YRITTTÄJÄKSI RYHTYMINEN Soluessee Effiina Jalonen Riku Lempinen Vilma Linna Laura Parviainen Teemu Peltola Pauliina Suojärvi Tomi Tönning
2 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 YRITYSIDEA... 4 2.1 Yritysidean syntyminen... 4 2.2 Yritysidean testaaminen... 4 2.3 Yritysideasta liikeideaksi... 5 3 YRITTÄJÄN SUUNNITELMAT, LTS... 7 3.1 Asiakkaat osaksi suunnitelmia... 7 3.2 Yrittäjyys lähtee itsestä, ei liiketoiminnasta... 8 3.3 Suunnitelmista tekoihin... 8 4 YRITYKSEN PERUSTAMINEN... 10 4.1 Yritysmuodot... 10 4.1.1 Yksityinen elinkeinonharjoittaja -eli toiminimi... 10 4.1.2 Henkilöyhtiöt: avoin- ja kommandiittiyhtiö... 10 4.1.3 Pääomayhteisöt: osakeyhtiö, osuuskunta... 11 4.2 Rekisterit... 12 4.2.1 Kaupparekisteri... 12 4.2.2 Ennakkoperintärekisteri... 12 4.2.3 Arvonlisäverovelvollisten rekisteri... 12 4.2.4 Työnantajarekisteri... 13 4.3 Kirjanpito... 13 5 TUKIPALVELUT... 14 5.1 Ensimetri... 14 5.2 Pirkanmaan yrityskummit... 14 6 RAHOITUS... 15 6.1 Starttiraha... 15 6.1.1 Starttiraha myöntämisen edellytykset... 15 6.2 Finnvera... 16 7 YRITTÄJÄN OMINAISUUDET... 17 8 MIKSI RYHTYÄ YRITTÄJÄKSI... 20 8.1 Niklas Hed, Rovio Entertainment Oy... 20 8.2 Jari Sarasvuo, Trainers House Oyj... 20 9 KOKEMUKSIA YRITTÄJYYDESTÄ... 23 10 LÄHTEET... 25
3 1 JOHDANTO Tässä esseessä käsittelemme yrittäjyyttä ja siihen olennaisesti liittyviä asioita. Essee koostuu eri osista, jotka luontevasti johdattavat lukijan liikeideasta aina yrityksen perustamiseen ja siihen mitä sen jälkeen tapahtuu. Esseessä on käytetty runsaasti eri lähdemateriaaleja kuten kirjoja, artikkeleita, verkkosivuja sekä yhtä haastattelua. Aluksi käsitellään sitä kuinka liikeideasta saadaan toimivaa ja kannattavaa liiketoimintaa. Mitä kaikkea se vaatii ja mistä siihen saadaan tarvittavaa apua. Esseessä on kattava paketti yritystoimintaan liittyvistä rahoitus- ja tukipalveluista. Näitä on mahdollista hakea niin yksityisiltä kuin julkisiltakin markkinoilta. Esseessä myös pohditaan käytönnön kokemuksien perusteella mitä yrittäjyys on ja mitä se oikein vaatii? Millaisia luonteen piirteitä ja osaamisalueita yrittäjyys yleensä vaatii. Esseessä on myös käsitelty tällä hetkellä toimivien yrittäjien tarinoita ja sitä kuinka he ovat päätyneet yrittäjiksi ja mitä se on heiltä vaatinut. Yrittäjyys on mahdollisuus. Yrittäjänä toimiminen ei ole helpoin ratkaisu, mutta sen avulla voidaan saavuttaa jotakin suurta, sekä toteuttaa omia unelmiaan. Tähän liittyvät olennaisesti myös yrittäjän riskit ja epätietoisuus menestymisestä, mutta kovalla työllä ne unelmat voidaan saavuttaa. Lopussa käsitellään myös yrittäjänä toimivaa alumnia Proakatemialta.
