Rak-C3004 Rakentamisen tekniikat. Rakennusfysiikka Sander Toomla



Samankaltaiset tiedostot
Rakennusfysiikka. Sander Toomla Tohtorikoulutettava

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi.

LUENTO 3 LÄMPÖ, LÄMMITYS, LÄMMÖN- ERISTÄMINEN, U-ARVON LASKENTA

Energiatehokkuus puurakentamisessa Puurakentamisen Roadshow

Yläpohjan sellukuitulämmöneristyksen painumisen vaikutus rakenteen kokonaislämmönläpäisyyn

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

KOSTEUS. Visamäentie 35 B HML

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

1 (3) LLo / EAR. Selvitys / Päivitetty LÄHTÖTIETOJA KUSTANNUSTARKASTELUJEN TEKEMISEKSI KOULUT JA PÄIVÄKODIT

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa

RAKENTEIDEN LÄMMÖNERISTÄVYYDEN SUUNNITTELU

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet

JULKISTEN HIRSIRAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS. Iida Rontti Markus Tolonen

Parocin passiivitalokonsepti, Valkeakoski. Rakennuksen toiminta kokonaisuutena: Pintarakenne. Talotekniikka. Runkorakenne ja eristeet.

Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio

ENERGIATODISTUS. Pentintie Kauhava T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

HIRSITALON LISÄERISTYKSEN TUTKIMUS

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

SISÄILMAN LAATU. Mika Korpi

Sähkölämmityksen toteutus jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Rakenteiden fysiikka. ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Hannu Hirsi. Energiatehokas, allergiakoti Siporexista, Lahti

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY (

Harkkotalo kuluttaa vähemmän

Kosteusturvalliset matalaenergia- ja. Jyri Nieminen VTT

FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja energiamuototarkastelut muut rakennukset

5/13 Ympäristöministeriön asetus

Ilmansulku + Höyrynsulku Puurakenteen ulkopuolinen eristäminen. Puurakentamisen seminaarikiertue, syksy 2014

KERROSTALOJEN KORJAUSTEN JA PERUSPARANNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIA

Matalaenergiatalon betonijulkisivut Julkisivuyhdistys 2009 Arto Suikka

LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN LASKENTA

TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää

RAKENTEEN LÄMPÖTILAN MÄÄRITTÄMINEN

Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen

Ennakoiva Laadunohjaus 2016 Kosteudenhallinta. Vaasa Tapani Hahtokari

KOULUN ILMANVAIHTO. Tarvittava materiaali: Paperiarkkeja, tiedonkeruulomake (liitteenä). Tarvittavat taidot: Kirjoitustaito

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.

Sähkölämmityksen toteutus jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa. Asuinrakennusten energiansäästön mahdollisuudet

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

FRAME-PROJEKTIN ESITTELY

Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys

Tuuletusluukku (vastaava havainto tehtiin 1. krs. kaikkien tuuletusluukkujen osalta).

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

UKOREX ULTRA ERISTÄMISEN UUSI AIKAKAUSI

Passiivirakenteet ja elinkaaritalous Jussi Jokinen

Ohje: RIL Rakennusosien lämmönläpäisykertoimen laskenta

Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus

Käsinlaskentaesimerkkejä Betonirakenteiden korjaaminen ja rakennusfysiikka

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET ASTA Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: Otava. Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala: 171,1 m² Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala:

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Uudet energiamääräykset ja E-luvun laskenta

energian kulutuksen kasvua voidaan aidosti hidastaa? 1. Energiaan liittyvät käyttötottumukset tulee muuttaa

Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

ARK-A3000 Rakennetekniikka: Käytettävien yhtälöiden koonti

LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA

Työn nro. PL Forssa puh Päiväys. Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

SISÄILMAN LAATU. Mika Korpi Rakennusterveys- ja sisäilmastopalvelut

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie Vantaa

RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat Työsuunnitelma

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa Työnumero:

Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen.

KERROSTALOILMANVAIHTO 2019

Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta

466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU

Paritalon E-luvun laskelma

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA 31.7.

4/2016 VIESKATALO. Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen. VIESKAN ELEMENTTI OY PL 4, Alavieska

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola

ENERGIATODISTUS. Mika Waltarinkatu 14, Talo A Mika Waltarinkatu Porvoo. Pientalo (Asuinkerrostalot) Uudisrakennusten.

