Liiton hallitus nimeää vuosittain Vuoden Nuorisoseuran, joka julkistetaan Marianpäivänä valtakunnallisessa nuorisoseurapäivän pääjuhlassa.

Transkriptio

1 Suomen Nuorisoseurojen Liitto OHJESÄÄNTÖ Hallitus LIITON HUOMIONOSOITUKSET 1. Vuoden Nuorisoseura Liiton hallitus nimeää vuosittain Vuoden Nuorisoseuran, joka julkistetaan Marianpäivänä valtakunnallisessa nuorisoseurapäivän pääjuhlassa. Ehdokkaita vuoden nuorisoseuraksi voivat asettaa maakunnalliset keskusseurat sekä liitto. Vuoden Nuorisoseuran valinnassa huomioidaan muun muassa seuraavia asioita: - nuorisoseuran toiminnan laatu ja laajuus, - lasten ja nuorten toiminta, - toiminnan merkittävyys omalla alueella ja - toiminnan innovatiivisuus. Nuorisoseurapäivän pääjuhlan järjestää edellisenä vuonna valittu Vuoden Nuorisoseura. Merkkinä tunnustuksesta Vuoden Nuorisoseura saa kunniakirjan sekä stipendin, jonka suuruudesta liiton hallitus päättää. 2. Vuoden ohjaaja Suomen Nuorisoseurojen Liiton hallitus nimeää vuosittain Vuoden ohjaajan. Liiton hallitus tekee päätöksen kuultuaan liiton asiantuntijatoimikuntia Vuoden ohjaajan valinnassa painotetaan ohjaajan pitkäjänteistä työtä ja työn merkitystä nuorisoseuratoiminnan kehittämisessä. Merkkinä Vuoden ohjaaja tunnustuksesta ohjaaja saa kunniakirjan, stipendin sekä vuoden ajaksi haltuunsa taulun, johon on kaiverrettu ohjaajan nimi. Stipendin suuruudesta päättää liiton hallitus. 3. Hermanni ja Hermanska arvonimet Taustaa Nuorisoseuratyön tueksi perustettiin vuonna 1954 Suomen Nuorison Tuki säätiö, joka vuodesta 1966 alkaen myönsi rajoitetun määrän erityisiä Hermannin ja Hermanskan arvonimiä. Arvonimen alkuperä pohjautuu Helsingin kaupungissa Hermannin kaupunginosassa 1900 luvun alussa toimineeseen nuorisoseuraa, jonka puheenjohtajalla Aleksanteri Salavalla oli tapana päättää keskustelut lausumaan: Tervetuloa Hermannin nuorisoseuraan! Arkistoista ei löydy tarkkoja ohjeistuksia arvonimien myöntämisperusteista, mutta eri asiakirjojen perusteella on pääteltävissä, että arvonimiä annetaan nuorisoseuraveteraaneille sekä sidosryhmissä ja yhteistyöverkostoissa toimiville nuorisoseuratoiminnan tukijoille, jotka toimivat nuorisoseuratyön taloudellisina ja aatteellisina tukijoina. Vuodesta 2001 arvonimet on myöntänyt Suomen Nuorisoseurojen Liitto, joka myös on päättänyt Vuoden Hermannin/Hermanskan valinnasta. Käytännössä arvonimien harkinta on ollut maakunnissa, jotka myös saavat arvonimien tuoton (à 70 ) kokonaisuudessa itselleen. Vuosittain H arvonimiä myönnetään n. 100, 1

