SATA-HÄME SOI OSANA KAUSTINEN KUHMO KULTTUURIKLUSTERIA Luoteis-Pirkanmaan esitys maaseutupoliittisen erityisohjelman alueelliseen maaseutuosioon 2008-2010. Hakijayhteisön yhteystiedot: Luoteis-Pirkanmaan kehittämisyksikkö Osarantie 89 39230 OSARA Keskeiset yhteistyökumppanit: Sata-Häme Soi ry Suomen Harmonikkaliitto ry Suomen Harmonikkainstituutti ry
2 1. ALUEEN KUVAUS Luoteis-Pirkanmaan seutukunta muodostuu Hämeenkyrön ja Kihniön kunnista sekä Ikaalisten ja Parkanon kaupungeista. Alueen väkiluku on marraskuun 2007 lopussa 27 222 asukasta, joista Ikaalisissa asuu 7506, Parkanossa 7142, Hämeenkyrössä 10 288 ja Kihniössä 2286 henkilöä. Alueen kokonaispinta-ala 2649,60 km 2. Asukastiheys on 11,7 asukasta/kokonaispinta-ala vaihdellen alueen sisällä Kihniön 6,4:sta Hämeenkyrön 22,1 asukkaaseen/ km 2. Seutukunnassa on palveluiltaan kolme tasavahvaa keskusta, Hämeenkyrö, Ikaalinen ja Parkano. Luoteis-Pirkanmaan kunnat ja kaupungit ovat monessa suhteessa hyvin erilaisia. Parkano ja Kihniö muodostavat omat työssäkäynti- ja yhteistoiminta-alueensa. Ikaalinen on laajan, vesistön halkoman maaseutunsa keskus ja Hämeenkyrö on työssäkäyntipendelöinnissä suuntautunut merkittävästi Tampereen kaupunkiseudulle. Työpaikkaomavaraisuus (2004) on alueella korkeahko, 92,4 % (Parkano 101.8, Ikaalinen 95.3, Kihniö 86.2 ja Hämeenkyrö 81.9). Alueen sisäinen pendelöinti on merkittävintä molempiin suuntiin Ikaalisten ja Hämeenkyrön välillä ja Kihniöstä käydään paljon töissä Parkanossa. Työttömyysaste oli vuonna 2004 keskimäärin 12,9 % (Parkano 12.1, Ikaalinen 12.4, Kihniö 13.9 ja Hämeenkyrö 13.3 %. Alueella toimii kaksi työvoimatoimistoa. Vaikka Luoteis-Pirkanmaa on vahvaa maatalousaluetta, on seutukunta myös hyvin teollistunut. Matkailu on merkittävä toimiala ja se nähdään tulevaisuudessa yhtenä keskeisimmistä mahdollisuuksista ja kehittämistoiminnan painopisteistä. Palvelujen kehitys on 1990 luvun puolivälin määrällisen vähenemisen jälkeen kääntynyt kasvuun. Välillä 1990-2002 suurin muutos on tapahtunut alkutuotannossa, josta on poistunut noin puolet työpaikoista. Työpaikat ovat lisääntyneet julkisella sektorilla. Luoteis-Pirkanmaan elinkeinorakenne vuonna 2004 oli maa- ja metsätalous 8,5 %, jalostus 35,72 % ja palvelut 53,5 %. Palvelutarjonta alueella on kohtuullisen hyvä. Alueella on hyvät koulutus- ja vapaa-ajanpalvelut. Perusopetus kattaa hyvin koko alueen. Lisäksi alueella toimii kolme lukiota sekä aikuislukio. Ammatillisesta koulutuksesta vastaa Länsi-Pirkanmaan koulutusyhtymä, jolla on yksiköitä kaikissa seutukunnan kunnissa ja kaupungeissa. Aikuisväestön ammatillisesta ja yleissivistävästä koulutuksesta huolehtivat koulutuskuntayhtymään kuuluvat Aikuiskoulutusyksikkö ja Parkanon Aikuisopisto sekä alueen kolme kansalaisopistoa. Musiikin alan koulutuksesta vastaa