4 2 YRITYSIDEA Yritysidea kertoo mihin yritys perustuu. Idean pohjana on oma osaaminen ja ammattitaito sekä halu ryhtyä yrittäjäksi. Yritysidea muuttuu liikeideaksi, joka muuttaa yritysidean liiketoiminnaksi (Oulun Seudun Uusyrityskeskus). Tavallaan yritysidea on siis siemen, josta lähdetään liikkeelle (Jokela & Anneberg). Teitä yritysidean löytämiseen on pari. Henkilöllä voi olla palava halu ryhtyä yrittäjäksi, jolloin hän etsii itselleen sopivaa yritysideaa, minkä ympärille perustaa oman yrityksensä. 2.1 Yritysidean syntyminen Yritysidea voi syntyä esimerkiksi uudesta tavara- tai palveluideasta, yrittäjän omasta ammattitaidosta tai erityisosaamisesta tai ulkoapäin tarjoutuneesta tilaisuudesta (Yritys Suomi). Yritysidea on vastaus huomattuun tarjontaan tai kysyntään tuotteelle tai palvelulle. Tuote tai palvelu voi olla täysin uudenlainen kokonaisuus, jollaista ei ole aiemmin tarjottu, tai olemassa oleva palvelu vietynä uudelle alueelle tai tehtynä toisesta näkökulmasta. Palvelu voi olla myös kopio jo olemassa olevasta palvelusta, esimerkiksi franchising-yrittäjyys, jossa yrittäjä pääsee hyödyntämään jo valmiin, toisten kehittämän ja toimivaksi todetun yritysidean (Uusi Insinööriliitto 2011). Yritysidea voi syntyä esimerkiksi lehteä lukemalla, tuttavan kanssa käydyn keskustelun pohjalta, tai vaikkapa televisiota katsomalla. Oikeaa tapaa ei ole. Menestyksekkään yritysidean ei tarvitse olla täysin uusi tuote, vaan sen voi perustaa jo olemassa oleviin palveluihin. Ruokakauppoja ja vaatemyymälöitä tarvitaan jokaisella paikkakunnalla. Yritys Suomen mukaan yritysidean menestymiseen vaikuttaa paikallinen kilpailuympäristö ja siinä erottuminen. Markkinoilla kilpailu on kovaa ja useilla aloilla on ylitarjontaa. Yritysideaan perustuvan tuotteen on oltava kilpailijoiden tuotteita parempi, tuottavampi ja omaperäisempi (Suomen Yrittäjät). Tuttuun palvelumuotoon on kyettävä tuomaan kilpailuetua innovatiivisuudella. 2.2 Yritysidean testaaminen
5 Yritysidean kypsyminen toimivaksi liikeideaksi edellyttää määrätietoista paneutumista. Ensin on kartoitettava yritysidean toteuttamismahdollisuudet. Mikäli todetaan, että idea on toteuttamiskelpoinen, kartoitetaan omat yrittäjäominaisuudet, kilpailutilanne, markkinoiden suuruus, investointitarpeet, tuotantokustannukset, määritellään tarvittava liikevaihto sekä arvioidaan riskit. Tämän kartoituksen jälkeen joko jatketaan alkuperäisen yritysidean mukaisesti, yritysideaa kehitetään tai se hylätään (MTK). Menestymisen avain on kyky ennakoida asiakaskunnan ostokäyttäytymistä ja yleisen ilmapiirin otollisuutta uudelle idealle (Yritys Suomi). 2.3 Yritysideasta liikeideaksi Yritysideasta jalostetaan varsinainen liikeidea. Liikeidea toimii yrityksen toiminnan kulmakivenä. Liikeideassa kuvataan, miten yrityksellä tehdään rahaa ja vastaa kysymyksiin mitä, kenelle ja miten. Liikeidea ei ole pysyvä, vaan sitä täytyy uudistaa ja sopeuttaa ympäristöön myös yrityksen perustamisen jälkeen toiminnan käynnistyttyä (Rikala 2010). Liikeidean lähteet voidaan jakaa kahteen ryhmään: omiin liikeideoihin ja ostettuihin liikeideoihin. Omia liikeideoita ovat innovaatiot, ammattitaito, osaaminen sekä markkina-aukkojen löytäminen. Ostettuja puolestaan ovat valmiin liikeyrityksen ostaminen, franchising sekä lisenssin ostaminen. Kirjassa Taivas + Helvetti vol. 2 kerrotaan Evon Söderlundin tarina malesialaistytöstä suomalaiseksi yrittäjäksi. Kirjassa Evon kertoo saaneensa yritysideansa häämatkalla, jolloin avioparin vanhemmat tapasivat toisensa ensimmäistä kertaa Japanista levinneessä karaokeboxissa. Evon mietti, voisiko tämä toimia Suomessa, ja tästä tuli hänen yritysideansa. Opittuaan Suomalaista kulttuuria ja miehensä kanssa keskusteltuaan hän oppi, ettei hänen ideansa sellaisenaan toimisi Suomessa, vaan ideaa tulisi kehittää eteenpäin: suomalaiset tarvitsisivat muun muassa saunatilat, ja harvemmin suomalaiset juhlivat vuodesta toiseen samoissa tiloissa, vaan aina kokeillaan jotain uutta. Lopulta tämä kasvoi liikeideaksi, joka tänä päivänä on Huone, joka jakautuu useiksi eri tiloiksi, joissa voidaan järjestää tapahtumia kuin tapahtumia. Huoneet voidaan myös yhdistää yhdeksi isoksi tilaksi. Tiloissa on myös kolme saunaa.
6 Evon Söderlund vastaa kysymyksiin mitä, kenelle ja miten: kokous-, koulutus- ja illanviettotiloja aasialaisella palveluasenteella Suomeen tuotuna yrityksille, yksityisille ryhmille ja kouluttajille, luomalla uniikit tilat, joissa voidaan järjestää useita tilaisuuksia samanaikaisesti tai yksi suurempi tilaisuus kerralla. Tilat soveltuvat suomalaiseen kulttuuriin saunoineen päivineen, ja aasialainen palvelualttius hyvän hinnoittelun ja tilakokonaisuuden kanssa saa asiakkaat palaamaan Huoneeseen.