2 joten niiden taloudellinen merkitys maakunnille on n euroa. Maakuntien erilaiset käytännöt ovat aiheuttaneet hämmennystä ja on tarpeen selkiyttää perusteet. Arvoni ei saa olla pelkkä varainhankintamuoto. Vuoden Hermannin/Hermanskan valinnassa ehdotukset pyydetään keskusseuroilta, jonka perusteella nimeämisen tekee liiton hallitus. Valtakunnallinen H kiltaneuvosto on esittänyt, että H kiltaneuvoston nimeämältä työvaliokunnalta pyydettäisiin lausunto Vuoden Hermanni/Hermanskan nimeämiseen. H arvonimen edellytykset H arvonimeen ovat oikeutettuja a. yli 50 vuotiaat nuorisoseuratoiminnassa mukana olleet ja nuorisoseuratoimintaan merkittävästi vaikuttaneet nuorisoseuraveteraanit ja b. nuorisoseuratoimintaa merkittävällä tavalla tukeneet sidosryhmien edustajat. H arvonimeä ei myönnetä järjestön palkatuille toimihenkilöille alkaen. Edellä mainittuun päivämäärään mennessä saapuneet H arvohakemukset palkatuille toimihenkilöille kuitenkin myönnetään, koska asiasta ei ole ollut selkeää ja yksiselitteistä päätöstä, vaikka kirjaus yli 50 vuotiaat nuorisoseuratoiminnassa mukana olleet ja nuorisoseuratoimintaan merkittävästi vaikuttaneet nuorisoseuraveteraanit siihen viittaakin. (Hallituksen päätös ) H arvonimen myöntäminen 1. H arvonimeä voi hakea paikallinen nuorisoseura tai maakunnallinen keskusseura. 2. Arvonimihakemukset lähetetään liittoon keskusseuran kautta. 3. H arvonimen myöntää SNL:n pääsihteeri. 4. H arvonimen saaja saa arvonimen osoituksena rintamerkin ja kunniakirjan. 5. Arvonimien tuotot kohdentuvat kokonaisuudessaan maakunnallisten keskusseurojen hyväksi. Vuoden Hermanni/ Hermanska 1. Liiton hallitus pyytää ehdotukset Vuoden Hermanneiksi/Hermanskoiksi maakunnallisilta keskusseuroilta. Keskusseura voi halutessaan pyytää lausunnon maakunnalliselta H killalta tai vastaavalta toimielimeltä. 2. Liitto pyytää jokaisesta keskusseurojen nimeämästä ehdokkaasta lausunnon valtakunnallisen H killan työvaliokunnalta. 3. Liiton hallitus valitsee Vuoden Hermannin tai Vuoden Hermanskan saatuaan valtakunnallisen H killan työvaliokunnan lausunnot ehdokkaista. 4. Vuoden Hermanni/ Hermanska julkistetaan vuosittain järjestettävässä valtakunnallisessa H kiltatapaamisessa. 5. Vuoden Hermanni/Hermanska saa osoituksena arvonimestään rintamerkin ja kunniakirjan sekä vuoden ajaksi kannettavakseen H käädyt, johon kaiverretaan kantajan nimi. H käätyjä kannetaan juhlavissa nuorisoseurajärjestön tilaisuuksissa. 4. Ansiomerkit ja tunnustusmerkit Suomen Nuorisoseurojen Liitto myöntää huomionosoituksina ansioituneille järjestötoimijoille ja harrastajille ansio ja tunnustusmerkkejä. Ansiomerkit myönnetään erityisesti nuorisoseuratoimintaa kehittävästä järjestöllisestä toiminnasta ja tunnustusmerkit sitoutuneesta omasta harrastustoiminnasta. Samalle henkilölle voidaan myöntää merkkejä molemmista sarjoista. Sarjat ovat keskenään samanarvoiset. 2