3 koulutuskuntayhtymään kuuluva Ylä-Satakunnan Musiikkiopisto. Pirkanmaan ammattikorkeakoulun Ikaalisten yksikössä koulutetaan opiskelijoita matkailun, tietojenkäsittelyn ja liiketalouden koulutusohjelmissa. Liikenteellisesti Luoteis-Pirkanmaan on hyvien yhteyksien varrella: valtatie 3, valtatie 23, päärata sekä Pirkkalan lentokenttä. Erityisesti Valtatie 3:n kunnolla ja toimivuudella on seutukunnalle keskeinen merkitys. Alueella ilmestyy kolme paikallislehteä ja Radio SunFM:n kuuluvuusalue kattaa lähes koko Luoteis-Pirkanmaan. Lisäksi alueella toimii kaksi maaseudun omaehtoista kehittämistyötä koordinoivaa toimintaryhmää. Hämeenkyrö kuuluu Joutsenten reitin toimialueeseen. Ikaalisissa, Kihniössä ja Parkanossa toimii Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry. 2. OHJELMAN TAUSTA JA TAVOITTEET 2.1. Tausta 2.1.1. Kulttuuri- ja hyvinvointipalvelut Kulttuurin ja perinteen arvostaminen sekä hyvät kulttuuri- ja liikuntapalvelut ovat alueelle tärkeitä vetovoimatekijöitä. Kulttuuripalvelut tukevat osaltaan myös elinkeinoelämää, erityisesti matkailuja käsityöyrittäjyyttä. Lisäksi paikallinen kulttuuri ja perinteet ovat keskeisiä tekijöitä alueen imagon ja alueellisen identiteetin vahvistamisessa. Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen tarjonta on Luoteis-Pirkanmaalla monipuolinen ja hyvä. Alueella on mm. vireää harrastajateatteritoimintaa ja aktiivisia kuvataideyhdistyksiä. Musiikkitapahtumien joukossa on valtakunnallisestikin merkittäviä tapahtumia, kuten Sata-Häme Soi ja Art Festivo. Liikuntamahdollisuudet ovat monipuoliset ja seuratoiminta vireää. Hyvinvointipalvelujen tarjonta seutukunnalla on hyvä sekä julkisten että yksityisten palvelujen osalta. Hajanainen asutusrakenne ja väestön vanheneminen edellyttävät kuitenkin tulevaisuudessa julkisen ja kolmannen sektorin sekä yksityisten palvelujen tuottajien entistä tiiviimpää yhteistyötä, jotta palvelutuotannon kattavuus ja laatu voidaan varmistaa.
4 2.1.2. Ikaalinen on Suomen harmonikkakeskus Sata-Häme Soi harmonikkafestivaali on järjestetty Ikaalisissa vuodesta 1972 alkaen. Paikallisesta pelimanniperinteestä alkunsa saanut tapahtuma on vuosien mittaan laajentunut merkittäväksi kansainväliseksi musiikkifestivaaliksi. Festivaaliohjelman ytimen muodostaa harmonikka kaikessa monimuotoisuudessaan. Harmonikan ympärille rakentuva ohjelma tarjoaa yleisölle musiikkityylejä laidasta laitaan. Monipuolinen soitin taipuu perinteisen kansanmusiikin ohella yhtä notkeasti tango nuevoon, klassiseen musiikkiin, viihdemusiikkiin ja muihin tyylilajeihin. Sata-Häme Soi kerää yhteen omalta alaltaan sekä kansanomaisen musiikin että taidemusiikin kaikenikäiset harrastajat ja ammattilaiset. Se tuo esille uusia koti- ja ulkomaisia tyylivirtauksia ja luo samalla edellytyksiä harmonikkamusiikin kehittymiselle vahvan suomalaisen musiikkiperinteen pohjalta. Sata-Häme Soi -juhlien järjestäjänä toimii Sata-Häme Soi ry, joka on perustettu 14.12.1987. Vuodesta 1988 alkaen Sata-Häme Soi on kuulunut Finland Festivalsin kansainvälisten juhlien ykkösketjuun. Juhla kokoaa vuosittain yhteensä yli 30 000 konserttikävijää, runsaat 1000 esiintyjää Suomesta ja noin 200-250 esiintyjää ulkomailta. Tapahtuma koostuu noin 60 konsertista ja ulkotapahtumasta. Juhlien aikana järjestetään myös harmonikanopetukseen ja korjaukseen sekä