7 3 YRITTÄJÄN SUUNNITELMAT, LTS Yritystä perustettaessa tulee yrittäjän laatia kirjallinen suunnitelma tulevasta liiketoiminnastaan. Työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla liiketoimintasuunnitelma määritellään seuraavasti: Liiketoimintasuunnitelma on yrityksen käsikirja, jota tarvitaan menestyvän yritystoiminnan käynnistämiseen. Se auttaa hahmottamaan ja suunnittelemaan jäsentyneesti perustettavan yrityksen toimintaa ja kannattavuutta. Liiketoimintasuunnitelmassa siis määritetään yrityksen liikeidea, kohderyhmä, käytännön järjestelyt, sekä tuotteet ja palvelut. Lisäksi analysoidaan markkinatilanne ja riskit, sekä tehdään rahoitus- ja kannattavuuslaskelmat. Perinteisesti liiketoimintasuunnitelma tehdään ennen varsinaisen liiketoiminnan aloittamista, ja sen tarkoituksena on paitsi selkeyttää yrittäjän ajatuksia, myös olla tiivistelmä liikeideasta mahdollisille rahoittajille. 3.1 Asiakkaat osaksi suunnitelmia Ollis Leppäsen keskeinen ajatus kirjassaan Liiketoimintasuunnitelma roskakoriin on, että perinteisessä liiketoimintasuunnitelmassa keskitytään liikaa oman idean hiomiseen paperilla, tietämättä ollenkaan mitä asiakkaat haluavat. Liiketoimintasuunnitelmaa tehdään rahoittajia varten, vaikka tuote tai palvelu pitäisi suunnitella asiakkaille. Suunnitelmat näyttävät paperilla täydellisiltä, mutta käytännössä liiketoiminnan onnistumista ei ole varmuutta. Leppäsen mukaan liiketoiminnan ydin kyllä tulee kirkastumaan tekemisen kautta. Alkuun riittää siis yksinkertainen käynnistämissuunnitelma, liiketoimintasuunnitelman ehtii tehdä myöhemminkin tarpeen vaatiessa. (Leppänen, 2013, 13-16 & 91-92) Alkuvaiheessa on tärkeää hioa ajatustaan asiakkaiden kanssa, sen sijaan että jäisi pyörittelemään sitä omaan mielikuvitukseensa. Yrityksen toimivuutta ei tule määrittämään saadut starttirahat, vaan saadut asiakkaat. Yrittäjän täytyy löytää heti alkuun rajattu kohderyhmä, jonka ongelman tuote ratkaisee ja josta ostaja kokee saavansa lisäarvoa. (Leppänen, 2013, 101) Leppänen lainaa kirjassaan Richard Bransonin sanoja Dignity projektin haastattelussa Jos tavoitteenasi on vain tehdä rahaa, et tule tekemään rahaa Ratkaisevaa on se, mitä arvokasta haluat luoda muille (Leppänen, 2013, 26) Yrittäjältä täytyy siis löytyä intohimo tekemisellään luoda arvokkaita ratkaisuja muille.
8 Kun tuote tai palvelu viedään heti asiakkaille ja sitä aletaan kehittää asiakkaiden toiveiden mukaiseksi, tärkein kysymys on Miksi asiakas ei osta? (Leppänen, 2013, 93) Kysymällä miksi asiakas ei tehnyt ostopäätöstä, on mahdollista löytää piileviä psykologisia tekijöitä, jotka kumoavat kaikki tuotteen positiiviset ominaisuudet. Eli vaikka tuote helpottaisi omistajansa elämää huomattavasti, ei ostopäätöstä synny, jos ostaja ajattelee tuotteen olevan nolon näköinen. Asiakkaan mielipide tuotteesta on elintärkeä yrityksen liiketoiminnan kannalta. 3.2 Yrittäjyys lähtee itsestä, ei liiketoiminnasta Asiakkaiden merkityksen lisäksi Leppänen korostaa yrittäjän asenteen merkitystä. Yrittäjiltä vaaditaan tahtotilaa ja halua saada asiat toimimaan, sillä idea ei tee sitä yrittäjän puolesta. Liiketoimintaa ei voi perustaa vain yhden idean varaan, vaan yrittäjän täytyy olla valmis laittamaan itsensä likoon ja vaihtamaan suuntaa lennosta. Jos yksi idea ei toimi, niin toinen saattaa hyvinkin toimia. Ideoihin ei saa jäädä kiinni, vaan mitä nopeammin rohkenet heittää ideasi roskakoriin, sitä nopeammin pääset kehittelemään uutta ja parempaa ideaa. (Leppänen, 2013, 21,112) Yrittäjäksi lähtöä suunnittelevat tarvitsee paitsi osaamista, ideoita ja asennetta, myös henkistä hyvinvointia. Fortune lehden kysyessä amerikkalaisilta yritysjohtajilta tärkeimpiä osa-alueita, joita ammattilaisen tulisi hallita, oli listan kärjessä ruoka ja lepo. Yrittäjyys on energiabisnestä, joten omasta energiasta huolehtiminen on ensimmäinen askeleesi. (Leppänen, 2013, 48) Koska yrittäjä itse on yrityksensä sydän, täytyy hänen suunnitelmiinsa sisältyä myös omasta hyvinvoinnista huolehtiminen. 3.3 Suunnitelmista tekoihin Jostain pitää yrittäjän siis lähteä liikkeelle, ja kun tietää suunnilleen mitä lähtee tavoittelemaan, pienet yksityiskohdat tarkentuvat matkalla. Liiketoiminnan aloittamiseksi ei tarvita edes kuningasideaa, sillä keskinkertaisistakin ideoista voi hioutua matkan varrella timantteja. (Leppänen, 2013, 71) Sen, mitä ja kenelle yrityksesi tekee, ei tarvitse välttämättä olla erityisen innovatiivista. Se, miten tarjoat tuotteesi ja palvelusi asiakkaille, on olennaisempaa. (Leppänen, 2013, 116) Aloittavan yrittäjän kannattaisi miettiä