3 Merkkien yleiset perusteet Molempia merkkejä voidaan myöntää samalle henkilölle, koska ne myönnetään erilaisista ansioista (oma harrastus ja/tai järjestöllinen toiminta, jolla on merkitystä omaa harrastusta laajemmalle) Tunnustusmerkkien markkinointia tehostetaan ja toivotaan otettavan käyttöön entistä laajemmin paikallisella tasolla toimijoiden kiittämiseksi Ansiomerkkien statusta kirkastetaan niin, että niitä käytetään tilanteissa, joissa henkilön ansiot selkeästi ulottuvat omaa harrastustoimintaa ja omaa seuratoimintaa laajempaan järjestölliseen toimintaan. Seuran johtokunnassa työskenteleminen voidaan tulkita myös harrastukseksi ja tunnustusmerkkiin oikeuttavaksi ajaksi Ansiomerkit Suomen Nuorisoseurojen Liiton ansiomerkkisarja käsittää viisi luokkaa: 1) kuparisen ansiomerkin, 2) kuparisen ansiomerkin lehvillä, 3) hopeisen ansiomerkin, 4) hopeisen ansiomerkin lehvillä ja 5) kultaisen ansiomerkin. Yleiset edellytykset Merkin saajan tulee olla nuorisoseuran jäsen, järjestön palveluksessa tai nuorisoseurajärjestön periaatteita tai toimintaa muulla tavoin edistänyt henkilö. Toiminnan tulee käytännön järjestötyössä olla merkittävä ja/tai sen vaikutus nuorisoseura aatteen eteenpäin viemisessä ja syventämisessä huomattava. Ansiomerkkien myöntämisperusteet 1. Kuparinen ansiomerkki Merkki myönnetään aktiivisesta järjestöllisestä toiminnasta 2. Kuparinen ansiomerkki lehvillä Merkki myönnetään vähintään 10 vuotta kestäneestä aktiivisesta järjestöllisestä toiminnasta. 3. Hopeinen ansiomerkki Merkki myönnetään vähintään 20 vuoden aktiivisesta ja ansiokkaasta järjestöllisestä toiminnasta. Tästä poiketen merkki voidaan myöntää ilman määrävuosivaatimustakin, jos kyseessä on poikkeuksellisen tuloksellinen nuorisoseurajärjestöön maakunnallisella tai valtakunnallisella tasolla vaikuttava toiminta. 4. Hopeinen ansiomerkki lehvillä Merkki myönnetään vähintään 30 vuoden aktiivisesta ja ansiokkaasta järjestöllisestä toiminnasta. Tästä poiketen merkki voidaan myöntää, jos kyse on erityisen merkittävästä nuorisoseuratoiminnasta tai kulttuuriteosta maakunnallisella tai valtakunnallisella tasolla. 5. Kultainen ansiomerkki Merkki myönnetään aivan erityisistä järjestöllisistä ansioista maakunnallisella tai valtakunnallisella tasolla tehdystä työstä tai jonkin merkkitapauksen johdosta järjestön ulkopuoliselle kulttuuri ja nuorisotyön yhteistyökumppanille, mikäli hän on erittäin merkittävällä tavalla myönteisesti vaikuttanut järjestön toimintaan. Merkkiä ei anneta alle 50 vuotiaalle. 3

4 Ansiomerkin myöntäminen Esityksen merkin myöntämisestä tekee paikallisseura tai keskusseura. Milloin esityksen tekijänä on paikallisseura, tulee keskusseuran merkitä kantansa esitykseen. Kuparisten ja hopeisten merkkien esitykset ratkaisee Suomen Nuorisoseurojen Liiton pääsihteeri. Kultaisen ansiomerkin myöntämisestä päättää Suomen Nuorisoseurojen Liiton hallitus. Periaatteena ansiomerkkejä jaettaessa pidetään sitä, että ensimmäinen annettava merkki on kuparinen. Muuta huomioon otettavaa Merkkiesitykset tulee anojan tarkkaan harkita sekä selvästi perustella ja saajan ansiot selvittää. Esityksen tulee olla Suomen Nuorisoseurojen Liitossa viimeistään kuusi viikkoa ennen aiottua antamispäivää paitsi heinä tai elokuussa annettavan merkin esityksen, jonka tulee olla Suomen Nuorisoseurojen Liitossa toukokuun loppuun mennessä. SNL pitää kortistoa myönnetyistä ansiomerkeistä. Mikäli merkin saajalla on useamman arvoisia ansiomerkkejä, käyttää hän samanaikaisesti vain yhtä arvokkainta Tunnustusmerkit Tunnustusmerkki on samanarvoinen kuin ansiomerkki. Tunnustusmerkki myönnetään aktiivisesta harrastustoiminnasta kun taas ansiomerkin myöntämisessä painotetaan enemmän järjestöllisiä tekoja. Tunnustusmerkki on muodoltaan pyöreä ja suunnilleen saman kokoinen kuin ansiomerkki. Siinä on vihreällä emalipohjalla tuliraudan kärjestä lähtevä liekki, joka symbolisoi aatteen ja harrastuksen elävää liekkiä. Sarjassa on viisi luokkaa: kuparinen tunnustusmerkki, kuparinen tunnustusmerkki lehvillä, hopeinen tunnustusmerkki, hopeinen tunnustusmerkki lehvillä ja kultainen tunnustusmerkki. Merkkiin liittyy myös kunniakirja. Ensimmäinen merkki voidaan myöntää viiden vuoden yhtäjaksoisesta ja ansiokkaasta harrastamisesta kuorossa, orkesterissa tai musiikki, näytelmä, lausunta, tanhu, tanssi, urheilu tai muussa nuorisoseuratoimintaan liittyvässä kerhossa. Seuraava merkki voidaan myöntää aikaisintaan viiden vuoden kuluttua edellisen merkin myöntämisestä. Periaatteessa kunkin hakijan kohdalla ensimmäisen merkin tulisi olla kuparinen. Mikäli harrastusvuosien määrä kuitenkin on jo suuri, eikä merkkiä ole ollut mahdollista hakea aikaisemmin voidaan ensimmäisenä merkkinä poikkeuksellisesti myöntää myös jokin muu sarjan merkeistä. Merkkejä haetaan Suomen Nuorisoseurojen Liitosta. Hakemuksissa tulee olla keskusseuran puoltoehdotus. SNL:ssa esityksen ratkaisee pääsihteeri lukuun ottamatta kultamerkkiä, jonka myöntämisestä päättää liiton hallitus. Tunnustusmerkkien myöntämisperusteet 1. Kuparinen tunnustusmerkki 4