kansantanssiin liittyviä kursseja ja näytöksiä, harmonikka-alan messuja, kansallisia ja kansainvälisiä harmonikkakilpailuja sekä tarjotaan yleisölle ja esiintyjille mahdollisuuksia tutustua eri maiden harmonikkaperinteisiin ja erilaisiin kulttuureihin. Sata-Häme Soi festivaalin yksi tavoite on ollut ja on vahvasti edelleenkin viihdemusiikin arvostuksen kohotus. Festivaalin vuosittain toistuvaan ohjelmarunkoon kuuluvat suuret viihdemusiikin konsertit, joiden taso on ollut erittäin korkea. Näissä konserteissa hanuri soi ja solistit edustavat Suomen parhaimmistoa. Sata Häme Soi on luonut tarvittavia esikuvia suomalaisille viihdemuusikoille esittelemällä maailman viihdeorkestereiden parhaimmistoa.1980-luvulla juhlien ohjelmaa sävyttivät monet tärkeät kansainväliset vierailut kuten Osvaldo Pugliesen suuri tango-orkesteri Argentiinasta, Alfred Hausen orkesteri Saksasta ja A. Malandon orkesteri Hollannista. Legendaarinen bandoneonisti
5 Astor Piazzola konsertoi juhlilla v. 1990 ja hänen jälkeensä kavalkadi jatkui Flaco Jimenezin, Sharon Shannonin sekä Alain Musichinin vierailuilla. Maestro Lasse Pihlajamaan huolesta harmonikan korkea-tasoisten, karismaa ja lavasäteilyä omaavien nk. viihdehanuristien löytämisestä nousi Kultainen Harmonikka, viihteellisen harmonikansoiton Suomen Mestaruuskilpailu. Kilpailu on vuodesta 1983, aina ensimmäisestä voittajastaan Maria Kalaniemestä, nostanut esiin harmonikansoiton ammattilaisia. 1990-luvulla Kultainen Harmonikka jaettiin naisten- ja miestensarjoihin naismuusikoiden kilpailun parantamiseksi. Uuden vuosituhannen alussa jako oli tehnyt tehtävänsä ja sarjat voitiin jälleen yhdistää yhdeksi Kultaisen Harmonikan kilpailuksi. Jo vuonna 1986 Kultainen Harmonikka sai rinnalleen alle 10-vuotiaille lapsille harrastuksen innostuttajaksi tarkoitetun Hopeinen Harmonikka -kilpailun. Lasten kilpailu poikkeaa aikuisten kilpailusta siten, että Hopeisessa Harmonikassa vältetään ns. kovaa kilpailuttamista. Yksi Sata-Häme Soi -juhlien merkittävimmistä konserteista on ensi kesänä neljättä kertaa järjestettävä kansainvälinen Primus Ikaalinen -harmonikkakilpailu, jossa kilpailee nuoria harmonikansoittajia eri maista. Suomea Primus Ikaalinen -kilpailussa edustaa tuore Kultaisen Harmonikan voittaja. Primus Ikaalinen harmonikkakilpailu on noteerattu kansainvälisissä harmonikkapiireissä yhdeksi maailman parhaista ja korkeatasoisimmista varieteemusiikin saralla järjestettävistä harmonikkakilpailuista. Alkuvuosien sisäänajon jälkeen kiinnostus Primus Ikaalinen kilpailua kohtaan on vuosi vuodelta kasvanut ja kilpailijat voidaan valita maailman parhaista nuorista harmonikansoittajista. Vuosittain Sata-Häme Soi -juhlilta televisioidaan suorana lähetyksenä Kultainen ja Hopeinen Harmonikka- finaali, Primus Ikaalinen harmonikkakilpailu sekä myöhemmin syksyllä esitettävänä nauhoituksena Valkea Ruusu -viihdekonsertti. Sata-Häme Soi juhlien historian aikana on saavutettu yksi todellinen työvoitto. Hanuri on lopulta hyväksytty klassisen musiikin soittimeksi. Klassisen harmonikan eteen on tehty pitkäjänteistä työtä konserteilla, joissa kuulijoina on usein ollut pieni, mutta asiantunteva yleisö. Vähitellen myös suuri
