Helsingin Tanssiopisto 35 v. On Aika uhlan...

Helsingin Tanssiopisto 35 v. On Aika uhlan...

Ohjelma Taikarasia Koreografia Libretto ja musiikkikooste Säveltäjät Musiikin tekninen toteutus Lavastus Tarpeisto Pukusuunnittelu Pukujen toteutus Valosuunnittelu Pääparin harjoittaja Muut harjoittajat Nelli Skrjabina-Satama Nelli Skrjabina-Satama Leroy Anderson, Anton Arenski, Carl Czerny, Charlie Chaplin, Bernhard Herrmann, Anatol Liadov, Jules Massenet, André Messager, Wilhelm Peterson-Berger, Amilcare Ponchielli, Johann Strauss, Sir Arthur Sullivan, Ermanno Wolf-Ferrari Aslak Christiansson Kari Petäjä/Opis Lighting & Stage Design Sinikka Iivari Nelli Skrjabina-Satama, Ritva Kokkosen johdolla Kalle Aaltonen, Kari Petäjä/Opis-Lighting & Stage Design Maj-Lis Rajala Riikka Nyman, Leila Sillantaka, Satu Soldan, Minna Stenvall VÄLIAIKA 3

Satu taikarasiasta Metsässä Isoäiti ja isoisä asuvat suuren metsän laidalla. He ovat kovin yksinäisiä ja unelmoivat pienestä tytöstä. Eräänä päivänä he ovat kävelyllä suuressa metsässä. Isoäiti löytää metsästä vanhan, sinisen puurasian. Utelias kettu nappaa rasian, joka yllättäen avautuu. Rasiasta ilmestyy kaunis tyttö, Liisa, ja joukko metsän eläimiä ja satuhahmoja. Liisa on pitkään nukkunut rasiassa nähden unta pääskysestä. Nyt aurinko paistaa kirkkaasti, metsän pikku hiiretkin heräävät ja liittyvät iloiseen joukkoon. Metsän eläimet valmistavat juhlan Liisan kunniaksi. Eläimet ja Liisa tanssivat yhdessä ja juhlinta alkaa. Jättiläishiiren talolla Sotilasmuurahaiset hyökkäävät metsään ja alkavat ahdistaa jättihiirtä. Liisa saapuu paikalle, samoin kettu, joka jo pitkään on rakastanut jättihiirtä. Jättiläishiiri kuitenkin ihastuu ensi silmäyksellä Liisaan ja kosii tätä ehdottaen yhteistä elämää loppuun asti. Liisa kuitenkin muistaa kauniin unensa pääskysestä. Hän kieltäytyy kosinnasta ja päättää lähteä etsimään pääskystä. Noidan mökillä Noita, hänen apurinsa sekä pikkunoidat ja varikset elävät mökissä metsän reunassa. Ilkeät varikset ottavat pääskysen vangiksi ja raahaavat hänet noidan asuinsijoille. Noita apureineen keittää huumaavaa taikajuomaa ja tarjoaa sitä pääskyselle. Pääskynen vaipuu uneen taikajuoman vaikutuksesta. Uni Unessaan pääskynen näkee järvellä tanssivia lintuja. Pääskystä etsivä Liisa ilmestyy paikalle ja yrittää herättää nukkuvaa lintua. Hänen kosketuksensa herättää pääskysen, joka rakastuu tyttöön. Liisa on ihmeissään: tämähän on juuri se uni, jota hän näki taikarasiassa. Liisa tanssii onnellisena linnun kanssa. Yhtäkkiä pääskynen tytön hämmästykseksi muuttuukin kauniiksi prinssiksi. 4 Stalaktiittiluolassa Prinssi ehdottaa, että he lentäisivät Satumaahan. Liisa ja prinssi saapuvat tippukiviluolaan, jossa kauniit jalokivet tervehtivät heitä iloisesti. Suurenmoinen rakkaus on voittanut kaikki esteet ja satuhahmot palaavat taikarasiaan. Pääsky Nikolas Koskivirta Liisa Emilia Vuorio (Harjoituskuva)

Nelli Skrjabina-Satama NELLI SKRJABINA-SATAMA on venäläissyntyinen opettaja-koreografi, joka on viimeisimmät 26 vuotta asunut Helsingissä. Tanssikoulutuksensa hän on saanut Neuvostoliitossa, Permin koreografisessa koulussa, josta hän valmistui 1968. Tämän jälkeen hän toimi tanssijana mm. Kazanissa, Minskissä ja Moskovassa. Suomessa Nelli on toiminut opettajana Vaasan baletissa 1985 1988 sekä Helsingin Tanssiopistossa vuodesta 1985. Oppilastöiden lisäksi hän on koreografioinut Helsingin Tanssiopistolle kokoillan baletit Prinsessa Ruusunen (1991), Tuhkimo (1994) ja Lumikuningatar (1997). Taikarasia-tanssisatuun, joka saa ensi-iltansa 15.4, Nelli Skrjabina-Satama on koreografian lisäksi laatinut myös libreton sekä suunnitellut puvustuksen ja koonnut musiikin. 7