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous Stina Linne

Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Tuovi Rahkonen Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2

OKTO ERISTE PERUSTUSTEN JA PIHOJEN ROUTAERISTEENÄ

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Kohteesta on esitetty nämä tiedot kustannuslaskennan perusteiksi

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus

Transkriptio:

Rak-C3004 Rakentamisen tekniikat Rakennusfysiikka Sander Toomla

Rakennusfysiikan aiheet Toiminnalliset vaatimukset. Lämmöneristystekniikka. Rakenteiden ilmatiiveys. Rakenteiden veden ja kosteudeneristystekniikat. Routasuojaus Mitä ei kuulu tähän luento-osuuteen Palotekniikka Akustiikka

VIIKON 4 HARJOITUSTEHTÄVÄT (päivitetty): 6. ERISTÄVIEN RAKENTEIDEN MITOITUS : Työryhmät mitoittavat alustavasti perustuksien routaeristykset sekä alapohjan, yläpohjan ja ulkoseinien eristävät rakenteet mittasuositusten ja alustavien laskelmien perusteella. Rakennuksen valitaan ikkunat ja ovet. Työryhmät laativat rakennuksen rakennetyypeistä piirustukset. Kaikilla vaipan osilla on oltava määritettynä sen U-arvo. Rakennuksen rakenteellinen paloturvallisuus tarkistetaan. Alustavat eristävien rakenteiden mitoituslaskelmat ja rakennetyypit tulostetaan PDF-tiedostoksi ja tallennetaan kurssisivuille 5.10. mennessä.

Olosuhteiden hallinta Lämpö Tu = -30 - +30 C RH = 10 100 % Sade, Aurinko, Tuuli Ts = 21 C RHs = 20-70 % Jopa 100 % märkätiloissa Kosteus

Olosuhteista rakennuksen eri osissa :

Lämmön siirtymisen teoriasta : 1. Johtumalla : Fourierin laki. 2. Säteilemällä : Stefan-Boltzmanin laki. 3. Konvektiolla : Reynoldsin, Prandtlin, Nusseltin ja Grashofin luvut. Lisäksi lämpöteknisessä analyysissä on otettava huomioon : Lämpölähteet ja -nielut; lämpöä vapautuu veden kondensoituessa ja sitoutuu veden haihtuessa, kosteuden liikkeisiin liittyy aina lämpöenergiaa. Rakennusaineen lämpökapasiteetti ja kosteuskapasiteetti. Erilaiset pintavastukset, pintojen fysiikka.

Miten estetään lämmön liikkeet? Lämpöeristys kuinka paljon? Rakennukselle asetettu energiatehokkuusmääräykset SRMK D3 (2012) E-luku on energiamuotojen kertoimilla painotettu rakennuksen vuotuinen ostoenergiankulutus rakennustyypin standardikäytöllä lämmitettyä nettoalaa kohden. E- luku saadaan laskemalla yhteen ostoenergian ja energiamuotojen kertoimien tulot energiamuodoittain. Ottaa huomioon kaiken tarvittavan energian; Johtuminen, IV, LKV jne. Plus lämpökuormat. Ei perehdytä tässä työssä kaikkeen. Rakenteiden läpi johtuva energia U-arvo maksimi D3 (2012) (vertailuarvo=maksimi) [W/m2K]

Matalaenergiatalot : D3 (2012)

Lämmöneristämisen ongelma Kun lämmöneristeen määrää lisätään, niin lisähyödyt koko ajan vähenevät Toimivatko paksut lämmöneristeet oletusten mukaan. Kuivavatko rakenteet, kertyykö niihin kosteutta.

Lämmöneristeillä voidaan : Estää lämmönhukka, Estää ylikuumenemista, Suojautua korkeilta lämpötiloilta tulipalotilanteessa, Estää rakenteiden lämpöliikkeitä ja Lämmöneristeet toimivat usein myös osana ääneneristystä. Lämmöneristeitä on käytetty vaimentavina pintoina huonetiloissa. Lämmöneriste voi toimia myös joustavana tiivisteenä.

Pintavastuksista : SRMK C4 (2003) 5.1. Pintavastuksien suuruudet ovat seurausta säteilystä ja konvektiosta pinnoilla : Sisäpintojen ja ulkopintojen lämpövastukset ovat erilaiset ja ulkopintojen lämpövastus vaihtelee hyvin paljon säätilan mukaan. Avaruuden vastasäteilyn takia pintavastus voi olla talvella jopa negatiivinen.