6 yleisö on löytänyt tiensä näihin huipputaitureiden esityksiin ja ollut näin edesauttamassa klassisen harmonikan arvostuksen nousua. Suomen Harmonikkaliitto on harmonikkamusiikin harrastajien yhteinen järjestö, jonka toimitilat sijaitsevat Ikaalisissa yhdessä Suomen Harmonikkainstituutin kanssa. Liiton jäseninä on n. 5000 aktiivisoittajaa, harmonikkamusiikin ystävää ja harrastajaa eri puolilta Suomea. Jäsenistöön kuuluu myös n. 100 harmonikkakerhoa ja yhdistystä. Liiton tarkoituksena on kehittää monipuolista harmonikkamusiikin harrastusta. "Hanuri" on liiton jäsenlehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Hanuri-lehti on Suomen Harmonikkaliiton jäsenlehti, joka ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Nelivärisen laadukkaan lehden levikki on 5000 kpl ja se sisältää mm. artikkeleita kaikille harmonikkamusiikista kiinnostuneille, henkilökuvia ja historiaa, levyesittelyjä, uutuuksia ja nuotteja. Hanuri-lehden toimitus sijaitsee Ikaalisten Hanuritalolla. Suomen Harmonikkainstituutti, joka on perustettu vuonna 1980, on yksi maamme viidestä musiikki-instituutista. Sen tehtävänä on hankkia ja levittää tietoa harmonikkamusiikin eri alueista monilla tavoilla. Instituutti tallentaa nuotistoa, äänitteitä, valokuvia ym. aineistoa arkistoonsa. Se julkaisee nuotteja ja äänitteitä, järjestää kursseja ja seminaareja sekä tukee suomalaisen musiikkiperinteen tutkimusta ja kehittämistä. Harmonikkainstituutilla on paljon kansainvälistä yhteistyötä eri festivaalien ja kansainvälisten kilpailujärjestäjien kanssa. Instituutti edistää suomalaisen musiikin vientiä toimittamalla suomalaisten säveltäjien teoksia ulkomaille sekä nuotteina että äänitteinä. Suomen Harmonikkainstituutin arkistossa on yli 10 000 nuottia, satoja ääninauhoja, videonauhoja, valokuvia sekä yli 20 000 harmonikka-aiheisten lehtileikkeiden kokoelma. Kansainvälinen Harmonikkaliitto CIA (Confédération Internationale des Accordéonistes) on harmonikkamusiikin kansainvälinen kattojärjestö, Unescon alaisen kansainvälisen musiikkineuvoston (IMC) jäsenjärjestö. Järjestössä on jäsenenä 27 maata ympäri maailman. Järjestö vastaa muun muassa vuosittaisen harmonikan maailmanmestaruuskilpailuiksikin kutsutun Coupe Mondiale-kilpailun järjestämisestä. Kilpailuun kuuluvat sen arvostetun pääsarjan, varsinaisen Coupe Mondiale -kilpailun, lisäksi omat sarjansa viihdeharmonikkavirtuooseille, pianoharmonikan soittajille, kamarimusiikille, sekä nuorten sarjat taidemusiikille ja
7 viihdemusiikille. Joulukuussa 2006 järjestön pääsihteeriksi valittiin Suomen Harmonikkainstituutin johtaja, Sata-Häme Soi juhlien taiteellinen johtaja ja Suomen Harmonikkaliiton puheenjohtaja Kimmo Mattila ja järjestön päämaja siirtyi Ikaalisiin, jota ennen se oli sijainnut 30 vuoden ajan Wienissä. Kansainvälisen harmonikkaliiton arkiston kokoaminen aloitettiin vuonna 2004. Tämä arkisto on sijoitettu Harmonikkainstituutin tiloihin Ikaalisten Hanuritaloon. Harmonikkamuseon