tarkkaan kohdemarkkinoita ja asiakasta. Sen sijaan että yritystoiminnan toteuttaa kuten alalla on tapana, voisiko työt toteuttaa joustavasti asiakasta palvellen? 9 Yrittäjän alkusuunnitelma muokkaantuu jatkuvasti tekemisen ja palautteen myötä. Liiketoiminnan kasvaessa ja kehittyessä on kuitenkin järkevää havainnollistaa pitkän tähtäimen suunnitelmia myös johonkin muotoon paperille. Yrittäjän on hyvä pitää mielessä, että suurikin tavoite on saavutettavissa oikealla asenteella: Miten elefantti syödään? Pieninä palasina. (Leppänen, 2013, 64)
10 4 YRITYKSEN PERUSTAMINEN 4.1 Yritysmuodot Kun hyvä idea yritykseen on syttynyt ja kehittynyt sekä mahdolliset liikekumppanit löydetty, on aika ruveta laittamaan yritystä pystyyn. Yksi ensimmäisistä isoista päätöksistä on yritysmuodon valinta. Yritysmuodon valinta vaikuttaa mm. veroihin ja valtasuhteisiin. Yritys -eli elinkeinotoimintaa voi harjoittaa yksityisenä elinkeinonharjoittajana tai sitä varten perustetun oikeustoimihenkilön -eli yhtiön nimissä. 4.1.1 Yksityinen elinkeinonharjoittaja -eli toiminimi Yksityinen elinkeinonharjoittaja, eli toiminimi on yksinkertaisin tapa laittaa yritys pystyyn. Yksityinen elinkeinonharjoittaja on aina luonnollinen henkilö. Yksityinen elinkeinoharjoittaja voi olla joko ammatinharjoittaja tai liikkeenharjoittaja. Ammatinharjoittaja harjoittaa elinkeinotoimintaa yleensä ilman erillistä liiketilaa, liikkeenharjoittaja taas harjoittaa liiketoimintaa laajemmin, hänellä on oma erillinen liiketila ja kummallakin voi olla myös työntekijöitä. Yksityinen elinkeinonharjoittaja on vastuussa elinkeinotoimintaansa liittyvistä velvoitteista koko henkilökohtaisella omaisuudellaan. (Karttunen, Koivunen, Laasanen, Sippel, Uitto, Valtonen s. 389 390) 4.1.2 Henkilöyhtiöt: avoin- ja kommandiittiyhtiö Yhtiöt voi jakaa kahteen ryhmään yhtiön vastuiden määräytymisen mukaan. Henkilöyhtiöitä ovat avoimet- ja kommandiittiyhtiöt. Henkilöiden vastuunalaiset alaiset yhtiömiehet vastaavat yrityksen sitoumuksista omalla henkilökohtaisella omaisuudellaan (Karttunen, Koivunen, Laasanen, Sippel, Uitto, Valtonen s. 389). Henkilöyhtiö sopiikin yhteisvastuullisuuden vuoksi yritysmuodoksi lähinnä perheyhtiöihin tai muihin jossa yhtiöin joissa luottamus yhtiökumppaneihin on suuri. Yhtiömiehillä on myös valtuuksia tehdä päätöksiä ja sopimuksia yhtiön puolesta itsenäisesti jos ne ovat yhtiön edun mukaisia. Avoimessa yhtiössä on oltava vähintään kaksi yhtiömiestä ja kommandiittiyhtiössä vähintään yksi vastuunalainen ja yksi äänetön yhtiömies (yleensä rahoittaja). Avoimessa yhtiössä yhtiömiehet ovat pääsääntöisesti keskenään samanarvoisessa asemassa kun taas
11 kommandiittiyhtiössä äänettömän yhtiömiehen oikeudet ja velvollisuudet ovat selvästi rajoitetumpia. Yhtiösopimus määrittää yhtiömiesten väliset suhteet ja se onkin syytä laatia huolella. 4.1.3 Pääomayhteisöt: osakeyhtiö, osuuskunta Pääomayhteisöjä ovat osakeyhtiöt ja osuuskunnat. Erona henkilöyhtiöihin on se että pääomayhteisö on itsenäinen oikeushenkilö eivätkä osakkaat siten ole henkilökohtaisessa vastuussa yhtiön sitoumuksista. Yhtiöllä on omat varat ja velat. Osakkaat voivat ääritapauksessa menettää vain yhtiöön sijoittamansa pääomapanoksen, elleivät itse ole menneet takaamaan henkilökohtaisesti yhtiön velvoitteita (esim. laina panttaukset). Osakeyhtiö voi olla joko yksityinen- tai julkinen osakeyhtiö. Tämä määräytyy osakepääoman mukaan sekä sen onko yrityksen osakkeita julkisen kaupankäynnin kohteena (arvopaperimarkkinat). Yrityksen osakepääoma koostuu osakkeen omistajien merkitsemien osakkeiden ja niiden arvon mukaan. Yksityisen osakeyhtiön minimi osakepääoma on 2500. Osakeyhtiön toimintaa määrittelee pitkälti yhtiöjärjestys. Ne asiat mitä ei määritellä yhtiö järjestyksessä määräytyvät OYL (osakeyhtiölaki) mukaan. Pääsääntöisesti osakeyhtiön osake voidaan myydä tai luovuttaa vapaasti. Mikä tarkoittaa että