Sisäpuolinen ja ulkopuolinen pintavastus Sisäpuolinen pintavastus R si (m 2 K / W) Ulkopuolinen pintavastus R se (m 2 K / W)

Ilmarakojen toiminta : Ilmarakoja tarvitaan tuulettamaan ja salaojittamaan rakennusosia. Ilmaraoilla voidaan lisätä myös rakennusosan lämpövastusta: Ilmaraoissa lämpö siirtyy konvektiolla ja säteilyllä. Tuuletetut ja tuulettamattomat ilmaraot: Eivät kuitenkaan saa olla täysin tiiviitä. Vaikuttaa paloturvallisuuteen. Esim. saunojen seinien ilmaraot pintaverhouksen takana.

Kylmäsiltojen vaikutus rakenteisiin : Kylmäsilloilla tarkoitetaan rakenteissa sellaista kohtaa, jonka lämmönjohtavuus on huomattavasti suurempi kuin ympäröivän rakenteen Ulokeparvekkeet. Ikkunoiden ja ovien karmit. Tiiliseinän ja betonielementin ulkokuoren siteet. Puurangat. Naulat, pultit, ruuvit. Aiheuttaa lämmönhukkaa, kondensaatiota, likaantumista, värin muutoksia, homehtumista, hidasta lahoamista. Homogeenisuus, tasalaatuisuus, vakio kosteus Pyritään välttämään tässä työssä. Ei lasketa, mutta huomioidaan suunnittelussa

Lämmöneristyksen laskenta Laskelma suoritetaan kerroksittain jokaisen kerroksen R-arvo lasketaan erikseen C4 mukaisesti Rakennekerroksen R-arvo saadaan jakamalla rakenneosan paksuus d materiaalin lämmönjohtavuudella Saadut R-arvot lasketaan yhteen, jolloin saadaan arvo R T Vain tuuletustilan sisäpuoliset rakenteet otetaan huomioon Rakenteen pinnassa oleva seisova ilmakerros toimii yhtenä rakenneosana R T :hen tulee siis ottaa mukaan ulko- ja sisäpuolinen seisovan ilmakerroksen lämmönvastus eli R se + R si Huom. SRMK C4 5.2.8. jos rakenteessa on hyvin tuulettuva ilmakerros U-arvo on yhteenlasketun R-arvon (R T ) käänteisluku U-arvoa verrataan viranomaisen antamaan maksimiarvoon (vertailuarvoon)

-arvoista n, declared, design? Mistä -arvot haetaan? Kaikki paitsi lämmöneristeet Materiaalivalmistajat/viralliset tuotekortit RIL 255 EN ISO 10456 SRMK C4 (2003) Lämmöneristeet Valmistajan ilmoittamat tiedot

Epätasa-aineinen rakennekerros Esim puurinko ja sen välissä villat Esim. 600mm välein runkotolppa (50 mm) f a puuosalle 50/600 f b villalle 550/600 R arvot eri kerroksille d/ Sijoitus kaavaan Profit???

Esimerkki lämmönjohtavuuksien laskemisesta :

Rakenteiden läpikulkevien rakojen vaikutus lämmöneristävyyteen : Rakenteen läpi ei saa päästä ilmavirtauksia: Lämmöneristävyys on tällöin nolla. Aiheuttaa sisätiloihin vetoa, viihtyisyys katoaa. Kuljettaa aina mukanaan kosteutta. Lämmöneristeen pitää aina olla tiiviisti vasten lämmintä pintaa: Eristeen pitää puristua kimmoisasti rakenteita vasten. Erityisesti talotekniikan vaatimat jälkiasennukset ovat vaarallisia rakenteiden tiiveyden kannalta.

Pientalon tyypillisiä ilmavuotokohtia :

Ilmatiiveys Hallitsematon ilmanvaihto on tehoton ja riskialtis Halutaan saavuttaa tiivis rakenne, jossa ilma vaihtuu hallitusti ilmanvaihtokoneen kautta parempi hallittavuus ilmamäärissä ja säästöä lämmön talteenotolla Rakennus ei ole koskaan täysin tiivis Miten tiiveyttä kuvataan? SRMK D5 (2012) 3.3. q50 Huom 50 Pa paine-erolla. Todellisuus +-10 Pa maissa.