Otteita eri tanssilajeista NYKYTANSSI Alakko nää? Koreografia Anita Isomettä ja Riikka Helander Musiikki Kimmo Pohjonen: Keko Esityspäivät 15.4. ja 16.4. Outro Koreografia Liisa Ylä-Outinen Esityspäivät 17.4. ja 23.4. Da Da Da Koreorafia Takako Matsuda Musiikki Trio: Da Da Da Esityspäivät 18.4, 23.4. ja 24.4. Tuuks ulos? Koreorafia Kirsi Arajärvi Musiikki W. A. Mozart: Divertimento D-duuri, K.V. 136 Esityspäivät 15.4, 18.4. ja 25.4. OPPILAIDEN OMAT KOREOGRAFIAT Todellinen prinsessa Koreografia Noora Kuurne, Sofia Simola, Aino Tuononen Musiikki Tsuumi: Menninkäinen, Vihkimarssi Esityspäivät 17.4, 24.4. ja 25.4. STEPPI JA IRLANTILAINEN TANSSI Rytmin huumaa Koreorafia Ann-Sofi Kyrklund Musiikki Osa 2: The Otter s set: irlantilaista kansanmusiikkia Osa 3: Benny Goodman: Sing! Sing! Sing! Esityspäivät 23.4. ja 25.4. 9

FLAMENCO Puolenkuun aikaan Koreorafia Katja Lunden Musiikki El Barrio: A la media luna Esityspäivät 17.4. ja 24.4. KARAKTERITANSSI Venäläinen tanssi Koreorafia Alisa Strogaja Musiikki Perinteisen mukaan Zemfira Rahikka Harjoittaja Alisa Strogaja, Riikka Nyman Esityspäivät 15.4, 16.4. ja 18.4. SHOWTANSSI Playstation 3 Koreografia Mirka Nyyssönen Musiikki: Kooste Animatrix- ja Matrix-soundtrackeista Esityspäivät 15.4. ja 16.4. LOCKING Lockin Koreorafia Teemu Korjuslommi Musiikki Dramatics, Get up & Get down Esityspäivä 17.4. 10

Paquita Koreografia Musiikki Harjoittajat Paquita Marius Petipan mukaan Evgeni Shcherbakov ja Maj-Lis Rajala Ludwig Minkus, nauhoitus Suomen Kansallisoopperan orkesteri Ari Angervon johdolla Evgeni Shcherbakov, Vaganova-akatemia ja Maj-Lis Rajala Näytöksen tekniikka Kuvat Graafinen suunnittelu Tuotanto Kalle Aaltonen, valot Kari Kälviä, ääni Sami Kero, Sakari Reitamo, Matti Kinnunen Juha Räty/J-Form Helsingin Tanssiopisto, Leila Sillantaka, Kirsi Arajärvi Kiitämme Opetusministeriötä, Suomen Kulttuurirahastoa, vanhempainyhdistystä ja esiintyjien vanhempia. 13