osakkeita voidaan myydä ja hankkia vapaasti. Osakeyhtiön tarkoitus on pääsääntöisesti tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Osakeyhtiön ylin päättävä toimielin on yhtiökokous. Pääsäännön mukaan kaikki osakkeet tuottavat yhtäläiset oikeudet. Osakeyhtiö vaatii myös hallituksen ja siihen voidaan palkata toimitusjohtaja. Osakeyhtiöstä voidaan jakaa osakkaille voittoa osinkoina. (Karttunen, Koivunen, Laasanen, Sippel, Uitto, Valtonen s. 411 440) Osuuskunnan tarkoituksena on tarjota jäsenilleen palveluja elinkeinon ja talouden tukemiseksi. Osuuskunnan tavoite ei ole siis tuottaa voittoa. Osuuskuntia on erilaisia, on kuluttajaosuuskunnat (esim. osuuskauppa), palveluosuuskunnat (esim. osuuspankki), tuottajaosuuskunnat (esim. osuusmeijeri ja uusosuuskunnat (esim. proakatemian osuuskunnat). Osuuskunnan voivat perustaa luonnolliset henkilöt tai oikeustoimihenkilöt (väh. 3kpl). Osuuskunnan perustamisesta on laadittava perustamiskirja joka sisältää mm. osuuskunnan säännöt. Osuuskunnan osuuspääoma on riippuvainen osuuskunnan henkilömäärästä ja voi täten vaihdella. Osuuskunnan jäsenyys on henkilökohtainen eikä sitä voi siirtää toiselle. Osuuskunnan jäsenet eivät ole vastuussa yrityksen sitoumuksista
12 henkilökohtaisella omaisuudellaan vaan korkeintaan sijoittamallaan pääomalla. Osuuskunnalla on oltava hallitus. Ylin päätös toimielin on osuuskunnan kokous. Myös osuuskuntaan voidaan valita toimitusjohtaja. Osuuskunnan varojen jakamisesta päättää osuuskunnan kokous. (Karttunen, Koivunen, Laasanen, Sippel, Uitto, Valtonen s. 440 445) 4.2 Rekisterit Kun yritykselle on valittu nimi, avattu pankkitili ja valittu yritysmuoto, on aika rekisteröidä yritys. Aloittavan yrittäjän on liityttävä kaupparekisteriin sekä verohallinnon erilaisiin rekistereihin (yrityssuomi). Liittyminen rekistereihin sujuu helpoiten samalla yrityksen perustamislomakkeella Y1. Rekistereihin voi myös liittyä myöhemmin jos tilanne yrityksessä muuttuu ja yritys tulee myöhemmin velvolliseksi joihinkin rekistereihin. 4.2.1 Kaupparekisteri Ilmoitus kaupparekisteriin on tehtävä heti yritystä perustettaessa perustamisilmoituksella (yksityisellä elinkeinoharjoittajalla on jotain poikkeuksia tästä). Yritys on virallisesti olemassa vasta kun ilmoitus kaupparekisteriin on tehty. Liitteeksi tarvitaan yleensä perustamissopimus, ja mahdollisesti muita liitteitä riippuen yritysmuodosta. 4.2.2 Ennakkoperintärekisteri Verohallinto merkitsee ennakkoperintärekisteriin sellaisen yhdistyksen tai säätiön, joka aikoo harjoittaa elinkeinotoimintaa tai muuta tulonhankkimistoimintaa (vero.fi). Ennakonperintärekisterissä oleva yritys maksaa arvioituihin tuloihinsa perustavaa ennakkoveroa. 4.2.3 Arvonlisäverovelvollisten rekisteri Yrityksen on ilmoittauduttava arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, mikäli sen verollinen liikevaihto ylittää kotimaan myynnissä yli 8500. On joitakin aloja, jotka eivät ole arvonlisäverovelvollisia (esim. sairaanhoito, vakuutuspalvelut). Arvonlisäverovelvollisuudesta on myös mahdollista saada huojennuksia, mikäli liiketoiminta on riittävän
13 pientä. Arvonlisäverovelvolliseksi voi hakeutua myös vapaaehtoisesti, vaikkei yritys täyttäisikään arvonlisäverovelvollisen toiminnan vaatimuksia. Arvonlisäverovelvollisuus velvoittaa tiettyihin tietoihin yrityksen laskutusta tehtäessä. (vero.fi) 4.2.4 Työnantajarekisteri Säännöllisesti palkkoja maksavan yrityksen on liityttävä työnantajarekisteriin. Rekisteriin liityttävä kun yritys alkaa maksaa palkkoja säännöllisesti vähintään 2 vakituiselle työntekijälle tai kuudelle osa-/määräaikaiselle vuoden aikana. 4.3 Kirjanpito Suomessa yrittäjillä on kirjanpitovelvollisuus, eli kaikkien yritysten on pidettävä kirjanpitoa yrityksen tuloista ja menoista (taloushallintoliitto). Yksityinen ammatinharjoittaja voi pitää yhdenkertaista kirjanpitoa, muutoin kirjanpidon on oltava kahdenkertaista. Yhdenkertainen kirjanpito on helppo tehdä itsekin, mutta muutoin siihen on yleensä kannattavinta palkata ammattilainen. Asiantunteva kirjanpitäjä osaa neuvoa myös muissa yrityksen verotukseen ja talouteen liittyvissä asioissa. Kirjanpidon järjestämisestä huolehtii yrittäjä itse, tai isommissa yrityksissä (esim. oy) huolehtii hallitus.