5 Myönnetään 5 vuoden yhtäjaksoisesta ja ansiokkaasta harrastamisesta tai vastuutehtävien hoitamisesta 2. Kuparinen tunnustusmerkki lehvillä Myönnetään 10 vuoden yhtäjaksoisesta ja ansiokkaasta harrastamisesta tai vastuutehtävien hoitamisesta 3. Hopeinen tunnustusmerkki Myönnetään 20 vuoden yhtäjaksoisesta ja ansiokkaasta harrastamisesta tai vastuutehtävien hoitamisesta 4. Hopeinen tunnustusmerkki lehvillä Myönnetään 30 vuoden yhtäjaksoisesta ja ansiokkaasta harrastamisesta tai vastuutehtävien hoitamisesta 5. Kultainen tunnustusmerkki Merkki myönnetään aivan erityisistä ansioista harrastamisesta tai vastuutehtävien hoitamisesta nuorisoseurassa tai järjestön ulkopuoliselle kulttuuri tai nuorisotyön yhteistyökumppanille, mikäli hän on erittäin merkittävällä tavalla vaikuttanut nuorisoseuran harrastustoimintaan. Merkkiä ei anneta alle 50 vuotiaalle. 5. Liiton kunniakilvet Liitto myöntää 100 vuoden ikäisille nuorisoseuroille tunnustuksena ja kiitoksena pitkästä toiminnasta kunniakilven, jossa on Suomen Nuorisoseurojen Liiton nimi ja tunnus sekä tunnustuksen saavan nuorisoseuran nimi ja päivämäärä. Ehdotuksen kunniakilven saajaksi tekee maakunnallinen keskusseura. Liitto voi myöntää kunniakilven myös omasta aloitteestaan 100 vuotiaalle nuorisoseuralle tai maakunnalliselle keskusseuralle. Kunniakilvet myöntää liiton pääsihteeri ja niistä pidetään luetteloa. Kunniakilven kustannuksista vastaa liitto. Laatan tekstinä on (esimerkki): KUNNIAKILPI Harmoisten Nuorisoseura 100 vuotta Suomen Nuorisoseurojen Liiton pöytästandaari 5

6 Suomen Nuorisoseurojen Liiton pöytästandaaria (viiriä) voivat käyttää liiton lisäksi maakunnalliset keskusseurat sekä yksittäiset seurat jäsenilleen ja yhteistyökumppaneilleen. Pöytästandaarin kustannuksista vastaa huomionosoituksen myöntäjä. 6