Maj-Lis Rajala MAJ-LIS RAJALA aloitti tanssiopintonsa Oopperan balettikoulussa 1939 opettajanaan Aleksander Saxelin. Hän sai kiinnityksen balettikuntaan 1948, soolotanssijaksi -52 ja ensitanssijaksi vuosiksi 1956 71. Maj-Lis Rajala on esiintynyt päätehtävissä useimmissa tunnetuissa klassisissa kokoillan baleteissa, mm. Joutsenlammessa, Prinsessa Ruususessa, Esmeraldassa, Gisellessä, Batshisarain suihkulähteessä, Coppeliassa, Don Quijotessa sekä monissa pienoisbaleteissa. Hän on ollut mukana lukuisilla Kansallisbaletin ulkomaanvierailuilla, mm. Pariisissa, Edinburgissa ja Pietarissa sekä kolmen kuukauden mittaisella kiertueella Pohjois-Amerikassa ja kahden kuukauden mittaisella kiertueella Etelä-Amerikassa. Pedagogisia opintoja hän on suorittanut mm. Pariisissa, Pietarissa, Moskovassa, Riikassa ja Tallinnassa. Kansallisbaletin opettajana ja harjoittajana hän toimi vuonna 1969, Helsingin kaupunginteatterin balettimestarina 1977 82, Oopperan balettikoulun pääopettajana 1979 82 ja sen johtajana 1982. Helsingin Tanssiopiston ylimmän erikoiskoulutusluokan opettajana ja harjoittajana Maj-Lis Rajala on toiminut vuodesta 1995. Hän on harjoittanut menestyksellisesti oppilaita moniin kansainvälisiin kilpailuihin, mm. Lausanneen, Moraan, Jacksoniin (USA) ja EBUn loppukilpailuihin. Omia koreografioita hän on tehnyt oppilailleen, mm. baletit Sininen helmi, Coppelia, Harlekiinin miljoonat, Satumaan Päivikki ja Auroran häät. Maj-Lis Rajalalle on myönnetty Pro Finlandia -mitali ja Suomen Näyttelijäliiton kultainen ansiomerkki. Evgeni Scherbakov EVGENI SCHERBAKOV valmistui Vaganovan koreografisesta koulusta tanssijaksi 1959 ja sai heti kiinnityksen Kirov-balettiin, missä tanssi myöhemmin solistina koko tanssijanuransa ajan vuoteen 1980 asti. Hänen merkittävimpiä tehtäviään ovat Jean de Briennen rooli baletissa Raymonda, Ferhad Rakkauden legendassa, Danila Kivisessä kukassa ja nimirooli baletissa Spartacus. Scherbakov on toiminut kaikkien ryhmän nimekkäiden ballerinojen kuten Irina Kolpakovan, Natalia Makarovan, Galina Mezentsevan, Alla Osipenkon, Alla Sizovan ja Inna Zubkovskajan partnerina. Scherbakov valmistui balettimestariksi Rimski-Korsakovin konservatoriosta Pietarista 1980. Hän on toiminut balettimestarina Ufassa ja Permissä sekä Boris Eifmanin ryhmän pääharjoittajana. Scherbakov on sovittanut näyttämölle Japanissa baletit Bajadeeri, Raymonda, Don Quijote, Sheherazade, La Sylphide, Spectre de la Rose ja Joutsenlampi. Tällä hetkellä on opettajana Vaganova-akatemiassa Pietarissa. 14 15