14 5 TUKIPALVELUT 5.1 Ensimetri Ensimetri tarjoaa aloittaville yrittäjille yleishyödyllistä neuvontaa. Ensimetrissä aloitteleva yrittäjä voi testauttaa liikeideaansa eri alojen ammattilaisilla. Aloittava yrittäjä voi saada maksutonta apua yrityksen perustamisessa ja viranomaisasioissa. Yrittäjälle tarjotaan maksutonta tapaamista tarvitsemiensa asiantuntijoiden kanssa. Näiden lisäksi aloittava yrittäjä saa vertailutietoja jo menestyvien yritysten toiminnasta. (ensimetri.fi, luettu 19.1.2015) 5.2 Pirkanmaan yrityskummit Pirkanmaan yrityskummit koostuvat pitkän linjan yrittäjistä sekä yritysten asiantuntijatehtävissä toimivista henkilöistä. Pirkanmaan yrityskummit sparraavat aloittavia yrittäjiä ja eri kehitysvaiheissa olevia yrityksiä; Yrityskummi antaa korvauksetta kokemuksensa yrityksen käyttöön edistääkseen ja auttaakseen yrittäjää. Yrityskummi voi auttaa yrittäjää esimerkiksi strategian hionnassa, tuotekehityksessä, markkinoinnissa, tietohallinnassa ja henkilöstökysymyksissä. (yrityskummit.net, luettu 19.1.2015)
15 6 RAHOITUS 6.1 Starttiraha Starttirahaa voidaan myöntää päätoimiseksi yrittäjäksi ryhtyvälle yritystoiminnan käynnistysvaiheessa (Perustamisopas 2014, s. 22). Starttirahalla valtio haluaa tukea yrittäjän toimeentuloa aloittavan yrityksen alkupuolella. Starttirahaa haetaan paikallisesta TE-toimistosta ja sitä tulee hakea ennen yritystoiminnan aloittamista eli yrittäjällä ei saa olla jo voimassa olevaa Y-tunnusta hakiessaan Starttirahaa. Starttiraha on veronalaista tuloa eli siitä tulee maksaa veroa. Mikäli yrityksessä on monta yrittäjää, jokaisen yrittäjän on mahdollisuus saada Starttirahaa henkilökohtaisesti. 6.1.1 Starttiraha myöntämisen edellytykset Yrittäjän täytyy toimia päätoimisena yrittäjänä. Starttirahan hakijalla tulee olla takanaan yrittäjäkoulutusta tai kokemusta yrittämisestä sekä hänen tulee osoittaa, että hänen yritystoiminnastaan on mahdollista tulla kannattavaa. Starttirahahakemukseen täytyy siis liittää mm. kannattavuus- ja rahoituslaskelmat. Starttirahaa hakiessa tarvitaan todistus verojen maksamisest tai verovelkatodistus. Verovelkatodistus on selvitys siitä, onko hakijalla maksamattomia veroja. Yleensä Starttirahaa myönnetään puoleksi vuodeksi, mutta sitä on mahdollisuus saada jopa 18 kuukaudeksi, mikäli arvioidaan, että toimeentulon turvaamiselle on tarvetta. Vuonna 2014 starttirahaa oli mahdollisuus saada 700-1120 euroa bruttona (Perustamisopas 2014, s. 22) ja starttiraha myönnetään kerran kuussa jälkikäteen. Starttirahaa ei myönnetä, mikäli: arvioidaan, että aiottu liiketoiminta turvaa kohtuullisen toimeentulon hakijalle starttirahan arvioidaan vääristävän kilpailua hakija on aloittanut liiketoimintansa ennen kuin starttirahan myöntämisestä on päätetty arvellaan, että hakija siirtyy työsuhteesta yrittäjäksi ja alkaa tekemään töitä yrittäjänä aikaisemmalle työnantajalle jos hakija on laiminlyönyt olennaisesti verojen maksamista
16 6.2 Finnvera Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö. Finnvera antaa rahoitusta yleensä pienemmillä vakuuksilla kuin ns. tavallinen rahoituslaitos. Pienyrityksille Finnvera tarjoaa mm. pienlainoja sekä kehittämislainoja. Pienlaina on suunnattu uusille yrityksille tai pienille yrityksille. Pienlainaa saa hakea yritys, jossa on maksimissaan 5 työntekijää sekä yrityksen perustaja työllistää siinä itsensä. Pienlaina on tarkoitettu pääasiallisesti laiteinvestointeihin, yrityksen toiminnan alkukustannuksiin sekä yrityksen kehittämiseen. Finnveran rahoituspäätökset tehdään yritystutkimukseen pohjautuen ja siinä arvioidaan mm. yrityksen asemaa nykymarkkinoilla, toimialan kehitysnäkymiä sekä yrityksen mahdollisuutta pärjätä tulevaisuudessa. (Nieminen, 2010: 19)