kokoelmassa, jota ylläpitää Suomen Harmonikkainstituutti, on kaikki tärkeimmät suomalaiset viisirivisten harmonikkojen yli 30 vuotta vanhat mallit joitakin harvinaisia poikkeuksia lukuunottamatta. Pääosa soittimista on peräisin 1930-40-luvuilta. Kokoelman vanhin soitin on saksalaismallin harmonikka 1880-luvulta. Näyttelyssä on esillä n. 85 harmonikkaa. Soittimia on kunnostettu harmonikanrakennusopiskelijoiden työharjoitteluna. Soitinkokoelman yhteydessä on muotokuvakokoelma, sekä harmonikanrakentaja Johannes Pirjannin verstasmuseo. Muotokuvakokoelmassa ovat Lasse Pihlajamaan, Paul Norrbackin, Johan Homanin, Viljo Vesterisen, Esko Könösen, Raimo Pihlajamaan, Taito Vainion, Viola Turpeisen, Aarre Lievosen ja Heikki Eräsen muotokuvat sekä puureliefit Toivo Mannisesta ja Ikaalisten Harmonikkamiehistä ja Viulupelimanneista. Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen harmonikkalinja on perustettu vuonna 1995. Linjan opetus painottui aluksi korjaus-, huolto- ja viritystoimintaan. Vuonna 2000 valinnaisuutta lisättiin ja mukaan tuli 1- ja 2-rivisten harmonikkojen rakentaminen ja vuonna 2001 ammattialan nimi muuttui harmonikankorjauksesta harmonikan rakennukseksi. Harmonikanrakennuslinja on ainoa laatuaan Suomessa. 2.2. Tavoitteet Luoteis-Pirkanmaan AMO ohjelman tavoitteena on verkostoitua Kaustinen Kuhmo kulttuuriklusterin ja Keski-Karjalan AMOn kanssa ja pyrkiä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa vahvistamaan alueen kulttuuritoiminnan toimintaedellytyksiä sekä ylläpitämään ja luomaan toimintaympäristöä, jossa erityisesti musiikki ja harmonikkakulttuuri toimivat maaseudun
8 elinvoimaisuuden ylläpitäjänä ja vetovoimatekijänä. Vireä kulttuurielämä tuo alueelle imagoetua ja vahvistaa sen vetovoimaisuutta ja myös alueen omien asukkaiden identiteettiä. 2.3. Ohjelman yhteensovittaminen muihin alueellisiin ohjelmiin Ohjelman valmistelussa on otettu huomioon se, ettei ohjelma ole ristiriidassa maakunnallisten ja seutukunnallisten ohjelmien, mm. Pirkanmaan maakuntaohjelman 2007 2010, Pirkanmaan kulttuurin toimenpideohjelman ja Luoteis-Pirkanmaan seudullinen strategian kanssa. 2.4. Verkostoituminen toisiin alueisiin Luoteis-Pirkanmaan AMO -ohjelma verkostoituu Kaustinen Kuhmo kulttuuriklusteri ohjelman Kaustisen ja Kehys-Kainuun seutukunnan sekä Keski-Karjalan Kansanmusiikki voimavaraksi ohjelman seutukunnan kanssa. 3. LUOTEIS-PIRKANMAAN AMON TOIMINTASUUNNITELMA 3.1. Toimenpidekausi Luoteis-Pirkanmaan AMO toteutetaan 1.1.2008-31.12.2010. Mahdollinen toimenpiteiden valmistelu toteutetaan hakijan omalla kustannuksella ennen ohjelmakauden virallista aloitusajankohtaa. 3.2. Hakija ja hallinnoija AMO ohjelman hakijana ja hallinnoijana toimii Luoteis-Pirkanmaan kehittämisyksikkö. Toimintaa valvoo ja ohjaa ohjausryhmä, johon kuuluu rahoittajien, ohjelmatoteuttajien ja yhteistyökumppanien edustajia. 3.3. Yhteistyökumppanit Hankkeen pääyhteistyökumppani on Sata-Häme Soi ry, jonka pääasiallinen toiminta on vuosittain Suuren Harmonikkaristeilyn ja Sata-Häme Soi harmonikkafestivaalin järjestäminen.