SRMK C2 (1998) Olennainen vaatimus Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei siitä aiheudu sen käyttäjille tai naapureille hygienia- tai terveysriskiä kosteuden kertymisestä rakennuksen osiin tai sisäpinnoille. Rakennuksen näiden ominaisuuksien tulee normaalilla kunnossapidolla säilyä koko taloudellisesti kohtuullisen käyttöiän ajan.

Vesihöyryn kyllästyspaine ja vesihöyrypitoisuus lämpötilan funktiona : Vettä on äärimmäisen vähän. Osapaine putoaa suhteessa hieman enemmän Vettä on tilavuudesta 2 cl / m 3 Vettä on jo 2.5 kertainen määrä Paine kasvaa suhteessa enemmän

Kosteuslähteet Sisäilma yleensä selvästi ulkoilmaa kosteampaa. Sisäilman kosteuslisänä 5 g/m3. Mistä kosteus on peräisin? Peseytyminen Pyykin kuivaus Tiskaus Ihmiset ja eläimet Mitä sitten? lämmin ja kostea ilma ei saa kulkea rakenteisiin ja kastella niitä kosteudenhallinta Lievästi alipaineiset tilat Vedeneristys märkätiloissa Höyrynsulku useissa rakenteissa tiivistymisen estämiseksi Yksityiskohdat erittäin tärkeitä!

Vedeneristys Nyrkkisääntönä rakenteissa höyrynsulku Ilman höyrynsulkua kosteus saattaa tiivistyä rakenteisiin laskennallisesti tai jopa mittaamalla Märkätiloissa vedeneristys yleensä levitettävä massa tarkistus Laatat eivät ole vedeneristys, saumat päästävät vettä läpi vaikka kivi on tiivis Yksityiskohdat! Jääkaappien ja astianpesukoneiden alla kaukalot vuotojen havaitsemiseksi vesi ei valu saumoista rakenteisiin

Routaeristys Suomessa kylmä ilmasto maa jäätyy jotkut maalajit routivat routiminen aiheuttaa hallitsemattomia muodonmuutoksia maassa voimat suuria perustusten siirtymine, vaurioituminen koko rakennuksen vahingoittuminen Estetään routiminen eristämällä tai perustamalla routimisrajan alapuolelle Käytetään hyväksi rakennuksesta ja maasta tulevaa lämpöä Estetään kylmän pääsy maahan RIL 261 (2013) Talonrakennuksen routasuojausohjeet (2007)

Roudan haittavaikutukset Veden tilavuus kasvaa n. 10 % jäätymisessä /TRRSO/

Routasuojauksen periaate Routaantuneen maan tarttuminen perustuksiin estetään KYLMÄ LÄMMIN /TRSSO/

Yksinkertaistukset tässä työssä Ei tehdä koko routasuojausmitoitusta, sillä se on liian työläs Jos joku haluaa tehdä koko mitoituksen ohjeiden mukaisesti, siitä saa lisäpisteitä Routasuojaukseksi valitaan 100mm paksu solumuovieriste, jotta ollaan varmasti turvallisilla vesillä. Eristeen leveys ja nurkkien suunnittelu Karkeat suunnitelmat routasuojauksesta

Valitse routaeristeen leveys tästä taulukosta: Käytä maan R arvona viereisen taulukon reuna-alueen arvoja. m m = R maa Rakennuksen nurkkien kohdalla eristeen R-arvo on TUPLATTAVA matkalta Lc nurkista. Valitse Lc alta.

Palautus 5.10. mennessä Palautuksen rakenne 1: Rakennepiirustukset US, AP, YP 2: Laskelmat rakenteiden U-arvoista selkeästi esitettynä. Mieluiten Excelillä tehty. Selkeästi merkattu käytetyt -arvot. (U-arvolaskurin vastaus ei riitä.) 3: Ikkunoiden ja ovien esittely, (kuvat), U-arvot 4: Rakennuksen alustavat routasuojaussuunnitelmat 5: Rakennuksen paloturvallisuuden tarkistus Yksi tiedosto (esim. yhdistetty PDF) Luettava, selkeä, johdonmukainen Ryhmä palauttaa vain yhden raportin Palautukseen selkeästi nimet sekä tiedoston nimeen että raportin alkuun