17 7 YRITTÄJÄN OMINAISUUDET Minkälaisia piirteitä yrittäjältä vaaditaan? Body Shopin perustaja Anita Roddickin mielestä yrittäjän kymmenen tärkeintä ominaisuutta ovat: Visio jostain erilaisesta, liitettynä uskoon, joka muuttaa sen todeksi. Jonkin verran hullua käytöstä Intuitiivista toimintaa, joka perustuu henkilökohtaiseen näkemykseen siitä, että on erilainen Sisällä kuplii ideoita sellaisella voimalla, että niitä tulee koko ajan. Optimismi, usko, että mikään ei ole mahdotonta. Havainto siitä, että kaikkea ei tarvitse tietää, kun aloittaa. Maalaisjärki. Luova toiminta. Kyky yhdistää ensimmäiset kahdeksan kohtaa. Yrittäjät oppivat kokemuksesta he kysyvät kysymyksiä, mutta tekevät omat päätökset ja toimivat päätöstensä mukaisesti. Hyvä tarina. Tämä loppujen lopuksi määrittää, kuinka yrittäjä erottuu ja mitä yrittäjä saa aikaan. (Lyytinen & Piha, 2004, 89) Yrittäjän visio on saada ajatuksensa toimimaan ja se onkin yrittäjyyden tärkein motivaattori. Yrittäjien suusta kuulee usein termit elämäntapa, asenne, toiminta, ja mahdollisuuksien huomaaminen. Yrittäjän tulee olla myös vähän itsekäs, jotta pystyy toteuttamaan omat näkemyksensä (Lyytinen & Piha, 2004, 90). Yrittäjä on luova, kekseliäs ja tekee kaikkea. Häneltä löytyy päättäväisyyttä ja itseluottamusta tiukoissakin tilanteissa. Päätökset tehdään usein nopeasti. Yrittäjän tulee tuntea alansa ja suhtautua siihen ja työhönsä intohimoisesti. Yrittäjä arvostaa työtä, hän on organisointikykyinen ja periksiantamaton. Yrittäjä hoitaa asiat loppuun, on ennakkoluuloton ja sitkeä. Yrittäjällä on usein myös laaja ja hyvä kontaktiverkosto (Lyytinen & Piha, 2004, 91). Yrittäjän ja palkkatyöläisen erottaa selkeästi yksi asia: riski. Yrittäjä investoi useimmiten omaan yritykseensä rahaa tai omaisuuttaan ja riskin ottaminen onkin yrittäjälle usein
välttämätöntä. Yrittäjät ovat kuitenkin hyviä sietämään epävarmuutta (Lyytinen & Piha, 2004, 93). 18 Yrittäjyyteen tarvitaan ennen kaikkea sulaa hulluutta ja pelottomuutta. Vastoinkäymisiä ja haasteita satelee yrittäjälle usein jatkuvalla syötöllä, mutta silti hän ei luovuta. Yrittäjän visio oman ideansa toteuttamisesta on niin vahva, että se kestää rankimmatkin vastatuulet (Lyytinen & Piha, 2004, 93). Millainen persoona sopii yrittäjyyteen? The Beermat Entrepeneur listaa yrittäjän persoonallisuuden ominaisuuksia seuraavasti: Yrittäjä on: itsevarma karismaattinen energinen työkeskeinen kunnianhimoinen kiireinen (hän ei ainoastaan aio muuttaa asioita vaan aikoo tehdä sen vielä nopeasti). Yrittäjä voi olla myös: ylimielinen manipuloiva kyvytön viemään asioita loppuun, koska aina tulee uusia ideoita huono keskittymään kilpailuhenkinen malttamaton Yrittäjä joutuu usein puolustamaan omaa näkökulmaansa ja visiotaan, että hänestä kehittyy väistämättä voimakas persoona (Lyytinen & Piha, 2004, 118). Yrittäjän ominaisuuksista ei löydy yksiselitteistä mallia. Joitakin piirteitä voi silti nimetä: sitoutuminen ja kova työ, epävarmuuden sietokyky, hyvä terveys, itsekuri, luovuus, organisointikyky (Lyytinen & Piha, 2004, 90).
19 Yrittäjyys ei ole yhdestä luonteenpiirteestä, iästä tai sukupuolesta kiinni. Yrittäjyyttä ei saada lahjana syntymässä eikä sitä opita koulussa helposti. Ala, jolla yrittäjä toimii vaikuttaa häneltä vaadittaviin ominaisuuksiin (Lyytinen & Piha, 2004, 135).