HELSINGIN TANSSIOPISTOSTA HELSINGIN TANSSIOPISTON toiminta alkoi vuonna 1969 perustajinaan nykyiset johtajat Leila Sillantaka ja Göran Löfström. Molemmat perustajat ovat lähtöisin modernin tanssin Suomeen 60-luvulla tuoneen Riitta Vainion koulusta. Alkuvuosien opetus keskittyi nykytanssiin, jota opiskeli noin kaksisataa oppilasta. Toimitilat kunnostettiin talkoovoimin entisestä pesutuvasta ja hiilivarastosta. Nämä Tarkk ampujankadun tilat, joissa koulun ensimmäinen harjoitussali sijaitsi, ovat edelleen käytössä opiston oppilastoimistona. Vähitellen koulutus laajeni ja opettajakunta kasvoi. Mukaan tulivat lastentanssi, taidetanssin muut lajit sekä etniset suuntaukset. Pedagogeista Sinikka Gripenberg ja Kirsi Arajärvi ovat vaikuttaneet opistossa jo 70-luvun alusta, Leena Vilenius, Nelli Skrjabina-Satama, Marianne Rouhiainen ja Riikka Helander 80-luvulta asti. Kirsi Arajärvi on osallistunut merkittävällä panoksella myös opiston johtamiseen ja esiintymistoimintaan vararehtorin ominaisuudessa. Pitkän työsaran oppilastoimiston kehittäjänä on tehnyt Marita Birn. Vuonna 1972 perustetussa esiintyvässä ryhmässä tanssivat monet tämän hetken suomalaisen tanssin vaikuttajat, koreografeina mm. Jorma Uotinen (Palpaabeli, Rollo, Unohdettu horisontti), Riitta Vainio (mm.viitta) ja Sinikka Gripenberg (Ratas ja Perhonen). Aikaa myöten ryhmästä on kehittynyt nykyinen Tanssiteatteri Rollo. Vuosien varrella opisto on toiminut monessa asiassa edelläkävijänä. Opiston merkitys työllistäjänä pääkaupunkiseudulla on ollut suuri, sillä ensimmäiset kuukausipalkkaiset opettajat kiinnitettiin jo 70-luvun alussa. Opisto on ollut myös vahvasti mukana kehittämässä alan järjestötoimintaa ja työolosuhteita. Kansainvälisyys on ollut opiston koulutustyölle ominaista aivan alkuvuosista asti niin opettajistossa kuin oppilaskunnassa. Vuodesta 1992 opisto on antanut taiteen perusopetusta. Helsingin keskustassa on nykyisellään 13 omaa tanssisalia ja niiden lisäksi perusopetusta annetaan 23 eri lähiöpisteessä Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa. Koulutus suuntautuu lapsiin, nuoriin, teineihin ja aikuisiin. Lasten ja nuorten laaja opetus alkoi opistossa vuonna 1974, jolloin klassisen baletin opettajana toimi Ritva Kuusinen-Schorin. Opintojen laajuus ulottuu nykyiselläänkin harrasteopinnoista aina ammattiin valmentavaan koulutukseen oppilaan valintojen mukaisesti. Opisto on pyrkinyt antamaan monipuolista ja tavoitteellista tanssin opetusta sekä suppeammissa että laajemmissa opetussuunnitelmissaan. Vilkkaan esitystoiminnan avulla on haluttu antaa erityisesti lapsille ja nuorille mahdollisuus kokea tanssi esittävänä taidelajina, jotta opiskelu näin saisi laajempia ulottuvuuksia. Opiston edustama koulutuslinja on vuosi vuodelta saanut yhä suuremman kannattajajoukon. Opistossa on nyt noin 4 500 oppilasta, joten oppilasmäärän yli kaksikymmenkertaistuminen on luonut mahdollisuuksia yhä monipuolisempaan koulutukseen. Opettajia opistossa on tällä hetkellä yli kuusikymmentä. Opistossa voi opiskella perinteisten lastentanssin, klassisen baletin ja nykytanssin lisäksi valtaosaa tanssin nykysuuntauksista ja oheislajeista, mm. afroa, flamencoa, steppiä, breikkiä, Pilatesta ja joogaa. Aivan alkuvaiheista asti opistossa on ollut toimintaa myös läpi koko kesän. Viime vuosina kesätoiminta on laajentunut nuorten, teinien ja aikuisten kesäleireihin luonnon helmassa pääkaupungin ulkopuolella. Opettaminen on myös tukemista, toimimista kannustajana oppilaan rinnalla. Lahjakkuutta on opistossa aina pyritty vaalimaan. Kansallisiin ja kansainvälisiin tapahtumiin on osallistuttu aktiivisesti ja sydäntä ovat lämmittäneet opiston koulutustyön ja oppilaiden vuosien varrella saamat lukuisat palkinnot. Varsin monet laajan koulutuksen oppilaista ovat päätyneet tanssin ammattilaisiksi joko kotimaahan tai ulkomaille, viimeisimmäksi Anu Viheriäranta, Anna Sariola, Jenny Jägerhorn ja Tiina Myllymäki tanssijoiksi maamme kansallisbalettiin. Opiston 35. toimintavuotta juhlisti myös uuden upean Taiteen talon valmistuminen Hakaniemeen syyskuussa 2003. Opistolla on hallussaan talosta yksi kerros ja sen neljään uuteen saliin siirtyi nostalgisten Sörnäisten studioitten opetus. Tällä 35-vuotisnäytäntösarjalla olemme halunneet juhlistaa kuluneita työntäyteisiä vuosia niin ala- kuin ylämäkineen. Tulevaisuus on täynnä haasteita, taidekoulutuksella on nostetta. 16 17