9 Muita mahdollisia yhteistyökumppaneina hankkeessa voivat olla mm. Suomen Harmonikkaliitto, Ikaalisten kaupunki, Ikaalisten kylpyläkaupunki Oy sekä muut seudulla toimivat yritykset ja yhdistykset. 3.4. Toimenpiteet Ohjelman resursseja käytetään ehdotuksen sisältämien toimenpiteiden koordinointiin ja hankkeistamiseen. Ohjelmakokonaisuuden toimenpiteitä ovat mm. 1. Verkostoituminen - Yhteistyö Kaustinen Kuhmo kulttuuriklusterin ja Rääkkylän kanssa * tapahtumien yhteismarkkinointi * tapahtumien sisällöntuotanto * yhteisproduktiot * kansainvälistyminen - Yhteistyö yritysten kanssa - Yhteistyö muiden musiikkitapahtumien kanssa - Yhteistyö seutukunnan muiden toimijoiden kanssa 2. Tapahtumien tuotteistaminen sekä toimintaedellytysten kehittäminen - Tapahtuman tuotteistaminen yhteistyössä matkailun ja kulttuurin toimijoiden kanssa - Tuotteiden kv-markkinointi 3. Osaamisen ja koulutuksen kehittäminen - Osaamisen vaihto ja benchmarking kulttuuriklusterin sisällä - Toimijoiden koulutus ja osaamisen kehittäminen 4. Yhteisöllisyyden vahvistaminen - Talkoohengen ylläpitäminen ja vahvistaminen - Kolmannen sektorin toimijoiden toimintavalmiuksien kehittäminen
10 5. Lukioyhteistyön selvittäminen - Yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen ja yhteistyön kehittäminen Kaustisten musiikkilukion, Kuhmon yhteislukion ja Ikaalisten yhteiskoulun lukion kesken. 6. Itä-Länsi kulttuurivaihto - Esimerkiksi musiikkileiritoiminnan edelleen kehittäminen ja perinteen tallentaminen yhteiseksi julkaisuksi. 7. Sähköisen varausjärjestelmän kehittäminen - Verkkopohjaisen majoitusvarausjärjestelmän kehittäminen lipunmyyntijärjestelmän yhteyteen. 3.5. Toimenpiteiden aikataulutus Ohjelman käynnistyessä aloitetaan yhteistyö Kaustinen Kuhmo kulttuuriklusterin ja Kansanmusiikki voimavaraksi ohjelman kanssa. Toimintasuunnitelman mukaisesti täsmennetään toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2008 2010, luodaan AMO Luoteis-Pirkanmaa toimijaverkosto ja käynnistetään ohjelman sisäinen ja ulkoinen tiedotus. Vuosina 2008 2010 toteutetaan luvussa 3.4 mainittuja toimenpiteitä toimintasuunnitelman mukaisesti.
11 3.7. Kustannukset ja rahoitus Kulut 2008 2009 2010 Henkilöstökulut - projektipäällikkö 50 % 26 000 26 000 26 000 Matkat 5000 5000 5000 Toimistokulut 3500 3500 3500 Asiantuntijapalvelut 26 000 26 000 26 000 Muut kulut 2800 2800 2800 Yhteensä 63 300 63 300 63 300 Rahoitus SM 50 % 31 650 31 650 31 650 Oma rahoitus 50 % 31 650 31 650 31 650 - Ikaalisten kaupunki - Sata-Häme Soi - Muut yhteistyökumppanit Yhteensä 63 300 63 300 63 300 4. YHTEYSTIEDOT Luoteis-Pirkanmaan kehittämisyksikkö Seutuasiamies Heikki Haavisto Osarantie 89 39230 OSARA Puh. 050-5842583 Sähköposti: heikki.haavisto@lpkky.fi
12