20 8 MIKSI RYHTYÄ YRITTÄJÄKSI Käytin lähteenä Taivas + Helvetti kirjaa ja tutkin yrittäjien tarinoita siltä kannalta, että mikä on saanut heidät ryhtymään yrittäjiksi. Yrittäjäksi ryhtymiseen on paljon yhteneviä syitä, kuten intohimo, valmis liikeidea, tai se, että vanhemmat ovat olleet yrittäjiä. Monella Taivas + Helvetissä tarinansa kertoneilla sattuu vain olemaan tinkimätön halu kehittää itseään tai olla paras omalla alallaan, Myös mahdollisuus siitä, että voi itse kehittää itseään ja tehdä sitä, mistä on aina unelmoinut, on ajanut monia yrittäjiksi. Useat kirjan yrittäjistä ovat todella kunnianhimoisia, ja ovatkin ehkä ajautuneet yrittäjiksi juuri kunnianhimonsa takia ja siitä syystä, että he haluavat menestyä elämässään. 8.1 Niklas Hed, Rovio Entertainment Oy Rovion perustajiin kuuluva Niklas Hed mainitsee yrittäjäksi ryhtymisen syiksi muun muassa sen, että hän on aina pitänyt pelaamisesta. Intohimo peleihin teki hänestä juuri pelialan yrittäjän. Niklas Hedin äiti oli vaatealan yrittäjä, joten Hed tiesi, mitä yrittäminen on, ja olikin jo lapsena päättänyt, ettei ryhdy yrittäjäksi, koska oli nähnyt, kuinka kiire hänen äidillään oli sesonkiaikoina. Mieli kuitenkin muuttui opiskeluaikana: Tajusin, että se (yrittäjyys) on varmin keino järjestää asiat niin, että saan tehdä siistejä juttuja. Voittoisan mobiilipelikilpailun jälkeen hän perustikin muutaman opiskelukaverinsa kanssa yhtiön, joka alkoi tuottaa lisää pelejä. Näin sai alkunsa nykyään lähes kaikkien tuntema Rovio. Yhtiö teki tappiota monta vuotta ennen kuin alkoi tuottaa, ja osa yhtiön osakkaista jättäytyi lannistuneina kelkasta. Tässä kohtaa näkyy ehkä Hedin intohimo alaa kohtaan, koska hän jaksoi yrittää aina vain, olihan työskenteleminen pelialalla hänen unelmansa. Yrittäminen oli Hedille oikea valinta, koska hän ei ole katunut valintaansa ryhtyä yrittäjäksi kuin kerran, kun joutui irtisanomaan työntekijöitä, joista osa oli hänen ystäviään. 8.2 Jari Sarasvuo, Trainers House Oyj Jari Sarasvuon isä oli epäonnistunut yrittäjänä ja menettänyt kaiken, joten Sarasvuo ajatteli, että hänestä ei koskaan tule yrittäjää. Sarasvuo päätyi kuitenkin kauppakorkeakouluun ja toimittajaksi. Toimittajan työ ei kuitenkaan antanut tarpeeksi, joten Sarasvuo päätyi perustamaan Jan Wellmanin ja Mikko Myyryläisen kanssa Writers Studion, koska yrittäjänä voisi kehittyä laaja-alaisemmin.
21 Sarasvuon kertomuksesta ilmenee, kuinka hän on jo kouluaikoina tuskaillut, kuinka haluaa olla yhtä hyvä tai parempikin kuin muut, ja kuinka esimerkiksi huonommat arvosanat ovat ottaneet todella koville. Kunnianhimo onkin yksi tekijä, mikä ajaa menestyneitä yrittäjiä eteenpäin ja voi jopa saattaa heidät yrittäjiksi. Sarasvuolla ja hänen kumppaneillaan ei ollut Writers Housen aikoina minkäänlaista liikeideaa, ja vasta mutkien jälkeen yrityksestä jalostui Trainers House, joka tekee mm. myyntikoulutuksia yrityksille. Ei siis ole itsestään selvää, että kaikilla menestyneillä yrittäjillä on ollut jo aloittaessaan selvät menestymisen sävelet. Monet ovat yritysten ja erehdysten kautta löytäneet liikeidean ja menestyksen. Ihmisiä olisi hyvä kannustaa ryhtymään yrittäjäksi, vaikka liikeidea vielä puuttuisikin, jos vaan tahtoa ja kunnianhimoa löytyy. Proakatemialle tullessaan harvalla on varmaankaan valmista liikeideaa, jota haluaa pelkästään tehdä. Lähtiessään Akatemialta monelle on kuitenkin selvinnyt suunta tai liikeidea. Kokeilemisen kautta saattaa siis löytää jotain, mistä ei olisi osannut uneksiakaan. Toki yrittämisessä on aina riskinsä; jos lähtee vain tekemään jotain, voi menettää paljon rahaa, mutta toisaalta ilman riskinottoa ei voi saavuttaa mitään. Toki joillakin on ollut jo valmis liikeidea, jonka takia yritys on perustettu. Esimerkiksi Nelli Lähteenmäki perusti Health Puzzle Oy:n vuonna 2012, koska hänellä ja hänen isällään oli valmis liikeidea, ja Lähteenmäki näki selvän markkinaraon, johon iskeä. Ajatus oli kerätä dataa ihmisten terveydestä, ja saattaa data sellaiseen muotoon, että ihmiset voivat hyötyä siitä ja elää terveellisempää elämää. Aikaisemmin samanlaisen toiminnan tekeminen olisi ollut aivan liian kallista, mutta nyt saman pystyi tekemään paljon halvemmalla. Terveys on lisäksi viime vuosina ollut kasvava trendi, joten yrityksellä oli kaikki edellytykset menestyä. On aika mielenkiintoista, miten monet menestyneetkin yrittäjät, joiden vanhemmat ovat olleet yrittäjiä, kertovat, että ovat jo lapsena päättäneet, että eivät halua ryhtyä yrittäjiksi. Osa on saattanut nähdä, kuinka vanhemmat ovat menettäneet kaiken, kuten Jari Sarasvuon tapauksessa. Osa on nähnyt kiireen ja järkyttävän työmäärän, kuten Niklas Hed. Yrittäjäksi ryhtyminen vaatii paljon rohkeutta, koska on itse vastuussa niin paljosta, ja yrittäjyys on riskejä täynnä. Harva menestyjä on menestynyt heti, vaan on vaadittu vuosien työ, jotta liiketoiminta on saatu kukoistamaan. Yrittäminen vaatii paljon sisua ja