Göran Löfström Leila Sillantaka GÖRAN LÖFSTRÖM aloitti tanssiopintonsa Helsingissä 1960 hänen opintonsa kotimaassa ja ulkomailla kattavat yhteensä 20 vuotta. Pedagogeista merkittävin on ollut Riitta Vainio, jonka modernin tanssin koulun opettajana ja toiminnanjohtajana Göran toimi vuosina 1965 69. Suomen Tanssitaiteilijain Liiton opettajadiplomin hän sai 1970, Suomen Tanssipedagogien yhdistyksen opettajadiplomin 1971. Göran perusti Helsingin Tanssiopiston 1969 yhdessä Leila Sillantakan kanssa. Opiston nykytanssin opettajana hän toimi ensimmäiset 7 vuotta, hallinnollisena johtajana ja hallituksen puheenjohtajana Göran on toiminut perustamisvuodesta alkaen. Yhteensä 10-vuotisen opettajauransa aikana Göran ehti myös toimia opettajana eri puolella Suomea. Hänen tanssijanuransa kesti 12 vuotta. Göran toi break dancen Suomeen 1984 ja breikistä tulikin tanssityyli, joka on eniten tuonut suomalaispoikia tanssin maailmaan Helsingin Sanomat kuvasikin Görania suomalaisen miestanssin pioneeriksi 50-vuotispäivä-artikkelissa 1997. Järjestötyö ja talous on aina kiinnostanut Görania, tanssioppilaitosjohtajana hänellä on takanaan 39 vuotta.tanssiteatteri Rollon Göran perusti yhdessä Leila Sillantakan kanssa 1972. Suomen Tanssitaiteilijain Liiton puheenjohtajana Göran toimi 1972, hallituksen jäsenenä vuosina 1971 ja 1973 74. Hän oli mukana työryhmässä, jonka mietinnön perusteella Teatterikorkeakoulun yhteyteen perustettiin tanssitaiteen laitos. Göran toimi neuvottelijana tanssialan ensimmäisessä työtaistelussa 1972, jolloin Helsingin Kaupunginteatterin tanssijat menivät lakkoon. Göran on Suomen Tanssipedagogien Yhdistyksen perustajajäsen, puheenjohtaja 1971 72 ja hallituksen jäsen 1973 74. Hän on myös Suomen Tanssioppilaitosten Liiton perustajajäsen, hallituksen jäsen 1982 ja puheenjohtaja 1983 85. Göran oli aloitteentekijänä tanssinopettajien ensimmäisen valtakunnallisen työehtosopimuksen aikaansaamiseksi 1984 ja neuvottelijana 1984 93. Helsingin kaupungin apurahan hän sai 1976. Harrastuksenaan Göran toimii Suomi-Sri Lanka -ystävyysseuran puheenjohtajana 1996 alkaen. Göran osallistui Sri Lankan rauhanprosessiin asiantuntija-luennoitsijana Suomen hallituksen lähettäessä upseereita tulitaukovalvojiksi Sri Lankaan 2002. LEILA SILLANTAKA aloitti tanssiopintonsa Jämsänkoskella 1964. Vuosina 1966 69 hän opiskeli yliopistossa, Helsingin lääketieteellisessä tiedekunnassa ja Riitta Vainion Modernin tanssin koulussa. Leila opetti modernia tanssia pääkaupunkiseudulla ja Riihimäellä sekä lastentanssia Vainion koulussa vuosina 1967 69 esiintyen myös Vainion koulutusryhmän produktioissa. Helsingin Tanssiopiston Leila perusti 1969 yhdessä Göran Löfströmin kanssa. Opiston rehtorina ja sen nyky- ja lastentanssin opettajana Leila on toiminut perustamisvuodesta alkaen vastaten myös opiston esiintymistoiminnasta. Lastentanssia Leila on opettanut myös Kuopion konservatoriossa 1991 92 ja Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitoksella 1991. Opintomatkoja hän on tehnyt 1967 82 vuosittain mm. Tukholmaan, Kölniin, Lontooseen ja New Yorkiin. Opintojaan hän on täydentänyt Teatterikorkeakoulun täydennyskoulutuskeskuksessa 1989 90. Yhdessä Göran Löfströmin kanssa 1971 perustamassaan Tanssiteatteri Rollossa Leila toimi tanssijana vuoteen 1981 asti. Kuopion kansainvälisen dance and the Child -konferessin järjestelytoimikunnan puheenjohtajana hän oli vuodet 1995 97. Leila on Suomen Tanssipedagogien Liiton ja Suomen Tanssioppilaitosten Liiton perustajajäsen. Hän oli neuvottelijana tanssinopettajien ensimmäisessä valtakunnallisessa työehtosopimuksessa 1984 ja hoitaa tehtävää edelleen. Suomen Tanssitaiteilijain Liiton hallituksessa Leila istui vuodet 1980 81. Suomen Tanssioppilaitosten Liiton hallituksessa Leila aloitti 1984 ja on toiminut liiton puheenjohtajana vuosina 1987 93 ja uudelleen vuodesta 2003 alkaen. Suomen Kulttuurirahaston apuraha myönnettiin Leilalle 1976, Wainstein-apuraha 1982 ja valtion puolivuotinen taiteilija-apuraha 1988. Lastenkulttuurin valtionpalkinnon Leila sai vuonna 1990. Opetustyö on kiinnostanut Leilaa aina, ja hän kuuluu nykyaikaisen suomalaisen lastentanssin keskeisiin vaikuttajiin. Opetustyötä lasten liikunta- ja tanssikasvatuksessa Leilalla on tällä hetkellä takanaan 44 vuotta. 18 19

J-FORM SUUNNITTELUA WWW.J-FORM.FI HELSINGIN TANSSIOPISTO Tarkk ampujankatu 7 C 00120 Helsinki www.helsingintanssiopisto.fi