ilmanlaatutulokset 7.1 Svetogorskin hajurikkiyhdisteet (TRS) Vuonna Svetogorskin TRS pitoisuudet olivat pienempiä kuin edellisinä kahdeksana vuotena. Pitoisuuksien alenemisen syynä oli Svetogorskin tehtaalla käytteenotettu uusi hajukaasujenkäsittelysysteemi. Suomen valtioneuvoston antama TRS:n ohjearvo ylittyi kuitenkin Svetogorskissa seitsemänä kuukautena. Ns. hajutunteja eli yli 1 µg(s)/m³ tuntikeskiarvoja mitattiin Svetogorskin mittauspisteellä tuntia mittausajasta. 7. Svetogorskin rikkidioksidi (SO ) Svetogorskin rikkidioksidipitoisuudet olivat pieniä kuten muuallakin Etelä-Karjalassa, eikä Suomen valtioneuvoston ohje- eikä raja-arvojen ylityksiä mitattu. Rikkidioksidin pitoisuudet ovat laskeneet Svetogorskissa viimeisten 1 vuoden aikana OAO Svetogorskin prosessimuutosten myötä. 7. Svetogorskin typpidioksidi (NO ) Typpidioksidipitoisuudet Svetogorskissa eivät ylittäneet Suomen ohje- eikä raja-arvoja. Pitoisuudet ovat hiukan kasvaneet viimeisten kuuden vuoden aikana ja vuonna pitoisuudet olivat hiukan suurempia kuin edellisenä vuotena. Typpioksidien pitoisuudet kohosivat liikennemäärien mukaan aamu- ja ilta-aikoina. 7. Svetogorskin hiukkaset (PM1) Hiukkaspitoisuudet kohoavat Svetogorskissa keväällä liikennepölyn vaikutuksesta kuten muuallakin Etelä-Karjalassa. Vuonna Etelä-Venäjän ja Baltian maasto- ja metsäpalot kasvattivat hiukkaspitoisuuksia myös Svetogorskissa. Tammikuussa mittauspisteellä tapahtuneen ilkivallan seurauksena hengitettävien hiukkasten (PM1) mittaus jouduttiin lopettamaan ja vaihtamaan kokonaisleijuman (TSP) mittaukseksi. Kokonaisleijuman (TSP) ohjearvo ei ylittynyt Svetogorskin mittauspisteellä. 1
. YHTEENVETO Etelä-Karjalan ilmanlaatu oli vuoden mittausten perusteella enimmäkseen hyvää. Keväällä ja kesällä Etelä-Karjalan ilmanlaatuun vaikutti voimakkaasti Etelä-Venäjän ja Baltian maasto- ja metsäpalot. Myöskin joka keväinen katupölyepisodi heikensi ilmanlaatua koko alueella. Paikallisten teollisuuslaitosten prosessiuudistusten ansiosta Etelä-Karjalan ilmanlaatu on parantunut viimeisten 15 vuoden aikana. Ongelmana on kuitenkin edelleenkin hajurikkiyhdistepitoisuudet (TRS), jotka heikentävät ajoittain alueen ilmanlaatua ja asumisviihtyvyyttä. Rikkilaskeuman tavoitetaso ylittyy edelleenkin osassa mittauspisteistä. Kiristyneen lainsäädännön ja ihmisten tiedonhalun kasvun myötä ilmanlaadusta tiedottamisen tarve on lisääntynyt kovasti viime vuosina. Paikalliset lehdet julkaisevat ilmanlaatuindeksitiedotteen viikoittain. Etelä-Saimaassa indeksi julkaistaan torstaisin ja Uutisvuoksessa tiistaisin ja lauantaisin. Internetissä Etelä-Karjalan ympäristöportaalin sivuilla (www.ekarjala.fi) on seurattavissa ilmanlaatuindeksistä tietoa viideltä eri mittauspisteeltä lähes reaaliaikaisesti. Portaalin sivuilta voi lukea myös paikkakuntakohtaisia ilmanlaadun kuukausiraportteja ja koko mittausverkon kattava vuosiraportti. Vuonna 7 keväällä/kesällä internetissä otetaan käyttöön Ilmatieteenlaitoksen ylläpitämä ilmanlaatuportaali, josta on luettavissa reaaliaikaisesti tietoa Suomen kaupunkien ilmanlaadusta. 1
Yhteystiedot: Imatran kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Vuoksenniskantie 5 55 IMATRA puh: 1 71, 1 719 e-mail:ymparistotoimi@imatra.fi 1